Kymenlaakson ampumarataverkosto

Kymenlaakson ampumarataverkosto Kymenlaakson ampurataverkoston nykytila, maakuntakaavan taustaselvitys LONNOS tammikuu 2017 1

KYMENLAAKSON AMPMARATAVERKOSTO Kymenlaakson ampurataverkoston nykytila, maakuntakaavan taustaselvitys Sisällys TIIVISTELMÄ... 4 1. TASTAA... 5 1.1 Työn kulku... 5 1.2 Sidosryhmät... 5 2. ASELVAT... 6 3. AMPMARATOJEN KÄYTTÄJÄT... 8 3.1 Metsästäjät... 8 3.2 Ampumaurheilijat... 11 3.3 Vapaaehtoinen maanpuolustus... 11 3.4 Viranomaistoiminta... 13 3.5 Ampumalajit... 13 4 AMPMARADAT... 15 4.1 - ja pistooliradat... 15 4.2 Haulikkoradat... 15 5 AMPMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKTKSET... 16 5.1 Haitta-aineet... 16 5.2 Maaperä... 17 5.3 Pohjavesi... 19 5.4 Melu... 19 5.5 Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiskeinoja... 19 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA LVAT... 20 6.1 Ampumaratoihin liittyvää lainsäädäntöä... 20 6.2 Ampumaratalupa... 20 6.3 Ympäristölupa... 21 6.4 Rakennuslupa... 21 6.5 Alueiden käyttö... 21 2

7 KYMENLAAKSON AMPMARATAVERKOSTO... 23 7.1 Toiminnassa olevat ampumaradat... 23 7.1.1 Ampumaurheilukeskukset... 24 7.1.2 Ampumaradat... 25 7.1.3 Vähäisen käytön ampumaradat... 25 7.1.4 Ampumaradat, joiden käyttöasteesta ei ole tietoa... 25 7.1.5 Puolustusvoimien ampuradat... 25 7.2 Kymenlaakson ampumaratojen saavutettavuus... 28 7.3 Naapurimaakuntien ampumaurheilukeskusten saavutettavuus... 34 7.4 Kymenlaakson ampumarataverkosto ja ympäristö... 35 7.4.1 Asutus ja melu... 35 7.4.2 Pohjavedet ja luonnon arvoalueet... 39 7.4.3 Virkistys, matkailu ja kulttuuriympäristöt... 42 7.5 Ampumaradat Kymenlaakson vaihemaakuntakaavoissa... 45 7.6 Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ampumaradat... 47 LIITE 1 KYMENLAAKSON AMPMARADAT... 1 LIITE 2 KYMENLAAKSON AMPMA- JA METSÄSTYSSEROJA... 1 LÄHTEET... 1 3

TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavan ampumarataverkostoihin liittyvä taustaselvitys, joka taustoittaa samalla Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaa. Ampumaradat ovat tärkeä osa ampumaharrastusta. Ampumaratoja käytetään mm. lakisääteisten ampumakokeiden suorittamiseen sekä harjoitteluun, aseiden kohdistamiseen ja kilpailuihin. Ampumaradat ovat oleellinen osa myös puolustusvoimien ja poliisin toimintaa. Toisaalta ampumaradoilla on myös melu- ja ympäristövaikutuksia. Kymenlaaksossa on yli 10 000 ampuma-aseharrastajaa. Ampumarataverkostoselvityksen perusteella Kymenlaakson ampumarataverkosto on kattava. Maakunnassa on puolustusvoimien ampumaratojen lisäksi 50 toiminnassa olevaa, siviilien hallinnoimaa ampumarataa, jotka ovat saavutettavissa autolla puolessa tunnissa. Puolustusvoimien hallinnoimia ratoja on viidessä paikassa Kouvolan ja Haminan alueella, ja yksi siviilien hallinnoima ampumaurheilukeskus on suunnitteilla Kouvolan Yrtinkankaalle. Suurimmat ampumaradat ovat puolustusvoimien hallinnoimia. Näitä ratoja on myös siviiliharrastajien mahdollista käyttää (Tyrri, Vekaranjärvi, Lupinmäki). Toiminnassa olevat, siviilien hallinnoimat ampumaradat ovat pääasiassa vähäisen käytön ampumaratoja, joilla ei ole ympäristölupia. Siviilien hallinnoimien ampumaratojen määrä aselajeittain Kymenlaaksossa on: o o o o o Haulikkoratoja 18kpl ratoja 25 kpl Pistooliratoja 6 kpl Ampumahiihtoratoja 3 kpl Sisäampumaratoja 6 kpl Siviilien hallinnoimien ampumaratojen käyttöaste Kymenlaaksossa on: o o o o 10 kpl ampumaratoja, joilla vuosittaiset laukausmäärät ovat 10 000-300 000 laukausta 23 kpl vähäisen käytön ampumaratoja, joilla ammutaan alle 10 000 laukausta vuodessa. 17 kpl ampumaratoja, joiden käyttöasteesta ei ole tietoa. Todennäköisesti nämä ovat pääasiassa vähäisen käytön ratoja. Siviilikäytössä olevia ampumaurheilukeskuksia ei vielä ole, mutta Yrtinkankaalle on suunnitteilla ampumaurheilukeskus. Maakuntakaavassa osoitetaan toiminnaltaan ja vaikutuksiltaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ampumarata-alueet. Selvityksen tulosten ja asetettujen kriteerien perusteella mahdollisesti maakunnallisesti merkittäviä ampumaratoja ovat - Puolustusvoimien hallinnoimat ampumaradat, Kouvola ja Hamina - Tuleva Yrtinkankaan ampumaurheilukeskus, Kouvola Mahdollisesti seudullisesti merkittävä ampumarata on - Pakinkankaan ampumarata, Kouvola Muut radat ovat eivät selvityksen tulosten perusteella täytä seudulliselle tai maakunnalliselle ampumaradalle asetettuja kriteerejä. Puolustusvoimien ampumaradat ja -alueet sekä Yrtinkankaan alue on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin. 4

1. TASTAA 1.1 Työn kulku Kymenlaakson ampumarataverkoston maakuntakaavaa varten laadittua taustaselvitystä sekä ampumaratalain mukaista kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu Kymenlaakson Liitossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ratoja koskevia tietoja on koottu ampumaratojen toimijoille suunnatulla kyselyllä sekä kunnilta ja ELY-keskukselta. - Kesäkuu-elokuu 2016 o Taustatietojen keruu o Ampurataverkostokysely sidosryhmille, noin 60 vastausta (Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämissuunnitelman Liite 3) Taustietojen täydennys Ampumarataverkoston kehittämistarpeet - Marraskuu-joulukuu 2016 o Työpaja kehittämissuunnitelman tavoitteista sidosryhmille, noin 50 osallistujaa o Taustaselvityksen ja kehittämissuunnitelman viimeistely - Vuosi 2017- o Kehittämissuunnitelman kommentti-/lausuntokierros o Kehittämissuunnitelman hyväksyminen maakuntahallituksessa o Suunnitelman toteutus ja seuranta 1.2 Sidosryhmät Kymenlaakson ampumarataverkoston keskeiset sidosryhmät ovat: - Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto - Suomen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimisto - Kymenlaakson riistanhoitoyhdistykset ja seurat - Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri - Kymenlaakson reserviläispiiri - Kymenlaakson reserviupseeripiiri - Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri - Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n Kaakkois-Suomen piiri - Suomen Ampumahiihtoliitto, Kymenlaakson alueen jäsenseurat - Suomen Ampumaharrastusfoorumin Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson alueneuvottelukunnat - Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen yhdistys ry - Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Kymenlaakson Liitto - Kymenlaakson kunnat, ympäristö- ja kaavoitusviranomaiset sekä liikuntapalvelut - Puolustusvoimat - Poliisi - Rajavartiolaitos - Tulli 5

2. ASELVAT Ampumaratojen suurin käyttäjäryhmä ovat puolustusvoimat ja metsästäjät. Muita käyttäjäryhmiä ovat ampumaurheilun harrastajat, reserviläiset sekä muut viranomaiset. Kymenlaakson asukkailla on yhteensä yli 55 000 aselupaa. Aselupien määrä ei suoraan kerro aseharrastajien määrää: yhdellä henkilöllä voi olla useita aselupia, ja yhdellä aseella voi olla useita rinnakkaislupia. Aselupien määrä antaa kuitenkin osviittaa aseharrastuksen laajuudesta Kymenlaaksossa. Yleisimpiä aseita ovat haulikot (34 %) ja kiväärit (27 %) (kuva 1). Pienoiskiväärien osuus on 17 %, pistoolien 9 % ja pienoispistoolien 8 % (kuva 1). Määrällisesti eniten aselupia on Kouvolassa (26 233 kpl) ja Haminassa (9 897 kpl), mutta asukkaita kohden tarkasteltuna aseita on eniten Miehikkälän (0,7 aselupaa/asukas) ja Virolahden kunnissa (0,68 aselupaa/asukas) (kuvat 2 ja 3). Kuva 1. Kymenlaakson aseluvat asetyypeittäin v. 2015. Lähde: Poliisihallitus. 6

Kymenlaakson kuntien asetiheys vuonna 2015, (aselupia/asukas). Lähde: Poliisihallitus 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Kotka Kouvola Pyhtää Hamina Virolahti Miehikkälä Kuva 2. Kymenlaakson kuntien asetiheys vuonna 2015 (aselupia/asukas). Lähde: Poliisihallitus. 25000 20000 15000 10000 5000 0 Aselupien määrä kunnittain ja asetyypeittäin vuonna 2015, (kpl). Lähde: Poliisihallitus Muut aseet Kouvola Hamina Kotka Iitti Pyhtää Virolahti Miehikkälä Mustaruutiaseet Kaasuaseet Pienoisrevolverit Pienoispistoolit Pienoiskiväärit Merkinantopistoolit Revolverit Pistoolit t Yhdistelmäaseet Haulikot Kuva 3. Aselupien määrä kunnittain ja asetyypeittäin vuonna 2015 (kpl). Lähde: Poliisihallitus. 7

3. AMPMARATOJEN KÄYTTÄJÄT 3.1 Metsästäjät Metsästys on suosittu harrastus Kymenlaaksossa. Alueen metsästysseuroissa on yli 8 000 jäsentä. Kaakkois- Suomessa (Kymenlaakson ja Etelä-Karjala) metsästetään lukumäärällisesti eniten lintuja, supikoiria, jäniksiä ja rusakoita (kuva 4). Metsästäjät käyttäjät ampumaratoja harjoitteluun, aseiden kohdistamiseen, kilpailu- ja lupatoimintaan. Riistanhoitoyhdistyksillä on lakisääteinen velvollisuus järjestää ampumakokeita (Ampumakoeasetus 18/2006). Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut 2 momentissa tarkoitetun ampumakokeen (Metsästyslaki 21 (13.5.2005/314). Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta. Vuonna 2015 Kymenlaaksossa suoritettiin 1 219 hirvi- ja peuraampumakoeyritystä ja 448 karhu-ampumakoeyritystä (Kiukas, 2016). Metsästäjätutkintokurssille Kymenlaaksossa osallistui v. 2015 yhteensä 304 henkilöä (Kiukas, 2016). Lisäksi metsästäjät antavat suurriistavirka-apua ja käyttävät ampumaratoja siihen liittyvään harjoitteluun. Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestämisessä sekä suurpetojen karkotuksissa taajaan asutulta alueelta. 8

120000 Riistasaalis Kaakkois-Suomessa v. 2009-2014, (kpl). Lähde: Luke Linnut Ilves Karhu 100000 Villisika (2008-) Metsäkauris Valkohäntäpeura 80000 Hirvi Mäyrä 60000 Näätä Hilleri Minkki 40000 Kärppä Supikoira Kettu 20000 Piisami 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Majavat Orava Metsäjänis+rusakko Kuva 4. Riistasaalismäärät Kaakkois-Suomessa vuosina 2009-2014 (kpl). Lähde: Luke. 9

Metsästysorganisaatioita Kymenlaaksossa - Suomen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto - Suomen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimisto - Suomen Metsästäjäliiton Kymen Piirin jäsenseurat (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) o 278 seuraa Kymenlaaksossa n. 140 seuraa o 16 465 jäsentä Kymenlaaksossa n. 8 200 jäsentä o Kouvolan kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä n. 4 300 jäsentä. - Riistanhoitoyhdistykset: o Vehkalahti-Hamina o Iitti o Kymi-Karhula o Anjala o Elimäki o Valkeala-Kouvola o Jaala-Kuusankoski o Sippola o Miehikkälä o Pyhtää o Virolahti - Luonto- ja eräkeskus, Voikkaa, Kouvola o Perustettu vuonna 2016 o Yhdistää viisi alan järjestöä: Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry, Kuusankosken Riistamiehet ry, Jaalan- Kuusankosken riistanhoitoyhdistys, Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdistys ja Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry. o Keskukseen tulee muun muassa metsästys- ja luontosimulaattorit, näyttelytiloja, luontopolkuratoja ja nykyaikaiset kokous- ja koulutustilat. - Suurriistavirka-apu o Mukana 11 riistanhoitoyhdistystä Kymenlaaksosta 10

3.2 Ampumaurheilijat Kymenlaakson alueen ampumaurheiluseuroissa on noin 1 500 jäsentä. Maakunnassa harrastetaan monipuolisesti urheiluammuntaa ja myös ampumahiihtoa. Ampumaurheiluorganisaatioita Kymenlaaksossa - Suomen Ampumaurheiluliitto ry:n Kaakkois-Suomen piiri o 15 jäsenseuraa Kymenlaaksossa o Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä n. 1 300 jäsentä. - Suomen Ampumahiihtoliitto ry o 1 jäsenseura Kymenlaaksossa - Suomen Ampumaharrastusfoorumi o Pohjois-Kymenlaakson alueneuvottelukunta, ampumaharrastusfoorumi o Etelä-Kymenlaakson alueneuvottelukunta, ampumaharrastusfoorumi - Reserviläisurheiluliitto 3.3 Vapaaehtoinen maanpuolustus Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkoitus on edistää maanpuolustuskykyä (Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, 556/2007). Vapaaehtoinen maanpuolustus on viranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa järjestettävää toimintaa, jolla kehitetään kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ampumarataverkostoa käytetään vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaan. 11

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaatioita Kymenlaaksossa Kymenlaakson Reserviläispiiri - 15 jäsenyhdistystä, suurin Haminassa - 1 800 jäsentä Kymenlaakson Reserviupseeripiiri ry - 13 jäsenyhdistystä - 1 350 jäsentä Maanpuolustuskiltojen liitto - Karjalan Prikaatin kilta ry - Korian Pioneerikilta ry - Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry - Kymen Viestikilta ry - Kymen Ilmakilta ry - Kymenlaakson Kiltapiiri ry Maanpuolustuskoulutus ry - Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi koulutusorganisaatioksi, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään paremmin arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. MPK toimii katto-organisaationa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä. - Vuonna 2008 MPK sai julkisoikeudellisen aseman, ja sen tehtävät määritellään laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö. - MPK on Puolustusvoimien strateginen kumppani, jonka tehtävänä on: o Järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta. o Kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen liittyvää sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. o Ohjata, tukea ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta o Lisäksi MPK järjestää erilaisia kokonaisturvallisuuskoulutuksia kuten nuorten turvakursseja, öljyntorjuntaan liittyvää koulutusta ja muuta varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. 12

3.4 Viranomaistoiminta Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan sotilaskoulutuksen antaminen. Yksi keskeisimmistä sotilaskoulutuksen tehtävistä on ampumakoulutus. Puolustusvoimille ampumaradat ovat välttämättömiä ampumaharjoittelutoiminnassa. Poliisin tarve ampumaradan käyttöön perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Myös Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on vastaavia toimintoja. Ampumaratoja käyttävät viranomaiset Kymenlaaksossa: - Puolustusvoimat - Poliisi - Rajavartiolaitos - Tulli 3.5 Ampumalajit Kymenlaakson ampumaradoilla harrastetaan monipuolisesti erilaisia ampumalajeja (Liite 1). Ampumalajien kuvaukset ovat Taulukossa 1. 13

Taulukko 1. Yleisimmät ampumalajit ja niiden kuvaukset. Lähde: Ympäristöministeriö, 2012. Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 m, kaliiperi maksimissaan 8 mm Ilmakivääriammunta Ampumamatka 10 m, joko kiinteään tai liikkuvaan maaliin. Kaliiperi 4,5 mm. rheilu- ja pienoiskivääri- Ampumamatka 50 m, kiinteään maaliin, kaliiperi 5,6 mm. ammunta Siluettiammunta Ampumamatkat 40 200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. Ampumamatkat 10 100 m vaihtelevasti metsästysammuntalajista riippuen joko kiinteään tai liikkuvaan maaliin. Ilmakiväärillä ampumamatka 10 m, liikkuvaan maaliin Riistamaali mallisella aseella ammutaan liikkuvaan maaliin. Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu Kasa-ammunta Ampumamatkat 50 600 m, kaliiperi 5,6 mm. Osumat pyritään saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Kaliiperi 12 cal. Trap Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal. Trap-lajeja neljä. metsästyshaulikko tai -trap Ampumamatka 5 36 m, muistuttaa skeet- ja trap- ammuntaa. Kaliiperi 12 cal Sporting Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittelevät erilaisia metsästystilanteita. Compak-sporting Samantapainen kuin varsinainen sporting-ammunta. Compaksportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Pistooli Iso-, vakio-, pienois- ja olympiapistooli sekä pistooli pika-ammunta 50 m pistooli (ns. vapaa -pistooli) Ampumamatka 25 m, kaliiperi 5,6 9,6 mm Ampumamatka 50 m, kaliiperi 5,6 mm, haulikko ja pistooli Ilmapistooli ja ilmaolympia-ammunta Siluettiammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) Practical-ammunta Mustaruutiammunta Ampumamatka 10 m, kaliiperi 4,5 mm Ampumamatkat 50 200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count -pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteet jaetaan suoritukseen käytetyllä ajalla. seita eri lajeja 14

4 AMPMARADAT Ampumaradalla tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten. Ampumaratojen lisäksi ammuntaa harjoitetaan mm. metsästyksen ja sotaharjoitusten yhteydessä. Tässä selvityksessä käsitellään pääasiassa ulkoampumaratoja. Ampumaratalaki 3 Määritelmät Ampumaurheilukeskuksella tarkoitetaan ampumarataa, jossa on useiden lajien ratoja ja jolla saadaan ampua yli 300 000 laukausta vuodessa. Vähäisellä ampumaradalla tarkoitetaan ampumarataa, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa. 4.1 - ja pistooliradat - ja pistoolilajeissa ammutaan kiinteitä tai liikkuvia maalitauluja luotipatruunoilla (kuva 5). Luodit kasaantuvat luotiloukkuihin tai maalitaulujen taustapenkkaan muutaman kymmenen metrin levyiselle kaistaleelle. Ratojen pituudet vaihtelevat lajista riippuen yleensä 25 metristä 300 metriin. Silhuettiammunnassa radan pituus voi olla jopa 500 metriä ja kasa-ammunnassa vielä tätäkin pidempi (Ympäristöministeriö, 2012). Kuva 5. - ja pistooliradan rakenteita. Lähde: Ympäristöministeriö, 2012. 4.2 Haulikkoradat Haulikkolajeissa ammutaan lentäviä kiekkoja. Kiekot lähetetään heittimistä, jotka haulikkolajista riippuen on sijoitettu joko torneihin tai maanpinnan tasoon. Heittimissä voidaan muuttaa kiekkojen lentorataa (korkeutta ja kulmaa) (kuva 6). Ampujat vaihtavat suorituksen aikana ampumapaikkaa. (Ympäristöministeriö, 2012). 15

Kuva 6. Haulikkoradan rakenteita. Lähde: Ympäristöministeriö, 2012. 5 AMPMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKTKSET Ampumaradoilla aiheutuu ympäristövaikutuksia ampumasuorituksesta, radan rakentamisesta ja ylläpidosta. Vaikutukset ovat joko suoria tai välillisiä. Suoria vaikutuksia on esim. melu ja välillisiä liikenteen päästöt. Ampumaradoilla keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät meluun sekä maaperän ja pohja- ja pintaveden laadun heikkenemiseen (Ympäristöministeriö, 2012). Ympäristönsuojelulaissa ampumaratoja koskevia kohtia ovat mm. maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto, maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuus, jätelaissa roskaamiskielto ja luonnonsuojelulaissa luontovaikutusten arviointi. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen ampumaratojen ympäristövaikutuksista ja ympäristölupakäytännöistä (Ympäristöministeriö, 2012). 5.1 Haitta-aineet Lyijyä voidaan pitää ampumaradoilla merkittävänä haitta-aineena. Se aiheuttaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina haitallisia vaikutuksia niin eliöihin kuin kasveihin mm. lisääntymisen ja kasvun heikentymisenä. Lisäksi lyijy on ravintoketjussa kertyvää. Vaikutukset altistuvilla ihmisillä voivat ilmetä muutoksina esim. keskushermostossa, munuaisissa ja luustossa. Erityisen myrkyllistä lyijy on lapsille. Myös muut luotien ja haulien sisältämät aineet saattavat aiheuttaa ympäristöongelmia. Ne voivat kulkeutua lyijyä helpommin syvempiin maakerroksiin ja sieltä edelleen pohjaveteen tai pintavalunnan mukana vesistöihin. Lisäksi mm. antimoni on arvioitu myrkyllisemmäksi ihmiselle ja kupari vesieliöille kuin lyijy. Toisaalta pieninä annoksina mm. kupari ja sinkki ovat ihmisille, eläimille ja kasveille välttämättömiä hivenaineita. 16

Kiekot koostuvat yleensä kalsiitista ja kivihiilitervasta. Kivihiiliterva sisältää polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). Yleisesti käytössä olevien savikiekkojen massasta noin 0,2 % on näitä PAH-yhdisteitä. Niin kutsuttujen ekokiekkojen PAH-pitoisuus on huomattavasti alhaisempi, noin 0,009 % kiekon massasta. Myös kiekoissa käytettävässä maalissa on pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Eri PAH-yhdisteiden ominaisuudet ja ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti. Ampumarata-alueiden metalliset luodit ja haulit eivät sellaisenaan yleensä aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Metallien päätyessä ampumaradan rakenteisiin, ne altistuvat kemiallisille reaktioille. Niiden seurauksena osa aineista liukenee maaperään suotautuvaan veteen, saostuu eri mineraaleina tai kiinnittyy maaperän pienhiukkasiin (Ympäristöministeriö, 2012). 5.2 Maaperä Ampumaradoille kertyy haulien ja luotien metallia ja puolimetallia sisältäviä jätteitä sekä haulikkoammunnassa käytettäviä kiekkoja ja niiden palasia (kuva 7). - ja pistooliradoilla pääosa luotijätteestä kertyy taustavalleihin. Ampumapaikkojen läheisyydessä kuormitus on lähinnä laukaustapahtumassa irtoavaa hienojakoista pölyä (kuva 7). Haulikkoradoilla haulijätteet leviävät, mikäli haulien lentorataa ei ole rakenteellisesti rajoitettu, laajalle lähes 10 hehtaarin alueelle. Kuormitus on suurimmillaan leviämisalueen keskiosissa (kuva 7). Kiekot ja niiden palaset jäävät noin 2 hehtaarin alueelle välittömästi ampumapaikkojen etupuolelle (Ympäristöministeriö, 2012). 17

Kuva 7. Maaperän kuormitus kivääri- (ylin) ja skeet-radoilla, kun haulien lentorataa ei ole rajoitettu (alin). Lähde: ympäristöministeriö. 18

5.3 Pohjavesi Hauli- ja luotijätteet muodostavat ampumaradan rakenteisiin varaston, josta rapautumisen myötä vapautuu haitallisia aineita. Se, kuinka nopeasti haitta-aineet kulkeutuvat ympäristössä mm. pohjaveteen, riippuu ympäristön olosuhteista. Sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuessaan aineet saattavat vaarantaa esimerkiksi talouskaivojen tai pintavesien laadun. Maaperän korkeat haitta-ainepitoisuudet ovat usein myös este alueen tulevalle maankäytölle. Ekologiset haittavaikutukset ovat yleensä paikallisia ja kohdistuvat rata-alueen kasveihin ja maaperäeliöihin. Laaja-alaiset vaikutukset ovat mahdollisia, mikäli haitalliset aineet pääsevät kulkeutumaan vesistöön (Ympäristöministeriö, 2012). 5.4 Melu Ammunnan aiheuttama melu on suurimmillaan ampumasuunnassa. Ampumaratamelua ja sen haittavaikutuksia on lupapäätöksissä pyritty rajoittamaan yleensä sekä toiminta-aikaan että äänitasoon liittyvillä määräyksillä. Siviiliampumaratoja käytetään yleensä huhtikuusta lokakuuhun. Niiden toiminta keskittyy arki-iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin melun häiriövaikutus lisääntyy. Ampumalajeista suurinta melua aiheuttavat haulikko-ja kiväärilajit. Ampumaradan melun haittavaikutusten syntyminen voidaan parhaiten estää oikeanlaisella suunnittelulla ja toimintojen sijoittelulla sekä ratojen suuntaamisella. uden radan paikkaa valittaessa tulee maastonmuotoja käyttää hyväksi meluntorjunnassa. Jo olemassa olevien ratojen meluvaikutuksia voidaan vähentää esim. radan käyttöaikaa tai -määrää koskevilla rajoituksilla ja asevalinnoilla. Melua voidaan torjua myös rakenteellisilla ratkaisuilla kuten meluvalleilla, -aidoilla, -seinillä sekä kulisseilla ja ampumakatoksilla. Valtioneuvosto (57/1997) on määrittänyt, ettei ampumaratojen melutaso saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L Almax) määritettynä seuraavia arvoja: melutaso (db) Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 60 Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 Luonnonsuojelualueet 60 5.5 Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiskeinoja Haitallisista aineista ja melusta aiheutuvia vaikutuksia voidaan parhaiten hillitä ampumaradan sijoituspaikan valinnalla ja suunnittelemalla alueen toiminta ja rakenteet siten, etteivät melu ja haitalliset aineet leviä ympäristössä. Vuonna 2014 julkaistulla kansallisella selvityksellä Paras käyttökelpoinen tekniikka - Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta kehitetään ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistetään ympäristölupien vaatimustasoa, luodaan paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähennetään turhia tai virheellisiä investointeja. 19

Esimerkkejä keinoista, joilla voidaan vähentää ampumaratojen haitallisia ympäristövaikutuksia: - Vältettävä alueita, joissa mahdollisista päästöistä aiheutuisi haittaa erityistä suojelua vaativille kohteille kuten luonnonsuojelu- ja pohjavesialueille tai asumiselle ja vapaa-ajan asumiselle. - Pyrittävä välttämään ampumaratojen sijoittamista mm. suoalueille, kosteikoille tai alueille, joissa pohjaveden pinta on lähellä maan pintaa. - Ampumaradoilla syntyvät jätteet sekä niiden sisältämät haitalliset aineet voidaan poistaa rata-alueelta esim. luotiloukkujen avulla tai pinnoittamalla haulien leviämisalue materiaalilla, joka mahdollistaa haulien keräämisen. - Käytetään vähemmän ympäristölle haitallisia ammuksia, kuten lyijyttömiä hauleja - Haitallisten aineiden leviämistä voidaan estää mm. eristysrakenteilla, maapinnan suojakerroksilla, salaojilla ja ojituksella. Rakenteiden avulla aineita kuljettavat sade- ja sulamisvedet kootaan ja johdetaan paikkaan, jossa niiden laatua voidaan tarkkailla ja tarvittaessa käsitellä. - Meluntorjunnassa voidaan hyödyntää erilaisia meluntorjuntarakenteita, meluvalleja sekä rajoittaa ampuma-aikoja esim. viikonloppuisin ja iltaisin. Myös aselaji vaikuttaa suuresti syntyvän melun määrään. 6 LAINSÄÄDÄNTÖ JA LVAT 6.1 Ampumaratoihin liittyvää lainsäädäntöä Ampumaratoihin liittyvää lainsäädäntöä on useassa eri laissa: - Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 - Ympäristönsuojelulaki 527/2014 - Jätelaki 646/2011 - Naapuruussuhdelaki 26/1920 - Luonnonsuojelulaki 1096/1996 - Vesilaki 587/2011 - Terveydensuojelulaki 763/1994 - Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 - Ampuma-aselaki 1/1998 - Ampumaratalaki 763/2015 6.2 Ampumaratalupa Ampumaratalaki (763/2015) 4 Luvanvaraisuus ja ilmoituksenvaraisuus: Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on luvanvaraista. Vähäisen ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on ilmoituksenvaraista. Luvan ampumaradan perustamiseen ja ylläpitämiseen (ampumaratalupa) antaa ja peruuttaa Poliisihallitus. 20

6.3 Ympäristölupa Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla tulee ympäristöä mahdollisesti pilaavana toimintana olla ympäristölupa. Ampumaratojen ympäristölupia myöntävät siviiliratojen osalta pääasiassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja puolustusvoimien osalta aluehallintovirastot. Ympäristölupahakemus tehdään, kun perustetaan uutta ampumarataa, haetaan jatkoaikaa määräaikaiselle ympäristöluvalle, tarkistetaan lupamääräyksiä tai kun toiminnassa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Vanhojen, toiminnassa olevien ratojen osalta toimitaan tapauskohtaisesti. Ympäristöluvan myöntämiseen vaikuttavia asioita: - toiminta on kaavan vastaista - alueella on I- tai II-luokan pohjavesialue ja/tai riski kiinteistön talousvesikaivon pilaamisesta - rata aiheuttaa terveyshaittaa (melu tai talousvesi) - Natura 2000 -alueen luontoarvot vaarantuvat tai luonnonsuojelualueen olosuhteiden huononevat - naapureille aiheutuu kohtuutonta rasitusta Suurimmalla osalla Kymenlaakson ampumaradoista ei ole ympäristölupaa (kuva 17). Suurin osa radoista on pieniä ratoja, joiden rakenteiden taso huono. Radan ylläpitäjille ympäristöluvan hankkiminen on helposti kohtuuton ponnistus ja kustannuserä, jolloin lupaa ei voida myöntää ja radan toiminta loppuu ja mahdolliset maaperän puhdistuskulut siirtyvät kunnalle. Ympäristöhallinto selvittää parhaillaan (talvi 2017, ALKE-hanke) voitaisiinko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuutta muuttaa esimerkiksi laukausmäärän, sijaintipaikan tai aselajin mukaan. Lisäksi tarkastellaan, mitä hyötyä ja haittaa lupamenettelyn keventämisestä voi käytännössä olla. Tavoitteena on sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä samalla varmistaen, että toiminnan ympäristön- ja terveydensuojelulle asetetut yleiset tavoitteet saavutetaan. 6.4 Rakennuslupa Siviiliradoilla kaikkeen rakentamiseen on oltava rakennusviranomaisten myöntämä lupa. Tämä lupa ei korvaa ympäristölupaa. Rakennuslupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. 6.5 Alueiden käyttö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on mm. - Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle - Edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä - Turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa 21

- Turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan - Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. - Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maakuntien liittojen ja kuntien tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista maakuntakaavoituksessa sekä yleis- ja asemakaavoituksessa. Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista keväällä 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäyttötavoitteissa sanotaan mm. - Alueiden käytön suunnittelulla huolehditaan tarpeellisten ampuma- ja harjoitusalueiden sekä ampumarata-alueiden samoin kuin varuskunta-alueiden varaamisesta puolustusvoimien käyttöön sekä puolustusvoimien toiminnan sovittamisesta muuhun maankäyttöön sekä sen aiheuttamien ympäristöhaittojen ennaltaehkäisystä ja vähentämisestä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös mm. vesienhoitoon ja pohjavedensuojeluun liittyviä tavoitteita: - Alueiden käytöllä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueiden käytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumisja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät lisäksi seuraavan melusta johtuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevan erityistavoitteen: - Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. usia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille ilman, että riittävä meluntorjunta varmistetaan. 22

Ampumaradat ja harjoitusalueet eri kaavatasoilla Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen ja siinä korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioiminen. Kaikkia puolustusvoimien ampumaratoja sekä ampuma- ja harjoitusalueita voidaan pitää toiminnan luonne huomioon ottaen valtakunnallisesti tai vähintään seudullisesti merkittävinä. Ne tulee sen vuoksi osoittaa aluetta käsittelevissä maakuntakaavoissa. Ampumaratojen melualueet on syytä osoittaa kaavassa silloin, kun melualue ylittää puolustusvoimien käytössä olevan alueen (Ympäristöministeriö, 2006). Kymenlaakson maakuntakaavan ampumaratoihin liittyvät merkinnät on lueteltu kappaleessa 7.5. Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava 2040:n avaintavoitteena on Toimiva ja kestävä Kymenlaakso (Kymenlaakson Liitto, 2016). Yleistavoitteet ovat: - Maakuntakaava luo edellytykset hyvälle elin- ja toimintaympäristölle ja sitä kautta vahvistaa Kymenlaakson kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. - Maakuntakaavalla kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta. - Kymenlaakso on vetovoimainen asuin- ja toimintaympäristö. Yleiskaava on ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyn ja vähentämisen kannalta keskeinen kaavamuoto. Siinä voidaan osoittaa maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin ampuma- ja harjoitusalueiden sekä ampumaratojen ja muiden puolustusvoimien alueet sekä niiden suhde muuhun maankäyttöön. Yleiskaavassa voidaan tarkastella tämän vuoksi maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin myös meluntorjunnan tarvetta ja keinoja (Ympäristöministeriö, 2006). Asemakaavan laatiminen ei yleensä ole tarpeen ampumaradoille eikä ampuma- ja harjoitusalueille. Puolustusvoimien käytössä olevia alueita tai niiden läheisyydessä sijaitsevia alueita asemakaavoitettaessa kunta joutuu aina ottamaan huomioon puolustusvoimien toiminnan aiheuttamat rajoitukset muulle maankäytölle. Asemakaavassa voidaan myös antaa melusta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten rajoittamista koskevia määräyksiä (Ympäristöministeriö, 2006). 7 KYMENLAAKSON AMPMARATAVERKOSTO 7.1 Toiminnassa olevat ampumaradat Kymenlaaksossa on 50 toiminnassa olevaa ampumarataa sekä yksi suunnitteilla oleva ampumaurheilukeskus Kouvolan Yrtinkankaalle ja viisi puolustusvoimien ampumarataa (kuva 8). Ampumaratojen numerointi ja lisätiedot ovat Liitteessä 1. Pääosa ampumaradoista on metsästysseurojen hallinnoimia ja alle viidennes on urheiluampumaseurojen ratoja. Viisi ampumarataa on puolustusvoimien hallinnoimia. Tyrrin (Kouvola) ja Lupinmäen (Hamina) ampumaratoja käyttävät puolustusvoimien lisäksi siviilit laajasti, vaikka ne ovat puolustusvoimien hallinnassa. Puolustusvoimat kehittää ampumaratoja kuitenkin ensisijaisesti puolustusvoimien tarpeisiin. 23

Ratatyypeiltään monipuolisimmat ampumaradat ovat puolustusvoimien hallinnoimien ampumaratojen ja tulevan Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen lisäksi Pakinkankaan kaksi ampumarataa, Hongisto-Mustilan ampumarata, Härmän ampumarata, Jaalan ampumarata, Luomakankaan ampumarata, Ojakorven ampumarata, Miehikkälän riistanhoitoyhdistyksen ampumarata, Hevosmäen ampumarata, Nuolimajan ampumarata, Oravakorven ampumarata, Tupasaron ampumarata, Tirvan ampumarata, Kaakon Hahlon ampumarata ja Honkasalon ampumahiihtokeskus. Aselajit - Tiedossa ja toiminnassa olevia, siviilien hallinnoimia o Haulikkoratoja on 18 kpl (kuva 9) o ratoja on 25 kpl (kuva 10) o Pistooliratoja on 6 kpl (kuva 11) o Ampumahiihtoratoja on 3 kpl (kuva 12) o Sisäampumaratoja on 6 kpl (kuva 13) Käyttöaste - Toiminnassa olevista, siviilien hallinnoimista ampumaradoista o 10 kpl on ampumaratoja, joilla vuosittaiset laukausmäärät ovat 10 000-300 000 laukausta o 23 kpl on vähäisen käytön ampumaratoja, joilla ammutaan alle 10 000 laukausta vuodessa. o 17 kpl on ampumaratoja, joiden käyttöasteesta ei ole tietoa. On todennäköistä, että nämä ampumaradat ovat vähäisen käytön ampumaratoja. o Siviilikäytössä olevia ampumaurheilukeskuksia ei vielä ole 7.1.1 Ampumaurheilukeskukset Kymenlaaksossa on yksi, puolustusvoimien hallinnoima ampumaurheilukeskus Tyrrissä (tti, Kouvola) (kuva 8). Yrtinkankaalle on suunnitteilla siviilien hallinnoima ampumaurheilukeskus (Valkeala, Kouvola) (kuva 8). Tyrrin ampumaurheilukeskus, tti, Kouvola, hallinnoija Puolustusvoimat - Tyrrin ampumarata-alueen ratoja käytetään pääasiassa tin jääkärirykmentin koulutustarkoituksiin ja kertausharjoituksiin. - Lisäksi ratoja käyttävät myös muut Puolustusvoimien joukko-osastot, Rajavartiolaitos, Poliisi, reserviläisjärjestöt ja ampuma- ja metsästysseurat. - Pistooliradat 25m, 40 paikkaa - Villikarjurata - -/ vapaapistooliradat 50m - Hirvirata 100m - Ampumahiihtopaikka 40 paikkaa - Tilanneradat 2 kpl 24

Yrtinkankaan ampumarata, suunnitteilla Valkealaan, Kouvolan rheiluampujat ja Kouvolan kaupunki - Tavoitteena perustaa kansallisen tason kilparata ja haulikkoammuntaan keskittyvä kansainvälisen tason metsästysurheilukeskus. Tavoitteena on viihtyisä, turvallinen ja hyvät palvelut omaava kokonaisuus, joka voidaan liittää osaksi maakunnan liikunta- ja virkistyspaikkaverkostoa ja jolla on huomattava matkailullinen merkitys. - Voimassa oleva ympäristölupa ja rakennuslupa - Kouvolan rheiluampujat ry ja Kouvolan kaupunki ovat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen koskien ampumarataa. Seura on vuokrannut 66 ha alueen. - Rakentamisen eteneminen odottaa rahoituksen varmistumista 7.1.2 Ampumaradat Kymenlaaksossa on tiedossa kymmenen ampumarataa, joiden vuosittainen laukausmäärä 10 000-300 000 laukausta. Ampumaradoista viisi sijoittuu Kouvolaan, yksi Pyhtäälle, kaksi Kotkaan, yksi Haminaan ja yksi Miehikkälään (kuva 8). Näistä radoista kahdeksalla on kiväärirata, viidellä haulikkorata ja neljällä pistoolirata (Liite 1). Vain yhdellä ampumaradalla on ympäristölupa (Liite 1). 7.1.3 Vähäisen käytön ampumaradat Kymenlaaksossa on tiedossa 23 vähäisen käytön ampumarataa, joilla ammutaan vuosittain alle 10 000 laukausta (kuva 8). Näistä radoista suurimmalla osalla on kiväärirata, yhdeksällä haulikkorata ja yhdellä pistoolirata (Liite 1). Ampumalajitietoja ei ole saatavilla kaikilta radoilta. Neljällä vähäisen käytön ampumaradalla on ympäristölupa (Liite 1). 7.1.4 Ampumaradat, joiden käyttöasteesta ei ole tietoa Kymenlaaksossa on 17 ampumarataa, joiden osalta ei ole tietoa niiden käyttöasteesta tai ampumalajeista (kuva 8 ja Liite 1). Radat ovat todennäköisesti vähäisen käytön ratoja. Yhdelläkään näistä radoista ei ole ympäristölupaa (Liite 1). 7.1.5 Puolustusvoimien ampuradat Puolustusvoimilla on Kymenlaaksossa viisi ampumarata-aluetta (kuva 8). Tyrrin, Lupinmäen ja Vekaranjärven ampumaratoja käyttävät puolustusvoimien lisäksi myös ulkopuoliset tahot. - Pahkajärven ampuma-alue 25

o Ampumaradat rakenteilla - Vekaranjärven ampumarata o 850 000 laukausta/vuosi o kuusi rataa, joita käytetään pääasiassa varusmiesten koulutukseen o Myös henkilökunta suorittaa omia ammuntojaan radoilla. o Ammunnat tapahtuvat pääosin rynnäkkökiväärillä ja sotilaspistoolilla, mutta radoilla käytetään jonkin verran myös muun tyyppisiä aseita. o Ampumarataa käyttävät myös poliisi ja metsästysseurat. o Käyttö on päivittäistä. - Vekaranjärven tuleva monitoimi-ampumarata, Pahkajärvi - Vekaranjärven sinkorata - Tyrri, tin ampumaurheilukeskus o 25 metrin pistoolirata o 50 metrin pienoiskivääri- ja vapaapistoolirata o Tyrrin hoitokunnan 50 metrin riistamaalirata o 150 metrin kiväärirata o 300 metrin kiväärirata o 50 metrin ampumahiihtorata o kaksi tilanneampumarataa o Kouvolan metsästys- ja ampumaseuran hirvirata - Lupinmäki, Hamina o Lupinmäen ampumarata-alueella on yhteensä 11 lajirataa. Radoilla ammutaan vuosittain noin 400 000 laukausta. Laukausmäärä sisältää ammunnat erilaisilla kivääreillä (pienois-, rynnäkkö-, tarkkuus-, kone- ja metsästyskiväärit), pistooleilla ja konepistooleilla sekä haulikolla. o Lupinmäen ampumarata on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisten aseiden kouluammunnoille. o Ampumaratojen ensisijainen käyttäjä on Reserviupseerikoulu, jonka lisäksi ratoja käyttävät Puolustusvoimien muut joukko-osastot ja hallintoyksiköt. Puolustusvoimat ampuu laukauksista noin puolet. Tulli, Rajavartiolaitos ja poliisi käyttävät ratoja mm. pysyväismääräysten edellyttämiin virkamiesten tasokokeisiin ja kenttäkelpoisuussuorituksiin liittyviin ammuntoihin. o Reserviläisjärjestöt, riistanhoitoyhdistyksiin kuuluvien metsästysseurojen metsästäjät ja paikalliset ampumaseurat (yli 60 sopimuskäyttäjää) järjestävät radoilla harrastustoimintaa. Radoilla järjestetään myös metsästyksessä vaadittavia ampumakokeita ja satunnaisia kilpailuja. o Haulikkoradoilla ei ammuta Puolustusvoimien virallisia ammuntoja, vaan haulikkoradat ovat siviiliseurojen käytössä. Puolustusvoimat suunnittelee haulikkoradan sulkemista. Haulikkoradan siviiliharrastuskäytöstä käydään parhaillaan neuvotteluja ampumaharrastajien ja puolustusvoimien kesken. - Keskikaupungin ampumarata, Hamina o Maasotakoulu hoitaa Haminassa 25 metrin pistoolirataa ja 50 metrin pienoiskiväärirataa. Pistooliradalla on 35 ampumapaikkaa ja pienoiskivääriradalle mahtuu 40 ampujaa. o Puolustusvoimat on aikeissa siirtää ampumaradan toiminnot Lupinmäen ampuma-alueelle. (Lähde: Puolustusvoimat, 2016) 26

Kuva 8. Kymenlaakson toiminnassa olevat ampumaradat. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 27

7.2 Kymenlaakson ampumaratojen saavutettavuus Toiminnassa olevat ampumaradat sijoittuvat melko tasaisesti ympäri Kymenlaaksoa (kuva 8). Puolustusvoimien ampumaradat sijaitsevat Kouvolan ja Haminan kunnissa. Saavutettavuuden näkökulmasta katsottuna nykyinen ampumarataverkosto palvelee kattavasti Kymenlaakson väestöä (kuvat 9-13): - Lähes 100 % Kymenlaakson asukkaista saavuttaa haulikko- ja kivääriradan autolla puolessa tunnissa (kuvat 9 ja 10). - Noin 95 % Kymenlaakson asukkaista saavuttaa pistooli- ja ampumahiihtoradan autolla puolessa tunnissa (kuva 11) - Noin 96 % Kymenlaakson väestöstä saavuttaa sisäammuntaradan autolla puolessa tunnissa (kuvat 12 ja 13) Todellisuudessa saavutettavuus on vielä parempi, sillä saavutettavuuslaskelmissa ei ole huomioitu puolustusvoimien hallinnoimia ratoja, eikä kaikilta radoilta ole saatavilla tietoja aselajista tai radan tyypistä. Saavutettavuuden analysoinnissa käytetty menetelmä: Ampumaratojen saavutettavuutta tutkittiin luomalla ampumaradoilta ajoaika-alueet 30 minuutin etäisyydelle. - Ajoaika-alue on alue, jolle voidaan ajaa määritetyssä ajoajassa tai joka on määritetyn ajoetäisyyden sisällä. - Ajoaika on mitattu ajettavaksi henkilöautolla käyttäen voimassaolevia nopeusrajoituksia ja liikennesääntöjä. Ajoaika-alueita tutkittiin eri aselajien haulikko, kivääri ja pistooli ampumaratojen lisäksi myös ampumahiihtoradoille sekä sisäampumaradoille. Ampumaradoista tutkittiin ainoastaan ne radat, joista tieto aselajista sekä radan tyypistä oli tiedossa. Saavutettavuusalueille laskettiin lisäksi väestömäärät eli kuinka monta prosenttia Kymenlaakson väestöstä saavuttaa tutkimuksen kohteena olleet ampumaradat puolessa tunnissa. - Asukasluvut on laskettu Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen ylläpistämästä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) 250x250 metriä ruututietokannasta, jossa on tarkasteltu väestön määrää. Väestön määrä perustuu vuoden 2014 lopun väestötietoihin. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä (Tilastokeskus, 2016). Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa, kuuluvat väestöön kansalaisuudesta riippumatta. lkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. 28

Kuva 9. Saavutettavuusalueet 30 min Kymenlaakson tiedossa oleville haulikkoradoille. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 29

Kuva 10. Saavutettavuusalueet 30 min Kymenlaakson tiedossa oleville kivääriradoille. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 30

Kuva 11. Saavutettavuusalueet 30 min Kymenlaakson pistooliammuntaradoille. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 31

Kuva 12. Saavutettavuusalue 30 min Kymenlaakson ampumahiihtoradoille. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 32

Kuva 13. Saavutettavuusalue 30 min Kymenlaakson sisäampumaradoille. Ratojen numerointi ja tarkemmat tiedot ovat Liitteessä 1. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, LIPAS Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kunnat ja Maanmittauslaitos. 33

7.3 Naapurimaakuntien ampumaurheilukeskusten saavutettavuus Kymenlaakson ampumarataverkosto, nykytilaselvitys Kymenlaakson ampumaratojen saavutettavuuden lisäksi tutkittiin naapurimaakuntien ampumaurheilukeskusten saavutettavuutta. Lappeenrannan Muukon, Mikkelin Kyrönpellon, Hollolan Hälvälän, Hyvinkään Ridasjärven sekä Mäntsälän Hirvihaaran ampumaurheilukeskuksille määritettiin analyysissa 60 minuutin ja 90 minuutin saavutettavuusalueet. Saavutettavuusanalyysin perusteella naapurimaakuntien ampumaurheilukeskukset voidaan lähes koko Kymenlaaksosta saavuttaa autolla ajaen noin 90 minuutin kuluessa, mutta vain harvan Kymenlaaksolaisen matka näihin ampumaurheilukeskuksiin on alle 60 minuuttia (kuva 14). Naapurimaakuntien ampumaurheilukeskukset sijaitsevat siis suhteellisen kaukana kymenlaaksolaisista. Kuva 14. Naapurimaakuntien ampumaurheilukeskusten saavutettavuus 60 minuutissa ja 90 minuutissa. Lähteet. Kymenlaakson Liitto ja Maanmittauslaitos. 34

7.4 Kymenlaakson ampumarataverkosto ja ympäristö Ampumaratojen vaikutusalueanalyysissä analysoitiin paikkatietomenetelmiä hyväksi käyttäen Kymenlaakson ampumaratojen sijainti suhteessa maakunnan asutukseen, merkittäviin luontoarvoihin, matkailuun ja virkistykseen sekä muuhun maankäyttöön. 7.4.1 Asutus ja melu Ampumaratojen haittavaikutukset asutukselle rajoittuvat lähinnä ampumaratojen aiheuttamiin meluhaittoihin. Ampumaradan melualueen laajuus vaihtelee ratakohtaisesti ja siihen vaikuttavat mm. maasto, sääolot sekä esteet, rakenteet ja puusto (Ympäristöministeriö, 2012). Vaikutusalueanalyysin avulla selvitettiin ampumaratojen sijaintia suhteessa alueen asutukseen, loma-asutukseen, asemakaava-alueeseen sekä taajamaalueeseen (Taulukko 2). Noin puolet (53 %) Kymenlaakson toiminnassa olevista ampumaradoista sijaitsee yli 2 km etäisyydellä tiheimmästä asutuksesta tai loma-asutuksesta (kuvat 15). Toiminnassa olevista ampumaradoista 47 % sijaitsee alle 2 km etäisyydellä 250x250 metrin ruuduista, joissa on vähintään 25 asukasta tai 5 mökkiä (kuva 15). Ampumaratojen meluhaittoja tarkasteltiin vaikutusalueanalyysin lisäksi tarkastelemalla ampumaradoille tehtyjä melualuetutkimuksia sekä määrittämällä toiminnassa oleville ulkoampumaradoille kahden kilometrin vyöhykkeet, jolla mahdollisesti voisi esiintyä ampumamelulle asetettuja raja-arvoja 60-65 db ylittävää ampumamelua (Valtioneuvoston päätös 57/1997) (kuva 16). Väestön määrä näillä kahden kilometrin teoreettisilla meluvyöhykkeillä on noin 22 000 henkeä (n. 12 % Kymenlaakson väestöstä) ja mökkien määrä samoilla alueilla yhteensä noin 1 100 mökkiä (n. 6 % Kymenlaakson mökeistä). Puolustusvoimien tutkituilla melualueilla (Vekarajärvi, Pahkajärvi, Tyrri ja Lupinmäki), joilla ampumamelutaso saavutti 60 db tai yli arvon asuu noin 214 henkeä (n. 0,1 %) ja sijaitsee noin 153 mökkiä (n. 0,8 %). 35

Käytetty analyysimenetelmä: Paikkatietomenetelmänä analyysissa hyödynnettiin vaikutusalueanalyysia, jonka avulla voidaan hakea alueet, joissa etäisyys kohteesta on annettua raja-arvoa pienempi. Vaikutusalueanalyysissä muodostettiin puskurivyöhykkeet alueiden ympärille, jossa esiintyi tarkasteltavia tekijöitä. Puskurivyöhykkeiden avulla tutkittiin nykyisten ampumaratojen sijaintien soveltuvuutta. Asutuksen ja loma-asutuksen kannalta tarkasteltavana olleet tekijät, aineistot ja mahdolliset kriteerit on lueteltu taulukossa 2. Taulukko 2. Vaikutusalueanalyysissätarkasteltavat tekijät ja puskurivyöhykkeiden leveydet. TEKIJÄ AINEISTO KRITEERI PSKRIVYÖHYKE Asutus ja loma-asutus Asutus Väestöruutu 25 asukasta/ruutu 1 km / 2 km / 4 km 250x250 m (YKR) Loma-asutus Kesämökkiruutu 5 mökkiä/ruutu 1 km / 2 km / 4 km 250x250 m (YKR) Asemakaava Asemakaava-alue 1 km / 2 km / 4 km (SYKE avoin data) Taajama-alue YKR-taajama (SYKE avoin data) 1 km / 2 km / 4 km Kymenlaakson ollessa melko tasaisesti asuttu alue, määriteltiin merkitseväksi kriteeriksi väestöruutuaineistosta 25 asukasta tai enemmän sisältävät 250 x 250 m ruudut. Kymenlaakso on myös suosittu mökkeilymaakunta, joten loma-asutus on levittäytynyt melko tasaisesti ympäri aluetta. Näin ollen merkitseväksi kriteeriksi kesämökkiruutuaineistosta määriteltiin 5 mökkiä tai enemmän sisältävät 250 x 250 ruudut. Vaikutusalueanalyysissa käytettyjen puskurivyöhykkeiden leveyden valinta perustuu kirjallisuudessa esitettyihin arvioihin ampumamelun raja-arvot ylittäviin etäisyyksiin. Melualueiden laajuudet voivat vaihdella ampumaradan tai - alueen käytön määrästä ja asetyypeistä riippuen noin 1 kilometristä aina noin 10 kilometriin (Ympäristöministeriö, 2007). Suomessa mitattujen aseiden kokonaismelupäästöt (A-äänienergiataso LJA [db]) vaihtelevat 110 db ja 140 db välillä (Ympäristöministeriö, 1985). Ampumaratojen melualueita tarkasteltiin vaikutusalueanalyysin lisäksi tarkastelemalla ampumaradoille tehtyjä melualuetutkimuksia sekä määrittämällä toiminnassa oleville ulkoampumaradoille kahden kilometrin vyöhykkeet, jolla mahdollisesti voisi esiintyä ampumamelulle asetettuja raja-arvoja 60-65 db ylittävää ampumamelua (Valtioneuvoston päätös 57/1997). Kymenlaakson alueen Puolustusvoimien ampumaradoilla ja -alueilla 60-65 db meluraja alitetaan noin 2-8 km päässä ampumaradasta. Kouvolan Yrtinkankaalle suunnitellun ampumaurheilukeskuksen ympäristölupapäätöksessä (2013) todetaan ampumamelumallinnuksella sekä -mittauksilla tehtyjen tutkimusten perusteella valtioneuvoston ohjearvojen alittuvan lähimmän asutuksen piha-alueella, joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ampumaurheilukeskuksesta. Vaikutusalueanalyysissa asutuksen ja loma-asutuksen tarkasteltavien tekijöiden ympärille määritettiin 1, 2 ja 4 kilometrin levyiset puskurivyöhykkeet. 36