MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Kalatalousneuvos 7.12.2016 Risto Lampinen VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISEN KALASTUKSEN KIINTIÖJÄRJES- TELMÄSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1 Ehdotus Ehdotetaan, että valtioneuvosto antaa asetuksen, jolla annettaisiin yksityiskohtaiset määräykset Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanoa koskevan lain ( /2016) toimeenpanosta. Asetukseen sisältyy uuden kalastuskiintiöjärjestelmän mukaisia kaupallisille kalastajille jaettavien siirrettävien ja eisiirrettävien käyttöoikeuksien sekä toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hakua, jakamista ja siirtämistä koskevat määräykset. Lisäksi asetukseen sisältyvät silakan, kilohailin ja lohen erilliset kalastuskiintiöt, toimijakohtaisista kalastuskiintiöistä perittävät käyttömaksut sekä uuteen kiintiöjärjestelmään liittyvät kaupallisen kalastuksen rajoitukset. Asetus on tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi. Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskeva laki ( /2016) astuu voimaan 12.12.2016. Täytäntöönpanolaissa on valtuudet valtioneuvoston asetusten antamiseksi liittyen siirrettävien ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien sekä toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden hakemiseen, muuttamiseen ja siirtämiseen sekä niitä koskevien päätösten sisällöstä. Valtuudet koskevat myös erillisten kalastuskiintiöiden vahvistamista, käyttömaksun vahvistamista, kaupallisen kalastuksen rajoituksia ja lain muuta toimeenpanoa. Valtioneuvoston asetusta sovellettaisiin vain Manner-Suomeen rekisteröityihin kaupallisiin kalastajiin. Ahvenanmaan maakunnalla on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 16 kohdan mukaisesti lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat kalastusta, kalastusalusten rekisteröintiä ja kalastuselinkeinon ohjaamista. Asetusta ei näin ollen sovellettaisi Ahvenanmaan maakuntaan rekisteröityihin kaupallisiin kalastajiin. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Siirrettävän käyttöoikeuden hakeminen Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siirrettävien käyttöoikeuksien hakemisesta maaja metsätalousministeriöstä ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että jos kalastusalusta koskevan kaupan yhteydessä on sovittu, että kyseisellä aluksella saadut saaliit ovat saalishistoriana siirtyneet kalastusaluksen uudelle omistajalle, kyseisiä saaliita ei lasketa kalastusaluksen myyneen yrityksen tai ammatinharjoittajan saaliiksi. Saalishistorian siirtyminen uudelle omistajalle olisi osoitettava hakemukseen liitettävällä kauppakirjalla tai molempien osapuolten allekirjoittamalla muulla asiakirjalla.
2 Pykälän 3 momentissa olisi määräys siitä, että saalishistorian haltija voisi ilmoittaa siirtävänsä omistamansa kalastusaluksen saalishistorian kokonaan tai osittain merialueen kaupalliseen kalastukseen rekisteröidyn aluksen omistavalle kaupalliselle kalastajalle. 2 Siirrettävän käyttöoikeuden jakaminen Pykälässä olisi määräys siirrettävien käyttöoikeuksien jakamisesta sekä sitä koskevan maa- ja metsätalousministeriön päätöksen sisällöstä. 3 Siirrettävän käyttöoikeuden siirron hakeminen Pykälässä säädettäisiin siirrettävien käyttöoikeuksien siirron hakemisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että siirrettävää käyttöoikeuden siirtoa koskeva hakemus, joka halutaan otettavan huomioon 8 :ssä tarkoitetuissa päätöksissä tulevan kalenterivuoden toimijakohtaisista kalastuskiintiöistä, olisi jätettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuosittain lokakuun loppuun mennessä. 4 Ei-siirrettävän käyttöoikeuden hakeminen Pykälässä säädettäisiin ei-siirrettävien käyttöoikeuksien hakemisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista. 5 Ei-siirrettävän käyttöoikeuden jakaminen Pykälässä säädettäisiin ei-siirrettävien käyttöoikeuksien jakamisesta ja sitä koskevan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen sisällöstä. 6 Erilliset kalastuskiintiöt Pykälässä säädettäisiin erillisistä kalastuskiintiöistä. Täytäntöönpanolain 18 :ssä todetaan, että erilliset kalastuskiintiöt määritellään eri pyyntimuotojen aiempien vuosien saalistilastojen perusteella mahdollisimman pieniksi siten, että ne eivät tarpeettomasti rajoita muuta kuin siirrettävien ja ei-siirrettävien käyttöoikeuksien ja niiden perusteella jaettavien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden perusteella tapahtuvaa kalastusta. Erilliset kalastuskiintiöt on aiempien vuosien saalistilastojen perusteella ehdotettu mahdollisimman pieniksi, mutta kuitenkin sen kokoisiksi, että niiden arvioidaan riittävän kattamaan kaupallisessa kalastuksessa ilman toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä saatavat saaliit. Erilliset kalastuskiintiöt on tarpeen vahvistaa silakan ja kilohailin verkkokalastukselle, silakan 15 :n mukaiselle pienimuotoiselle rysäkalastukselle sekä kilohailin rysäkalastukselle, jotka pyyntimuotoina eivät kuulu näiden lajien osalta uuteen kiintiöjärjestelmän. Lisäksi muiden lajien kuin silakan ja kilohailin kaupallisessa kalastuksessa saatavia silakan ja kilohailin sivusaaliita varten on tarpeen olla erilliset kalastuskiintiöt. Esimerkiksi maivan ja kuoreen trooli- ja rysäpyynnissä voidaan saada silakan tai kilohailin sivusaaliita, jotka on tarpeen voida kirjata erillisiin kalastuskiintiöihin. Näin ei
3 kuitenkaan voitaisi tehdä, jos kyseistä kalastusta harjoittavalla kaupallisella kalastajalla on kyseisiä Suomen kalastuskiintiöitä koskevat siirrettävät tai ei-siirrettävät käyttöoikeudet tai toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Tällöin sivusaaliit kirjattaisiin ao. toimijakohtaisiin kalastuskiintiöihin. Muiden kalalajien kalastuksessa voidaan saada saaliiksi lohta, jota varten on tarpeen vahvistaa erilliset kalastuskiintiöt. Täytäntöönpanolain 25 :n mukaan merialueelta pyydettyjen lohien ensimyynti on sallittu vain lohen toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijalle. Muiden kaupallisten kalastajien on vapautettava rysäkalastuksessa saadut lohet. Muissa pyyntimuodoissa, kuten verkkokalastuksessa saatetaan kuitenkin myös saada saaliiksi lohia. Jos kaupallisella kalastajalla ei ole toimijakohtaista kalastuskiintiötä, tulee saaliiksi saatu lohi kuitenkin kirjata erilliseen kalastuskiintiöön, vaikka kyseistä saalista ei saa myydä. 7 Toimijakohtaisen kalastuskiintiön hakeminen Pykälässä säädetäisiin, että toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä tulee hakea vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asettamassa määräajassa. Lisäksi määrättäisiin niistä tiedoista, joita hakemuksen tulee sisältää. 8 Toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden jakaminen Pykälässä 1 momentissa säädettäisiin toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden ja väliaikaisten toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden jakamisesta ja niitä koskevien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen sisällöstä. Päätökseen sisällytettäisiin ne tiedot, joiden perusteella toimijakohtainen kalastuskiintiö on laskettu sekä toimijakohtainen kalastuskiintiö on muodostunut sekä muun muassa tiedot haltijalle asetettavista velvollisuuksista ja erityisehdoista. 9 Toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden muuttaminen Pykälässä säädettäisiin siitä, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus täytäntöönpanolain 20 :n 4 momentin perusteella tarvittaessa muuttaisi päätöksiään toimijakohtaisista kalastuskiintiöistä, jos Euroopan komission sitä koskeva asetus sitä edellyttäisi. Uudet päätökset kumoaisivat aiemmat ja ne sisältäisivät uusina tietoina Suomeen kalastuskiintiöiden muutetut suuruudet ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden muutetut suuruudet ottaen huomioon mahdolliset lisäykset tai vähennykset perustuen edellisen vuoden käyttöön. 10 Toimijakohtaisen kalastuskiintiön siirtäminen Pykälässä säädettäisiin toimijakohtaisen kalastuskiintiön siirron hakemisesta ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista sekä siirron saajan sitä koskevista toimenpiteistä täytäntöönpanolain 30 :ssä tarkoitetussa kalastuskiintiörekisterin sähköisessä palvelussa. 11 Menettely toimijakohtaisen kalastuskiintiön ylittämistilanteessa Pykälässä säädettäisiin toimijakohtaisen kalastuskiintiön ylittämistilanteessa noudatettavasta menettelystä.
4 12 Toimijakohtaisen kalastuskiintiön käyttömaksu Pykälässä säädettäisiin toimijakohtaisen kalastuskiintiön kalenterivuosittaisista käyttömaksuista. Täytäntöönpanolain 26 :n mukaan silakan, kilohailin ja lohen käyttömaksut tulee määrätä keskimääräisten alkutuottajien markkinahinnan perusteella siten, että ne eivät keskimäärin ylitä puoltatoista prosenttia markkinahinnasta. Esitetyt käyttömaksut 1,30 euroa silakka- ja kilohailitonnista ja 0,20 euroa lohta kohden ovat alle yksi prosenttia niiden markkinahinnasta. 13 Pienimuotoinen silakan rysäkalastus Pykälässä määrättäisiin, että ilman silakan rysäkalastusta koskevaa toimijakohtaista kalastuskiintiötä kaupallinen kalastaja saisi kalastaa rysällä vuosittain enintään kaksi tuhatta kiloa silakkaa, jotka kirjattaisiin 7 :n mukaisiin erillisiin kalastuskiintiöihin. Saalismäärä perustuu täytäntöönpanolain 13 :n 5 momentin määräykseen siitä, että siirrettäviä käyttöoikeuksia ei myönnettäisi silakan rysäkalastukseen, jos hakijan kolmen kalenterivuoden saaliin keskiarvo on alle kaksi tuhatta kiloa. Näin kyseinen saalismäärä toimisi rajana pienimuotoisen silakan rysäkalastuksen ja silakan toimijakohtaisen kalastuskiintiön perusteella tapahtuvan rysäkalastuksen välillä. 14 Menettely troolikalastuksessa sivusaaliina saatavan saaliin osalta 15 Voimaantulo Pykälässä säädettäisiin siitä, että jos toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijan silakan tai kilohailin kalastuskiintiö on täyttynyt ja toimijakohtaista kalastuskiintiötään koskevassa päätöksessä on kyseinen maininta, hän voisi jatkaa kohdelajin kalastusta kunnes sivusaaliina saatavan lajin saalis on enintään yhdeksän prosenttia haltijan kohdelajin toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. Käytännössä tämä koskisi tilanteita, joissa haltijan kilohailin toimijakohtainen kalastuskiintiö on täyttynyt. Tämä mahdollisuus sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen 1380/2013 artiklaan 15(8), jonka soveltamisesta maa- ja metsätalousministeriö päättää vuosittain täytäntöönpanolain 24 2 momentin perusteella. Pykälän 2 momentissa määrättäisiin, että troolikalastusta on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa pyrittävä harjoittamaan siten, että kohdelajin saalisosuus on vähintään puolet kohdelajin ja sivusaalislajin vetokertaisesta yhteissaaliista. Tämä voitaisiin pyrkiä varmistamaan valitsemalla troolikalastukselle sellainen alue, ajankohta ja syvyys, jolla kyetään välttämään sivusaalislajin saaliita. Pykälässä säädettäisiin asetuksen voimaantulosta. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 12 päivänä joulukuuta 2016. 3 Esityksen vaikutukset Asetusehdotus sisältää pääosin menettelyihin, hakemuksiin ja päätöksiin liittyviä täytäntöönpanolain toimeenpanomääräyksiä. Asetusehdotuksella on kalastuselinkeinoon taloudellisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat toimijakohtaisten kalastuskiintiöistä perittävistä käyttömaksuista. Käyttömaksut olisivat silakan ja kilohailin osalta 1,30 euroa tonnilta ja lohen osalta 20 senttiä lohelta.
5 4 Asian valmistelu Tällöin käyttömaksun tuottamat tulot vuonna 2017 olisivat noin 210 500 euroa. Silakan ja kilohailin kiintiöiden yhteismäärät Manner-Suomelle vuonna 2017 ovat noin 157 000 tonnia, joka kerrottuna 1,30 eurolla tekee noin 204 100 euroa. Manner- Suomen lohikiintiöiden yhteismäärät vuonna 2017 ovat noin 32 000 kalaa, joka kerrottuna 0,20 eurolla tekee noin 6 400 euroa. Tulot olisivat siten Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun hallituksen esityksen (HE 03/2016 vp) arvioidussa 200 000 300 000 euron vuosittaisessa valtiolle kertyvässä tulohaarukassa. Käyttömaksujen on tarkoitus kattaa valtiolle järjestelmästä aiheutuvat kustannukset, jotka muodostuvat pääosin tietojärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta sekä valvonnan tehostamistarpeista. Asetusta voidaan tarvittaessa muuttaa käyttömaksujen korottamiseksi, jos käy ilmi, että tulokertymää ei saavuteta. Asetusehdotus on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot lukuisilta viranomais- ja sidosryhmätaholta sekä valtakunnan tasolla että alueellisella ja paikallisella tasolla. Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Luonnonvarakeskus Luke, Tietosuojavaltuutettu, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Varsinais- Suomen sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Evira, Lapin poliisilaitos, Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto, Metsähallitus, Rajavartiolaitos, Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen kalankasvattajaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, Åbolands fiskarförbund, Kaakamoniemen lohipatoyhtymä sekä useat maakunnan liitot ja paikalliset kalastustahot antoivat lausuntonsa ehdotuksesta. Ehdotusta on tarkennettu annettujen lausuntojen perusteella siten, että 7 :n 1 momentissa selvennetään, että erilliset kalastuskiintiöt on tarkoitettu niille kaupallisille kalastajille, joilla ei ole siirrettävää tai ei-siirrettävää käyttöoikeutta tai toimijakohtaista kalastuskiintiötä. Lisäksi 6 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkennetaan, että muun kalalajin kuin silakan tai kilohailin sivusaaliita varten vahvistettavat silakan ja kilohailin erilliset kalastuskiintiöt koskevat kaikkia kalastusmuotoja, ei vain troolikalastusta. Lisäksi 12 :ää on tarkennettu siten, että käyttömaksu tarkennetaan koskemaan kalenterivuotta ja että silakan ja kilohailin kahden euron tonnikohtaista maksua on alennettu 1,30 euron maksuksi ja lohen 0,30 euron maksua on alennettu 0,20 euron maksuksi. Oikeusministeriössä suoritetun laintarkastuksen perusteella lausunnoissa ollutta ehdotusta on tarkennettu ja siitä on poistettu pykälät (vanhat 4 ja 9 ), joita koskevassa päätöksenteossa noudatetaan hallintolain tai täytäntöönpanolain säännöksiä. Vastaavia tiettyjen kohtien poistoja on tehty myös muissa pykälissä.