Leikko Metsänomistajat

Leikko Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti 2/2014 27.5.2014 sivu 2 Puukauppa käy vilkkaasti Koillismaalla sivu 3 Matti Alatalo johtaa Mhy Pudasjärveä sivu 6-7 Hirvikanta huolestuttaa sivu 8-9 Kemeratuet heikkenevät Pohjois-Suomessa sivu 10-11 Hae Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä sivu 15 Maisemalupakäytännön kehittäminen Kuusamossa

2 Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 3 Edunvalvonta korostuu Valtiotalouden taantuma on pakottanut päättäjien puuttumaan moniin kansalaisia koskeviin asioihin. Yksityisen metsänomistajan kannalta melkein pahin uhkakuva oli kevään kehysriihessä jälleen kerran esille nostettu metsämaan kiinteistöverotus. Onneksi päättäjät saatiin vakuuttumaan, että kiinteistöveropohjan laajentaminen metsätalousmaalle ei parantaisi kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Se ei parantaisi metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta, eikä varsinkaan auttaisi jokamiehen oikeuksien säilymistä. TOINEN varsinkin Pohjois-Suomen metsänomistajia koskettava aihe on kestävän metsätalouden rahoituslain muutospaine. Viime vuoden puolella maa- ja metsätaloustalousministeriö asetti työryhmän valmistelemaan lakimuutosesitystä poliittisen päätöksenteon perustaksi. Valitettavasti ministeriö antoi työryhmälle minimaalisen vähän aikaa valmistella lakiesitystä. Työryhmän työaika loppui maaliskuun lopussa, joten siinä ei ehditty tarpeeksi syventyä varsinkaan Pohjois-Suomea koskeviin erityiskysymyksiin. Työryhmään ei edes kutsuttu jäseneksi Pohjois-Suomen edustajaa, vaikka muutokset koskettavat eniten Pohjois-Suomea. Onneksi edes esitystilaisuuteen saimme kommenttipuheenvuoron! Työryhmä sai kuitenkin valmiiksi kohtuullisen peruspaketin, josta MMM virkamiehet pystyvät jatkamaan asioiden valmistelua. Virkamiehet ovat todella vastuullisessa asemassa, jotta uuden lain perusteella pystytään turvaamaan pohjoisen alueen erityisolosuhteet sekä pitämään työt käynnissä sielläkin, missä markkinatalous ei tällä hetkellä hoida asiaa. PUDASJÄRVEN, Taivalkosken ja Kuusamon metsänhoitoyhdistysten valtuustojen maaliskuiset päätökset suhtautua positiivisesti MTK:n jäseneksi liittymiseen antoivat metsänomistajille varmuuden siitä, että heidän äänensä saadaan kuulumaan. Edunvalvonta on turvattuna sekä valtakunnan että EU:n tasolla metsäasioiden hoidossa. Tämä on todella hyvä asia, koska pelkästään nyrkkiä taskussa puristelemalla tai yleisönosastoon kirjoittamalla junan jo mentyä ei asioihin pystytä valtakunnan tasolla vaikuttamaan. Yksityinen ihminen on yksinään aika voimaton viemään asioita eteenpäin. Siksi tarvitaan toimiva edunvalvontaketju. Metsänhoitoyhdistysten valtuustot ovat päätöksillään antaneet omille metsänomistajilleen vaikutuskanavat Puunjuurelta Brysseliin. Kohta on kesä - annetaan töiden jatkua metsissä vähintään entiseen malliin! Yksin vai yhdessä Kuluneen talven ja kevään aikana on Metsänhoitoyhdistyksissä kautta maan keskusteltu uuden metsälain mukanaan tuomista muutoksista. Aiemmin verottajan toimesta keräämä metsänhoitomaksu poistuu ja tilalle tulee ensi vuoden alusta alkaen yhdistysten jäsenyys. Mitä se tarkoittaa yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta ja miksi kannattaa olla jäsen? Metsä on meille suomalaisille tärkeä. Metsänomistaminen tuo mukanaan erilaisia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Muuttuvat lait ja asetukset metsänhoidosta tuottavat monelle päänvaivaa samoin kuin metsäomaisuuden hoitoon liittyvät käytännön asiat. Esimerkkeinä mainittakoon metsänistutus, taimikonhoito tai milloin olisi paras aika puukaupalle, päätehakkuu vai hoitohakkuu? Kuka huolehtii ja milloin on paras aika näille töille, voinko saada avustusta? Antti Härkönen METSÄNHOITOYHDISTYKSET ovat yksittäisten metsänomistajien yhdistyksiä ja edunvalvojia. Yhdistysten toiminnasta sekä palveluista päättää valtuusto, joka on metsänomistajajäsenten vaaleilla valitsema. Valtuusto valitsee keskuudestaan hallituksen. Näin ollen jokainen metsänomistajajäsen pystyy vaikuttamaan osallistumisellaan siihen, kuinka hänen tärkeäksi katsomiaan metsällisiä asioita metsänhoitoyhdistyksessä hoidetaan. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n jäseniksi ja sen metsävaltuuskunta toimii sekä valtakunnallisessa että kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Yhdistyksen jäsenyys tulee korostumaan entisestään, sillä nyt olemme todella koko maan kattava organisaatio ja vaikutusvalta metsällisiin asioihin saa lisäpontta vahvan edunvalvojan ansiosta. PAIKALLISEN metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet mukana vaikuttamassa kuinka metsätalouttasi hoidetaan. Opastus ja koulutus sekä metsänhoidon tukien neuvonta on maksutonta. Yhdistyksen jäsenenä saat laajan palvelukokonaisuuden käyttöösi, on kyseessä sitten puukauppa tai metsänhoidollinen tarve. Metsänhoitoyhdistys palvelee jäseniään myös monessa muussa elämän tilanteessa: olet ostamassa metsätilaa, tekemässä sukupolvenvaihdosta tai lakisääteisen perunkirjoituksen laadinnassa. Jäsenenä saat viimeisimmät metsänhoidon tiedot ja taidot käyttöösi oli kyseessä sitten metsien kuntokartoitus, tuottokyky tai puumarkkinat. Lisäksi saat neuvontaa maankäyttöön liittyvissä asioissa, kuten suuret tuulivoima, kaivos, allas tai sähkölinja hankkeet. Metsäammattilaiset opastavat sinua metsäomaisuutesi hoidossa sekä huolehtivat etujesi valvonnasta puun juurelta Brysseliin. Matti Alatalo MHY Pudasjärvi Hallituksen pj. Puukaupan ajankohtaiskatsaus Puukauppa Koillismaan metsänhoitoyhdistysten alueella on alkuvuonna ollut erittäin vilkasta. Pudasjärvellä leimausmäärät ovat noin kaksinkertaiset verrattuna edellisvuoteen. Kuusamossa kasvu on ollut maltillisempaa, mutta kuluvan vuoden leimausmäärät ovat kuitenkin vuoden 2013 leimausmäärien yläpuolella. Kuusamossa vuonna 2013 tehtiin 2000-luvun leimausennätys, joten alkuvuonna metsänomistajien puunmyyntihalukkuus on ollut kovalla tasolla. Kauppoja on kirjattu noin puolitoista kertaa enemmän kuin vuonna 2013, osin nyt on tehty kauppaa myös viime vuonna suunnitelluista leimikoista. Taivalkoskella suunta on ollut sama. Metsänomistajat! Leikk PUUKAUPASSA on siirrytty kesäleimikoille joiden kauppa käy vilkkaasti. Mäntytukin kysyntä on kuusitukin kysyntää parempi. Puunostajilla on tukkia katkottuna runsaasti mikä vaikuttaa etenkin hankintatukin osalta kysyntään. Kuitupuulla kysyntä vaihtelee leimikosta riippuen paljonkin ja myös kuitua on ostajien varastoissa runsaasti. Puunostajat huolehtivat jo kesälomien jälkeisestä puuhuollosta joten pystykauppa käy kuitenkin normaaliin tapaan. Kesäleimikoita ehditään korjata myös vielä ennen kesälomia, mutta nyt tehtävissä puukaupoissa hakkuut ajoittuvat todennäköisesti syksyyn. Puukauppaa suunnittelevan kannattaa muistaa metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppapalvelu, pienellä kustannuksella saa täyden palvelun puukaupan jossa puunmyyjän asemaa valvotaan ammattimaisesti. Metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton toimija, olemme metsänomistajan kanssa samalla puolella pöytää. Kuusamo Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 50 43 40 Mä pikkutukkitukki 27 21 18 Kuusitukki 46 40 37 Ku pikkutukkitukki 26 20 18 Mäntykuitu 16 11 8 Kuusikuitu 16 12 8 Koivukuitu 16 9 7 Pudasjärvi Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 50 43 38 Mä pikkutukkitukki 24 20 18 Kuusitukki 48 40 37 Ku pikkutukkitukki 24 20 18 Mäntykuitu 17 13 11 Kuusikuitu 17 13 11 Koivukuitu 17 13 11 Taivalkoski Päätehakkuu Harvennus Ensiharvennus Mäntytukki 51 43 40 Mä pikkutukkitukki 27 22 19 Kuusitukki 48 40 38 Ku pikkutukkitukki 27 21 19 Mäntykuitu 17 12 10 Kuusikuitu 17 12 10 Koivukuitu 16 11 10 Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta. Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon takasivulta. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti Sivunvalmistus: Koillissanomat Paino: Joutsen Median Painotalo, Oulu Matti Alatalo kotimaisemissaan Jaurakkajärvellä, jonka jäätilanne oli varsin vaatimaton jo toukokuun 5. päivänä kuluvaa vuotta. Takavuosina jäät lähtivät vasta toukokuun lopulla tältä järveltä, jossa on nykyisin ahvenen ja hauen lisäksi suurkuhia. Alatalo opiskeli metsänhoitoyhdistyksen hyväksi Kemeratuet kuumin puheenaihe - Alatalo ruotii tulevia tukileikkauksia Pudasjärven Jaurakkajärvellä asuu Matti Alatalo, maatilayrittäjä ja metsänomistaja. Alatalo on Pudasjärven Metsähoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja nyt toista vuotta, sitä ennen hän toimi valtuustossa ja hallituksessa. PUHEENJOHTAJUUTENSA alkutaipaleella Alatalo osallistui Pellervo-Instituutin järjestämään Liikkeen Johdon koulutukseen, mitä hän pitää erittäin hyvänä ja monipuolisena koulutuksena tähän tehtävään. Koulutus oli räätälöity metsänhoitoyhdistyksille ja siihen osallistui yhdistysten edustajia eri puolilta Suomea. Lähipäiviä oli kuusi ja niissä perehdyttiin talouden hallintaan, strategian luomiseen sekä johtamiseen. Keskustelut ja ryhmätyöt erilaisten ja eri puolelta maata olevien henkilöiden kanssa toivat opiskeluun oman lisäarvonsa, joiden avulla pystyi näkemään asioiden monet eri puolet. Karttui paljon kokemuksia sekä syntyi uudenlaista verkostoitumista, joka hyödyttää vuosiksi eteenpäin, kertoo Alatalo.!Antti Härkönen esitellyt ministeriössä heikennysten vaikutuksia. Koulutukseen sisältyi välitehtäviä sekä päättötyö, jonka aiheena Alatalolla oli Pudasjärven mhy:n talouden ja toiminnan tarkastelu ja sen pohjalta tehdyt parannusehdotukset. SUUNNITTEILLA olevat kemera-tukien heikennykset ovat tällä hetkellä suurin uhka Pohjois-Suomessa oleville metsänomistajille. Heikennykset vaikuttaisivat ensisijaisesti vajaatuottoisten metsien uudistamiseen sekä taimikon ja nuoren metsän hoitoon. Pudasjärven mhy on ollut tässä asiassa erittäin aktiivinen ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen on pyydettynä käynyt ministeriöissä esittelemässä heikennysten vaikutuksia pohjoisen metsätalouteen. Ja tämä on metsänomistajan edunvalvontaa parhaimmillaan, summaa Alatalo. ALATALO ja hänen vaimonsa Tarja ovat olleet maatalousyrittäjinä vuodesta 1997 lähtien. Perheen kolme lasta ovat lähteneet maailmalle. Pariskunnan pääelinkeino on lypsykarjanpito, lehmiä on noin neljäkymmentä ja saman verran nuorta karjaa. Tämän lisäksi Alatalo tekee koneurakointia, niin lumi- kuin metsätöitä sekä maanrakennustöitä. Lisäksi tilan metsistä saatavaa tukkipuuta jalostetaan omalla sahalla sahatavaraksi, joka myydään rakentajille. Matti Alatalo pesemässä tilansa kaivinkonetta painepesurilla. Ensin likaantui kone työhommissa ja sitten mies pesutouhussa. PEKKA VÄISÄNEN

4 Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 5 Tutkimus tuo lunta tupaan jatkuvalle kasvatukselle Metsäntutkimuslaitos on tuottanut uutta tietoa erirakenteisen metsän kasvatuksesta. Sen perusteella taimien kehitys on paljon luultua hitaampaa. Uusi tutkimus osoittaa, että kuusentaimien alkukehitys jatkuvan kasvatuksen metsissä on erittäin hidasta. Tutkimuksen tehneet tutkijat Kalle Eerikäinen, Timo Saksa ja Sauli Valkonen ovat mitanneet 15 vuoden ajan taimien kehitystä poimintahakkuilla käsitellyssä metsässä. Tutkimuksen mukaan kuusentaimilla kestää 60 vuotta yltää 1,3 metrin mittaan. Istutettu kuusen taimi ehtii tuossa ajassa jo tukkipuuksi! TUTKIMUKSESSA selvitettiin myös kuinka moni yli kymmenen senttiä pitkä taimi saavutti tuon 1,3 metrin pituuden tutkimuksen 15 vuoden aikana. Niitä ehti tuohon mittaan vain reilu kolmekymmentä hehtaarin alalla ja lähes kaikki kuusia. Niinpä näyttää siltä, että alueet kuusettuvat pikku hiljaa kokonaan. Tätä on epäilty jo aikaisemmin. RAJUSSA HAKKUUSSA RISKIT KASVAVAT Vastikään uusittu metsälaki sallii erirakenteisen metsän kasvatuksen, eli ns jatkuvan kasvatuksen. Eikö Metlan tuotostutkimusta ja juurikääpäriskitutkimusta ollut tiedossa kun lakia laadittiin? Tehtiinkö erirakenteisen metsän kasvatuksen osalta metsälaissa virheratkaisu? Vastaajana on metsälakityöryhmässä mukana ollut Mhy Kalajokilaakson toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. -Ei tehty virhettä. Riskit esimerkiksi puuntuotannon heikkenemisen ja korjuuvaurioiden lisääntymisen osalta tuotiin esille ja tiedostettiin. Tosin tätä Eerikäisen, Saksan ja Valkosen uusinta tutkimusta tai juurikääpäriskitutkimusta ei silloin ollut käytössä. Tutkimustietoa erirakenteisen metsän kasvatuksesta on yleensäkin erittäin vähän olemassa, Perinteinen metsätalous taitaa sittenkin selättää jatkuvan kasvatuksen mennen tullen. Rautakoski toteaa. -Uuden metsälain sisältö lähti kuitenkin pääsääntöisesti siitä periaatteesta, että metsänkäsittelyä haluttiin vapauttaa. Metsäomaisuus tulee olla samanlaista kuin mikä muu omaisuus tahansa. Metsänomistajalla tulee olla oikeus hakata metsäänsä eri tavalla silläkin uhalla, että metsän tuotto heikkenee. Tämänkaltainen tutkimus jatkuvasta kasvatuksesta on pioneerityötä koko maailmassa. Tutkijoiden tekemät mittaukset osoittavat, että taimia kyllä syntyy riittävästi, mutta niiden kehitys on hidasta. Lisäksi taimien sijainti on ongelmallinen, eli ne jakautuvat hakkuualueella epätasaisesti. Tutkijat arvioivat, että mikäli jatkuvan kasvatuksen hakkuissa jäävää puustoa on runsaasti, heikentää se taimettumista. Mikäli hakkuut taas ovat rajuja, se lisää heinittymistä, tuotostappioita, myrskytuhoriskiä ja sienituhoriskiä. VAIKKA tämä uusi tutkimustieto olisi ollut käytettävissä, ei sillä olisi Rautakosken mukaan ollut merkittävää vaikutusta lain sisältöön. -Metsäneuvonnan tehtävänä on auttaa metsänomistajaa metsien käsittelyssä niin, ettei hän ainakaan tietoisesti tee virheratkaisuja. Minä luotan vahvasti metsänomistajien harkintakykyyn tässä asiassa. Erirakenteinen metsänkasvatus JATKUVAN kasvatuksen kannattavuudesta on taitettu peistä vuosikymmenet. Menetelmää on perusteltu tilastomatemaattisin keinoin, mutta mitattua tietoa ei ole ollut käytettävissä. Nyt tutkijat toteavatkin, että kaikki käytössä olleet matemaattiset mallit yliarvioivat eri-ikäismetsän tuottokykyä. PERINTEINEN metsätalous taitaa sittenkin selättää jatkuvan kasvatuksen mennen tullen? Erirakenteisen metsän kasvatuksessa kohdevalinta onkin se oleellinen asia. Oikealla kohteella menetelmä toimii, mutta väärällä kohdevalinnalla saadaan aikaan vain sutta ja sekundaa. Tehtiinko virhe kun jatkuva kasvatus sallittiin? soveltuu vain hyvin pienelle osalle metsiköitä. Mutta sillä kohteella johon se soveltuu, sitä kannattaa käyttää. Olen itse arvioinut, että tällaisia metsiä on 2-3 prosenttia metsäalasta. Käyttäkää metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojien ammattitaitoa myös näiden erirakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvien kohteiden valinnassa. Metsää kannattaa hoitaa tai hoidattaa Koivupuusto hyökkäsi nuoreen kuusimetsään korostaa taimikonhoitoa nyt - hoito tuottaa laatua ja kasvua Pekka Väisänen Metsuri Risto Karlbom puskee raivaussahoineen vitelikossa, jossa kasvaa rinta rinnan kuusta ja koivua - paikoin toisissaan kiinni. Taimikonhoitotyömaa oli tarpeellinen, sillä entistä rehottavampi koivu uhkasi tyrehdyttää kuusenkasvun noin viiden hehtaarin alueella Pudasjärven Pelttarinseudulla. Nuoren metsän omistaa yksityinen taho. Tämän taimikon perusteellinen hoito olisi pitänyt tehdä jo muutama vuosi sitten. Mätästetty alue on istutettu kuuselle vuosia sitten. Koivu on kasvanut turhan tiheäksi ja pitkäksi. Osa tukevimmista koivuista jätettiin kasvamaan. Mhy Pudasjärven metsäneuvoja Mika Kauppi muistuttaa taimikonhoidon tärkeydestä oikeana ajankohtana. Hän kehottaa maanomistajia olemaan yhteydessä metsänhoitoyhdistyksen neuvojaan, mikäli heidän maillaan on ajankohtaisia taimikonhoitokohteita. Ajallaan tehty taimikonhoito tuottaa laatupuuta eli taimikonhoito on tärkeä työlaji metsän kiertokulussa. Ajallaan tehty taimikonhoito tuottaa laatupuuta. Hoito tulee näkymään selkeästi puun laadussa ja kasvussa. Kaupin mukaan kyseisen työmaan ensiharvennus noin 15-20 vuoden kuluttua tuottaa koivu- ja kuusikuitua sekä pikkutukkia. Kyllä tähän kuusimetsä saadaan ja järeämpää kuusitavaraa on luvassa noin 40-50 vuoden kuluttua. KAUPPI kehottaakin metsänomistajia taimikonhoitoon varsinkin nyt, kun sorvissa pyörivät Kemera-lain muutospaineet: laki muuttuu ja tuet heikkenevät valtakunnan säästöbuumissa. Taimikonhoito on tärkeä pointti tukien huonontumisesta huolimatta, mutta nyt ollaan vielä entisten tukien piirissä noin vuoden päivät. Kemera-laki muuttuu näillä näkymin kesäkuussa 2015, siihen saakka ovat voimassa vanhat tukitoimet. Tuet huononee kaikissa työlajeissa ja osa työlajeista poistuu kokonaan. Näin ollen metsänomistajien on nyt syytä Pudasjärven Puhoskylässä asuva Risto Karlbom raivaa Pelttarinalueen vitelikkoa toukokuun 5. päivänä. Mikäpä tällä ilmalla on tehdessä. Täällä on ilo olla, vaikka tämä alue on paikoitellen vaikeasti läpi kuljettavaa. Pihan läheisyys siistiksi harvennushakkuulla PEKKA VÄISÄNEN suunnata töitään entistä enemmän KMR-rahoitteisiin kohteisiin. Osuuskunta Puupudaksen metsurina toimiva Karlbom sai toimeksiannon taimikonhoidosta Pudasjärven metsänhoitoyhdistykseltä, ja työ käynnistyi heti vapun jälkeen. Näin tiheässä sakeikossa kestää tehdä töitä viikon tai hieman enemmänkin ja näitä vitelikoita riittää mistä tehdä. Annetaan siis tälläkin kertaa kuuselle mahdollisuus kasvaa kunnon mittoihin eli kunnon tukiksi Mikan mainitsemassa ajassa. Pikkutukkiahan tästä saadaan huomattavasti aikaisemmin, tuumii 8-9 tunnin työpäiviä tekevä perheellinen metsurismies Risto Karlbom. Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, tällä kohteella ollaan jo myöhässä. 32 vuotta ja 150 m 3 Kun uudistamistoimet tehdään kunnolla ja taimikonhoito ajallaan päästään Koillismaallakin todella hyviin kasvutuloksiin. Tässä esimerkki todellisesta metsiköstä, jossa lähtökohtana oli paksukunttaisen tuoreen kankaan vajaatuottoinen metsikkö, jossa oli hakkuuhetkellä 80 m3/ ha pääasiassa kuitupuuta. ALUE hakattiin ja hakkuala raivattiin 1980. Muokkaus tehtiin auraamalla v.1981 ja alue istutettiin männyn paakkutaimilla 1982. Osalle aluetta tehtiin kemiallinen vesakontorjunta kantokäsittelynä vesakkotuho DM: llä. Taimikonhoito alueelle tehtiin vuonna 1994. Metsänhoitoyhdistys on toteuttanut kaikki työt palkkalistatöinä paikallisella työvoimalla. Vuonna 2013 tehdyssä inventoinnissa alueella oli n. 150 m3 puuta, josta sahapuuta lähinnä pikkutukkia n. 25 %. Paksukunttaisilla mailla tarvitaan järeämpi muokkaus eli auraus tai mätästys. Ohutkunttaisilla vettäläpäisevillä mailla riittää äestys tai laikutus. KANNATTAAKO HOITAA? - Metsikön uudistamiseen on sijoitettu rahaa n. 2014 mk/ha nykyrahassa n. 800 /ha - Taimikonhoitoon 486 mk /ha nykyrahassa n. 100 /ha - Puuston arvo tällä hetkellä n. 2400 /ha, ensiharvennuksessa kertyy kantorahatuloa n 500 /ha. - Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsänhoitotyöt vuosikymmenten kokemuksella ja ammmattitaidolla. Rehevillä mailla tarvitaan istutuksen jälkeen vesakontorjunnan lisäksi joskus heinäntorjuntaa. Pudasjärven Aittojärvellä Alpo Puurusen lapsuuskodin pihapiiri harvennettiin samalla kertaa naapurimetsän kanssa kuntoon. -Tavoitteena oli saada pihaan valoa ja tuulenhenkeä, sillä tässä on kesällä aika paljon sääskiä, selventävät lähes yhteen ääneen aviopari Elsa ja Alpo Puurunen. Ihan ikiomaksi pihan sekä muutaman hehtaarin ympäröivää metsään Puuruset saivat jokunen vuosi sitten, kun Alpo ja hänen sisarrukset päättivät selventää omistuksiaan kotitilan mailla. -Me halusimme omistukseen juuri tämän pihan läheisyyden ja haaveena onkin laittaa pihaan jonkinmoinen vapaa-ajan rakennus, jotta voi jonkun yönkin olla paikan päällä, toteaa Alpo Puurunen. PIHAPIIRISSÄ on tarkoitus vapaa-ajan vieton lisäksi kasvattaa itselle juurikkaita talven varalle. - Varmuuden vuoksi puutarha pitää aidata, etteivät nelijalkaiset vieraat käy liian aikaisin sadonkorjuuseen, selventää Elsa. - Kun kuulimme, että naapuriin tuli metsänhoitoyhdistyksen harvennuskoneet töihin, päätimme samalla hoidattaa omakin puoli kuntoon, sillä Elsa ja Alpo Puurunen ihailemassa hakkuun jälkeä, kuva A. Härkönen. alue on liian pieni erikseen kaupattavaksi, mutta liian suuri itse harvennettavaksi, toteaa tyytyväisenä Elsa ja Alpo Puurunen. - Yhdessä olemme katsoneet ihan lähialueelta meidän silmäämme ehdottomasti poistettavia puita ja merkanneet ne kuitunauhoilla konemiestä varten, kauempana kone mies on toiminut mhy:n ohjeiden mukaan, selventävät Alpo ja Elsa. Tee hyvä ympäristöteko Pidä metsäsi kasvussa Vain hoidetuista taimikoista kehittyy kunnon metsiä, jotka tuottavat tulevaisuudessa järeää puuta. Tee hyvä ympäristöteko ja huolehdi metsien kunnosta. Kasvava metsä sitoo ilmakehän hiiltä ja on ehtymätön puuraaka-aineen lähde. Nykyinen kemera-laki on enää vuoden voimassa jonka jälkeen tuet heikkenevät, nyt kannattaa raivata pusikot kasvukuntoon! Pyydä tarjous taimikonhoidosta omasta metsänhoitoyhdistyksestä! MHY KUUSAMO, puh. 020 413 7600 MHY TAIVALKOSKI, puh. 020 413 7660 MHY PUDASJÄRVI, puh. 020 413 7520

Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 6 7 Ylisuuri hirvikanta huolestuttaa metsänhoitoyhdistyksiä Metsänomistajan tarkistuslista: 1. Käy tarkistamassa talven jälkeen taimikot mahdollisten tuhojen toteamiseksi 2. Tee tarvittaessa tuhokorvausanomukset metsäkeskukseen/vakuutusyhtiöön 3. Tarkista mahdolliset täydennysviljelytarpeet 4. Kohdista hoitotyöt (taimikonhoito, NMH, uudistaminen, kunnostusojitus) Kemera-lain mukaisiin kohteisiin 5. Pelasta pellonmetsityksissä taimet kuloheinän alta 6. Raivaa uudistusalat ajoissa ennen muokkausta 7. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma mhy:llä 8. Tarkista veroehdotus 9. Pidä tallessa verovähennyskelpoiset menot sekä matkakustannukset koko vuoden ajalta 10. Vie lapsesi, lapsenlapsesi, puolisosi metsäretkelle omaan metsään ja kerro sen mahdollisuuksista. Turvaudu omaan metsäneuvojaasi kaikissa metsäasioissa! Koillismaan alueelle suositellaan 1,5-2 hirveä tuhannelle hehtaarille Pekka Väisänen Koillismaan metsänhoitoyhdistykset ovat huolestuneet hirvitilanteesta omalla alueellaan. Hirvikanta on laskenut Oulun riistakeskusalueella 2000-luvun alun vuosista, mutta kannanvahvuus on Koillismaalla edelleen kestämättömällä tasolla metsätalouden näkökulmasta. Tässä suhteessa Koillismaan hirvikanta tavoitteen tulisi olla selvästi muuta Pohjois-Pohjanmaata pienempi, aivan kuten riistaneuvosto on päättänyt. Koillismaalla metsätalouden tuotto on niin paljon heikompi verrattuna muuhun Pohjois- Pohjanmaahan, että hirvikannan kanto- ja sietokykykin on heikompi, ruotii mhy-kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. KOKO KOILLISMAAN alueella on RKTL:n laskelmien mukaan nyt noin 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla. Esimerkiksi Kuusamossa on tällä hetkellä muuta Pohjois-Pohjanmaata suurempi hirvikanta. Tilanne on kestämätön. Huolestuttavinta hirvikannassa on tällä!hirvikanta Koillismaalla kestämätön metsätalousvinkkelistä. Koillismaan hirvikanta tavoitteen tulisi olla selvästi muuta Pohjois-Pohjanmaata pienempi. hetkellä se, että kanta näyttää jälleen kääntyneen nousuun jolloin hirven aiheuttamien männyntaimi vahinkojen määrä lisääntynee tulevina vuosina, toteaa Kilpivaara. Hän muistuttaa, että MTK-Pohjois-Suomi on myös vaatinut, että hirvikannan maksimiko koko Pohjois-Suomen alueella saisi olla korkeintaan kaksi eläintä tuhannella hehtaarilla. Tämä on metsänomistajienkin kantatavoitenäkemys. Alueellinen riistaneuvosto on päättänyt tämän vuoden huhtikuun alussa riistakeskus Oulun hirvikannan tavoitetiheydeksi 2,5-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla, mutta Koillismaalla vastaavasti 2,0-2,5 hirveä, vertaa Kilpivaara. METSÄNOMISTAJAT odottavat nyt metsästysseuroilta määrätietoisuutta hirvikannan saattamiseksi edes riistaneuvoston päättämän tavoitekannan tasolle. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo vaatiikin, että syksyn 2014 hirvilupamääriä ei lähdetä laskemaan, vaan lupamääriä tulisi nostaa edellisvuodesta. Samalla kaatolupia tulisi entisestään painottaa talvilaidunalueille Koillis-Kuusamossa ja Pohjois-Kuusamossa, ehdottaa Kilpivaara. Näitä talvilaidunalueita ja pahimpia hirvituhoalueita ovat Liikasenvaaran/Isokuusikon alueet, Sarvivaarassa Maaninkajokivarsi, Suorajärvi-Vuotungin alue, sekä Oulangan/Juuman seutu. HIRVI AIHEUTTAA suuria vahinkoja myös tieliikenteessä. Kilpivaaran mukaan hirvionnettomuudet Kuusamossa kolminkertaistuivat vuodesta 2012 vuoteen 2013. Hirvionnettomuudet Taivalkoskella kaksinkertaistuivat Kilpivaaran mainitsemalla jaksolla, mutta Pudasjärvellä ne alenivat huomattavasti. Tämä kertoo luonnollisesti hirvikannan kääntymisestä kasvuun ennen kuin edes on saavutettu tavoitekantaa, jonka pitäisi olla Koillismaan alueella 1,5-2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Tienpitäjän tavoitteena on, että hirvionnettomuuksien määrä pysyy hyväksyttävällä tasolla ja niiden lukumäärä pysyy kurissa myös liikenteen kasvaessa. Tavoitteena on 1990-luvun alun tasoa olevat onnettomuusmäärät, jolloin hirvionnettomuuksien riski on samaa tasoa muun maan kanssa. Tämä tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaalla 150 hirvikolaria vuodessa, kertoo tieinsinööri Heino Heikkinen maakunnan ely-keskuksesta. PEKKA VÄISÄNEN Hirvituhokohde kenttäradan varrella Taivalkoskella. Juha Turpeinen istutti männyntaimet noin 3 hehtaarin alueelle vuonna 2007. Taimien keskimitta on alle metrin, kun pitäisi jo olla noin kaksi metriä. Onneksi hirvet ovat jättäneet taimet kahtena viime vuonna melko rauhaan. Hirvien määrä näyttäisi vähentyneen tällä alueella. Toiveissa on, että tähän kasvaa mäntymetsä. Metsätuhopuut kannattaa poistaa metsästä! Vahingoittuneiden puiden poisto metsästä auttaa torjumaan tuhot. Kirjanpainajatuhojen räjähdysmäinen kasvu syynä Metsätuholain tiukennukseen. Kirjanpainaja on vakavin kuusen runkoja vioittava tuhohyönteinen, joka aiheuttaa useissa Euroopan maissa merkittäviä metsätuhoja. Esimerkiksi Etelä- Ruotsissa vuoden 2005 myrskytuhojen jälkeen kirjanpainajatuhot ovat kuivattaneet noin 4 miljoonaa m³ kuusikoita. Kirjanpainaja lisääntyy tuoreessa kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa, ja sen aiheuttamien seuraustuhojen määrä lisääntyy tuulenkaatojen lukumäärän lisääntyessä. Myös Suomessa on metsiin kohdistunut toistuvia myrskytuhoja ja lämpimien kesien ansiosta kirjanpainajat ovat lisääntyneet rajusti. Tuhoja on toistaiseksi ollut vain Etelä-Suomessa, mutta tuhoalue on laajentunut vuosittain pohjoista kohti. Vuosittain lisääntyneet torjuntahakkuiden määrät pakottavat ottamaan tuhon vakavasti koko maassa. Kirjanpainajatuhojen vuoksi uudistetaan vuosittain jo tuhansia hehtaareja kuusikoita. Mikäli torjuntahakkuisiin ei ryhdytä ajoissa, muuttuu 60 euron kuusitukkikuutio hetkessä viiden euron polttopuuksi. Vahingoittuneet havupuut ja talvikautena hakatut havupuut on poistettava metsiköstä ja välivarastosta. Metsätuholain mukaan puutavaran omistajan on huolehdittava, että kuusella yli 10 m3 hehtaarilla ylittävä vahingoittuneen tai hakattujen rungonosien määrä ja männyllä yli 20 m3 ylittävä vahingoittuneen tai hakattujen rungonosien määrä poistetaan metsätuhoriskin vuoksi. Uudessa metsätuholaissa poiskuljetuksen määräaikoja on kiristetty entiseen lakiin verrattuna: puutavaran omistajan vastuulle jää, että edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta Pohjois- Suomessa viimeistään 15 päivänä elokuuta. Myös männyn osalta aikataulu tiukkenee, sillä edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kaarnoittunut mäntypuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta Pohjois-Suomessa viimeistään 15 päivänä heinäkuuta. Etelä-Suomessa määräajat ovat tiukemmat kuin Pohjois-Suomessa ja siellä myös kesäaikaan hakattu eli kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta tai välivarastosta 30 päivän kuluessa hakkuuhetkestä. MAANOMISTAJALLA JA VALTIOLLA KORVAUSVASTUU Puutavaran omistaja tai maanomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, mikä aiheutuu havupuutavaran poiskuljetuksen laiminlyönnistä, jos tämän seurauksena toisen metsänomistajan jonkin metsikön puustoa kuolee 20 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden tai puuston kasvu vähenee yli 10 kiintokuu- tiometriä hehtaaria kohden viisivuotiskaudella. Myös maanomistajan omistamilla metsälain 10 :n erityisen tärkeillä elinympäristöillä tai metsälain soveltamisalaan kuuluvalle Natura 2000- verkoston alueilla on voimassa maanomistajan vahingonkorvausvelvollisuus. Varastoidun puutavaran omistaja on velvollinen korvaamaan terminaali- tai tehdasvarastosta toisen metsälle aiheutuneet metsätuhot. Valtio on vahingonkorvausvelvollinen, jos luonnonsuojelulain mukaisista suojelualueista aiheutuu naapurimaanomistajille vahinkoja metsätuhojen muodossa. METSÄVAKUUTUS AUTTAA Metsävakuutuksesta on apua, mikäli vakuutus kattaa metsätuhot. Metsävakuutus ei kuitenkaan korvaa toisen metsälle aiheutettua vahinkoa, vaan siihen on otettava vastuuvakuutus. Jos metsänomistaja toimii vastoin metsätuholakia, eikä poista tuhopuustoa metsästään, jää vahingonkorvausten määräytyminen tuomioistuimen tehtäväksi. Eli käräjäoikeus päättää, onko asioiden hoidossa törkeää huolimattomuutta maanomistajan taholta ja syntyykö korvausvelvollisuutta vahingonkorvauslain ja metsätuholain mukaan METSÄTUHOPUIDEN KORJUU ON KAIKKIEN ETU Metsänomistajien ei kannata missään nimessä odotella viranomaisilta toimenpiteitä tai vakuutuskorvauksia, vaan pyrkiä poistamaan vähäisetkin tuhopuut metsästään. Metsänhoitoyhdistyksissä on ammattitaitoisia metsureita ja yrittäjiä pienempiinkin työmaihin, mikäli metsänomistajan omat resurssit eivät puunkorjuuseen riitä. Usein metsätuhoalueista saadaan käypä hinta liittämällä se muihin hakkuukuvioihin. Metsätuholaiset ovat tulevaisuudessa nykyistä suurempi haaste, mutta ammattitaitoisen metsänhoitoyhdistysväen avulla tästäkin haasteesta selvitään. Heikki Rahko, aluejohtaja, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Kirjanpainajatuhojen kasvu on uhka Suomen metsätaloudelle. Ilmaston lämpenemisen yhteydessä myös muut metsätuhot voivat lisääntyä. Metsänomistajien ja kaikkien metsässä liikkuvien vastuu kasvaa tässäkin asiassa. Kuvassa kirjanpainajan tuhoamaa kuusikkoa, josta tuho helposti leviää ympäristöön.

8 Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 9 Uusia metsäammattilaisia Esa Hietala Taivalkoskelta on suorittanut metsätalousinsinööri AMK opinnot Lapin ammattikorkeakoulussa ja valmistuu tänä keväänä. Opintojen lopputyön aiheena Esalla oli Metsäteiden kunnon vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Esa Hietala on aloittanut määräaikaisessa työsuhteessa Taivalkosken mhy:ssä. Työtehtävinään mm. metsänhoitotöiden suunnittelu ja toteutus. Esa Hietalan rakkaimmat harrastukset löytyvät luonnosta, metsästys, kalastus ja suunnistus ovat lähellä sydäntä. Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin. Eihän se nyt niin mene! Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta. Kun harkitset puukauppoja, ota ota yhteyttä yhteyttä omaan wwwwwmetsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot Teemme löydät osoitteesta puunmyyntisuunnitelman www.mhy.fi ja www. maksutta! MHY KUUSAMO, puh. 020 413 7600 MHY Metsänomistajat TAIVALKOSKI, puh. 020 413 7660 MHY PUDASJÄRVI, puh. 020 413 7520 Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Ojitusalueet kuntoon vanhan rahoituslain aikana! Arto Eräkannas on Mertalan tilan kolmas omistaja samassa suvussa. Kemeralain uudistus leikkaa pohjoisen metsätukia Kemeratyöryhmä luovutti raporttinsa ministeriölle 7.4.2014. Esityksen mukaan luovutaan pystykarsinnan, pellon ja tuhoalueiden metsityksen, energiapuun korjuun ja kannon noston tukemisesta. Tähän asti kokonaan korvatut suunnittelun, toteutusselvitysten ja metsänviljelymateriaalien tuet korvattaisiin työmuodon tukiprosentilla. Nykyisessä kemeratuessa tuki on porrastettu vyöhykkeittäin niin että tukiprosentit ovat korkeimmat III vyöhykkeellä johon Lappi ja Koillismaa kuuluvat. Vyöhykejako muutettaisiin metsälain mukaiseksi ja tukiporrastusta käytettäisiin työlajeittain harkiten. Koillismaa kuuluisi edelleen pohjoisimpaan vyöhykkeeseen. Tukieuroja tai tukiprosentteja ei kuitenkaan ole porrastettu näiden vyöhykkeiden mukaan. TUKEA VARHAISHOITOON JA LEIKKAUKSIA VARTTUNEEMPIEN HOITOON Taimikonhoidon tuki aloitettaisiin 1 m pituusvaiheesta nykyisen n. 3 m sijasta. Nuoren metsän hoidon tuki alkaisi 3 metrin pituusvaiheesta nykyisen n. 7 m sijasta. Työllisyysehtoinen taimikonhoito tukimuotona poistuisi ja tuki olisi sama tilan ulkopuolisessa työssä ja omatoimisessa työssä. Nuoren metsän hoidon tukitaso heikkenisi n. kolmanneksella ja ns erityisen vaikean taimikonhoidon korotettu tuki poistuisi kokonaan. Isoin muutos on energiapuun korjuutuen 7 kuutiolle -poistuminen kokonaan. Sen korvaavaksi suunniteltu Pienpuun energiatuki PETU- on Eussa vastatuulessa. Uusia vaihtoehtoja kartoitetaan ministeriössä. Etelä-Suomessa se ei ole kovin dramaattista, kun siellä tiheä käyttöpisteverkosto ja markkinat hinnoittelevat energiapuun lähelle kuitupuun hintaa jo muutenkin. Täällä Pohjosessa se rassaa eniten. Pelkään, että kaukana yli 50-70 km laitoksista oleville alueille tulee energiapuun nolla-alueita. Turvemaille kaivettujen ojien kuivatusteho heikkenee ajan myötä mm. ojien umpeenkasvun seurauksena. Tämän seurauksena vesi nousee ja puuston kasvu taantuu. Kunnostusojitus tulee ajankohtaiseksi keskimäärin 20-30 vuoden kuluttua edellisestä ojituksesta, joten kovin usein ei tähän toimenpiteeseen tarvitse ryhtyä. Tämän totesi myös Pudasjärven Ala-Siurualla Siuruajokivarressa suurehkon metsätilan omistaja Arto Eräkannas, joka päätti laittaa kerralla kuntoon omalta osaltaan. Vuonna 2004 Arto sai tilan Mertala lahjakirjalla isältään Elo Eräkankaalta, joka puolestaan sai tilan yhteisomistukseen vaimon kanssa lähes 50 vuotta sitten eli vuonna 1953 apeltaan. Vaimon isä, Elon appi sai puolestaan tilan omistukseensa jo 11-vuotiaana vuonna 1893. SYKSYLLÄ 2013 metsänhoitoyhdistyksen suunnitteleman lähes sadan hehtaarin alueelle tehdään muutama piennartiepätkä metsäkuljetuksen helpottamiseksi sekä ojat kunnostetaan tarvittavin osin. -Harvennukset tehdään koko kunnostusoji- TASATUEN LEIKKAAVAT VAIN POHJOISESTA Työlajikohtaisten esitysten mukaan siirryttäisiin pääasiassa tasatukiin ja kansallisesti päätettävissä oleva enimmäistuki olisi 60 %. Tämän johdosta tukitasot laskisivat Lapissa ja Koillismaalla metsäteissä, ojitusten kunnostuksissa, ja metsänuudistamisessa n 20 %-yksikköä. Etelä-Suomessa tukitasot säilyisivät ennallaan. Supistumista kompensoisi taimikonhoidontuen laajeneminen varhaishoitoon. Pohjois-Suomen karummissa olosuhteissa varhaishoidon tarve on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin Etelä-Suomessa. Määrä pohjoisessa jää riippumaan tulevien tukiehtojen tiukkuudesta. Oleellista on, että näin merkittävät tukien leikkaukset Pohjois-Suomessa tulisivat vähentämään töiden kokonaismääriä. Vaikutukset olisivat suurimpia varttuneempien taimikoiden hoidossa, energiapuun korjuussa, metsäojien kunnostuksessa ja metsäteiden rakennuksessa ja perusparannuksessa. Leikkausten lopullinen määrä on arvioitavissa vasta yksityiskohtaisempien tukiehtojen pohjalta. Tuen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että jatkovalmistelussa Pohjoisen näkökulma voidaan Hakkuun yhteydessä avattiin samalla paikat piennartielle ottaa tarkempaan tarkasteluun ja keskeisimpiin ongelmiin löydetään toimivat ratkaisut. NYKYISET TUET VOIMASSA KESÄKUUN 2015 LOPPUUN Parannuksia on saatu ensimmäisin esityksiin, mutta viilattavaa jäi vielä. Hyvä uutinen eilen oli että nykyiset tuet ovat voimassa kesäkuun 2015 loppuun asti. Suomi on maatalouden ja monen muun tukielementin osalta saanut EU:n hyväksynnän Suomen heikompien tuotto-olosuhteiden kompensoinnille ja Pohjoselle ulottuvuudelle. Näitä peraatteita pitäisi noudattaa myös kansallisissa tukiratkaisuissa. Pohjoisessa on näyttöä erinomaisista tuloksista. Nuorten metsien kasvu on saatu nelinkertaistumaan. Myös puu liikkuu kun kysyntää on. Kun Keiteleen saha saadaan käyntiin, on Pohjois-Suomi varmaan ainoa alue koko Suomessa, jossa tukin hakkuut yltävät lähelle metsäohjelmien tavoitteita. Jukka Aula tusalueella ennen ojien kaivua, toteaa Arto Eräkannas. Vain siten ojat pääsevät parhaiten hyödyttämään parhaita puita ja ojat saavat olla rauhassa seuraavaan hakkuuseen saakka, lisää Arto. Kyseiselle palstalle on tehty jo aiemmin kokonaan omalle maalle metsätie, joka mahdollistaa puu kuljetuksen myös kuivan aikana. -Isäukko teki reilut parikymmentä vuotta sitten koko kesän uutterasti taimikonhoitotöitä ja sijoitti viisaasti saamansa tuet tämän metsätien tekemiseen, toteaa Arto Eräkannas. -Kevättalvella mhy:n korjuukoneet saivat harvennettua suurin piirtein puolet koko alueesta sekä piennarteiden paikat, joten jos KMR-rahoitus tulee ajallaan, niin tiet ovat hyödyntämässä syksyn korjuun jatkamista. Ojan kaivut saatanee loppuu vuoden 2015 mennessä, korkeintaan altaiden tyhjennyksiä tehdään myöhemmin, suunnittelee Arto. Tulevana kesänä Artolla ja hänen nuorimmalla pojallaan on suunnitelmissa raivata roskapuusto ainakin osalta alueesta. -Mitä emme kerkiä itse raivata, saavat metsänhoitoyhdistyksen metsurit tehdä loput, pohtii Arto Eräkannas. - Kun omat pojat KEMERA-lakimuutos etenee 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. ovat 50 vuotiaita, toivottavasti hekin jatkavat isän ja isoisän perinteitä pitää metsäomaisuus parhaassa mahdollisessa tuottokunnossa omille perillisilleen, toivoo Arto. -Myös uhka Kemera-rahoituksen heikkenemisestä vauhditti päätöstä hoitaa ojitusalue kuntoon. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt ovat kiitettävästi hoitaneet minunkin etämetsänomistajien metsäasioita, Haapajärvellä asuva Arto Eräkannas kiittelee ja jatkaa kevättöitään, tällä kertaa kuusen taimien pelastamista talvella lakoon painuneen heinikon alta. Kaivinkonemotolla onnistuu harventaminen niin kankaalla kuin ojitusalueellakin. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti 3.10.2013 kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistusta koskevan hankkeen ajalle 15.10.2013-31.12.2014. Säädöshankkeen tavoitteena on valmistella uusi metsätalouden rahoitusta koskeva hallituksen esitys. MMM asettaman työryhmän toimikausi oli 15.10.2013?31.3.2014. Työryhmän puheenjohtajana toimi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM:stä. Jäseninä olivat edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, useita edustajia MMM:stä, Suomen metsäkeskuksesta, Metsäteollisuus ry:stä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:stä, Koneyrittäjien liitto ry:stä ja ME- TO Metsäalan Asiantuntijat ry:stä. Työryhmä kokoontui yksitoista kertaa. Työryhmä kuuli valmistelun aikana seuraavia asiantuntijatahoja: Metsäntutkimuslaitos, Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskuksesta, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi,MMM, Suomen tieyhdistys, OTSO Metsäpalvelut, Stora Enso Metsä, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Helsingin yliopistosta. Työryhmä lopetti työnsä maalikuun lopussa ja luovutti esityksen ministeri Koskiselle 7.4.2014. Työryhmä järjesti hankkeesta 9.4.2014 kuulemistilaisuuden, jossa esiteltiin työryhmän ehdotukset metsätalouden tukijärjestelmästä ja kuultiin asiantuntijoita. Kommentointipuheenvuorojen esittäjät olivat: Puheenjohtaja Mikko Tiirola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Toiminnanjohtaja Antti Härkönen, Pudasjärven metsänhoitoyhdistys ry Metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry Kehittämispäällikkö Timo Makkonen, OTSO Metsäpalvelut Puheenjohtaja Tuomo Turunen, METO Yrittäjät Koneyrittäjä Kai Laaja, Metsä-Multia Oy Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Bioenergia ry MMM jatkaa virkamiestyönä lakiesityksen työstämistä. Esitys on tarkoitus saada ennen kesäkuun loppua 2014 lausuntokierrokselle kentälle. Kuka tahansa kansalainen voi antaa lausunnon asiasta. MMM laittaa lausuntopyynnön yleensä niille, joita asia koskee eniten. Elo-syyskuussa MMM virkamiehet tutkivat kentältä tulleet lausunnot ja tekevät lopulliset mahdolliset muutokset lakiesitykseen, joka annetaan eduskunnan käsittelyyn syyskauden istuntoon. Euroopan komission päätös metsätalouden valtiontuen suuntaviivoista vaikuttaa ratkaisevasti lain lopulliseen sisältöön. Kemeratuet sovitetaan komission vaatimuksiin ennen lopullisten lakiesityksen hyväksymistä. Mikäli Kemera lakiesitys tulee EU:n notifiointi käsittelystä ilman korjaustarpeita takaisin, uusi Kemera-laki saatanee voimaan 1.7.2015. MMM on ilmoittanut, että nykyinen Kemera-laki on voimassa 30.6.2015 saakka. Henri Väisänen lisävahvistukseksi Kuusamoon Henri Väisänen (MTI AMK) on aloittanut 24.3. Kuusamon yhdistyksellä. Henri on valmistunut Lapin ammattikorkeakoulusta keväällä 2014. Opinnäytetyön Henri teki aiheesta Etelä-Kuusamon yksityismetsien kunnostusojitusten tarvekartoitus. Työn tilaajana oli Metsänhoitoyhdistys Kuusamo. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon tilaamana on valmistunut opinnäytetyö Etelä-Kuusamon yksityismetsien kunnostusojituksen tarve-kartoitus. Opinnäytetyön teki Rovaniemen ammattikorkeakoulusta keväällä metsätalousinsinööriksi valmistunut Henri Väisänen. OPINNÄYTETYÖN tavoitteena oli kartoittaa Etelä - Kuusamon yksityismetsien kunnostusojituksen tarvetta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kuinka paljon kunnostusojitettavista ojitusalueista olisi kemerakelpoisia ja onko ojitettavilla alueilla harvennus- tai muita metsänhoitotarpeita. Tulosten pohjalta saatiin käsitys siitä voisiko metsänhoitoyhdistys Kuusamo mahdollisesti tarjota tätä palvelua metsänomistajajäsenilleen. TUTKIMUS toteutettiin selvittämällä aluesuunittelussa esitettyjen kunnostusojitusehdotusten kunnostusojitustarpeet. Otanta - alueina ALOITETTUAAN kesätyöt yhdistyksellä, hän teki metsäsuunnitelmia ja tila-arvioita, mutta viljelykauden alettua Henri on vastannut taimikuljetuksista maanomistajille. Viime kesänä suorittaessaan koulun työnjohtoharjoittelua Henri vastasi muun muassa muokkausreittien kartoituksista. Näin ollen on luontevaa että hän hoitaa viime kesänä muokatuille alueille taimitilaukset. HENRI on kotoisin Kuusamosta ja erilaiset metsänhoitotyöt ovat tulleet tutuiksi kotitilalla Kurvisessa. Vapaa-ajalla harrastan perinteisiä metsämiesten harrastuksia, metsästystä ja kalastelua.- Henri kertoo. Lisäksi viime kesänä tutustuin frisbeegolfiin jota aion harrastaa aktiivisesti jatkossa. Kuusamossa selvitettiin kunnostusojituksen tarvetta oli Etelä - Kuusamossa Kero, Kurvinen ja Vanttaja. Kunnostusojitettaviksi kelpaavia kohteita löytyi 434 ha josta kemerakelpoisia olisi noin 336 ha. Kunnostusojitettavista kohteista 56 % ei ollut mitään hakkuu- tai metsänhoitotarpeita. TUTKIMUSTULOKSET antavat melko luotettavan kuvan kunnostusojitustarpeista tutkimuksessa mukana olleilla alueilla koska alueelliset vaihtelut eivät olleet suuria. Sen sijaan metsänhoitotarpeissa oli isoja alueellisia eroja joten niiden suhteen ei tiukkoja johtopäätöksiä voitu tehdä. Kunnostusojituspalvelun tarjoamista harkitaan metsänhoitoyhdistyksessä. Kemera-lain ollessa muutoksessa ja koska kaikki muutokset eivät vielä ole tiedossa niin on päätetty odottaa näiden asioiden varmistumista. Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi tarjoaa jäsenilleen kunnostusojitusta jo vuosien kokemuksella.

Leikko 2/2014 10 Leikko 2/2014 11 Maisematyölupakäytännön kehittäminen Kuusamossa Metsänviljelykausi on käynnistynyt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavoituksella ohjataan kunnan tai sen osan maankäyttöä ja rakentamista. Kuntien yleiskaavoitus on laajentunut varsinaisten taajamien ulkopuolelle, joten kaavoitus koskee usein myös alueita, jotka ovat pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaisia. haettu tällaista pitkäaikaista maisematyölupaa. Tällainen käytäntö on metsänomistajalle helpompi ja halvempikin, kun lupaa ei tarvitse hakea joka kerta erikseen. Metsänomistajien kannattaa seurata kaavoitusta, tietoa saa muun muassa kunnan kaavoituskatsauksesta. Siinä kerrotaan vireillä olevista ja tulevista kaavoitushankkeista. Kaavan laadintavaiheessa maaomistajilla on mahdollisuus esittää näkemyksiä, muistutuksia ja huomautuksia. Muistithan uudistusalan raivauksen? KAAVAN laadintavaiheessa pyyde- Kuusamon yhdistyksen kaikki 250 pottiputkea ovat tällöin ympäri pitäjää metsänomistajien istuttaessa taimiaan. Pääosa viljelyistä saadaan tehtyä juhannukseen mennessä, mutta viime vuosina on jonkin verran tehty myös syysistutuksia. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä, kuten maanrakentamiseen liittyviä töitä tai puiden kaatamista ei saa suorittaa asemakaava-alueella ilman maisematyölupaa. Maisematyölupa koskee myös yleiskaava-alueita, mikäli kaavassa niin määrätään. Yleiskaava-alueilla maisematyölupavaatimus liitetään yleensä kaavamerkintöihin MU tai MY. MU -merkinnällä tarkoitetaan yleiskaavassa maa- ja metsätalo- usvaltaisia alueita, joilla esiintyy ulkoilun ohjaamistarvetta. Puolestaan kaavamerkintä MY koskee maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Maisematyölupavaatimus koskee myös alueita, joille parhaillaan laaditaan asemakaavaa tai sitä muutetaan. Maisematyölupa tarvitaan myös yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten, jos kaavassa on niin määrätty. MAISEMATYÖLUPA osoitetaan kun- MEILTÄ METSÄNOMISTAJAN SUOSIKKITYÖKALUT! MS-201 FS 460 C EM K 12,90 Tilavuus 35,2 cm3 mukana uutuusvaljaat Teho 1,8/2,4 kw/hv siimapää ja suoja Paino 3,9 vakiona 649 mukana uutuusvaljaat siimapää ja suoja vakiona 26,90 Tilavuus 45,6 cm3 Teho 2,2/3,0 kw/hv Paino 8,4 10,00899 649 26,90 649 12,90 MS-241 mukana uutuusvaljaat Tilavuus cm3 siimapää42,6 ja suoja Teho 2,2/3,0 kw/hv vakiona Paino 4,7 12,90 599 629 10,00 Kaupan päälle ruohosetti erillisellä kulmavaihteella. Arvo 129 26,90 10,00 PUDAS-KONE, Pudasjärvi, Kauppatie 4, p. 08-822 415 590 590 can-am.fi 450 nan rakennusvalvontaviranomaisella ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lupa tulee myöntää, mikäli kaavanmukainen pääasiallinen käyttömuoto ei vaarannu. Edelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maisematyölupa ei tarvita, mikäli toimenpide on vähäinen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan määrittele vähäistä toimenpidettä, vaan toimenpiteen vähäisyyden arviointi jää kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Milloin maisematyölupa vaaditaan ja mitä ovat vähäisen toimenpiteen kunnittain. määritelmät vaihtelevat Myös eroavuuksia maisematyölupakäytännössä esiintyy kunnan sisälläkin, jos maisematyöluvan käsittelijöitä on useita. Jos kaava edellyttää maisematyölupaa metsätalousvaltaisilla alueilla, metsänomistaja joutuu maksamaan luvasta aiheutuvat kustannukset. Myös maisematyölupaan liittyvät kustannukset ja luvan hinta vaihtelevat kunnittain. Ilman maisematyölupaa suoritettavista toimenpiteistä ei tiedoteta naapuria. Maisematyöluvan yhteydessä naapurit kuullaan. Maisematyölupaan liittyvää vähäisen toimenpiteen määritelmää selvitettiin Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä -hankkeessa (MoTaSu) yhteistyössä Kuusamon kaupungin kaavoittajan ja rakennustarkastajan sekä Kuusamon metsäalan edustajien kesken. Ohjeet vähäisestä toimenpiteestä takaavat myös metsänomistajien tasapuo- * RASKAANSARJAN R RA AS SKA AMMATTILAINEN A AM M Hyvitys 140 Hyvitys 140 OUTLANDER O MAX 500 DPS T3 590 450 lisen kohtelun maisematyölupamenettelyssä. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 29.5.2013 linjattiin hankkeessa yhteistyössä toteuttama määrittely vähäisiksi toimenpiteiksi, jotka eivät edellytä maisematyölupaa. Sellaisiksi katsottiin taimikonhoito ja harvennushakkuut, kun ne suoritetaan Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Myös ylispuuhakkuut voi suorittaa ilman maisematyölupahakemusta. Uudistushakkuista puolestaan vähäiseksi toimenpiteeksi määritettiin pinta-alaltaan alle yhden hehtaarin kokoiset hakkuut. Alle yhden hehtaarin kokoisilla uudistusaloilla myös maanmuokkaus voidaan suorittaa ilman maisematyölupahakemusta, mikäli maanmuokkaus tehdään äestämällä, laikutuksella tai mätästämällä. Hakkuusta tulee kuitenkin tehdä ilmoitus Kuusamon kaupungille Metsäkeskukselle tehtävän metsänkäyttöilmoituksen lisäksi. RANTA-ASEMAKAAVOJEN virkis- tyskäyttöön (VL -merkintä kaavassa) tarkoitetuilla alueilla taimikonhoito ja harvennushakkuut voidaan suorittaa ilman maisematyölupaa, jos toimenpiteet tehdään säästäen matalaa puustoa ja aluskasvillisuutta. Matalampi puusto, pensaskerros ja aluskasvillisuus tarjoavat näkösuojaa ja lisäävät metsäisyydentuntua. Toisin sanoen ainespuuta kerryttävä harvennushakkuu tehdään kaikkiin ikä- ja läpimittaluokkiin kohdistuvana siten, että puuston ominaispiirteet säilyvät ennallaan. Mikäli maisematyölupa tarvitaan, se on voimassa kolme vuotta, jonka jälkeenkin lupa-aikaa voidaan jatkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maisematyölupa voidaan myöntää jopa kymmeneksi vuodeksi, jos metsänhoito on suunnitelmallista. Suunnitelmallisuudella on Kuusamossa tulkittu tarkoittavan voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa. Kuusamossakin on jo tään myös viranomaisilta lausuntoja. Eritasoisiin kaavoihin, kuten yleiskaavoihin voivat lausuntonsa antaa esimerkiksi Metsänhoitoyhdistykset ja Suomen metsäkeskus. Kaavan laadintavaiheessa on tärkeää, että metsätaloudelle rajoituksia tuovat merkinnät rajataan tarkoituksenmukaisesti, kuitenkin maisemalliset tai muuten arvokkaat alueet huomioiden. Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen edustaja on osallistunut asiantuntijajäsenenä useisiin kaavoitusprosesseihin. Lisäksi metsänhoitoyhdistykseltä ja metsäkeskukselta on pyydetty lausuntoja useisiin Kuusamon kaavahakkeisiin. Lausunnot on yleensä otettu hyvin huomioon. Maisematyöluvan kehittäminen oli osa hanketta: Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittämishanke matkailukeskittymässä (MoTaSu). Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen kautta sekä Kuusamon alueen matkailuyrittäjät, Kuusamon kaupunki, Metsänhoitoyhdistys Kuusamo, Suomen metsäkeskus, Metla ja Oulun ammattikorkeakoulu. Anu Hilli ja Vuokko Panula-Ontto VEIJO NIVALA Ohjaustehhostin Kauko-ohjattava WARN-vinssi Rotax 5000 V2 -moottori 450 MYÖS TIELIIKENTEESEEN, Hyvitys 140 T-AJOKORTTI JA 15 V. IKÄ RIITTÄÄ! NYT VAIN 9 490,- HYÖDYNNÄ KEVÄTTARJOUS * sh. 10 490,- KAKSIPAIKKAINEN TRAKTORIMÖNKIJÄ Hintaan lisätään toimituskulut 400, sis. alv. Tarjous voimassa 1.4. 31.5.2014. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kysy rahoitustarjousta! Jari Keskiaho 040-516 0430 Sami Kaivorinne 040-560 5993 Tulotie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 822 007 www.pienkonehuolto.fi SKI-DOO LYNX S EA-DOO E VINRUDE R OTAX C AN-AM brp.com Alle yhden hehtaarin uudistushakkuu ja maanmuokkaus äestämällä voidaan suorittaa ilman maisematyölupaa. Metsänviljelykausi on käynnistynyt metsänhoitoyhdistyksissä. Ensimmäiset taimet istuttajille toimitettiin viime viikolla ja toden teolla työmaat käynnistyvät kesäkuun ensimmäisellä viikolla, kertoo metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. KOILLISMAAN yhdistyksissä istutetaan tänä vuonna yhteensä noin 2,5 miljoonaa tainta eli reilu 1100 ha, tästä 2/3 on mäntyä ja loput kuusta. Kylvämällä viljellään noin 420 ha. Kylvöt tulee olla ehdottomasti tehtynä juhannukseen mennessä jotta tänä kesänä itävät sirkkataimet ehtivät juurtua ja valmistautua talvea varten ajoissa. Syksyllä kylvöjä voidaan taas tehdä kun siemenet itävät vasta seu- raavana kesänä. Metsänviljelyssä on tärkeä muistaa tehdä uudistusalan raivaus huolellisesti. Hakkuualueelle harvakseltaankin jääneet alikasvospuut varjostavat viljellyn taimikon kasvua merkittävästi. Raivattu uudistusala on myös ohikulkijalle siisti ja siitä saa hoidetun vaikutelman. Helpointa raivaus on tehdä heti hakkuun jälkeen ennen maanmuokkausta, muistuttaa Kilpivaara. Mikäli metsänviljelyyn on saanut kemeratukea niin tukien maksamisen ehtona on, että myös uudistusalan raivaus on tehty. MAANMUOKKAUSYRITTÄJÄ VAIHTUI Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksille maanmuokkauksia urakoinut Rukan Maanrakennus lopetti talvella toimintansa. Kevään aikana yhdistykset ovatkin kilpailuttaneet uudet yrittäjät metsänauraukseen ja äestykseen. Auraukset hoitaa jatkossa Veljekset Mursu joka tekee Kuusamossa myös kaivinkonemuokka- ukset eli mätästykset ja laikutukset. Äestyksistä Koillismaan yhdistykset tekivät sopimukset Etelä - Pohjanmaalaisen M ja H Rintamäki Oy: n kanssa. Rintamäki on Suomen suurimpia muokkausyrittäjiä, noin 6000 ha vuotuisella muokkausmäärällään. Rintamäki tuo Koillismaalle mukanaan täällä vähemmän tunnetun bräcke-muokkauksen. Bräckemuokkaus on mätästystä joka suoritetaan metsätraktorin perään äkeen tavoin tulevalla muokkauskoneella. Bräcke-mätästys sopii ohutkunttaisille ja vähäkivisille kohteille jotka on perinteisesti muokattu auraamalla. Menetelmä on perinteistä aurausta kevyempi mutta myös edullisempi. Rintamäki on Koillismaalla ja Itä - Lapissa muokannut bräcke-mätästyksellä muun muassa Metsähallitukselle jo usean vuoden ajan joten paikallisiakin kokemuksia on olemassa. Kannattaakin kysyä bräckemuokkausta omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Uudistushakkuun ikärajat poistuivat uudessa metsälaissa Uuden metsälain tavoitteena oli lisätä metsänomistajan valinnanvapautta ja omaa päätösvaltaa metsäomaisuutensa käytössä. Yksi merkittävä uudistus oli se, että kaikki rajoitteet metsän uudistushakkuulle poistettiin. Vanhassa metsälaissa metsän tuli olla tietyn ikäistä tai järeyden tuli saavuttaa tietyn rajan ennen kuin metsä voitiin käsitellä vaikkapa avohakkuulla. Nyt voi avohakata vaikka taimikon, kunhan perustaa uuden metsän tilalle. JÄRKEÄHÄN nuoren parhaassa kasvussa olevan metsän uudistamisessa ei ole. On paljon järkevämpää harventaa ja lannoittaa nuori metsä, ottaa 10-20 prosentin kasvuhyöty talteen ja ottaa vaikkapa halpakorkoista lainaa investoinnin rahoitukseen. Ellei sitten ole vanhaa tai muuten huonompituottoista metsää, johon päätehakkuun ohjaa. Toki saattaa olla taloudellisia tilanteita, joissa ei jää muuta mahdollisuutta kuin uudistaa nuori metsä. Nyt sitä ei ainakaan metsälaki enää estä. Nuoren metsän päätehakkuus- sa uudistamisen osuus kantorahatulosta kasvaa kuitenkin sen verran suureksi, että mittavia nuorten metsien uudistushakkuita ei yleensä ole järkevää tehdä. METSIKKÖKUVIOITA JÄRKEVÄMMÄKSI Mutta on toki tilanteita, missä tämä metsälain kohta kannattaa ilman muuta hyödyntää. Metsälain valmistelussa tämän kohdan mahdollisuus nähtiin siinä, että järkevien käsittelykuvioiden tekeminen on nyt entistä helpompaa. Jos vaikka kolmen hehtaarin päätehakkuukuvion sisälle tai lievealueelle jää puolen hehtaarin nuori metsä, voidaan se - ja on monesti todella järkevää - uudistaa samalla. Saadaan järkevä kuvio, johon ei jää tuulelle herkkiä riekaleita. Tässä yhteydessä pitää toki aina muistaa, että uudistamisvelvoite on tässä uudessakin laissa mukana. Eli aina kun päätehakkuu tehdään, pitää hakatun metsän tilalle perustaa uusi metsä joko viljellen tai luontaisesti uudistaen.

Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 12 13 Jokijärvellä parkataan jälleen MM tittelistä keväällä Jo perinteeksi muodostuneissa MM parkkukisoissa on itse kisan lisäksi monenlaista muuta kiinnostavaa katsottavaa. On erilaisia perinnetyönäytöksiä sepästä tervanpolttoon sekä uittoperinteen vaalimista. Alueella on mukana myös tämän päivän metsäalan toimijat, niin neuvonta, puukaupan ja jalostajien Kevään 2013 kisatunnelmia. puolelta. Unohtaa ei sovi myöskään musiikki ym. esityksiä yleisön viihdyttämiseksi. Kisat kokoaa runsaasti yleisöä ja on koko perheen ulkoilmatapahtuma. Jalavan kaupasta asusteet parkkuukisoihin Jalavan kauppa on toiminut Taivalkoskella nykyisellä paikalla vuodesta 1883, sitä ennen Vienan Karjalassa. Taivalkoskella toiminta jatkuu jo viidennessä polvessa, kun Ari ja Airi Jalavan poika Mikko Jalava ja hänen puolisonsa Laura jatkavat kauppiaina. Jalavan kaupassa vaalitaan perinteitä ja kauppa on osittain myös museo, jossa on esillä monenlaisia vanhoja esineitä. Kauppa on hyvin suosittu matkailukohde. JALAVAN kauppa on maankuulu toimittaja laadukkaille perinneasusteille. Kaupasta löytyy niin pussihousua, flanelipaitaa, henkseleitä, hattuja ja mm haitarivarsijatsareita ym. jalkineita. Perinneasut on kotimaista laatutuotantoa toteaa kauppias Mikko Jalava. Jalavan kaupassa valmistetaan myös perinteisiä rottinki suksisauvoja. Jalavan kauppa seuraa myös aikaansa ja tuotteita on mahdollista lähiaikoina ostaa myös verkkokaupasta osoitteesta www.jalavankauppa.fi Palvelut metsänomistajille Koulutus- ja neuvontapalvelut, tiedotus Puukauppapalvelut Metsänuudistamispalvelut Metsänhoitopalvelut Metsäomaisuuden hallintapalvelut Parkkuukisat 14.6.2014. Ilmoittautuminen jokijarvi@jokijarvi.com. Passaa Heikin paukutella henkseleitä uusissa vetimissä. Heikki Rahkon esiitymisasu alkaa olla täydellinen, koska aijemmilla käynneillä Jalavassa on hankittu mm. haitarivarsijatsarit ja hattu. Kysy palveluista tarkemmin omasta Metsänhoitoyhdistyksestäsi, yhteystiedot Leikon takasivulla. Energiapuu euroiksi hanke päätökseen Kuusamon Pudasjärven ja Taivalkosken metsänhoitoyhdistysten alueella on toteutettu Energiapuu euroiksi hanketta vuosina 2009-2013. Hanketta toteutettiin metsänhoitoyhdistysten toimihenkilövoimin ja hanketta hallinnoi mhy Taivalkoski. Hankkeen tärkein tavoite oli avata energiapuumarkkinat alueella ja lisätä metsänomistajien ja metsätoimihenkilöiden tietoisuutta energiapuukohteita ja energiapuukaupasta. Koska kyseessä oli kehityshanke niin yhteistyökumppanina oli Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikkö ja tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja energiapuun korjuuseen liittyen. Tärkeimmät hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin HANKKEELLA onnistuttiin käynnistämään energiapuumarkkinoita, mutta valtiovallan toimenpiteistä johtuen energiapuun kysyntä lähti laskuun hankkeen aikana. Energiapuumarkkina on sidottu vankasti erilaisiin tukimuotoihin ja epävarmuus tulevista ratkaisuista jarruttaa markkinoita. Viimeaikaiset päätökset ovat suosineet mm kivihiiltä. Energiapuukorjuukohteiden vaatimukset ovat myös kiristyneet hankkeen aikana huomattavasti, alkuun kelpasi karsimaton kokopuu ja hakkuutähde, nyt vain karsittu ranka. Omaisuuden käyttö ja siitä määrääminen muutoin ei ole aina itsestään selvää. Pätevän oikeustoimen ehtona on osapuolten riittävä oikeustoimikelpoisuus. Jokainen meistä voi siis päättää asioistaan itse niin pitkään kun ymmärtää oikeustoimen merkityksen ja on riittävästi selvillä siitä, mitä on tekemässä ja miksi. Jos oikeustoimikelpoisuus menetetään vaikkapa sairauden tai vanhuuden vuoksi, tarvitaan asioiden hoitamiseksi edunvalvontaa. Kun edunvalvontaa toteutetaan, onkin määräämisvalta edunvalvojalla, käytännössä maistraatilla. Metsä-tilan käyttö, hoito ja hakkaaminen ei ole tällöin enää omissa käsissä. Puukauppoihin ja moniin muihin toimiin edellytetään maistraatin lupaa. Menettely on usein hidasta ja kallistakin. Joka tapauksessa metsien normaali käyttö estyy ja monesti tilanne aiheuttaa metsien laiminlyönnin. Mikäli edunvalvojaa ei lainkaan hankita, saattaa metsien käyttö kokonaan estyä pitkäksikin ajaksi. ENERGIAPUUKOHTEIDEN kartoitusta tehtiin systemaattisesti n. 30 vuotta vanhoihin viljelymetsiin usealle tuhannelle hehtaarille. Kartoituksen tulos oli että vain n 6 % kartoitetusta pinta-alasta täytti energiapuun korjuukohteelle asetetut vaatimukset. Vaikka energiapuuta kohteilla olisi, niin korjuukelpoisia kohteita on vähän. Hankkeen kustannusarvio oli 158 000, kustannusarviosta jäi käyttämättä n 16 000. Ely-keskus rahoitti hankkeesta 80 %, Kuusamon ja Pudasjärven kaupungit ja Taivalkosken kunta yhteensä 10 % ja metsänhoitoyhdistykset 10 %. OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEESTA JA SEN TOTEUTUMISESTA. EDUNVALVOJA toki edustaa päämiestä hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan koskevissa oikeustoi-missa sekä hoitaa ja valvoo päämiehen omaisuutta ja etua. Maistraatti ei kuitenkaan lupaviranomaisena saa lain mukaan ilman erityisiä perusteita antaa lupaa lahjan antamiseen, koska se ei ole edunvalvottavan edun mukaista. Omaisuuden tai määräämisvallan luovuttaminen perillisille on siten tällöin mahdollista ainoastaan kaupalla ja vain käyvällä hinnalla. Siten lahjat ja ns. sukupolvenvaihdoskaupat (hinta juuri yli ¾ käyvästä arvosta) eivät tule kysymykseen kun luovuttaja on oikeustoimikelvoton. MIKÄLI tilan luovuttaja on pidättänyt hallintaoikeuden, on määräämisvalta jaettu kahdelle. Tällöin olisi tilanne osapuolten ehdottomasti tiedostettava ja osattava. Käytännössä on kuitenkin ilmennyt ristiriitoja haltijan ja omistajan välillä. Ongelmallinen tilanne on erityisesti silloin kun haltija pyrkii ylittämään oikeutensa puukaupassa. Vaikeissa tapauksissa erimielisyyksiä joudutaan ratkomaan jopa käräjäsalissa. Tarpeettomia hallinta- ym. oikeuksien pidätyksiä kannattaisi siis metsätilan luovutuksissa välttää. EDELLÄ kerrotut seikat on syytä ottaa huomioon elämää ja omaisuuden luovutuksia suunniteltaessa. Ratkai-sujen tekeminen pelkästään Hankeen käynnistyminen avasi ja käynnisti laajemmin energiapuumarkkinat Koillismaalla. Hanke sai positiivista julkisuutta ja tietoisuus energiapuukohteista ja energiapuukaupasta lisääntyi. Hankkeen aikana energiapuumarkkinoilla tapahtui käänne heikompaan, koska kotimaista energiaa alettiin korvata mm. kivihiilellä. Systemaattisella energiapuukohteiden kartoituksella saatiin parempi kuva todellisesta energiapuupotentiaalista ja hankitulla ammattitaidolla on valmiudet nopeasti nostaa energiapuun tarjontaa kysynnän elpyessä. Hankkeen aikana hankittu ammattitaito jää toimihenkilöille, eikä kävele hankevetäjän mukana ulos talosta. OSAO:N Taivalkosken yksikön testihakkuu Energiapuun korjuumenetelmän vaikutuksesta hakkuukertymään osui hyvin muuttuneeseen tilanteeseen energiapuumarkkinoilla, vaikka mitään uusia innovaatioita energiapuukorjuuseen ei varsinaisesti saatu kehitettyä. Hankkeen myötä on herätelty mm. kuntapäättäjiä kotimaisen energian käyttöön ja hankkeesta on tul- veroperusteilla ei johda aina parhaaseen tulokseen. Oikea varautuminen tule-viin tilanteisiin voi pelastaa suvun hankaluuksilta ja ylimääräisiltä maksuilta. Metsänomistajille asia on nyt erityisen tärkeä, koska keski-ikä on jo yli 60 vuotta ja nousee koko ajan. VARAUTUMINEN Oikeustoimikelvottomuusriskiin voi varautua etukäteen. Laki edunvalvontavaltuutuksesta määrää tarvittavan menettelyn ja muodot. Edunvalvontavaltakirjalla kukin henkilö voi itse etukäteen määrätä asioidensa hoidosta tai vaikkapa omaisuutensa tai määräämisvaltansa luovutuksesta siinä tilanteessa, että hän tulee kykenemättömäksi itse hoitamaan asioitaan. VALTUUTUS on tehtävä kirjallisesti samaan tapaan kuin testamentti. Asiakirjasta on selvästi ilmettävä alle-kirjoittajan valtuuttamistahto sekä valtuutetut henkilöt. Valtakirja on valtuuttajan ja kahden esteettömän todistajan allekirjoitettava. Valtakirjalla valtuuttaja nimeää toisen henkilön valtuutettuna hoitamaan asioita puolestaan. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Tavallista on, että val- Kantojennostoa energiakäyttöön ei Koillismaalla tehdä lainkaan. Kantomurskeen tuotanto on yksi haastavimmista energiajakeista valmistaa riittävän laadukkaasti. lut kyselyjä eri puolilta valtakuntaa. Ohjausryhmän mielestä hanke oli hyvä ja tarpeellinen ja hankkeen Määräämisvaltaisena oikeustoimikelvottomaksi - menetyksiä ja harmaita hiuksia tuuttaja oikeuttaa valtuutetun huoleh-timaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan, sekä usein terveydenhoidostaan. Valtuuttaja voi oikeuttaa valtuutetun myös luovuttamaan puolestaan omaisuutta tai vaikkapa tilan luovu-tuksen yhteydessä pidättämänsä hallintaoikeuden. Tämä on erinomainen keino välttyä suvulle kalliilta oikeustoimikelvottoman henkilön hallinta-ajalta. EDUNVALVONTAVALTUUTUS on varautumista tulevaan. Emme tiedä kuka sitä tarvitsee. Edunvalvontavaltuutus kannattaisi tehdä aina kun aikoo pitää metsäomaisuuden tai sen hallinnan pidemmän aikaa itsellään. Esi-merkiksi metsätilan luovutuksessa pidätetty hallintaoikeus on aina riski ja edellyttäisi mielestäni edunval-vontavaltuutuksen tekemistä. Edunvalvontavaltakirja kannattaa laadituttaa asiantuntijalla jotta välttyy muoto- ja sisältövirheiltä. Tuomo Pesälä metsälakimies, OTM, mti Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy avulla saatiin alueen metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille kattava osaaminen energiapuukohteiden tunnistamisessa, korjuussa ja energiapuukaupassa. MHY TAIVALKOSKI TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI 2014 tempaus OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 490 CK RAIVAUSSAHAN. TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN HOITOTÖITÄ. TAVOITE ON V. 2014 AIKANA TOTEUTTAA 370 HA TEMPAUKSEN JÄRJESTÄÄ MHY TAIVALKOSKI JA OP TAIVALKOSKI, joka lahjoittaa pääpalkintosahan. Mhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä. NÄIN PÄÄSET MUKAAN: Palkinnot arvotaan vuonna 2014 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken. - työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha. - työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta. - jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha -mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. -palkinnot arvotaan alkuvuodesta 2015. PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN!!! TAIVALKOSKI Parempaa hoitoa metsällesi. Metsänlannoitusta saatavilla Metsänlannoitus on kannattava investointi. Koillismaan metsänhoitoyhdistysten alueella on nyt saatavilla metsänlannoituksia vielä kesälle 2014. Sopiva kohde lannoitukseen on alle 6 vuotta sitten harvennettu 30 50 vuotias metsikkö. Kohteen minimipinta-ala on 5 ha. Hintaesimerkkejä kangasmaille: Yara Metsän NP1 369 /ha + alv kohde 5 9,9 ha Yara Metsän NP1 349 /ha + alv kohde 10 19,9 ha Hinnat sisältävät lannat 500 /ha, rahdin ja maalevityksen. Kysy myös muita lantoja, esimerkiksi turvemaille. Ota yhteyttä ja tilaa lannoitus kesän 2014 levitykseen viimeistään 13.6.2014 mennessä! Yhteyshenkilöt lannoituksista: Taivalkoski Teuvo Puolakanaho puh 020 413 7661 Kuusamo Pasi Maaninka puh 0400-282338 Pudasjärvi Antti Härkönen puh 0400 157422 MHY KUUSAMO MHY TAIVALKOSKI

14 Leikko 2/2014 Leikko 2/2014 15 Posiolla tehdään puusta sähköä Palauta hakemus palautusosoitteeseen postitse, KAIKKI HAKEMUKSET LÄHETETÄÄN KUUSAMOON, josta Taivalkosken ja Pudasjärven hakemukset välitetään edelleen eteenpäin HAKEMUS METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI Paikallinen Vesi ja Lämpö Oy rakensi energiapuuta käyttävän voimalan, mikä tuottaa kaukolämmön ohella sähköä. Puuta laitos käyttää vuositasolla 12 000 kiintokuutiometriä. Viiden MW:n tehoisen jalostuslaitoksen tuottamasta energiasta viidennes markkinoidaan sähkönä ja loput lämpönä kunnan kaukolämpöverkkoon. SYÖTTÖTARIFFI AUTTOI KANNATTAVUUSLASKELMASSA Posion Lämpö ja Vesi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Karasti kertoo, että Posion laitoksen rakentamista on auttanut merkittävästi valtion energiamarkkinaviraston myöntämä syöttötariffi tuki. Ilman sähkön tuotannon tukea laitos ei olisi kannattava, Kari Karasti kommentoi uutta lämpölaitosta. Tukea maksetaan 12 vuoden ajan. Kari Karasti on myös metsänhoitoyhdistys Posion hallituksen puheenjohtaja ja kantaa huolta pienläpimittaisen puun kysynnästä. Tämänkaltaisia laitoksia kannattaisi mielestäni rakentaa eri puolille maata, on Karastin mielipide nykykokemuksella, jossa syöttötariffin mukainen sähkön siirto on juuri aloitettu sähköverkkoon. Posion Lämpö ja Vesi Oy:n uusi voimala on pitkälle automatisoitu. Hakkeen muuttumista lämmöksi ja sähköksi voi seurata valvomosta. Tapahtumia Mhy Pudasjärvi kesällä 2014: Kesäkuussa: Avointen ovien päivät: - Maanantaina 2.6 Pudasjärven toimistolla klo 9-14 - Tiistaina 3.6 Kuivaniemen toimistolla klo 9-14 Heinäkuussa: - Pudasjärven Markkinat 4.-5.7.14 esittelyosasto torilla Syyskuussa MO-viikolla: Avointen ovien päivät: - Maanantaina Metsänomistajat 15.9 klo 9-14 Pudasjärven toimistolla - Tiistaina 16.9 klo 9-14 Kuivaniemen toimistolla KUUSAMO Retkeilyt: - Torstaina 18.9 OSARA-retkeily Kouvalle. Tarkemmin seuraavassa Leikossa. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Ry Keskuskuja1 93600 Kuusamo PUDASJÄRVI Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry Toritie 1 (OP:n talo 2. kerros) 93100 Pudasjärvi Puh. 020 413 7520 www.mhy.fi Kuivajoentie 13 B 2 Kuivaniemi Hakija(t): Osoite: Sosiaaliturvatunnus tai y-tunnus: Puhelin/ Matkapuhelin: Sähköposti: Vuodesta 2014 alkaen uusien metsänomistajien on haettava itse jäsenyyttä. Vuodelta 2014 ei peritä lainkaan mhy-maksua. Jäsenmaksu peritään ensimmäisen kerran vuonna 2015. Haen/ haemme Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä / 201 alkaen. Hakemus koskee seuraavia alla mainittuja tiloja: Tilan nimi rek. no. kunta kylä metsäpinta-ala 1 2 3 4 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 1.1.2015 alkaen Piipposen Pirtti Maatilamatkailu Kokoustilat Ateriapalvelut tilauksesta Kysy opastettua retkeä Osara aukeille! Piipposentie 16, 93250 SARAJÄRVI Soita 0400-388231/Esko Paikka / 201 Päiväys Hakijan/hakijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset Vastaanottaja maksaa postimaksun JÄSENYYDEN SÄILYMINEN Kaikki ne metsänomistajat, jotka ovat parhaillaan metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, säilyttävät jäsenyytensä automaattisesti. Ne metsänomistajat, jotka eivät ole olleet vielä jäseniä, voivat liittyä jäseneksi ilmoittamalla yhteys- ja tilatietonsa mhy:lle. Mhy:n hallitus käsittelee jäsenyysanomuksen seuraavassa hallituksen kokouksessa. SUHDE KESKUSJÄRJESTÖÖN Metsänomistaja on vain metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Toukokuun alussa yli 90 % metsänhoitoyhdistyksistä on päättänyt valtuuston kevätkokouksessaan anoa syksyllä 2014 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) jäsenyyttä. Vain kaksi mhy:tä on ilmaissut kielteisen kantansa ja 7 mhy:stä ei ole vielä asiaa loppuun saakka käsitellyt (tilanne 2.5.2014). MTK:lla ei ole henkilöjäseniä. Maanviljelijät ovat tuottajayhdistyksen jäseniä ja metsänomistajat ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. MIKSI OLLA JÄSEN? Ehdottomasti tärkein toiminta on ollut ja tulee olemaan jäseniensä eli metsänomistajan edunvalvonta, jonka kautta kilpistyy koko mhy:n toiminta sekä jäsenenä olemisen hyödyllisyys. Edunvalvonnan voi jakaa neljään (4) eri tasoon ja ne ilmenevät loppukäyttäjälle vähän eri tavoilla. PAIKALLINEN TASO: On se taso, jonka rivijäsen tavallisimmin vain huomaa. Paikallisen tason toiminta on omissa käsissä valtuuston päätösten mukaisesti - sidosryhmät: muut toimijat, kaupunkien ja kuntien päättävät elimet -yleisesti näkyvää: toimihenkilöt töissään, luottamushenkilöt, kannanotot, keskustelut, koulutus, tiedotus, neuvonta, palvelujen järjestäminen, materiaalien järjestäminen, kilpailutus, epäkohtien esille nostot, paikallisen puunkäytön edistäminen - ehdottomana etuna oma hallinto sekä demokratia: mhy:n valtuusto ja hallitus valitaan vaaleilla - demokratia siitä, mihin mhy liittyy jäseneksi hoitaessaan jäsenten etua kattavasti - puukaupassa: puunmyyntisuunnitelmat eli leimaus, eri yhtiöiden tekemissä hakkuissa sahapuu/massapuun katkontaerot (tukki on kolme kertaa arvokkaampaa kuin kuitupuu!!!). - katkontaseurannasta vuosien anonyymi katkonta-aineisto (millään muulla taholla ei ole toisten yhtiöiden katkonta-aineistoa), korjuun valvonnat, puukauppatoiminta, metsänomistajien puukauppavarojen turvaaminen ymv - palveluissa: tila-arviot ja metsäsuunnitelmat, metsuripalvelut, korjuupalvelut, verotus, LKV, tie- ja ojaasiat, lannoitus, valtion rahoitustukien täysimääräinen hyödyntäminen metsänomistajille MAAKUNNALLINEN TASO: - osin mhy:n omissa käsissä, mutta toimiakseen tarvitsee edelleen maakunnallista verkostoa (muut alueen metsänhoitoyhdistykset, Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitto, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot ymv) - sananvienti valtakunnan tasolle, usein eri maakuntien mhy:ien yhteinen ponnistus -juuri tällä hetkellä menossa Kestävän metsätalouden rahoituslain muutospaine, jonka puolustaminen/kehittäminen vuoden 2014 tärkein kohde -puunkäytön lisäämisen edistäminen VALTAKUNNALLINEN TASO: -tärkeä osa edunvalvontaa (lait, asetukset, ministeriön määräykset) -näkyy metsänomistajalle lehdistön kautta vasta silloin, kun asia on jo aika pitkällä, jopa jo päätetty lopullisesti -pidetään saavutuksista yleensä matalaa profiilia, koska edunvalvonta onnistuessaan ei tarvitse hävinnyttä vastapuolta. -usein poliittisia päätöksiä, johon liittyy ministeriöt, kansanedustajat, valtakunnan hallitus, - ei onnistu missään tapauksessa yksittäisen mhy:n tai metsänomistajan toimesta, vaan asia hoidetaan niin, että mhy:n edustajat, mhy:n edunvalvontajärjestön Helsingin pää ovat hereillä ja kysyvät kentän mielipidettä ja asianatuntija-apua puolin ja tosin EU-TASO: - tärkeys korostuu koko ajan, koska EU:n yhteinen maa- ja metsäpolitiikka hakee koko ajan muotoaan ja rajojaan, jäsenvaltioilla erilaiset metsäpolitiikat tällä hetkellä - vain päätökset tulevat julkisuuteen, taustatyö jatkuvaa hereilläoloa ja ammattilobbaamista - on vaatinut suhteet/edunvalvontatoimiston Brysseliin - yksittäisellä mhy:llä yksin toivotonta lähteä viemään asioita Brysselliin saakka JÄSENMAKSUT Edunvalvonta täytyy rahoittaa pääosin jäsenmaksuilla. Yksittäinen metsänomistaja maksaa vain mhy;n jäsenmaksun, jonka vuosittaisen tason päätää mhy:n metsänomistajista valittu valtuusto syyskokouksessaan. Metsänhoitoyhdistykset maksavat keskusjärjestön jäsenmaksun. Metsänomistajalle jäsenmaksut ovat metsätalouden vuosimenoa ja sen voi vähentää täysimääräisenä vähennyksenä verotuksessaan. JÄSENEDUT Jokainen metsänhoitoyhdistys päättää omista paikallisista jäseneduista. Saadakseen paikalliset sekä koko Metsänomistaja -edunvalvonta ketjun palvelut käyttöönsä, se edellyttää voimassaolevaa jäsenyyttä mhy:een. Lisätietoa: www.mhy.fi Antti Härkönen MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKAT Lisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939 Mhy Pudasjärvi ja Outi Tervo Mhy Kuusamo 0400 186 557 Pohjois-Kuusamo, Takkusalmi, Rantametsäpalstat. Metsäpalstojen pinta-ala noin 96,5 ha. Puustoa 2100 m 3, pääosin mäntykuitua, hoidettuja kasvatusmetsiä ja taimikoita. Kitkajärven ja Kurtinjärven rantaa, mahdollisuus kahteen lomarakennuspaikkaan. Sähköt lähellä. Hyvät tieyhteydet. Rukalle matkaa noin 15 km. Osuudet yhteisiin vesialueisiin, mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Hp 90 000 euroa/ tarjoukset 30.5.2014 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen. Outi Tervo p. 0400 186 557. Outi Tervo LKV Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo p. 020 413 7604, 0400 186 557 outi.tervo@mhy.fi Jussi Perttu LKV Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62, 93101 Pudasjärvi p. 020 413 7524, 040 760 8939 jussi.perttu@mhypudasjarvi.fi Mottagaren betalar portot Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry Tunnus: 5008406 00003 VASTAUS Täytä ylläoleva kaavake, leikkaa ja taita katkoviivoja pitkin. Kiinnitä neljään osaan taitettu lomake yläreunasta niiteillä ja toimita postiin tai skannaa ja lähetä hakemus suoraan metsänhoitoyhdistykseen sähköpostilla.

16 Leikko 2/2014 Metsän asiantuntijat palveluksessasi Metsänhoitoyhdistys Kuusamo Keskuskuja 1, 93600 Kuusamo puh. 020 413 7600 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Pudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvi puh. 020 413 7520 Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemi, puh. 0400-318 607 sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Pasi Maaninka puh. 020 413 7605 Etelä-Kuusamo Anne Polojärvi puh. 020 413 7608 Etelä-Kuusamo Petteri Rahkola, Motasu-hanke puh. 020 413 7610 Pohjois-Kuusamo Hannu Juurikka puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi Mika Kauppi puh. 0204 13 7526, 040 715 7293 Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti Heikki Niskasaari puh. 0204 13 7529, 040 164 8030 Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju, Jongun länsiranta Jaakko Palosaari puh. 020 413 7603 Pohjois-Kuusamo Juha Pitkänen työpalvelut puh. 020 413 7606 Taisto Männikkö työpalvelut puh. 020 413 7609 Jussi Perttu, LKV Metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, tila-arviointi puh. 0204 13 7524, 040 760 8939 Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski Jari Tyni puh. 0204 13 7527, 0400 286 499 Sarakylä, Yli-Livo Teemu Veteläinen puh. 0204 13 7528, 0400 318 607 Kuivaniemi, Oijärvi Outi Tervo /LKV metsäkiinteistövälitys puh. 020 413 7604 Tomi Huttu Metsäsuunnitelmat ja arviot puh. 020 413 7611 Henri Väisänen puh. 040 838 1502 Jari Kuukasjärvi puh. 0204 13 7525, 040 731 8418 Siurua, Aittojärvi Ulla Illikainen Toimistonhoitaja puh. 0204 13 7520, Antti Härkönen Toiminnanjohtaja puh. 0204 13 7522, 0400 157 422 Löydät meidät nyt myös Facebookista! Metsänhoitoyhdistys Taivalkoski Talonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660, sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi Maija Pohjola Toimistonhoitaja puh. 020 413 7602 Maunu Kilpivaara Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7601 etunimi.sukunimi@mhy.fi Teuvo Puolakanaho www.mhy.fi Tarja Kurtti Toiminnanjohtaja Toimistonhoitaja puh. 020 413 7661 puh. 020 413 7660 Aila Mikkonen puh. 020 413 7663