Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus 26.1.2015 2015

Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki... 4 3.2 Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta... 4 3.3 Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta... 4 3.4 Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta... 5 3.5 Kuorinka, 1 301 ha, Liperin kunta... 5 3.6 Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta... 6 3.7 Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta... 6 3.8 Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta... 6 3.9 Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa... 7 3.10 Petkeljärvi-Putkelanharju, 3 417 ha, Ilomantsi... 9 3.11 Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee... 11 3.12 Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee... 11 3.13 Sopensuo, 37 ha, Kitee... 11 4 Yhteenveto... 13 Leena Leskinen Ympäristösuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 26.1.2015

1 Johdanto Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Pohjois-Karjalan maakunnassa on yhteensä 128 Natura 2000 aluetta, joista valtaosa (111 kpl) on luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on yhteensä 10 kpl. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalassa on 7 aluetta, jotka kuuluvat molempien direktiivien mukaisiin SCI- ja SPA alueisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jonka valmistelussa ja päätöksenteossa on varmistettava, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon, merkittävästi heikennetä. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hanke tarkasteltuna joko yksin tai yhdessä muiden Natura-alueeseen vaikuttavien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen valintaperusteena olevia luonnonarvoja. Natura-arviointi on kaksivaiheinen. Tarveharkinnassa selvitetään, aiheutuuko alueelle todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Jos niitä ei aiheudu, Natura-arviointi on tarpeeton. Jos merkittäviä haitallisia vaikutuksia todennäköisesti aiheutuu, tehdään luontotyyppi- ja lajikohtainen Natura-arviointi, jossa selvitetään yksityiskohtaisemmin luontotyypeille ja lajeille aiheutuvia vaikutuksia. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan kaavaa ei voida hyväksyä tai vahvistaa, mikäli arviointi osoittaa luontoarvojen merkittävästi heikentyvän. 2 Aineisto ja menetelmät Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen Natura 2000 verkostoon aiheuttamien vaikutuksien arvioinnin tarveharkinta tehtiin paikkatietopohjaisena karttatarkasteluna. Tarveharkintaa tehdessä käytössä oli maakuntakaan 4. vaiheen kaavaluonnoksen kaavamerkinnät, voimassaolevien maakuntakaavojen merkintöjen yhdistelmäkartta sekä Natura 2000 verkoston kohteet paikkatietoaineistona. Kartta-aineistoja vertailemalla löydettiin kolmetoista Natura-aluetta, jotka sijaitsevat kaavamerkintöjen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Natura-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 7989 hehtaaria. Näistä kahdeksan sijaitsevat Joensuun seudulla ja viisi Lieksan Pankakosken, Kiteen ja Ilomantsin taajamien vieressä tai läheisyydessä. Tarkastelussa huomioitiin myös Natura-alueet, jotka voivat välillisesti liittyä kaavamerkintöihin. Näiden kolmentoista alueen osalta tarkasteltiin, millä tavoin niitä ympäröivien alueiden kaavamerkintöihin on tulossa muutoksia. Kaavamuutoksista arviointiin niiden mukaisista maankäytön muutoksista aiheutuvia vaikutuksia Natura alueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. Luvussa 3 esitellään tarkastelun tulokset Natura-aluekohtaisesti. Taulukko 1. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet, Joensuun seutu Koodi Nimi suojeluperuste Pinta-ala, ha FI0700006 Mattisenlahti SPA 63 FI0700107 Noljakanmäen alue SCI 50 FI0700089 Kuorinka SCI 1301 FI0700090 Särkijärvi SCI 1070 FI0700017 Munakukkula Niinivaara SCI 181 FI0700116 Soikkelin metsä SCI 21 FI0700100 Paiholan metsä SCI 76

FI0700075 Pöllönvaara - Kruununkangas SCI 537 Kuva 1. Natura-alueet Joensuun seudulla ja maakuntakaavaluonnos Taulukko 2. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevat Natura-alueet, Lieksassa, Ilomantissa ja Kiteellä Koodi Nimi suojeluperuste Pinta-ala, ha FI0700028 Reposuo Kalliolahden suo, SCI ja SPA 910 FI0700044 Petkeljärvi Putkelanharju SCI 3 417 FI0700003 Päätyeenlahti SPA 314 FI0700148 Päätyeenlahti Sepänniemi SCI, SPA:n sisällä 12 FI0700034 Sopensuo SCI ja SPA 37

3 Tulokset 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun kaupunki Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, sopimus) Lehdoista, niitystä ja vanhoista hakamaametsistä muodostuva Noljakanmäen alue sijaitsee Joensuun kaupunkiasutuksen kupeessa. Kohteelle on leimallista luontotyyppien päällekkäisyys ja mosaiikkimaisuus: eteläosan lehtojen lajistossa on nähtävissä merkkejä pitkäaikaisesta kulttuurivaikutuksesta ja hakamaaksi luokitellut länsiosat ovat puolestaan lähes kauttaaltaan lehtoisia. Lehtoalueisiin sisältyy laikuttain myös rehevää korpikasvillisuutta. Alueella elää runsas ja monipuolinen linnusto sekä lukuisia lehtoisuudesta ja runsaasta lahopuusta riippuvaisia harvinaisia ja uhanalaisiakin eliölajeja. Vanhat kiviaidat ja perinteisten rakennusten kunnostaminen lisäävät alueen maisemallista viehättävyyttä. Noljakanmäen hoidossa on merkittävä rooli paikallisen luonnonsuojelujärjestön ja aktiivisten asukkaiden yhteistyöllä. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset lehdot, Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet, puustoiset suot, Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt, liito-orava (Pteromys molans, luontodirektiivin liitteen II laji) sekä seuraavat lintudirektiivin liitteen I linnut: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), pikkusieppo (Ficedula parva). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaava aiheuta alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia verrattuna voimassaolevaan kaavaan. Näin ollen kaavalla ei ole vaikutuksia suojeluperusteena oleviin Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.2 Paiholan metsä, 76 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Paiholan metsä on harjumaastoon sijoittuvaa kuivan kankaan vanhaa männikköä, jonka ikärakenteeltaan vaihteleva puusto on harvaa ja järeää. Metsästä löytyy myös lähteinen korpilaikku. Lisäksi tähän Naturakohteeseen kuuluu erillinen pienempi alue, jossa on nuoria rämemänniköitä sekä iäkkäitä mänty- ja kuusisekametsiä. Puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät ovat alueella sijaitsevat luontodirektiivin mukaiset suojeluperustana toimivat luontotyypit. Lisäksi alueella elää seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: pyy (Bonasa bonasia), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), kehrääjä (Caprimulgus europaeus), metso (Tetrao urogallus). Tarkastelussa todettiin myös, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena. Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueen läheisyydessä, toisaalta kohdentaisi sen reitille. Viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.3 Pöllönvaara-Kruununkangas, 537 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Maa-aines- ja rakennuslaki) Alue on monimuotoista harjualuetta, johon kuuluu Pöllönvaaran kapea ja jyrkkärinteinen selänne sekä Kruununkankaan leveä deltamuodostelma. Harjukuoppia ja -hautoja on runsaasti ja rinteillä on paikoin muinaisrantalohkareikkoja. Erityisen vaikuttava on alueen keskellä sijaitseva verkkomainen suppamuodostuma. Kasvillisuus on yleisolemukseltaan rehevää. Metsäruusua, näsiää ja kalliokieloa esiintyy läpi alueen. Kaiheorvokki on paikoittain hyvin runsas, lehto-orvokkia on useilla paikoilla ja myös lehtomataraa löytyy

harvakseltaan. Järeitä haapoja ja raitoja esiintyy läpi alueen. Lisäksi alueella kasvaa myös metsälehmusta. Rehevyys heijastuu myös alueen sisään jääviin soihin. Niin soilla kuin lampien rannoilla kasvaa hieman keskivertoa runsaampaa ravinteisuutta suosivia saroja, esimerkiksi pohjoispainotteista nuijasaraa. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, vaihettumissuot ja rantasuot, puustoiset suot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, boreaaliset lehdot. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavan luonnos sisältää ampumaratavaihtoehdon (kuva 1), jonka melualue olisi mahdollisesti yltänyt Natura-alueelle. Tämä ampumaratavaihtoehto poistetaan kaavaehdotuksesta. Tarkastelussa todettiin myös, että 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läpi on merkitty kulkemaan viheryhteystarve, joka on tarkoitettu erityisesti ulkoilun yhteystarpeeksi mutta jolla voi olla merkitystä myös ekologisena yhteystarpeena. Viheryhteyden toteutuminen saattaisi lisätä ihmisten liikkumista Natura-alueella, toisaalta kohdentaisi jo olemassa olevaa liikkumista reitille. Viheryhteydellä ei hyvin todennäköisesti ole sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontotyyppejä. 3.4 Soikkelin metsä, 21 ha, Kontiolahden kunta Suojeluperuste: SCI (Luonnonsuojelulaki) Rinteessä sijaitseva aarniometsä on runsaspuustoista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Kuusivaltaisen metsän seassa on koivuja ja siellä täällä myös haapakeskittymiä. Paikoin kivisen ja louhikkoisen metsän rinteessä on tihkupintoja ja noroja, joiden ympärillä kasvaa pienialaisia lehtolaikkuja. Lahopuustona on lähinnä kuolleita kuusipystypuita, koivupökkelöitä ja maapuita. Alueen itä- ja luoteisosassa esiintyy mäntyvaltaisia kankaita, joissa on enemmän talousmetsien piirteitä. Ylätasanteella ja rinteen alaosassa on pienipiirteisiä korpialueita. Vanhoja kantoja löytyy harvakseltaan kautta koko alueen merkkinä menneestä metsätalouskäytöstä. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Alueella elää lintudirektiivin liitteen I lajeista varpuspöllö (Glaucidium passerinum), pyy (Bonasa bonasia), pikkusieppo (Ficedula parva), viirupöllö (Strix uralensis), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus), mehiläishaukka (Pernis apivorus). Tarkastelussa todettiin Natura-alueen olevan kaava-alueen läheisyydessä. Jaamankankaalle esitetään tarkentavaa kaavamerkintää MU-1 (entinen MU) Onttolassa säilyvät taajamatoimintojen ja työpaikka-alueiden merkinnät. Näin ollen 4. vaihemaakuntakaavan muutokset eivät aiheuta Natura-alueen läheisyyteen maankäytön intensiteettiä lisääviä muutoksia. Voidaan arvioida, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Naturaluontotyyppeihin tai lajeihin. 3.5 Kuorinka, 1 301 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (vesilaki) Karun ja kirkasvetisen Kuoringan näkösyvyys yltää aina 10 metriin saakka. Vesistö kuuluu luontotyypiltään niukkaravinteisiin, runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta sisältäviin järviin, ja se on tämän tyypin edustavimpia koko Suomessa. Käyttökelpoisuudeltaan Kuoringan vesi on erinomaista ja järvellä on suuri merkitys kalastukselle ja muulle virkistyskäytölle. Kuorinka on määritelty hiekkamaiden niukkamineraaliseksi niukkaravinteiseksi vedeksi, mikä luontodirektiivin mainitsema luontotyyppi. Tarkastelussa todettiin, että 4. vaihemaakuntakaavassa Kuoringan rannalla ja 9 tien varrella oleva levähdyspaikka merkitään yhdessä Luovin alueen kanssa vähintään seudullisesti merkittäväksi virkistyskohteeksi. Kuoringan uimaranta on laajassa käytössä kesäisin ja siellä on myös kioski. Ranta tunnetaan myös maakuntarajojen ulkopuolella ollen muun muassa moottoripyöräilijöiden suosiossa. Kaavamerkintä lähinnä toteaa olemassa olevan tilanteen eikä tavoitteena ole esimerkiksi lisätä virkistyskohteen rakenteita. Virkistyskäyttöarvot perustuvat järven kirkasvetisyyteen ja puhtauteen ja ovat

yhteneviä alueen Natura -luontoarvojen kanssa. vaikutusta Natura-luontotyyppeihin. Voidaan arvioida, ettei kaavalla ei ole heikentävää 3.6 Mattisenlahti, 63 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SPA (vesilaki) Mattisenlahti on Pohjois-Karjalan umpeenkasvaneimpia lintuvesiä. Järviruo'on valtaaman matalan lahden rehevöityminen on paljolti seurausta ympäröivän maanviljelyksen ravinnekuormasta. Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Mattisenlahti on erityisesti ruovikkospesialistien, kuten rastaskerttusen, kaulushaikaran, ruskosuohaukan ja luhtakanan valtakuntaa. Alueella elää useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten helmipöllö (Aegolius funereus), kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kaulushaikara (Botaurus stellaris), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), peltosirkku (Emberiza hortulana), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus), uivelo (Mergus albellus), vesipääsky (Phalaropus lobatus). Tarkastelussa todettiin, ettei 4. vaihemaakuntakaavassa esitetä alueen läheisyyteen maankäytön muutoksia. Natura-alue rajautuu taajamatoimintojen alueelle. Näin ollen voidaan pitää hyvin todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentäviä vaikutuksia alueella eläviin lintudirektiivin liitteen I lajeihin. 3.7 Munakukkula-Niinivaara, 181 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (maa-aineslaki, rakennuslaki, luonnonsuojelulaki) Munakukkula Niinivaara on suppien ja kumpujen kirjomaa harjualuetta, jossa kasvaa useita harvinaisia kasvilajeja. Siellä sijaitsee Suomen ainoa lehtokattaran kasvupaikka sisämaassa. Alueella on laajoja lähdevaikutteisia soita, jotka ovat suurelta osin luonnontilassa. Kohde kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee seuraavat suojeluperusteena olevat luontodirektiivin luontotyypit: puustoiset suot, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, letot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset lehdot, humuspitoiset lammet ja järvet, kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lintudirektiivin liitteen II lajeista alueella elää pyy (Bonasa bonasia). Tarkastelussa todettiin, että viheryhteystarvetta siirretään 4. vaihemaakuntakaavassa kulkemaan Naturaalueen eteläpuolelta, kun se voimassaolevassa kaavassa kulkee Natura-alueen läpi. Lisäksi todettiin, että Natura-alueen läheisyydessä, kuitenkin Polvijärventien toisella puolella olevaa, moottoriradan aluevarausta laajennetaan. Moottorirata ei uhkaa alueen harjua ja sen kasvillisuutta. Alueella elää pyy (Bonasa bonsia), joka on lintudirektiivin liitteen II laji. Myös mahdollisesti lisääntyvän melun vaikutusta mm. linnustoon voidaan pitää niin vähäisenä, etteivät alueen luontotyypit tai lajit vaarannu. 3.8 Särkijärvi, 66 ha, Liperin kunta Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelulaki) Särkijärvi on pieni, toistaiseksi melko vähän umpeenkasvanut lintujärvi, jonka vesilinnusto on kuitenkin varsin monipuolinen. Kasvistollisesti vesistö on merkittävä, sillä järvessä kasvavat muun muassa harvinaiset hentoja notkeanäkinruoho. Hentonäkinruohoa esiintyy EU-maista vain Suomessa. Järvi edustaa myös Pohjois- Karjalassa harvinaista vesiluontotyyppiä: luontaisesti runsasravinteiset järvet. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

Alue on määritelty Magnopotamion tai Hydrocharition-kasvustoiseksi luontaisesti ravinteiseksi järveksi. Siellä elää luontodirektiivin liitteen II lajeista notkeanäkinruoho (Najas flexilis) ja hentonäkinruoho (Najas tenuissima) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeista kaulushaikara (Botaurus stellaris), luhtahuitti (Porzana porzana), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) ja mustatiira (Chlidonias niger). Tarkatelussa todettiin Natura-alueen sijaitsevan kaava-alueen läheisyydessä. Kaavassa ei kuitenkaan esitetä muutoksia läheiseen Viinijärven taajama-alueeseen. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin. 3.9 Reposuo-Kalliolahdensuo, 910 ha, Lieksa Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Natura-alueen kolme suota kuuluvat Pohjois-Karjalan keidasssoiden ja Pohjanmaan aapasoiden vaihettumisvyöhykkeelle ja soiden rakenteessa onkin havaittavissa molempien suoyhdistymätyyppien piirteitä. Suot ovat luonnontilaisia, ihmistoiminnasta ovat merkkinä vain hakatut kivennäismaasaarekkeet. Alue on linnustollisesti tärkeä ja se toimii esimerkiksi joutsenien ja kurkien muutonaikaisena levähdyspaikkana. Reposuolle on vuonna 2002 tehty kivennäismaiden ennallistamissuunnitelma. Suolla on 12 kilometrin mittainen luontopolku. Alueelle sijoittuvat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta, keidassuot, puustoiset suot, humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, vaihettumissuot ja rantasuot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää saukko (Lutra lutra) ja metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), suokukko (Philomachus pugnax), suopöllö (Asio flammeus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Pankakosken taajamaalueeseen (kuva 2). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueeseen. Näin ollen voidaan todeta, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.

Kuva 2. Reposuo-Kalliolahdensuon Natura-alue.

3.10 Petkeljärvi-Putkelanharju, 3 417 ha, Ilomantsi Suojeluperuste: SCI (luonnonsuojelu-, vesi-, maa-aines- ja rakennuslaki) Petkeljärven-Putkelanharjun harjumaisemaa hallitsee järvien, lampien ja avosoiden avartama näkymä. Alueen metsät ovat pääosin kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita, vanhimpien metsien sijaitessa Petkeljärven kansallispuiston alueella. Lähes puolet kohteen pinta-alasta on karuja järviä ja lampia, suot ovat pääasiassa rämeitä. Alueelle ovat tyypillisiä myös pienissä supissa esiintyvät vähäpuustoiset tai puuttomat suot. Kansallispuistossa on noin 10 kilometriä patikointipolkua ja puiston reitistö on myös osa pidempää, 35 kilometrin mittaista Taitajan taipaletta. Seuraavat luontodirektiivin luontotyypit sijoittuvat harjulle: keidassuot, hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae), humuspitoiset lammet ja järvet, aapasuot, puustoiset suot, vaihettumissuot ja rantasuot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, boreaaliset luonnonmetsät, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta, Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella elää ilves (Lynx lynx), karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus) ja jättisukeltaja (Dytiscus latissimus). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on tavattu helmipöllö (Aegolius funereus), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), liro (Tringa glareola), metso (Tetrao urogallus), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja viirupöllö (Strix uralensis). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan lyhyeltä matkalta Ilomantsin taajama-alueeseen (kuva 3). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle 5 000 k-m² ja muulle vähittäiskaupalle 4 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ei ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.

Kuva 3. Petkeljärvi Putkelanharjun Natua-alue.

3.11 Päätyeenlahti, 314 ha, Kitee Suojeluperuste: SPA (luonnonsuojelu-, vesilaki) Maakunnan mittakaavassa toiseksi arvokkain lintuvesi, Päätyeenlahti, on järvikortevaltainen matala ja pitkä lahti Kiteenjärvessä. Kohteen rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat linnuston kannalta lähellä optimia. Vesilinnusto on monipuolista ja alue on erityisen hyvää laulujoutsenen pesimäympäristöä. Lisäksi Päätyeenlahdella on huomattava merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Päätyeenlahti kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue sisältyy myös kansainvälisesti arvokkaisiin kosteikkoalueisiin, eli niin sanottuihin RAMSAR-kohteisiin Päätyeenlahden suojeluperusteena on lintudirektiivin, jonka liitteessä I mainituista lajeista alueella elää ampuhaukka (Falco columbarius), haarahaukka (Milvus migrans), kalatiira (Sterna hirundo), kapustarinta (Pluvialis apricaria), kuikka (Gavia arctica), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus), liro (Tringa glareola), luhtahuitti (Porzana porzana), mehiläishaukka (Pernis apivorus), mustakurkku-uikku (Podiceps auritus), mustatiira (Chlidonias niger), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pyy (Bonasa bonasia), ruskosuohaukka (Circus aeruginosus), sinirinta (Luscinia svecica svecica), sinisuohaukka (Circus cyaneus), suopöllö (Asio flammeus) ja uivelo (Mergus albellus). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan Kiteen taajama-alueeseen (kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle 10 000 k-m² ja muulle vähittäiskaupalle 8 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta lintudirektiivin lajeihin. 3.12 Päätye-Sepänniemi, 12 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI, SPA:n sisällä, (luonnonsuojelulaki) Sepänniemen alue Päätyeenlahdella on järvissä ja suurissa lammissa elävän hyönteisen, isolampisukeltajan, elinympäristöä. Isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus) on luontodirektiivin liitteessä II mainittu laji. Päätyeenlahti itsessään on yksi maakunnan merkittävimpiä lintuvesiä. Tarkastelussa todettiin alueen sijaitsevan Kiteen taajama-alueen vieressä (Kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia taajama-alueen rajaukseen. Alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle 10 000 k-m² ja muulle vähittäiskaupalle 8 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole isolampisukeltajan elinympäristöä heikentävää vaikutusta. 3.13 Sopensuo, 37 ha, Kitee Suojeluperuste: SCI ja SPA (luonnonsuojelulaki) Välittömästi Kiteen keskustan laidalla sijaitsevan Sopensuon Natura-alueen suot ovat puustoisia rämeitä, reheviä korpia ja luhtia, metsät puolestaan lehtipuuvaltaisia tai sekapuustoisia. Sopensuolla kasvaa Pohjois- Karjalassa harvinainen kaislasara. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelman piiriin. Alueella sijaitsee seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: koivuvaltaiset puustoiset suot, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät, luonnontilaiset tai niiden kaltaiset, vanhat lehtipuuvaltaiset metsät, Fennoskandian metsäluhdat sekä mäntyvaltaiset puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella elää palokärki (Dryocopus martius). Tarkastelussa todettiin alueen rajautuvan työpaikka-alueeseen (TP, kuva 4). Kaavassa ei esitetä muutoksia työpaikka-alueen rajaukseen. Läheiselle taajama-alueelle esitetään vähittäiskaupan suuryksikön alarajaksi tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle 10 000 k-m² ja muulle vähittäiskaupalle 8 000 k-m². Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittumaan taajama-alueen sisään. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, ettei kaavalla ole heikentävää vaikutusta Natura-luontotyyppeihin tai lajeihin.

Kuva 4. Kiteen Natura-alueet.

4 Yhteenveto Tarkastellut kolmetoista Natura-aluetta sijaitsivat joko kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Kuorinka, Särkijärvi, Soikkelin metsä, Munakukkula Niinivaara, Noljakanmäen alue, Pöllönvaara Kruununkangas, Paiholan metsä sekä Petkeljärvi- Putkelanharju on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Mattisenlahti ja Päätyenlahti on valittu Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin SPA perusteella. Päätye-Sepänniemi on SCI alue SPA alueen sisällä. Sopensuon ja Reposuo - Kalliolahdensuon alueet on valittu Natura 2000 verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina alueena. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetyt maankäytön muutokset eivät aiheuta sellaisia merkittäviä vaikutuksia, jotka heikentäisivät niitä luototyyppejä tai lajeja, joiden perusteella kohteet on valittu Natura 2000 verkostoon. Lähteet: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, luonnosvaiheen kartta ja kaavaselostus Yhdistelmäkartta Pohjois-Karjalan voimassaolevien maakuntakaavojen kaavamerkinnöistä OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Suomen Natura 2000 alueet. http://www.ymparisto.fi/natura, viitattu 20.11.2014 ja 27.11.2014

www.pohjois-karjala.fi