Ulkomaiset ilijat Suomessa www. mek.fi Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:151 2006
Kansikuva: MEK Imagebank Painettu: Dark Oy, Vantaa 2006 ISBN 952-5079-83-X (nid) ISBN 952-5079-84-8 (PDF) ISSN 0355-6204
Ulkomaiset ilijat Suomessa Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A:151 2006
SISÄLLYSLUETTTELO - LUKIJALLE / kesä 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Ranska 56 Yleistä 3 Alankomaat 61 Yhteenveto 4 Sveitsi 66 Ruotsi 8 Italia 71 Venäjä 16 Espanja 76 Saksa 20 Itävalta 81 Norja 26 Belgia 85 Viro 32 Latvia 89 Iso-Britannia 37 Kiina 93 USA 43 Puola 97 Japani 48 Australia 101 Tanska 52 Liitetaulukot 105 Lukijalle, Tämä julkaisu perustuu Tilastokeskuksen MEKin toimeksiannosta tekemään rajahaastattelututkimukseen, jota on joulukuusta 1997 alkaen tehty tavoitteena ilun seurannan, suunnittelun ja tulosten mittaamisen parantaminen. Julkaisun tuottamisesta on vastannut Art-Travel Oy MEKin toimeksiannosta. Julkaisussa analysoidaan Suomeen suuntautuvaa ilua tärkeimmiltä markkina-alueilta kesäkauden (kesä-syyskuu) 2005 osalta. Mukana on 20 maata. Näistä on ensi kertaa mukana Australia. Julkaisussa käsitellään ko. maiden asukkaiden Suomeen suuntautuvan ilun volyymiä, n tarkoitusta, käytettyjä liikennemuotoja, kohdealueita Suomessa, ilijoiden ikää ja sukupuolta, viipymää, yöpymiskertymää, rahan käyttöä,, päätökseen vaikuttaneita tekijöitä sekä osallistumista luontoaktiviteetteihin sekä käyntejä kulttuurikohteissa. Näiden pohjalta analysoidaan tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen kannalta. Kukin maaraportin loppuun on liitetty MEKin toimiston johtopäätös- ja kommenttiosa. Maakohtaiset vertailut on koottu tutkimuksen alkuun sen yleisosaan. Selvityksen pyrkimyksenä on konkretisoida rajahaastattelututkimuksen hyvin laajasta tietomäärästä saatavia tuloksia ilun markkinoinnin ja kehittämisen tarpeisiin niille kaikille, jotka markkinoivat Suomea ilukohteena ulkomaille. Selvitys kertoo ja analysoi Suomeen suuntautuvan ilun nykytilaa kaikilla tärkeimmillä markkinaalueilla. Menestyksellinen ilun markkinointi ja kehittäminen ei voi kuitenkaan nojata pelkästään tietoon siitä, miksi asiakas tulee Suomeen ja mitä hän täällä tekee. On myös tiedettävä, miltä itse markkinat ulkomailla näyttävät. Tätä tietoa on löydettävissä MEKin verkkosivuilta (www.mek.fi) Markkinointipalvelut-sivustoilta. Lisäksi MEKin verkkosivuilta on saatavissa paljon erilaista markkina- ja tilastotietoa. Kun nyt julkaistava selvitys rajahaastattelututkimuksesta on niin ikään näkyvissä edellä mainituilla sivuilla, saadaan kokonaisuus, joka antaa tietoa sekä maakohtaisista tiedoista Suomen tämänhetkisistä ulkomaisista ilijoista että potentiaalisista markkinoista. Matkailun edistämiskeskus toivoo, että nyt julkaistava raportti osoittautuu hyödylliseksi perusselvitykseksi kaikille niille, jotka myyvät ja markkinoivat suomalaisia ilupalveluja ulkomailla. Lukuohje: Raportin ilija- ja yöpymismääriä kuvaavissa taulukoissa luvut on yleensä ilmoitettu tuhansissa (esim. 93,1 = 93.100). Pyöristyksistä johtuen luvuissa saattaa olla pieniä taulukkokohtaisia eroja. Pieniin lukuihin (0,0-0,5) on suhtauduttava tutkimuksen virhemarginaalista johtuen varauksin.
YLEISTÄ / kesä 2005 3 Yleistä Rajahaastattelututkimuksen tiedot kerätään rajanylityspaikoilla suoritettavilla ilijahaastatteluilla. Tiedonkeruupaikkoja satamat, lentoasemat, junat Suomen ja Venäjän välillä sekä maarajojen rajanylityspaikat. Matkustajan asuinmaan mukaan tarkasteltuna olivat tutkimushavaintojen (haastattelujen) määrät kesällä 2005 seuraavat: Alankomaat 475 Australia 108 Belgia 164 Espanja 252 Iso-Britannia 568 Italia 378 Itävalta 145 Japani 162 Kiina 121 Latvia 110 Norja 823 Puola 119 Ranska 286 Ruotsi 5 130 Saksa 1 794 Sveitsi 333 Tanska 322 Venäjä 4 833 Viro 1 603 USA 623 Tämän tutkimusraportin sivuilla 4-7 on käsitelty kaikkien tarkasteltavien 20 maan tuloksia rinnakkain. Graafisten kuvaajien avulla on helppo verrata maiden tuloksia keskenään. Raportin lopussa oleviin yhteenvetotaulukoihin keskeiset maakohtaiset tulokset on koottu vielä kertaalleen vierekkäin. Raportin sivuilla 8-104 esitetään maakohtaiset tulokset. Vertailuja on tehty kolmeen edelliseen kesään eli 2002, 2003 ja 2004 niiltä osin kuin samoja seikkoja on myös aikaisempina kesinä selvitetty tai ko. maata koskevia tuloksia on ollut käytettävissä. Ahvenanmaalle tehdyt t eivät ole tutkimuksessa mukana. Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että havaintojen määrä on melko pieni seuraavien maiden kohdalla: Australia, Itävalta, Kiina, Latvia ja Puola. Näin näitä maita koskevien tulosten virhemarginaalit ovat suurempia kuin muiden maiden kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2005 seuraavissa kohteissa tehdyillä haastatteluilla: Itäraja: Vaalimaan, Nuijamaan ja Niiralan rajaasemilla Turku: Turun lentokenttä ja satama Hanko: satama Helsinki: Helsinki-Vantaan lentokenttä, Helsingin satamat (Länsiterminaali, Eteläsatama, Katajanokan terminaali, Kanavaterminaali, Makasiinilaituri, Sompasaari, Olympiaterminaali sekä kansainväliset risteilymatkustajat, junat Venäjälle.
YHTEENVETO / kesä 2005 4 Saapuneiden määrä Kesällä 2005 saapui ilijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten Venäjältä (606.500). Toiseksi eniten (338.700) tuli Ruotsista ja kolmanneksi eniten Saksasta (201.600). Seuraavilla sijoilla olivat Viro (197.900) ja Norja (126.300). Saapuneet tulivat maahamme useimmin lentäen. Maitse tulleiden osuus oli suurin Venäjältä, Norjasta ja Saksasta tulleiden kohdalla laivan ollessa Ruotsista ja Virosta saapuneiden suosituin liikennemuoto. Suomen kansalaisten suhteellinen osuus oli suurin Belgiasta (25 %), Espanjasta (20 %), Ruotsista (19 %), Iso-Britanniasta (12 %) ja Yhdysvalloista (12 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten Suomen kansalaisia oli Ruotsista (64.400) tulleiden joukossa. Matkan tarkoitus lla olleiden osuus oli suurin (35 %) Virosta ja toiseksi suurin (34 %) Tanskasta tulleissa. Yli 30 % oli työlla olleiden osuus myös Kiinasta, Puolasta ja Ranskasta saapuneissa. Määrällisesti eniten (119.800) työn tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä. lla olleiden suhteellinen osuus oli suurin Ruotsista (25 %) ja Virosta (18 %) tulleissa. lla vapaa-ajan lla olleiden osuus oli suurin (66 %) Sveitsistä tulleiden kohdalla. Espanjasta tulleista 60 % oli muulla vapaaajan lla. Myös Italiasta, Yhdysvalloista, Japanista, Ruotsista ja Saksasta tulleista yli puolet oli lomailijoita. Määrissä mitattuna näitä tuli eniten (302.700) Venäjältä. Jos ostosilijat jätetään luvusta pois, niin Ruotsista tuli eniten (156.200) muulla vapaaajan lla olleita. Kauttakulkulla olleiden osuus oli suurin (35 %) Norjasta saapuneissa. Yli 20 %:n osuuteen kaikista saapuneista pääsivät myös Kiinasta, Latviasta ja Saksasta tulleet. Määrällisesti eniten kauttakulkuilijoita tuli kuitenkin Venäjältä (73.600). Yli puolet Japanista ja Kiinasta tulleista oli pakettilla. Määrällisesti eniten heitä tuli Saksasta (53.600). Vain Suomeen suuntautuvia pakettimatkoja tehtiin eniten Ruotsista (33.600). saapuneet (1000) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 600,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 10 0 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0,0 Saapuneiden määrä (1000) ja Suomen kansalaisten osuus (%) saapuneista Maitse Laivalla Lentäen Suomen kansalaisten osuus Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneet (1000) asuinmaittain ja m atkan tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M uu M onta syytä Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Pakettilla olleiden osuudet asuinm aittain Alankomaat Sveitsi Italia Paketti moneen maahan Paketti vain Suomeen kuin paketti Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Puola Australia Suomen kansalaisten osuus (%) 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia
YHTEENVETO / kesä 2005 5 Saapuneiden ikä ja sukupuoli Yhdysvalloista tulleiden keski-ikä oli vertailumaista korkein (51,7 vuotta) ja Puolasta (34,4 vuotta) sekä Baltian maista (Latvia 35,3 vuotta ja Viro 34,8 vuotta) saapuneiden alhaisin. 100 % 80 % Saapuneiden ikäjakauma ja keski-ikä asuinm aittain 55,0 50,0 keski-ikä Miesten osuus oli suurin Norjasta ja (70 %) ja Puolasta (69 %) tulleiden kohdalla. Iso-Britanniasta, Hollannista ja Italiasta tulleista noin kaksi kolmesta oli miehiä. Naiset olivat enemmistönä Espanjasta ja Yhdysvalloista tulleissa. Saapuneiden seura Perheen tai sukulaisten kanssa matkustettiin Suomeen suhteellisesti useimmin Norjasta (65 %), Australiasta (64 %) ja Ruotsista (63 %). Yksin tultiin yleisimmin Virosta. Lasten kanssa matkustaneiden osuus oli suurin Ruotsista (29 %) ja Latviasta (22 %) tulleiden kohdalla. Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Yksin matkustaneiden osuus oli suurin (32 %) Iso-Britanniasta tulleissa. Matkakohteet Suomessa 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 80 % Ruotsi Venäjä Ruotsi Venäjä Saksa Saksa Norja Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Matkaseura asuinmaittain Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Saapuneiden kohteet asuinmaittain 45,0 40,0 35,0 30,0 Lähes kaksi kolmesta (64 %) Kiinasta ja Australiasta tulleista ilmoitti ainoastaan Helsingin kohteekseen. Suhteellisesti vähiten (18 %) Helsinkiin suuntasivat Venäjältä ja Norjasta tulleet. Määrällisesti Helsinkiin matkustettiin kuitenkin eniten Venäjältä (109.200) ja Ruotsista (98.900). Järvi-Suomi oli suosituin venäläisten keskuudessa (29 % matkoista, 173.300 a). Lappi oli suhteellisesti suosituin italialaisten ja sveitsiläisten keskuudessa. Eniten kohdematkoja Lappiin tehtiin kuitenkin Ruotsista. Kiertolla (monta kohdetta) olleiden osuus oli suurin Hollannista (19 %) tulleiden kohdalla. Kauttakulkuilijoita oli sekä määrällisesti (48.800) että suhteellisesti (37 %) eniten Norjasta. 75-65-74 55-64 45-54 35-44 25-34 15-24 0-14 keski-ikä Useita edellisestä seura Perhe, sukulaiset Yksin 60 % 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Lappi Kaksi kohdetta M onta kohdetta Ei kohdetta Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia
YHTEENVETO / kesä 2005 6 Yöpymisten määrä ja viipymä Yöpymisten määrissä mitattuna Ruotsista tulleet (2,111 milj. yöpymistä) olivat selvästi ykkösinä ennen Saksasta (1,544 milj.) ja Venäjältä saapuneita (1,396 milj.). Päiväkävijöitä tuli ylivoimaisesti eniten Venäjältä (399.500). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työyöpymisiä kirjattiin ylivoimaisesti eniten Venäjältä (330.500). sukulaisvierailijoidenyöpymismäärä oli suurin (618.600) Ruotsista tulleiden kohdalla ennen Venäjää (280.500). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden yöpymisissä Ruotsista tulleet olivat ykkösenä (1.235.400). Toisena olivat saksalaiset (950.000 yöpymistä). Majoitusmuodon mukaan tarkasteltuna kertyi hotelliyöpymisiä ja muita maksullisia yöpymisiä eniten Saksasta tulleille. Tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneissa yöpymisissä Ruotsista saapuneet olivat ylivoimaisesti kärjessä. Myös muulla tavalla maksuttomasti yöpyneissä Ruotsista matkustaneet olivat ykkösinä. Belgiasta ja Puolasta tulleet viipyivät Suomessa pisimpään eli lähes 11 yötä. Espanjasta Tulleiden viipymä oli lähes 10 yötä ja Ranskasta sekä Sveitsistä tulleiden yli 8 yötä. Lyhin viipymä eli noin kaksi yötä oli Latviasta ja Venäjältä tulleilla. Japanista, Kiinasta ja Tanskasta saapuneet viipyivät keskimäärin alle kolme yötä. Rahan käyttö ja ilutulo Sveitsistä tulleet käyttivät Suomessa a kohti selvästi eniten rahaa. Myös Ranskasta, Belgiasta ja Espanjasta tulleiden kulutus oli keskimääräistä suurempaa. Päivää kohti laskettu kulutus oli korkein Japanista tulleilla ja toiseksi suurin paljon ostoksia tehneillä venäläisillä. Matkailutuloa maahan jäi eniten (136,2 milj. ) Venäjältä tulleilta. Seuraavilla sijoilla olivat Ruotsista (66,2 milj. ), Saksasta (60,8 milj. ), Virosta (31,9 milj. ) ja Norjasta (29,3 milj. ) tulleet. Luontoaktiviteettien harrastus viipymä (vrk) a kohti (EUR) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 10 0 % 100,00 80 % 60 % Ruotsi Venäjä Saksa 0,00 Viipym ä (vrk) ja yöpymiset (1000) asuinmaittain Viipymä Yöpymiset Viipymä (pl. Suomen kansalaiset) Norja Viro Iso-Britannia Rahan käyttö (EUR) m atkaa ja päivää kohti asuinmaittain Matkaa kohti Päivää kohti USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Luotoaktiviteettien harrastus Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia 2 500,0 2 000,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 päivää kohti (EUR) yöpymiset (1000) Luontoaktiviteeteista urheilukalastus oli suhteellisesti suosituinta Venäjältä, Latviasta ja Puolasta tulleiden keskuudessa. Japanilaiset olivat innokkaimpia vaeltajia. Saksalaiset ja itävaltaiset harrastivat suhteellisesti eniten veneilyä tai melontaa, kun taas uinnin harrastajia oli eniten venäläisten keskuudessa. Tanskasta tulleet olivat suhteellisesti innokkaimpia kävelijöitä. 40 % 20 % 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Urheilukalastus Veneily, melonta, koskenlasku, vesihiihto Uinti M Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Vaellus (yli 3 tuntia) Pyöräily Kävely, sauvakävely, ulkoilu, lenkkeily
YHTEENVETO / kesä 2005 7 Käynnit kulttuurikohteissa 100 % Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät asuinm aittain Suhteellisesti innokkaimpia kirkkoihin ja linnoihin tutustujia olivat kiinalaiset ja australialaiset. Myös Puolasta ja Espanjasta tulleet kävivät keskimääräistä enemmän kirkoissa ja linnoissa. Puolalaiset olivat innokkaimpia museoissa tai taidenäyttelyissä kävijöitä. Myös musiikkitapahtumissa Puolasta tulleet ilmoittivat osallistuneensa muita aktiivisemmin. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Mainonnan ja median vaikutus päätöksen teossa oli suhteellisesti suurin Latviasta, Japanista, Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Ystävien tai sukulaisten suositus Aikaisemmat kokemukset Suomesta M atkamessut tai muu tapahtuma Suomea koskevat mainokset tai esitteet Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radiotai TV-ohjelmat Matkatoimistojen suositus päätöksen teossa merkitsi suhteellisesti eniten Kiinasta ja Itävallasta tulleiden kohdalla. Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- tai TV-ohjelmien suhteellinen merkitys oli suurin Japanissa ja Itävallassa. Internetin merkitys oli vastaavasti oleellisin Puolasta ja Kiinasta tulleilla. Suomea koskevat mainokset ja esitteet näyttelivät suhteellisesti tärkeintä osaa Latviassa, Hollannissa ja Saksassa messujen ja muiden tapahtumien ollessa suhteellisesti tärkeimpiä Venäjällä ja Saksassa. 0 % Ruotsi Venäjä Saksa Norja Viro Iso-Britannia USA Japani Tanska Ranska Alankomaat Sveitsi Italia Espanja Belgia Itävalta Latvia Kiina Puola Australia Ystävien tai tuttavien suositus näytteli päätöksen teossa suhteellisesti suurinta osaa Venäjällä, Saksassa ja Sveitsissä. Oma aikaisempi kokemus oli vastaavasti yksi tärkeimmistä syistä tulla Suomeen erityisesti ruotsalaisten, norjalaisten, venäläisten ja tanskalaisten kohdalla.
RUOTSI (1.6.-30.9.2005) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan 338.700 eli hieman vähemmän kuin edelliskesänä (342.100). Näistä 19 % (64.400) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli valtaosa (231.100) määrän pienentyessä aavistuksen verran edelliskesästä. Lentäen saapuneiden määrä (72.600) sen sijaan kasvoi vajaalla 5.000:lla maitse tulleiden luvun (35.100) pienentyessä suunnilleen saman verran. Rajaliikenne ei ole luvuissa mukana. Yli puolet (170.400) Ruotsista tulleista oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t). lle tuli 85.100, joista suurin osa kävi sukuloimassa. lla oli 42.200. Muista matkoista kauttakulku (18.5.000) oli pääasiallisin syy. Edelliskesään verrattuna vapaa-ajan ilijoiden määrät olivat nousussa työlle tulleiden luvun pienentyessä melko selvästi. Ruotsista tulleista runsaat 10 % (37.300) oli pakettilla. Näistä matkoista lähes kaikki (33.600) suuntautuivat pelkästään Suomeen. Pakettimatkojen määrä nousi hieman edelliskesästä pelkästään Suomeen suuntautuvien matkojen luvun kuitenkin pienentyessä. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 286 ja päivää kohti 80. Hinnat olivat jonkin verran korkeampia kuin kesällä 2004. YHTEENSÄ 338,7 42,2 Kongressi, seminaari 5,4 Työhön liittyvä opiskelu 2,5 Insentiivi 0,4 Messut ja myyntinäyttelyt 0,6 työ 33,3 85,1 Tuttavavierailu 6,8 Sukulaisvierailu 78,3 vapaa-ajan 170,4 Ostokset 3,6 Ulkoilma-aktiviteetit 2,7 vapaa-ajan 156,2 Risteily 7,0 Monen maan kierto 0,9 19,2 Opiskelu 0,6 Kauttakulku 18,5 syy 0,1 Monta syytä 21,8 + vapaa-aika 2,9 + sukulaiset tai tuttavat 0,5 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 11,9 Monta työsyytä 0,5 Monta vapaa-ajan syytä 1,4 yhdistelmä 4,6 Saapuneet sukupuolen mukaan Lentäen Laivalla Maitse Ruotsista tulleista runsaat 55 % (187.800) oli miehiä. lla olleista lähes kaksi kolmesta oli miehiä, mutta myös muissa ryhmissä (pl. monta syytä lleen ilmoittaneet) miehet olivat enemmistönä. Kesään 2004 verrattuna naisten osuus saapuneista nousi hieman. Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Pakettim atkojen (1000) määrä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan miehiä naisia 27,6 14,6 43,8 41,4 vapaa-ajan 93,4 77,0 12,7 6,5 Monta syytä 10,3 11,4 Yhteensä 187,8 150,9
RUOTSI / kesä 2005 9 Saapuneet asuinalueittain Ruotsista Manner-Suomeen saapuneista lähes 44 % (147.300) oli tukholmalaisia. Toiseksi eniten tulijoita (68.700) oli Tukholman ympäristön maakunnista ja Värmlandista ja kolmanneksi eniten Göteborgin vaikutusalueelta (40.900). Suur- Tukholmasta tulleiden määrä pieneni muilta em. alueilta tulleiden luvun kasvaessa. Kaikkiaan muutokset saapuneiden asuinalueissa olivat edelliskesään verrattaessa melko pieniä. Vajaa puolet lentäen (35.200) ja laivalla (108.600) Ruotsista saapuneista tuli Suur- Tukholman alueelta osuuksien ja määrien pienentyessä hieman edelliskesästä. lla olleista puolet (21.800) saapui Tukholmasta. Toiseksi eniten (5.600) työlaisia tuli Ruotsin keskiosista (alue 6). Tuttavien ja sukulaisten luo tulleissa sekä muissa vapaa-ajan ilijoissa tukholmalaisten osuus oli pienempi (42-43 %). Seuraavana olivat Tukholman ympäristömaakunnat (20.500 tuttava- tai sukulaisvierailijaa ja 36.900 muilla vapaa-ajan matkoilla ollutta). Lähtöalue Laivalla Lentäen Maitse Yhteensä 231,0 72,5 35,2 Skåne (1) 6,7 3,9 1,7 Halland, Västra Götaland (2) 22,7 13,0 5,2 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 19,9 2,5 2,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,3 9,5 5,0 Stockholm (5) 108,6 35,2 3,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 15,1 7,6 4,9 Västerbotten, Norrbotten (7) 3,7 0,8 12,7 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Väst manland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Väst ernorrland (7) Väst erbott en, Norrbot ten 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Saapuneet ikäryhmittäin Ruotsista saapuneiden keski-ikä (46,4 vuotta) oli puoli vuotta alhaisempi kuin kesällä 2004. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 45-54 vuotta (72.800) määrän kasvaessa lähes 10.000:lla edelliskesästä. Myös alle 25-vuotiaiden määrät olivat kasvussa. Suurin pudotus koettiin 25-34-vuotiaiden lukumäärässä (39.100). Vuotta aiemmin tähän ryhmään kuuluneita oli vielä yli 55.000. Miesten keski-ikä (47,4 vuotta) oli lähes 2,5 vuotta naisten keski-ikää (45,0 vuotta) korkeampi. Miehet olivat enemmistönä kaikissa muissa paitsi alle 15- vuotiaissa sekä 65-74- vuotiaissa. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna työlla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia erojen ollessa kuitenkin melko pieniä. Aiemmat käyntikerrat Suomessa Noin 35 % (119.400) Ruotsista tulleista oli ensi kertaa Suomessa. Yhdestä kolmeen kertaan aiemmin käyneitä oli runsaat 43 % saapuneista. Keskimäärin Ruotsista tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin 3,6 kertaa. Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 42,3 85,2 170,4 19,2 21,8 Skåne (1) 2,9 3,5 4,4 1,1 0,5 Halland, Västra Götaland (2) 4,4 10,9 19,3 3,2 3,2 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 3,3 5,9 13,6 0,8 1,1 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 3,5 20,5 36,9 2,9 4,8 Stockholm (5) 21,8 37,1 72,4 6,0 10,0 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 5,6 6,0 11,5 3,0 1,7 Västerbotten, Norrbotten (7) 0,8 1,3 12,3 2,2 0,5 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaaajan Yhteensä 338,8 187,8 151,0 42,3 85,2 170,5 40,8 0-14 35,8 16,9 18,9 0,1 13,0 20,5 2,2 15-24 26,8 15,4 11,4 1,1 7,6 17,1 1,0 25-34 39,1 19,8 19,3 8,6 7,4 16,6 6,5 35-44 63,2 37,8 25,4 10,6 12,0 29,3 11,3 45-54 72,8 40,7 32,1 11,5 20,0 34,6 6,7 55-64 65,0 38,9 26,1 8,8 14,5 32,6 9,2 65-74 30,8 15,2 15,6 1,6 8,1 17,3 3,7 75-5,3 3,1 2,2 0,0 2,6 2,5 0,2 keski-ikä 46,4 47,4 45,0 45,8 46,0 46,5 47,1 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75- Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0
RUOTSI / kesä 2005 10 Saapuneiden seura Ruotsista tulleista runsas 60 % (211.700) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa. Määrä oli sama kuin edelliskesänä. Lapsia oli mukana vuoden takaista useammalla (97.900). Yksin saapuneiden (53.100) sekä muussa seurassa tulleiden määrät (55.300) sen sijaan pienenivät. Kesällä 2002 ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneet olivat omina ryhminään. Nyt ne kuuluvat muuhun seuraan. Matkakohteet Suomessa Ruotsista tulleiden pääkohdealueet Manner-Suomessa olivat kesällä 2005 perinteisesti pääkaupunkiseutu (98.900) sekä Länsi-Suomi ja Pohjanmaa (88.500). Pääkaupunkiseudun suosio kuitenkin laski edelleen maan länsiosiin suuntautuneiden matkojen määrän pysyessä ennallaan. Työajan matkoista runsas Lappi 0,3 4,1 10,7 0,3 15,5 puolet (21.700) suuntautui Kaksi kohdetta 4,3 9,7 14,3 4,5 32,9 pääkaupunkiseudulle. Tuttava- Monta kohdetta 0,6 2,3 7,2 1,7 11,8 tai sukulaismatkoissa Länsi- Ei kohdetta 0,0 0,2 4,4 18,7 23,3 Suomi + Pohjanmaa sen sijaan YHTEENSÄ 42,3 85,1 170,4 40,9 338,7 oli ylivoimaisesti tärkein (28.700) kohdealue. Myös muilla Matkakohteet Suomessa vapaa-ajanmatkoilla suunta oli sama pääkaupunkiseudun ollessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 kuitenkin suosituin (58.200) Länsi- Suomen + Pohjanmaan päästessä Pääkaupunkiseutu / Helsinki 46.800:een ilijaan. Uusimaa + Kymenlaakso Yöpyneiden määrä Ruotsista tulleista yli kolme neljästä (258.200) yöpyi Suomessa. Määrä kasvoi kesään 2004 verrattuna päiväkävijöiden määrän (80.600) määrän vähentyessä noin 15.000:lla. Päiväkävijät olivat pääasiassa ruotsalaisia, sillä Ruotsin suomalaisista vain runsaat 5 % ei yöpynyt Suomessa. Ruotsista tulleiden viipymä (6,2 yötä) oli täsmälleen sama kuin edelliskesänä. Ruotsista tulleiden Suomen kansalaisten viipymä oli huomattavasti pidempi eli 10,2 yötä. Jos Ruotsin suomalaiset jätetään luvuista pois, tulee ruotsalaisten keskiviipymäksi Suomessa 5,2 yötä, mikä on runsaan puoli vuorokautta edelliskesää pidempi. Yöpyneistä 41 % (105.100) viipyi vain 1-3 yötä. Vain yhden yön oleskelleiden määrä kasvoi 2-3 yötä viipyneiden luvun pienentyessä. Myös 5-7 yötä oleskelleiden luku oli selvähkössä kasvussa. Yli viikon viipyneistä merkittävä osa oli Suomen kansalaisia, sillä näistä 43 % jäi entiseen kotimaahansa vähintään 8 yöksi. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 Matkakohteet Suomessa Tuttava tai vapaaajan Yhteensä Pääkaupunkiseutu 21,7 14,4 58,2 4,7 98,9 Uusimaa + Kymenlaakso 4,2 9,9 6,5 2,6 23,3 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 8,0 28,7 46,8 5,1 88,5 Häme + Keski-Suomi 2,2 9,3 12,6 2,4 26,4 Järvi-Suomi + Kainuu 1,0 6,5 9,8 1,0 18,2 Länsi-Suomi + Pohjanmaa Ei yöpymistä Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yötä Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0
RUOTSI / kesä 2005 11 Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsista tulleilla suosituin majoitusmuoto. Sitä käytti 47 % (120.400) yöpyneistä. Runsas neljännes (67.300) majoittui hotelleihin. Oma asunto tai mökki oli käytettävissä vajaalla 30.000:lla, joista ilmeisesti huomattava osa oli Suomen kansalaisia. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Sukulaisten tai tuttavien luona yöpyneiden määrä nousi edelliskesästä melko selvästi hotellia käyttäneiden luvun pienentyessä. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä lähes 41 % (105.600), mikä on vuoden takaista vähemmän. lla yöpyneistä 80 % (23.900) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myöskin majoittuivat enimmäkseen näiden luona (79 %, 64.000). Muilla vapaa-ajan matkoilla yöpyneistä runsas kolmannes (42.200) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona ja runsaat 28 % hotellissa. Yöpymisten määrä Ruotsista tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Manner- Suomessa 2.110.800 eli lähes sama kuin kesällä 2004 (2.128.500). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville kesällä 2005 Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) 353.452 yöpymistä eli noin 4.500 vähemmän kuin kesällä 2004. lla olleet viipyivät Suomessa keskimäärin lyhimpään (2,4 yötä) ja tuttava- tai lla (7,3 yötä) sekä muilla vapaa-ajan matkoilla (7,2 yötä) olleiden oleskellessa pisimpään. Yöpymisiä kertyi eniten (1.235.400) muilla vapaa-ajan matkoilla ja tuttava- tai lla olleille (618.600). lla (101.600) ja muilla matkoilla (155.200) olleiden yöpymismäärä oli matkojen lyhyemmän keston johdosta selvästi pienempi. Ruotsin suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli 32 % (676.400), mikä on 200.000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ruotsalaisten osuudeksi yöpymisistä vastaavasti kasvoi lähes samana verran ja oli 1.434.000. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona tapahtuneita yöpymisiä kertyi selvästi eniten (1.111.100). Toisena oli muu maksuton majoitus eli mm. oma asunto tai mökki, joissa kirjattiin 483.100 yöpymistä. Hotelliyöpymisiä kertyi tutkimuksen mukaan 144.000. Hotellimajoitusta käyttäneiden viipymä oli selvästi lyhin (2,1 yötä) samalla kun muussa maksuttomassa majoituksessa eli mm. omalla mökillä viivyttiin keskimäärin lähes kaksi viikkoa. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 258,2 80,6 23,8 % Skåne (1) 9,7 2,6 21,1 % Halland, Västra Götaland (2) 34,1 6,8 16,6 % Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 17,7 7,0 28,3 % Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 54,6 14,1 20,5 % Stockholm (5) 109,3 38,0 25,8 % Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 20,3 7,4 26,7 % Västerbotten, Norrbotten (7) 12,5 4,7 27,3 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 12,6 3,8 47,4 16,8 80,6 Yhteensä 29,6 81,3 123,0 24,2 258,1 Hotelli, motelli 23,9 4,4 35,0 4,0 67,3 Retkeilymaja 0,0 0,2 0,6 0,1 0,9 Leirintäalue 0,2 1,0 6,4 0,8 8,4 Maaseutumajoitus 0,0 0,5 1,0 0,0 1,5 Tuttavat, sukulaiset 1,0 64,0 42,2 13,2 120,4 Oma asunto/mökki 1,3 4,9 20,8 2,4 29,4 Työnantajan asunto 2,6 0,0 0,0 0,0 2,6 majoitus 0,4 0,1 2,8 1,0 4,3 Monta majoitusta 0,2 6,2 14,2 2,7 23,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 42,3 85,1 170,4 41,0 338,8 Öitä keskimäärin 2,4 7,3 7,2 3,8 6,2 Yöpymisiä yhteensä 101,6 618,6 1235,4 155,2 2110,8 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 67,2 11,0 120,6 36,3 23,3 Öitä keskimäärin 2,1 5,4 9,2 13,3 13,5 Yöpymisiä yhteensä 144,0 58,9 1111,1 483,1 313,7 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton M onta majoitusta Yöpym iset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0 1400,0 Yöpymiset (1000) majoitusmuodon mukaan 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 1000,0 1200,0
RUOTSI / kesä 2005 12 Rahan käyttö Matkaa kohti Ruotsista tulleet käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 195 eli enemmän kuin kesällä 2004 (178 ). Päiväkohtainen kulutus (27,10 ) sen sijaan pieneni parilla eurolla (29,20 kesällä 2004). Matkaa kohti työlla olleet käyttivät eniten rahaa (279 ) vapaa-ajan ilijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) kulutuksen ollessa 200. Päivää kohti laskettuna työlla olleet käyttivät rahaa yli kaksi kertaa muita enemmän. Päiväkävijöiden rahan käyttö oli yöpyneiden kulutusta suurempaa (43,00 ). Eniten Ruotsista tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (77 / ). Ravintoloihin (52 / ) kului selvästi enemmän kuin majoitukseen (19 / ). Jopa bensiiniin käytettiin rajaa majoitusmenoja enemmän (24 / ). Ruotsista tulleilta saatu ilutulo kesällä 2005 ilman Ahvenanmaata ja laivoilla tapahtunutta kulutusta oli yhteensä 66,2 milj. eli runsaat 5 miljoonaa enemmän kuin edelliskesänä. Vapaa-ajan ilijoiden sekä muulla lla olleiden jättämä ilutulo kasvoi työlla olleilta saadun tulon edelleen pienentyessä. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsista tulleista 14.900 ilmoitti Suomea koskevien mainosten tai esitteiden vaikuttaneen päätökseen tulla Suomeen. Artikkelit, kirjat, radio- tai TV-ohjelmat sekä toisaalta internetistä saatu Suomi-tietous vaikutti kumpikin 7.200:n päätökseen. Oma aiempi kokemus (64.500) sekä ystävien ja sukulaisten suositus (22.800) merkitsivät päätöksen teossa kuitenkin kaikkein eniten. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 4,8 miljoonaa. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille, vähintään viisi kertaa Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana käynneille eikä yöpymättömille kauttakulkuilijoille. Käynnit kulttuurikohteissa ja huvipuistoissa Ruotsissa asuvista 24 % (81.300) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Museoissa tai taidenäyttelyissä kävi puolta vähemmän (40.600) Ruotsissa asuvista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsissa asuvista 31 % (105.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotakin ulkoilma-aktiviteettia. Eniten harrastettiin uintia (33.900) ja kävelyä, sauvakävelyä tai ulkoilua (16.900) sekä urheilukalastusta (16.900). Pyöräreiteillä pyöräilijöitä sekä venelijöitä oli kumpiakin 10.200. Muiden aktiviteettien harrastus jäi selvästi vähäisemmäksi. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 24 % 81,3 Museoissa tai taidenäyttelyissä 12 % 40,6 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 4 % 13,5 ssa konsertissa tai festivaaleilla 10 % 33,9 M uu vapaa-ajan Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Matkaa kohti (EUR): 195,00 Päivää kohti (EUR): 27,10 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 43,00 Päiväkävijät 43,00 279,00 82,00 166,00 20,00 vapaa-ajan 200,00 vapaa-ajan 24,00 154,00 32,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 5,00 Esimaksut 0,70 Majoitus 19,00 Majoitus 2,60 Ravintolat 52,00 Ravintolat 7,20 Bensiini 24,00 Bensiini 3,30 Ostokset 77,00 Ostokset 10,60 Taksi 9,00 Taksi 1,20 kulutus 10,00 kulutus 1,40 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 278,00 Hotelli, motelli 88,50 maksullinen 213,00 maksullinen 33,20 majoitus 232,00 majoitus 20,10 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Luontoaktiviteetit 31 % 105,5 Urheilukalastus 5 % 16,9 Vaellus (yli 3 tuntia) 1 % 3,4 Kanoottiretkeily, koskenlasku 1 % 3,4 Golf, minigolf 1 % 3,4 Pyöräilyä pyöräreiteillä 3 % 10,2 Järjestyt pyöräretket 0 % 0,0 Ratsastus 0 % 0,0 Uinti 10 % 33,9 Kävely, sauvakävely, ulkoilu 5 % 16,9 Juoksu, hölkkä, lenkkeily 1 % 3,4 Soutu, melonta 0 % 0,0 Veneily, purjehdus, vesihiihto 3 % 10,2
RUOTSI / kesä 2005 13 MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia SUOMI RUOTSALAISTEN SUOSITUIN MATKAKOHDE JO KOLMATTA VUOTTA Rese&TuristDataBasen ( TDB ) julkaiseman tutkimuksen Fakta om svensk turism mukaan Suomi on jo kolmatta vuotta markkinajohtaja vähintään yhden yöpymisen sisältävissä vapaa-ajan matkoissa ulkomaille. Ruotsalaisten ulkomaat vähenivät 9,8 % vuonna 2005. Tämän huomioon ottaen Suomi on menestynyt suhteellisen hyvin kovassa kilpailussa. Kesän 2005 rajahaastattelun mukaan ruotsalaisten ilijoiden lukumäärä väheni Suomeen ainoastaan 0,9 %. MATKUSTUSTAVAT Ylivoimaisesti suosituin tapaa matkustaa Suomeen on laiva. Matkat korkeatasoisilla matkustaja-aluksilla läpi maailman kauneimman saariston ovat jo sinänsä elämys. Erittäin edulliset risteilyhinnat mahdollistavat lyhytloman toteutumisen useasti vuodessa. Lentomatkustus on myös hienossa nousussa. Maittemme välille avatut, useimpien kukkarolle sopivat Blue1- ja FlyMeyhtiöiden lentohinnat ovat mahdollistaneet nopean siirtymisen Ruotsista Suomeen. KILPAILU KOVENEE Valuuttojen arvojen muutokset vaikuttavat ruotsalaisten kohteiden valintoihin. Heikko kruunu ohjaa matkustusvirtoja Itä-Euroopan maihin kuten Turkkiin, Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan joissa rahalle saa enemmän vastinetta kuin perinteisissä kohteissa Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa. Kilpailu Itämerellä on myös kiristynyt entisestään. Viimeiset kymmenen vuotta Silja Line ja Viking Line ovat hallinneet markkinajohtajina Itämeren liikennettä. Viking Linella on vuosittain 5,2 milj. ja Silja Linella 4,9 milj. matkustajaa. Tallink on kasvanut myös melko suureksi, yli 3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2005. Varustamot painiskelevat kannattavuusongelmien parissa, sillä kova kilpailu, korkeat polttoainehinnat ja veroympäristön muutokset ovat pienentäneet tuloja. Tallink on poikkeus alhaisempien käyttökulujensa ansiosta. MATKUSTUSPOTENTIAALI JA KULUTUS Tukholman ja Mälardalenin alueella lasketaan olevan 4,5 miljoonaa asukasta, joista vasta noin 30% on Viking Linen tekemän tutkimuksen mukaan ollut Suomi-risteilyllä. Potentiaalia on siis jäljellä. Ruotsalaiset tekivät vuonna 2005 yhteensä 12,5 miljoonaa vähintään yhden yöpymisen sisältävää a ulkomaille (vuonna 2004 13,9 miljoonaa). Näistä matkoista 14,2 % suuntautui Suomeen (ml. Ahvenanmaa). Suomi oli suosituin kohde ennen Tanskaa. Espanja, Norja, Saksa ja Iso- Britannia olivat seuraavilla sijoilla. Ruotsalaisten vapaa-ajan matkustajien yhteenlaskettu kulutus nousi vuonna 2004 edellisestä vuodesta 0,1 % 48,5 miljardiin kruunuun. Liikematkustajien kulutus oli 40 miljardia kruunua, jossa oli lisäystä 5 %. Kokousilun kasvu oli 3,5 %. MATKUSTUSMOTIIVIT Kesä kotimaan että Suomeen suuntautuneiden vapaa-ajan matkojen tärkein syy on tuttava- tai. Muita syitä ulkomaille matkustamiseen ovat rauhoittuminen ja rentoutuminen, huvittelu, auringossa löhöily ja uiminen, ympäristön vaihto, hyvästä ruuasta ja juomista nauttiminen, ostokset, nähtävyydet, suurkaupunkeihin tutustuminen ja luonnosta nauttiminen. Lähde Turistdelegationen. RUOTSALAISTEN MEDIATOTTUMUKSET Ruotsalainen käyttää päivittäin keskimäärin 5h 41min joukkotiedotusvälineiden seuraamiseen. Uusien medioiden suosio on kasvussa ja nyt Ruotsissa internet on ohittanut suosiossa päivälehdet. Kolmella neljästä on tänään internetin käyttömahdollisuus ja 42 % käyttää nettiä päivittäin keskimäärin 1h 15min ajan. Televisio on kuitenkin edelleen tärkein massamediaväline. Lähde Mediebarometern Nordicom MATKAILUUN VAIKUTTAVIA TRENDEJÄ: sää ennen juhannusta ohjaa kohteen valintoja huonon sään lisäessä ilua etelään sinkkutaloudet (osuus 50 %) lisääntyvät nuorten sinkkujen (18-34 vuotta) matkustaessa yhä enemmän lyhytlomille hauskaa pitämään ja 35-54- vuotiaiden lähtiessä pakoon stressiä tai shoppailemaan suurin kasvu halpa-matkoissa ja luksusmatkoissa museoihin Ruotsissa ilmainen sisäänpääsy 6 miljoonaa bussia Ruotsissa, joista miljoona on teatterimatkoja lyhytlomat kasvussa etenkin nuorten parissa miehisten aktiviteetteihin kasvava suosio: vuoristokiipeily, nyrkkeily, pokeri nautintoelämykset suosiossa: suklaa-, whisky-, viini- ja sikarimaistiaiset, elämysostokset lemmikkieläimet lisääntyvät säännökset maittemme välillä haittana senioreilla säästöjä yhä enemmän luomuilu www.naturensbasta.se) nouseva trendi laivailu lisääntyy loma-asuntojen vuokraus lisääntyy KESÄKAMPANJA 2006 Vuoden 2006 pääkampanja on MEKin yhdessä iluelinkeinon kanssa suunnittelema Vi ses i SommarFinlandkampanja, joka toteutetaan toukokesäkuussa. Kohderyhmänä ovat lapsiperheet pääasiassa Suur-Tukholman alueella sekä Pohjois-Ruotsissa. Kampanjan nettopeitto on Tukholman alueella 93 %. Kampanjan päätoimenpiteet ovat: imagollinen mainonta sanomalehdissä tuotemainonta sanomalehdissä digitaalinen mainonta eri internetportaaleissa, imago- ja tuotemainontaa kampanjasivut: www.visesifinland.se kuluttajakilpailu www.aftonbladet.se - ilusivuilla
VENÄJÄ (1.6. - 30.9.2005) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia saapui Suomeen (pl. Ahvenanmaa) kesällä 2005 kaikkiaan 606.500 eli 8.500 enemmän kuin edelliskesänä (598.000). Entistä useampi (87 %, 526.700) saapui maarajan kautta laivalla tulleiden (59.300) määrän hieman pienentyessä ja lentäen saapuneiden luvun (20.800) kasvaessa kesään 2004 mennessä. Puolet (302.700) venäläisistä oli vapaa-ajan lla (pl. tuttava- tai t) ja näistä edelleen runsas puolet (158.800) ostoslla sekä 45 % (137.000) loma- tai huvilla. lla oli 44.400 ja työlla 119.800 venäläistä. Muista matkoista (75.200) kauttakulku (73.300) oli syynä lähes kaikilla. Edelliskesään verrattuna muutokset olivat melko vähäisiä. Kauttakulkuilijoiden määrä kuitenkin pieneni melko selvästi. Saapuneista venäläisistä 27.400 oli pakettilla. Näistä matkoista enemmistö (14.700) suuntautui useampaan maahan. Pakettimatkojen kokonaismäärä nousi vuoden takaisesta, mutta pelkästään Suomeen tehtyjen matkojen määrä laski. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta oli 304 ja päivää kohti 56. Hinnat laskivat edelliskesästä päiväkohtaisen hinnan puoliintuessa. YHTEENSÄ 606,5 119,8 Kongressi, seminaari 1,8 Työhön liittyvä opiskelu 1,9 Insentiivi 0,0 Messut ja myyntinäyttelyt 0,3 työ 115,8 44,4 Tuttavavierailu 22,7 Sukulaisvierailu 21,7 vapaa-ajan 302,7 Ostokset 158,8 Ulkoilma-aktiviteetit 0,7 vapaa-ajan 137,0 Risteily 0,7 Monen maan kierto 5,5 75,2 Opiskelu 1,8 Kauttakulku 73,3 syy 0,1 Monta syytä 64,4 + vapaa-aika 7,2 + sukulaiset tai tuttavat 1,3 Vapaa-aika + sukulaiset tai tuttavat 8,6 Monta työsyytä 0,3 Monta vapaa-ajan syytä 23,9 yhdistelmä 23,1 Lentäen Laivalla Maitse Saapumiset (1000) liikennem uodoittain 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Saapumiset (1000) n tarkoituksen m ukaan M uu vapaa-ajan M onta syytä 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 Pakettimatkojen m äärä (1000) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Paketti vain Suomeen Paketti moneen maahan Saapuneet sukupuolen mukaan Venäjältä tulleissa miehet olivat enemmistönä (53,6 % (325.200). Edelliskesänä naisia oli saapuneissa miehiä enemmän. lla olleista lähes 70 % oli miehiä, kun taas tuttava- tai sukulaisvierailijoissa ja muissa vapaa-ajan ilijoissa naiset muodostivat enemmistön. Myös kauttakulkuilijoissa naisia oli miehiä enemmän. miehiä naisia 83,3 36,5 20,0 24,5 vapaa-ajan 148,9 153,8 31,0 44,3 Monta syytä 42,0 22,4 Yhteensä 325,2 281,5
VENÄJÄ / kesä 2005 15 Saapuneet asuinalueittain Lentäen saapuneista suurin osa tuli Moskovan alueelta. Laivalla saapuneista eli lähinnä kauttakulkuilijoista yli puolet (31.100) oli Pietarin alueelta. Maitse tulleista yli 70 % (371.700) oli Pietarin alueelta. Määrä kasvoi jonkin verran, kun sen sijaan Euro- Venäjältä (sis. mm. Karjalan) saapuneiden määrä pieneni kesästä 2004. lla olleista lähes 80 % tuli Pietarin alueelta (94.300) luvun kasvaessa selvästi edelliskesästä. Tuttavien tai sukulaisten luokse saapuneita tuli eniten Euro-Venäjältä (20.400), mutta lähes yhtä paljon Pietarista (19.100). Muilla vapaa-ajanmatkoilla Pietarin osuus oli 73 % (220.100) määrän lisääntyessä hieman kesästä 2004. Kauttakulkuilijat jakaantuivat asuinalueittain tasaisemmin Pietarin osuuden ollessa kuitenkin vajaa puolet saapuneista. Saapuneet ikäryhmittäin Venäjältä saapuneiden keski-ikä (39,2 vuotta) oli vuoden korkeampi kuin edelliskesänä. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35-44 vuotta (173.400), johon kuuluvien määrä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Toiseksi suurin ikäryhmä oli 45-54-vuotiaat (147.400) määrän kasvaessa edelleen melko selvästi edelliskesistä. Myös 25-34- vuotiaissa (135.300) kirjattiin pientä kasvua. Selvimmin väheni 15-24-vuotiaiden määrä. Saapuneista miehet (39,4 vuotta) olivat hivenen naisia (38,8 vuotta) vanhempia. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna tuttava- tai lla olleet olivat jonkin verran keskimääräistä vanhempia (keski-ikä 41,4 vuotta) ja muulla vapaa-ajan lla ja muulla lla olleiden ollessa nuorimpia. Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 20,8 59,2 526,6 Pietari 13,6 31,1 371,7 Moskova 6,5 12,2 39,8 Euro-Venäjä 0,0 9,0 104,9 Aasian Venäjä 0,7 6,9 10,2 Lähtöalue Tuttava tai vapaaajan Monta syytä Yhteensä 119,8 44,5 302,8 75,3 64,4 Pietari 94,3 19,1 220,1 35,6 47,3 Moskova 10,7 3,7 21,6 15,7 6,8 Euro-Venäjä 13,7 20,4 53,8 16,8 9,3 Aasian Venäjä 1,1 1,3 7,3 7,2 1,0 Pietari Moskova Euro-Venäjä Aasian Venäjä Saapuneet asuinalueittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0 Ikäryhmä Yhteensä Mies Nainen Tuttava tai vapaa-ajan Yhteensä 606,7 325,2 281,5 119,7 44,4 302,8 139,7 0-14 28,1 14,8 13,3 2,1 2,6 17,9 5,5 15-24 58,6 31,5 27,1 10,2 5,3 29,7 13,3 25-34 135,3 74,1 61,2 27,7 8,3 63,1 36,3 35-44 173,4 99,5 73,9 32,3 9,5 94,9 36,7 45-54 147,4 75,7 71,7 37,7 11,1 66,3 32,2 55-64 48,9 24,2 24,7 8,2 5,0 23,7 12,0 65-74 14,7 5,3 9,4 1,4 2,4 7,2 3,7 75-0,3 0,1 0,2 0,1 0,2 0,0 0,0 Keski-ikä 39,2 39,4 38,8 40,1 41,4 38,7 38,5 Aiemmat käyntikerrat Suomessa Venäläisistä joka viides (122.700) oli ensi kertaa Suomessa. Yksi tai kaksi kertaa käyneitä oli 87.000, mutta enemmistö venäläisistä oli kuitenkin käynyt Suomessa aiemmin jo useita kertoja. Yli puolet saapuneista oli aikaisemmin ollut Suomessa vähintään kuusi kertaa ja yli 50 kertaa käyneitäkin oli 83.700. Keskimäärin Venäjältä tulleet olivat käyneet Suomessa aikaisemmin peräti 25,1 kertaa. 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Saapuneet (1000) ikäryhm ittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 75-
VENÄJÄ / kesä 2005 164 Saapuneiden seura Venäläisistä 40 % (243.300) saapui Suomeen perheen tai sukulaisten kanssa määrän kuitenkin pienentyessä yli 45.000:lla edelliskesästä. Näistä suurin osa tuli ilman lapsia. Lapsia oli mukana joka viidennellä (119.900) saapuneella määrän noustessa jonkin verran vuoden takaisesta. Yksin saapuneita (103.200) oli hieman kolmea edelliskesää vähemmän. Kesällä 2002 kysyttiin erikseen ystävien tai työtovereiden kanssa saapuneita, jonka jälkeen ne kuuluvat ryhmään muu seura. Kohdealueet Suomessa Venäläisten suosituin kohdealue kesällä 2005 oli edelleen Järvi-Suomi + Kainuu, jossa venäläisistä vieraili lähes 30 % (173.300), mikä on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin aiempina kesinä. Toisena oli selvästi suosiotaan kasvattanut Uusimaa+Kymenlaakso (114.400). Helsinki oli 109.200:n venäläisen kohteena. Määrä pieneni edelleen. Tosin kesällä 2002-03 käsitteenä oli pääkaupunkiseutu. Muiden alueiden osuus jäi vähäiseksi. lla olleiden suosituimmat kohteet olivat Etelä-Suomessa (Uusimaa, Kymenlaakso, Helsinki). lla olleista vajaa puolet matkusti Järvi-Suomeen tai Kainuuseen, mitkä olivat myös muiden vapaa-ajan ilijoiden suosituimmat kohteet. Yksin Perhe, ei lapsia Perhe, lapsia Ystävät Työtoverit M uu seura Useita edellisestä Pääkaupunkiseutu / Helsinki Uusimaa + Kymenlaakso Länsi-Suomi + Pohjanmaa Häme + Keski-Suomi Järvi-Suomi + Kainuu Saapuneiden (1000) m atkaseura 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 Lappi M onta kohdetta Ei kohdetta Matkakohteet Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 34 % (207.000) yöpyi Suomessa. Määrä nousi edelliskesästä 27.000:lla. Päiväkävijöiden määrä (399.000) vastaavasti pieneni vajaalla 20.000:lla. Ainoastaan Moskovan alueelta tuli enemmän yöpyneitä kuin päiväkävijöitä. Venäläisten viipymä Suomessa oli kesällä 2005 2,3 yötä eli lähes sama kuin edelliskesänä. Venäjältä saapuneiden Suomen kansalaisten viipymä oli selvästi pidempi eli 6,0 yötä, mutta määrä oli niin pieni, että se ei vaikuttanut venäläisten viipymään eli sekin oli 2,3 yötä. Yöpyneistä joka kolmas (68.300) viipyi Suomessa vain yhden yön. Määrällisesti seuraavaksi eniten oli kaksi (27.700) ja kolme yötä viettäneitä (27.800). Näistä yhden yön tai kolme yötä viipyneiden määrä nousi melko selvästi edelliskesästä. Muilta osin muutokset olivat melko pieniä. Tuttava tai vapaa-ajan Matkakohteet Suomessa Yhteensä Helsinki 31,3 9,7 54,2 13,9 109,2 Uusimaa + Kymenlaakso 36,3 7,0 49,7 21,3 114,4 Länsi-Suomi + Pohjanmaa 3,2 2,8 18,6 1,1 25,8 Häme + Keski-Suomi 7,5 3,0 10,0 2,3 22,8 Järvi-Suomi + Kainuu 28,5 20,4 109,3 15,1 173,3 Lappi 0,3 0,2 1,7 0,0 2,2 Kaksi kohdetta 9,8 1,3 38,4 7,7 57,2 Monta kohdetta 1,9 0,0 5,8 1,7 9,4 Ei kohdetta 1,1 0,0 15,0 76,5 92,6 YHTEENSÄ 119,8 44,5 302,8 139,7 606,7 Ei yöpymistä 1 yö 2 yötä 3 yötä 4 yötä 5 yötä 6 yötä 7 yötä 8-14 yötä 15-21 yö t ä 22-60 yötä yli 60 yö tä Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 450,0
VENÄJÄ / kesä 2005 17 Venäläisten suosituimmat yöpymismuodot Suomessa olivat tuttavat tai sukulaiset (82.700 yöpyjää) sekä hotellimajoitus (69.900). Erityisesti tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi aiempia kesiä useampi Venäjältä tullut ilija. Maaseutumajoitusta käytti 17.800 venäläistä ja työnantajan asunnossa majoittui 12.200 itänaapurista tullutta. Muiden majoitusmuotojen käyttö jäi selvästi vähäisemmäksi. Maksullista majoitusta käytti yöpyneistä runsas puolet. lla olleiden suosituin majoitusmuoto oli hotelli (17.800 yöpynyttä). Monet työlaiset majoittuivat myös tuttavien tai sukulaisten luo (12.400) työnantajan asuntoa käyttäneiden määrän ollessa 11.500. Tuttavien tai sukulaisten takia tulleet myös majoittuivat lähes aina näiden luona (31.700 yöpynyttä). Muilla vapaa-ajan matkoilla olleet käyttivät eniten hotellia (40.500). Tuttavien tai sukulaisten luona yöpyi 26.100 venäläistä vapaa-ajan ilijaa. lla lla olleet yöpyivät joko tuttavien tai sukulaisten luona (12.500) tai hotellissa (10.000). Yöpymisten määrä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä oli kesällä 2005 Suomessa 1.395.600 eli 100.000 korkeampi kuin kesällä 2004 (1.295.100). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville kesällä 2005 yhteensä 162.563 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli noin 14.000 enemmän kuin edellisenä kesänä. Tässä tutkimuksessa saatiin venäläisten hotelliyöpymisten määräksi 172.600, mikä on 22.000 yöpymistä enemmän kuin edelliskesänä. lla olleiden yöpymismäärä putosi edelliskesän epätavallisen korkealta tasolta suunnilleen kesien 2002-03 tasolle. Se johtui ennen muuta viipymän oleellisesta lyhentymisestä (5,1 yötä > 2,8 yötä). Vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärät vastaavasti kasvoivat selvästi. lla olleiden viipymä oli muita ryhmiä pidempi eli 6,3 yötä yöpymismäärän ollessa 280.500. t vapaa-ajan ilijat viipyivät Suomessa keskimäärin vain 1,7 yötä, mutta suuren määrän johdosta yöpymismäärä oli kuitenkin aiempia kesiä suurempi eli 523.500. Hotellia majoitusmuotonaan käyttäneiden viipymä oli kaikista majoitusmuodoista lyhin eli keskimäärin 2,5 yötä, mikä on hieman edelliskesää lyhyempi. Maksuttomasti omassa tai työnantajan asunnossa yöpyneet viipyivät pisimpään eli keskimäärin 18,8 yötä. Tuttavien tai sukulaisten luona oleskeltiin vajaa viikko. Venäjän suomalaisten osuus kokonaisyöpymismäärästä oli vain runsas prosentti (15.100). Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 207,2 399,4 65,8 % Pietari 122,2 294,2 70,7 % Moskova 30,3 28,1 48,1 % Euro-Venäjä 47,9 66,1 58,0 % Aasian Venäjä 6,8 11,0 61,8 % vapaa-ajan Yhteensä Ei yöpymistä 70,5 11,2 206,9 111,0 399,6 Yhteensä 49,4 33,4 96,0 28,6 207,4 Hotelli, motelli 17,8 0,7 40,5 10,0 69,0 Retkeilymaja 1,1 0,0 1,0 0,3 2,4 Leirintäalue 0,5 0,0 4,6 1,1 6,2 Maaseutumajoitus 1,1 0,0 15,3 1,4 17,8 Tuttavat, sukulaiset 12,4 31,7 26,1 12,5 82,7 Oma asunto/mökki 1,3 0,4 1,6 0,3 3,6 Työnantajan asunto 11,5 0,0 0,3 0,4 12,2 majoitus 3,4 0,1 2,7 2,0 8,2 Monta majoitusta 0,3 0,5 3,9 0,6 5,3 vapaaajan Yhteensä Saapumiset 119,9 44,6 302,8 139,7 607,0 Öitä keskimäärin 2,8 6,3 1,7 1,9 2,3 Yöpymisiä yhteensä 330,5 280,5 513,4 271,2 1395,6 Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 69,0 26,4 82,6 24,1 5,4 Öitä keskimäärin 2,5 6,4 6,3 18,8 15,0 Yöpymisiä yhteensä 172,6 170,1 523,5 450,2 79,3 M uu vapaa-ajan Hotelli M uu maksullinen Tuttavat tai sukulaiset M uu maksuton M onta majoitusta Yöpymiset (1000) n tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 700,0 Yöpym iset (1000) majoitusmuodon m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0
VENÄJÄ / kesä 2005 18 Rahan käyttö Matkaa kohti venäläiset käyttivät Suomessa rahaa keskimäärin 224 eli oleellisesti enemmän kuin kesällä 2004 (155 ). Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 68,40 (55,60 kesällä 2004). lla olleet käyttivät rahaa a kohti eniten (307 ), mutta päivää kohti (83 ) laskettu kulutus oli muilla vapaa-ajan ilijoilla hieman korkeampi (87 ). Päiväkävijöiden rahan käyttö oli päivää kohti laskettuna selvästi suurempaa (147 ) kuin muiden ja nousi merkittävästi edelliskesän tasosta (102 ). Ylivoimaisesti eniten Venäjältä tulleet käyttivät rahaa ostoksiin (154 / ja 47 / päivä). Ravintoloihin rahaa meni 25 ja majoitukseen vain 15 a kohti. Venäläisiltä saatu ilutulo oli rajatutkimuksen mukaan 136,2 milj. eli huomattavasti suurempi kuin kesällä 2004 (92,5 milj. ). Merkittävä osa tästä (58,7 milj. ) tuli päiväkävijöiltä. lla olleilta saatu ilutulo (36,8 milj. ) nousi kesän 2002 tasolle. Yli puolet koko ilutulosta tuli kuitenkin vapaa-ajan ilijoilta. Summa (77,5 milj. ) oli aikaisempia kesiä suurempi. Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Venäläisistä 50.600 ilmoitti internetistä saadulla Suomi-tietoudella olleen vaikutusta päätökseen lomailla Suomessa. Suomea koskevien mainosten ja esitteiden vaikutus (49.200 saapunutta) oli lähes yhtä suuri. Matkatoimistojen suosituksen (32.600), messujen ja muiden tapahtumien (29.700) sekä Suomea koskevien artikkelien, kirjojen sekä radio- ja TV-ohjelmien (29.200) merkitys jäi jonkin verran pienemmäksi. Oma kokemus oli kuitenkin oleellisin (200.600) ja ystävien tai sukulaisten suositus lähes yhtä merkittävä (171.400) päätökseen vaikuttanut tekijä. Jos mainonnan ja median avulla saapuneiden määrä kerrotaan näiden ilijoiden rahan käytöllä, tulee mainonnan ja median avulla saaduksi ilutuloksi 8,9 milj.. Tätä päätökseen vaikuttavia seikkoja koskevaa kysymystä ei esitetty työlla olleille, Suomen kansalaisille eikä niille, jotka olivat käyneet Suomessa viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään viisi kertaa. Matkailutulo (milj. EUR) n tarkoituksen mukaan M uu vapaa-ajan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Matkaa kohti (EUR): 224,00 Päivää kohti (EUR): 68,40 Matkan tarkoituksen mukaan: Matkan tarkoituksen mukaan: Päiväkävijät 147,00 Päiväkävijät 147,00 307,00 83,00 140,00 19,00 vapaa-ajan 234,00 vapaa-ajan 87,00 159,00 54,00 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 10,00 Esimaksut 3,00 Majoitus 15,00 Majoitus 4,60 Ravintolat 25,00 Ravintolat 7,80 Bensiini 7,00 Bensiini 2,00 Ostokset 154,00 Ostokset 47,00 Taksi 2,00 Taksi 0,50 kulutus 12,00 kulutus 3,50 Majoitusmuodon mukaan: Majoitusmuodon mukaan: Hotelli, motelli 457,00 Hotelli, motelli 132,00 maksullinen 411,00 maksullinen 55,20 majoitus 315,00 majoitus 30,70 Matkatoimiston suositukset Suomea koskevat artikkelit, kirjat, radio- tai TVohjelmat Internetistä saatu Suomi-tietous Suomea koskevat mainokset tai esitteet M atkamessut tai muu tapahtuma M IKÄ TAHANSA EDELLISISTÄ Aikaisemmat kokemukset Suomesta Ystävien tai sukulaisten suositus Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käynnit kulttuurikohteissa Vaikutti Ei vaikuttanut Ei tiedä Venäläisistä 13 % (78.900) ilmoitti käyneensä nsa aikana kirkoissa tai linnoissa. Myös museoissa tai taidenäyttelyissä kävi lähes yhtä moni (66.700) venäläinen. Sama määrä vieraili muissa kuin klassisen musiikin konserteissa tai festivaaleilla. Käynnit kulttuurikohteissa Kirkoissa, linnoissa tai linnoituksissa 13 % 78,9 Museoissa tai taidenäyttelyissä 11 % 66,7 Klassisessa konsertissa tai festivaaleilla, oopperassa tai baletissa 2 % 12,1 ssa konsertissa tai festivaaleilla 11 % 66,7