Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma. luonnos
|
|
- Otto Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma luonnos Sisällys 1. Johdanto Yleistä ampumaradoista Ampumaratojen käyttäjät Ampumalajit ja ampumaratatyypit Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen ympäristöhäiriöt Muut ehdot Pohjois-Karjalan ampumaradat Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet Lähteet (21)
2 1. Johdanto Vuonna 2015 hyväksytyn uuden ampumaratalain myötä maakuntaliitot velvoitettiin laatimaan alueelleen ampumaratojen kehittämissuunnitelma (ampumaratalaki 763/2015, 12 ). Suunnitelmassa tulee esittää arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen määrästä ja sijoitustarpeesta. Tällä pyritään edistämään turvallista ampumaharrastusta sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Tällä varmistetaan, että maakunnan ampumaharrastajilla, ampumaurheilijoilla, metsästäjillä ja viranomaisilla on riittävä määrä ampumaratoja harjoittelua varten, ettei luvaton ammunta luvattomilla paikoilla, esimerkiksi soramontuilla, yleisty. Maakunnassa on tällä hetkellä useampia kymmeniä ampumaratoja, joista monet ovat pieniä ja paikallisia ratoja. Näiden lisäksi maakunnasta löytyy selkeästi seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ratoja, joita myös parhaillaan kehitetään. Ainoa selkeä puute, joka on jo tiedostettu, on Joensuun seudun haasteellinen ratatilanne. Kunnollista ampumarataa harjoittelua tai kilpailuja varten ei aivan lähialueilla ole. Myös koko maakunnasta puuttuu isompien kilpailuiden mahdollistava ampumarata. Selvitystä laatimassa on ollut mukana viranomaisia, reserviläisiä, metsästysseuroja ja ampumaurheiluorganisaatioita ja se on laadittu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Metsästäjäin Pohjois-Karjalan piirin, Suomen ampumaurheiluliiton Itä-Suomen aluejaoston, Pohjois-Karjalan reserviläisten, Pohjois- Karjalan rajavartioston, Puolustusvoimien Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Selvitys pohjautuu osittain myös Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaa varten tehtyyn Joensuun seudun ampumarataselvitykseen. Tämä selvitys valmistui vuonna 2014 ja on siten monilta osin ajantasainen selvitys Joensuun seudun tilanteeseen. Ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa käytetään selvitysaineistona Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laadinnassa. 2 (21)
3 2. Yleistä ampumaradoista 2.1. Ampumaratojen käyttäjät Ampumaradan pääkohderyhmiä ovat siviiliampujat eli metsästäjät, ampumaurheilijat ja muut ammunnan harrastajat. Ratoja käyttävät myös ampumataitoa ammatissaan tarvitsevat, kuten poliisit ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen henkilökunta. Käyttäjät, eli useimmiten riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat, ampumaseurat tai puolustusvoimat omistavat myös useimmiten nämä radat (Lampinen Asko, ampumaradan lupaopas). Metsästäjät: Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna riistanhoitomaksun suorittanutta metsästäjää, mutta kaikkiaan riistanhoitoyhdistyksien jäsenmäärä oli noin Lukumäärä on ollut hivenen laskusuunnassa, 2000-luvulla maksun suorittaneiden lukumäärät on pyörinyt molemmin puolin. Eri riistanhoitoyhdistysten jäsenten lukumäärä jakautuu kunnittain seuraavasti: Taulukko 1. Metsästäjien lukumäärä riistanhoitoyhdistyksittäin 2016 Kunta Riistanhoitoyhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin rhy 1273 Joensuu Enon rhy Joensuun seudun rhy Tuupovaaran rhy Juuka Juuan rhy 1421 Kitee Kesälahden rhy Kiteen rhy Kontiolahti Sisältyy Joensuun seudun rhy:een - Lieksa Lieksan rhy 2532 Liperi Liperin rhy 1410 Nurmes Nurmeksen rhy 2027 Outokumpu Outokummun rhy 1151 Polvijärvi Polvijärven rhy 1242 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän rhy 987 Valtimo Valtimon rhy 830 Yhteensä (joista maksaneita ) Lähde: Riistakeskus Metsästäjät tarvitsevat ampumaratoja ampumakokeita, kilpailuja, harjoitteluja ja aseiden kohdistamista varten. Ampumakoe tulee suorittaa pienen hirvieläimen, suuren hirvieläimen tai karhun metsästystä var- 3 (21)
4 ten. Hyväksytty koe on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lähtien. Riistanhoitoyhdistyksien järjestämissä ampumakokeissa käy vuosittain noin metsästäjää koko Pohjois-Karjalan alueella. Metsästäjät myös järjestävät harjoituksia ja kilpailuja. Pohjois-Karjalan piirin järjestämisvastuulla on kerran tai kaksi vuodessa Itä-Suomen mestaruuskilpailut. Osallistujia on kerralla noin 300. Piirinmestaruuskilpailuja on ilma-aseilla, hirvenhiihdossa ja -juoksussa. Kesälajien kilpailuissa on noin 100 osallistujaa/kilpailu. Harjoitustapahtumien laukausmäärät vaihtelevat 20 laukauksesta aina yli laukaukseen / harrastaja. Ampumaurheilijat Pohjois-Karjalassa on ampumaurheiluliiton mukaan 14 aktiivista seuraa, jotka kuuluvat liittoon. Näissä jäseniä on kaikkiaan ampujaa. Aktiivisesti ammuntaa harrastavien tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea luotettavasti selvittää, koska sama henkilö voi kuulua useampaan kuin yhteen seuraan. Ampumaurheiluseurojen lisäksi ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijoista ampumahiihtäjät. Pohjois-Karjalassa ampumahiihtoseuroja on Suomen ampumahiihtoliiton mukaan neljä kappaletta: Enon Kisa-Pojat ry, Höytiäisen Urheilijat ry, Kontiolahden Urheilijat ry ja Lieksan Hiihtoseura ry, joissa on jäseniä yhteensä xx kpl. Jäsenseurat jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 2. Ampumaurheiluseurojen (ml. ampumahiihto) jäsenmäärät 2016 Kunta Seura Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin ampujat Ilomantsin erämiehet Joensuu Joensuun ampujat Palovaaran erämiehet Enon Kisa-Pojat ry. (ampumahiihto) Juuka Juuan ampujat 80 Kitee Kiteen ampujat 132 Kontiolahti Höytiäisen urheilijat (ampumahiihto) Kontiolahden urheilijat 35 Kontiolahden urheilijat (ampumahiihto) Lieksa Lieksan hiihtoseura (ampumahiihto) Pankakosken tehtaan urheilijat Pielisen ampujat Liperi - - Nurmes Nurmeksen ampumaseura 59 Outokumpu Outokummun ampumaseura 97 Polvijärvi Polvijärven ampujat 65 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärven urheilijat 33 Valtimo (21)
5 Koko maakunta Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuettiampujat 96 Yhteensä Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto ja ampumahiihtoseurat Ampumaurheilu on ollut yksi menestyneimmistä urheilulajeista 2000-luvulla ja Pohjois-Karjalasta on noussut jopa olympiatason ampujia. Maakunnassa on myös pitkät perinteet ampumaurheilukisojen järjestämisessä. Esimerkiksi ammunnan sm-kilpailuja on järjestetty Onttolassa vuosittain, parhaimpina vuosina jopa kahdesti. Lisäksi Karelia Match -kilpailut järjestettiin vuosittain Esimerkiksi Onttolassa vuonna 2012 järjestetyissä kilpailuissa kilpailijoita oli 600 ja kilpailusuorituksia noin kappaletta. Onttolan ampumaratojen sulkeuduttua siviiliampujilta, ei Pohjois-Karjalassa ole enää ampumarataa, joissa järjestää isompia kilpailuja. Ampumaurheilussa on useita eri lajeja, matkoja ja kilpailumuotoja, mutta karkeaa jaotteluna voidaan käyttää jakoa haulikkolajeihin ja luotilajeihin. Jaottelusta on kerrottu tarkemmin luvussa 2.3. Ampumahiihtoon soveltuvia ratoja Pohjois-Karjalassa on kaksi, Kontiolahden ampumahiihtostadion ja Pärnävaaran hiihtokeskus Liperissä. Pärnävaara on ampumahiihtoon soveltuva harjoittelupaikka, mutta Kontiolahden ampumahiihtostadion on kansainvälisen ampumahiihtoliiton A-lisenssitason kilpailukeskus ainoana Suomessa, ja siellä on järjestetty lukuisia SM-kilpailuja, kansainvälisiä kisoja (mm. ampumahiihdon maailman cupeja) sekä ampumahiihdon MM-kilpailut 2015 ja Ampumaurheilun tapaan myös ampumahiihdosta on tullut menestystä ja Pohjois-Karjalaan on saatu voittoja niin maailmancupissa kuin MM-kisoissakin. Vapaaehtoinen maanpuolustus Ammunnan harrastaminen on yksi keskeinen osa vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa. Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta löytyy oma reserviläisyhdistys, osasta jopa useampia. Näissä jäseniä on kaikkiaan kappaletta ja ne jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 3. Reserviläisten lukumäärä yhdistyksittäin 2016 Kunta Yhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin reserviläiset ja Ilomantsin reserviupseerit 90 Joensuu Enon reserviläiset, Joensuun reserviläiset, Joensuun 700 reserviupseerit ja Pyhäselän reserviläiset Juuka Juuan reserviläiset ja Juuan reserviupseerit 110 Kitee ja Rääkkylä Kesälahden reserviläiset, Kesälahden reserviupseerit, Kiteen reserviläiset, Kiteen reserviupseerit, Rääkkylän reserviläiset ja Rääkkylän reserviupseerit (21)
6 Kontiolahti Kontiolahden reserviläiset ja Kontiolahden reserviupseerit 180 Lieksa Lieksan reserviläiset ja Lieksan reserviupseerit 160 Liperi Liperin reserviläiset ja Liperin reserviupseerit 200 Nurmes ja Valtimo Nurmeksen reservinaliupseerit ja Nurmeksen reserviupseerit, 170 Valtimon reserviläiset ja Valtimon reserviupseerit Outokumpu Outokummun reserviläiset ja Outokummun reserviupseerit 140 Polvijärvi Polvijärven reserviläiset ja Polvijärven reserviupseerit 90 Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän reserviläiset ja Tohmajärvi- 110 Värtsilän reserviupseerit Muut seurat Vieki yms. 45 Yhteensä 2185 Lähde: Pohjois-Karjalan reserviläispiiri Reserviläistoiminnan suosituin ja laajin muoto on ammunta sisältäen laajan kirjon eri aseita ja ampumalajeja. Toiminta voi olla harrastusmuotoista tai kilpailutoimintaa piiritasolta valtakunnan tasolle asti (Reserviläisliitto 2017). Ammuntaa harrastavat yhteensä Pohjois-Karjalassa ammuntaa harrastavien kokonaismäärä on edellä ilmoitettujen lukujen mukaan kaikkiaan noin henkeä. Heistä selkeästi eniten on metsästäjiä. Taulukko 4. Ammuntaa jossain muodossa harrastavien määrä kunnittain 2016 Kunta Metsästäjät Ampumaurheilijat Reserviläiset Yhteensä Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti sis. JNS Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä - - sis. Kitee Tohmajärvi Valtimo sis. Nurmes 830 Muut yhteensä (21)
7 Viranomaistoiminta Viranomaisista ampumaratoja käyttävät esimerkiksi poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja tulli. Poliisien tulee lainsäädännön mukaan harjoitella ja suorittaa ampumakokeet säännöllisin väliajoin. Pohjois- Karjalassa poliiseilla on sopimukset ampumaratojen käytöstä neljälle ampumaradalle, mutta pääsääntöisesti käytössä ovat Ahvenisen ampumarata Joensuussa ja Nurmeksen ampumarata. Erityisesti poliisi tarvitsee ratoja haulikolla ammuntaa varten. Myös 9 mm pistooliratoja tarvitaan, mutta pistooliammunta onnistuu myös sisäradoilla. Tämä tarve onkin huomioitu Joensuun uudessa poliisitalossa, jonne tulee sisäampumarata. Puolustusvoimat ja rajavartiosto tarvitsevat ampumaratoja sotilaskoulutukseen ja oman henkilökunnan ampumataidon ylläpitämiseen. Pohjois-Karjalassa rajavartiostolla on ampumarata Onttolassa ja harjoitusalue Hiienvaarassa sekä puolustusvoimilla ampuma- ja harjoitusalue Sotinpurolla. Harjoitusalueilla ei ole pääsääntöisesti kiinteitä ratoja, mutta alueilla harjoitetaan kuitenkin ampumatoimintaa ja niille on merkitty ampumaradat Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan. Pohjois-Karjalassa puolustusvoimien aluetoimisto tukeutuu toiminnassaan Onttolan ampumaratoihin. Myös rajavartiosto käyttää toiminnassaan Onttolan ampurataa, mutta myös Hiienvaaran harjoitusaluetta sekä vähäisemmässä määrin Tainionvaaran ampumarataa ja Ilomantin ampujien rataa. Selkeästi eniten ammutaan Onttolassa, jossa koulutetaan varusmiehiä, kaikkiaan yli laukausta. Tähän lukuun on laskettu myös kaikkien muiden viranomaisten suorittamat ammunnat alueella. Hiienvaaran harjoitusalueella ammutaan laukausta vuodessa Ampumalajit ja ampumaratatyypit Ampumalajit jaetaan kolmeen pääryhmään: haulikko-, kivääri- ja pistoolilajeihin. Usein on kuitenkin niin, että monet ampumalajit voivat käyttää samoja ratoja eli jokainen ampumalaji ei välttämättä tarvitse omaa rataansa. Taulukko 5. Yleisimmät ampumalajit Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus Kivääri Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 m, kaliiperi maksimissaan 8 mm. Ilmakivääriammunta Urheilu- ja pienoiskivääriammunta Siluettiammunta Metsästysammunta Riistamaali Ampumamatka 10 m, joko kiinteään tai liikkuvan maaliin. Kaliiperi 4,5 mm. Ampumamatka 50 m, kiinteään maaliin, kaliiperi 5,6 mm. Ampumamatkat m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. Ampumamatkat m vaihtelevasti metsästysammuntalajista riippuen joko kiinteään tai liikkuvaan maaliin. Ilmakiväärillä ampumamatka 10 m, liikkuvaan maaliin. Kiväärimallisella aseella ammutaan liikkuvaan maaliin. 7 (21)
8 Kasa-ammunta Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu. Ampumamatkat m, kaliiperi 5,6 mm. Osumat pyritään saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Kaliiperi 12 cal. Pistooli Kivääri, haulikko ja pistooli Trap Metsästysammunta metsästyshaulikko tai trap Sporting Compak-sporting Iso-, vakio, pienois- ja olympiapistooli sekä pistoolipika-ammunta 50 m pistooli (ns. vapaapistooli) Ilmapistooli ja ilmaolympiaammunta Siluettiammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) Practical-ammunta Mustaruutiammunta Lähde: Joensuun seudun ampumarataselvitys Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal. Trap-lajeja neljä. Ampumamatka 5-36 m. Muistuttaa skeet- ja trap-ammuntaa. Kaliiperi 12 cal. Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittävät erilaisia metsästystilanteita. Samantapainen kuin varsinainen sporting-ammunta. Compaksportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Ampumamatka 25 m, kaliiperi 5,6-9,6 mm. Ampumamatka 50 m, kaliiperi 5,6 mm. Ampumamatka 10 m, kaliiperi 4,5 mm. Ampumamatkat m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekatsauksen edellyttämällä tavalla. Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteen jaetaan suoritukseen käytetyllä tavalla. Useita eri lajeja. Ampumalajien lisäksi ratoja voidaan luokitella ampumaratojen perusteella. Ampumaradat voidaan luokitella joko Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) jaottelun mukaan tai uuden ampumaratalain mukaan. Suomen ampumaurheiluliitto luokittelee urheiluampumakeskukset neljään eri luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokituksesta päättää SAL:n hallitus. Luokitus on määräaikainen, jota voidaan muuttaa seurojen hakemusten perusteella. 8 (21)
9 Luokitellut radat ovat: - I, kansainväliset ampumakeskukset - II, valtakunnalliset ampumakeskukset - III, alueelliset ampumakeskukset - IV, paikalliset urheiluampumakeskukset, jotka ovat pääasiassa yhden ampumaseuran harjoitusratoja. Luokka I, kansainvälinen urheiluampumakeskus Kansainvälisessä urheiluampumakeskuksessa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja, EM ja MM- tason kilpailuja sekä alan huippuvalmennustapahtumia. Keskuksessa voidaan järjestää usean eri lajin vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Rata- ja oheisrakenteiden tulee olla muunneltavissa myös muiden lajien tarpeisiin. Lisäksi alueella tulee olla korkeatasoiset katsomo-, huolto-, toimitsija- ja lehdistötilat sekä viimeisimmän vaatimustason mukaiset viestintäyhteydet. Keskukseen tulee olla hyvät kulkuyhteydet sekä siellä tai sen läheisyydessä tulee olla hyvätasoiset ja määrältään riittävät majoitusmahdollisuudet. Rata-alueella on myös oltava erillinen harjoittelurata, jossa kilpailujen aikana on mahdollista testata aseita. Luokka II, valtakunnallinen urheiluampumakeskus Valtakunnallinen urheiluampumakeskus on koko maata palveleva keskus, jossa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja sekä kansallisia valmennustilaisuuksia. Keskuksen radoille tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja sen läheisyydessä on riittävästi majoitusmahdollisuuksia. Keskuksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla huolto- ja toimitsijatilat. Radoilla tulee voida järjestää myös eri lajien vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Keskuksessa on myös oltava riittävän korkeatasoiset viestintäyhteysmahdollisuudet ja alueelle on pyrittävä järjestämään erillinen harjoittelurata tai -alue, jossa voidaan testata aseiden toimintaa. Luokka III, alueellinen urheiluampumakeskus Alueellinen urheiluampumakeskus edustaa riittävää tasoa alueellisten kilpailuiden ja valmennustapahtumien järjestämiseksi. SAL voi hakemuksesta antaa myös korkeamman tason kilpailuiden järjestämisoikeuden. Keskus tulee sijaita siten, että sinne on riittävän hyvät kulkuyhteydet ja siellä tulee olla myös kohtuulliset huolto- ja toimitsijatilat sekä mahdollisesti majoittumistilat. Keskuksella tulee olla mahdollisuus toimittaa tulokset tarvitsijoille myös nykyaikaisilla viestintävälineillä. Luokka IV, paikallinen urheiluampumakeskus Paikallinen urheiluampumakeskus on yhden tai useamman seuran tai seurayhtymän hallinnassa oleva ratakokonaisuus, jossa voidaan järjestää alueen luvalla aluetason kilpailuja sekä seuran omia kilpailuja ja harjoitustapahtumia. Paikallinen ampumakeskus muodostaa peruslähtökohdan ampumaurheilulle, jossa on turvallista opetella ammunnan perusteet ja harjoitella tutussa seurassa. Ratakapasiteetti mahdollistaa 9 (21)
10 seurojen väliset ystävyysottelut, valmennuksen perustilaisuudet sekä ohjatut harjoitustapahtumat, aseiden ja patruunoiden testauksen sekä seuran sisäisen toiminnan. Suomen ampumaurheiluliiton lisäksi uudessa ampumaratalaissa on annettu jaottelumalli, kuinka ampumaradat tulisi jaotella. Laissa ampumaradat luokitellaan kolmeen luokkaan ampumaratatyypin mukaan, joka perustuu laukausmääriin. Jako on seuraava: Ampumaurheilukeskus: Ampumarata: Vähäinen ampumarata: Yli laukausta vuodessa laukausta vuodessa Alle laukausta vuodessa Tätä jaottelua on käytetty jatkossa arvioitaessa Pohjois-Karjalan jo olemassa olevia ampumaratoja sekä arvioitaessa ratojen kehittämissuunnitelmia. 3. Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia 3.1. Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen sijoittamisessa keskeisenä huomioitavana asiana on ympäristöön aiheutuvien haittojen minimointi. Vuonna 2000 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki ja asetus toivat mukanaan ampumaratojen ympäristölupavelvoitteet. Vuonna 2012 julkaistu Ampumaratojen ympäristölupaopas on valmisteltu sekä toimijoiden (ampumaseurat, puolustusvoimat ym.) että ampumaratojen ympäristölupia valmistelevien ja niitä valvovien viranomaisten käyttöön. AMPY-opas syntyi tarpeesta luoda malli, jolla ampumaratojen ympäristöluvan haku- ja päätösprosessia yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään. AMPY-raportti jakaantuu rakenteeltaan kolmeen osaan: yleinen, hakijalle ja viranomaisille. Yleinen osa sisältää hyvän tietopaketin siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon jo ampumaradan suunnitteluvaiheessa. Kaksi muuta osaa AMPY-raportista on tarkoitettu luettavaksi yhdessä Ampumaratojen BAT-ohjeen kanssa, joka on julkaistu vuonna Ampumaratojen BAT-ohjeistus (BAT, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käsite) pyrkii parantamaan entisestään ympäristönsuojelun tasoa, kehittämään ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistämään ympäristölupien vaatimustasoa, luomaan paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentämään turhia investointeja. Selvitys esittää parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästöjen hallintaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 14 a mukaisesti ulkona sijaitseva, ruutiaseita käyttävä ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Jo hanketta suunniteltaessa toiminnanharjoittajan tulisi käydä lupaviranomaisen kanssa läpi ainakin seuraavat asiat: 1. Suunnitellun alueen kaavatilanne: ampumarataa ei saa sijoittaa oikeusvaikutteisen kaavan vastaisesti. Oikeusvaikutteisella kaavalla tarkoitetaan joko asemakaavaa tai oikeusvaikutteista 10 (21)
11 yleiskaavaa. 2. Toiminnan vaikutukset pohjavesiin ja maaperään: lupaa ei voida myöntää, jos toiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai maaperän pilaantumista. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla uuden luvan myöntämisen edellytykset maaperän ja pohjaveden suojelun kannalta eivät yleensä täyty. 3. Toiminnan terveysvaikutukset: toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Terveyshaitta on aina luvanmyöntämiseste, riippumatta sen asteesta tai määrästä. 4. Natura ja luonnonsuojelualueiden läheisyys: Lupaa ei voida myöntää, jos esimerkiksi toiminnasta aiheutuu haittaa luonnonsuojelulain mukaisen Natura alueen luontoarvoille. 5. Toiminnan vaikutukset naapureille: Toiminnasta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupamenettely kestää tavallisesti n kuukautta asian laajuudesta ja hakemuksen laadusta riippuen. Hakemuksen laadulla on merkittävä vaikutus käsittelyn kestoon. Jos hakemuksesta valitetaan, kestää käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa (Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) yhteensä noin kaksi vuotta Ampumaratojen ympäristöhäiriöt Ampumatoiminnasta voidaan katsoa aiheutuvan kolmentyyppisiä ympäristövaikutuksia. 1. Ampumasuorituksesta aiheutuvat 2. Ammunnan harrastamiseen liittyvien toimintojen aiheuttamat 3. Ampumaradan rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät Kaikista näistä toiminnoista aiheutuu sekä suoria että välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Suoria vaikutuksia ovat meluun, maaperään ja pohjaveden pilaantumiseen sekä turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. liikenteen päästöt ja ampumaratojen rakentamisesta ja ylläpidosta syntyvät vaikutukset. Seuraavaksi on käyty tarkemmin läpi vain suoria vaikutuksia. Melu Ampumaratamelu syntyy lähinnä laukausäänestä, joka koostuu aseen suusta purkautuvan räjähdyskaasun aiheuttaman paineaallon synnyttämästä äänestä sekä luodin lentoäänestä ja luodin osumisesta maaliin. Laukausääni koetaan usein häiritseväksi ja epämiellyttäväksi, johon vaikuttavat laukausäänen fysikaaliset ominaisuudet sekä ampumiseen liittyvät mielikuvat. Ampumaradat ovat yleensä käytössä huhtikuusta lokakuuhun, ja koska niiden toiminta keskittyy arki-iltoihin ja viikonloppuihin, koetaan niiden melu usein häiritsevänä. Ampumaradan melualueen koko vaihtelee suuresti ratakohtaisesti. Melun etenemiseen ympäristössä vaikuttavat mm. maasto, sääolot sekä esteet, rakenteet ja puusto. 11 (21)
12 Isokaliiberiset pistoolit ja kiväärit sekä haulikko saattavat aiheuttaa voimakasta melua, kun taas pienoiskivääri ja -pistooli eivät aiheuta suuria meluongelmia. Ampumaradan meluhaittaa voidaan pyrkiä vähentämään oikeanlaisella suunnittelulla ja sijoittelulla. Uuden radan paikkaa valittaessa tulisi maastonmuotoja käyttää hyväksi meluntorjunnassa. Jo olemassa olevien ratojen meluvaikutuksia voidaan vähentää esim. radan käyttöaikaa tai -määrää koskevilla rajoituksilla. Melua voidaan torjua myös rakenteellisilla ratkaisuilla kuten meluvalleilla, -aidoilla, - seinillä sekä kulisseilla ja ampumakatoksilla. Jos melun leviäminen joudutaan estämään rakenteellisin keinoin, voivat kustannukset nousta melko suuriksi. Aseiden ja ampumatarvikkeiden melua voidaan vähentää myös esim. äänenvaimentimilla ja aliäänipatruunoilla. Ympäristömelun kannalta ampumaradan suojavyöhyke asutukseen on suuri, jopa kilometrin luokkaa. Suojavyöhykkeen kokoon ja muotoon vaikuttavat ratkaisevasti ampumasuunta, meluesteet, maasto, puusto ja korkeuserot vaimennusominaisuuksineen. Valtioneuvoston päätöstä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi, ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvona on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla, ettei ampumaradalta kantautuvan melutason maksimiarvo impulssiaikavakiota (LAImax) käytettäessä ylitä 65dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla ja taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää 60dB arvoa. Ohjearvoa sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa aiheuttamasta melusta, ja kunnalla on velvollisuus seurata melutilannetta alueellaan. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Luotien ja haulien sisältämät haitalliset aineet kuormittavat maaperää. Suurina määrinä ja korkeina pitoisuuksina aineet ovat haitallisia niin ympäristölle kuin terveydellekin. Lyijyhaulien lyijy on ampumaratojen pahin ympäristöhaitta. Lisäksi ongelmia saattaa aiheutua haulien ja luotien sisältämistä muista aineista kuten antimonista. Lyijyn olomuotoon ja kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat maaperän ominaisuudet kuten rakeisuus, vedenläpäisykyky, mineraalikoostumus, orgaanisen ja hienoaineen määrä sekä happamuus. Lyijyn liukoisuus lisääntyy maaperän tai veden ph:n aletessa. Lyijy on metallina hyvin stabiili ja säilyykin useimmissa paikoissa muuttumattomana pitkän aikaa. Rapautuminen kuitenkin nopeutuu maanpintaa muokattaessa sekä lämpötilan voimakas vaihtelu edistää sen hajoamista. Ajan myötä ja tietyissä ympäristöoloissa osa lyijystä liukenee ja siirtyy hitaasti maassa alaspäin uhaten saastuttaa pohjavettä. Lyijyhaittoja on pyritty torjumaan hidastamalla lyijyn liukenemista maaperään esim. muokkaamalla maanpohjan rakennetta paremmin lyijyä pidättäväksi lisäämällä humuskerrosta. 12 (21)
13 Ampumaradan hauleja ja luoteja sisältävän maan pintakerroksen tulee olla poistettavissa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit kerääntyvät taulujen takana sijaitseviin taustavalleihin tai luotiloukkuihin. Luotiloukkuihin kerääntyvä lyijy ei pilaa maaperää ja taustavalleihin kerääntyvä lyijy sekä pilaantunut maa-alue ovat helposti ja kohtuullisin kustannuksin kerättävissä pois. Haulikkoradoilla taas pilaantunut alue on suuri ja sen kunnostaminen aiheuttaa yleensä suuria kustannuksia. Siksi ennalta ehkäisevät toimet uhkien ja vaarojen poistamiseksi ja minimoimiseksi ovatkin erittäin tärkeitä. Esimerkiksi suojavalleja rakentamalla ja hauliverkkoja ripustamalla voidaan supistaa haulien kuormittama alue mahdollisimman pieneksi. Ympäristöviranomainen harkitsee ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä kunkin ampumaradan osalta tarvittavat suojaustoimenpiteet ja ympäristöntilan seurannan laadun ja laajuuden. Tärkeillä pohjavesialueilla on erityisen tärkeää estää lyijyn pääsy pohjaveteen pilaantumisvaaran vuoksi eikä uusia ampumaratoja tämän vuoksi tule edes sijoittaa tällaisille alueille. Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua haittaa terveydelle eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Toissijaisina vastuunkantajina ovat alueen haltija tai kunta. Turvallisuus Ampumaratojen turvallisuudesta on huolehdittava niin rata-alueen sisä- kuin ulkopuolella. Rata-alue on merkittävä selvästi niin, ettei alueelle saapuva henkilö tai ajoneuvo voi tietämättään eksyä vaarallisille paikoille. Apuna merkitsemisessä voidaan käyttää esim. aitausta, puomeja sekä kielto- ja varoitustauluja. Ampumaradan ympärille tarvittavan suoja-alueen laajuus riippuu asetyypistä ja ampumalajista. Turvarakenteilla, joilla estetään radalta ulosampuminen, voidaan pienentää suoja-alueita. Rakenteita voidaan sijoittaa radan äärireunoille ulkopuolisten suojaksi sekä lisäksi eri ampumalajien suorituspaikkojen väliin rata-alueen sisäpuolella olevien suojaksi. Erilaisia suojavalleja, suojaseiniä (kulissit) ja näyttösuojia käytetään tavallisesti kivääri-, pistooli- ja riistamaalilajeissa. Haulikkolajit vaativat muita ampumalajeja huomattavasti suuremman maa-alueen esim. yksi skeet -rata tarvitsee noin 10 hehtaarin suuruisen turva-alueen. Haulikkoratojen turvarakenteina käytetään tausta- ja sivuvalleja, vaikka ne useimmiten rakennetaan ensisijaisesti meluesteiksi. Jokaiselle ampumakeskukselle tulee laatia järjestyssäännöt, joissa määrätään radan käytöstä sekä käytön rajoituksista. Ampumalajien kilpailusäännöissä on määräykset siitä, kuinka ampuma-asetta tulee ampumaradalla käsitellä. Konkreettisten häiriötekijöiden ohella ampumaratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat, kuten ihmisten asenteet ja ennakkoluulot lajia kohtaan. 13 (21)
14 3.3. Muut ehdot Ympäristönäkökulmien lisäksi ampumaradoilla tulee olla maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusviranomaisen myöntämä lupa, jonka myöntää useimmiten kunta. Lisäksi merkittävimmät ampumaradat osoitetaan yleis- ja/tai asemakaavan lisäksi näitä kaavoja ohjaavassa maakuntakaavassa. 4. Pohjois-Karjalan ampumaradat Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin ampumarataa. Näistä 16 radalla on nykyaikainen ympäristölupa, lupaharkinnassa tai luvituksessa on yhdeksän ampumarataa. Lopuilla radoilla joko ei ole lupaa, lupaa ei ole vaadittu tai ratojen olemassa olosta ei ole varmaa tietoa. Monet näistä radoista ovat metsästysseurojen omilla mailla sijaitseva lähinnä aseiden kohdistuspaikkoja, eikä näiden olemassa olon tai käytön nykytilasta ole tietoja. Tästä syystä näitä ratoja ei ole myöskään lisätty taulukkoon 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat. Kuvissa 1. ja 2. on kuvattu ratojen sijainti kartalla niiden ratojen osalta, joiden sijainti tiedetään. Ampumaradoista maakuntakaavaan vähintään seudullisesti merkittävinä ampumaratoina on merkitty kahdeksan rataa. Niistä kaksi on Puolustusvoimien ampuma-alueilla (Hiienvaara sekä Sotinpuro) ja yksi Rajavartioston rata, joilla siviiliammunnat eivät ole mahdollisia (Onttola). Muut viisi maakuntakaavaan merkittyä rataa ovat Tainionvaara Lieksassa, Juuan ampumarata Juuassa, Kontioranta Kontiolahdella, Papinkangas Kiteellä ja Putkela Ilomantsissa. Maakuntakaavaan merkityistä ampumaradoista Kontiorannan ampumarata on vasta suunnitteluasteella, eikä sen rakentamisesta ole vielä tietoa, mutta radan saamiseksi tehdään töitä mm. Kontiolahden urheilijoiden voimin. Loput radat ovat seudullisia, paikallisia tai hyvin pieniä metsästysseurojen ampumaratoja. Ratoja on ympäri maakuntaa keskittyen kuitenkin Joensuun seutukuntaan. Kaikki radat on listattu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat (Rääkkylän tiedot puuttuvat) Rata Hiienvaara- Ilomantsi Palokangas Ilomantsi luvitettavana Putkela Ilomantsi luvitettavana Keskusta Ilomantsi tarkistettavana Sijaintikunta Ympäristölupa ei tarvitse lupaa (ELY) Laukausmäärä Radat/haulikko Radat/kivääri Radat/pistooli on on ei on on ei yli on ei ei Särkivaara Ilomantsi 1997 alle on ei ei Surmansuo Ilomantsi haetaan alle on on ei Huhus Hattuvaara Ilomantsi Ilomantsi velvoitettu hakemaan velvoitettu hakemaan on on ei on on ei 14 (21)
15 Ahveninen Joensuu Rahkee Joensuu Vallisärkkä Joensuu 2003 Tuupovaara Joensuu loppunut Heinävaara Joensuu (ei ole toteutettu) Hammaslahti Murtosuo Joensuu 2010 Juuka Aimo Kitee pienoiskiväärirata, tilapäinen riistapolkurata Sijoituslupapäätös Salokylä Kitee 2010 ei tiedossa 3 Kontioranta Kontiolahti Kontiolahti ah-stadion Lopetettu, uusi rata suunnitteilla 4 2 Kontiolahti harkinnassa yli Onttola Kontiolahti 2013 yli Varparanta Kontiolahti Selkie (sijainti epävarma) Tainiovaara Lieksa Kontiolahti ei , ei lainvoimainen kaksi hirvirataa, kaksi 100 m kiväärirataa, 50 m pie- noiskivääri- /vapaapistoolirata kaksi hirvirataa, kaksi 100 m kiväärirataa, 50 m pie- noiskivääri- /vapaapistoolirata Timitra Lieksa pienoiskivääri Pärnävaara Liperi 1993 Roukalahti Liperi Viinijärvi Liperi ei m pistoolirata, practical rata, 20 paikkaa Tutjunniemi (sijainti epävarma) Hukkavaara Sotinpuro Salmijärvi Liperi ei Nurmes harkinnassa skeet ja trap on Nurmes Valtion viranomaisen valvoma ja luvittama Outokumpu (2 pienoiskiväärirataa) 25 m pistoolirata 2 15 (21)
16 Ruhvo Polvijärvi 1990-luvun alkupuolelta, ei nykyaikaista YSL:n mukaista lupaa alle ei 1 1 Rääkkylä Rääkkylä Nieminen Rääkkylä ei Jaama Rääkkylä ei Jylmä ilmoitus 1970-luvulta, Tohmajärvi ei nykyaikaista lupaa Taulukosta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja. Kuva 1. Ampumaradat ja ympäristölupatilanne (kartasta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja) 16 (21)
17 Vaikka Joensuun seudulla on lukumääräisesti eniten ratoja, ei alueen siviiliampujille ole kunnollista harjoittelupaikkaa, saatikka kilpailut mahdollistavaa ampumarataa. Puutteellisen tilanteen aiheutti Kontiorannan varuskunnan lakkautumisen myötä vuonna 2013 se, että alueen ampumaradat ennallistettiin ja samaan aikaan Rajavartiosto teki päätöksen, että Onttolan ratoja ei voida käyttää enää siviiliammuntaan. Tästä johtuen Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2016) etsittiin paikkoja Joensuun seudun uuden ampumaradan sijoittumiselle. Laajojen selvitysten jälkeen yhtä, kaikki radat kattavaa paikkaa ei radoille löytynyt, jolloin parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kontioranta luotiratojen sijoituspaikaksi. Haulikkoammuntaa katsottiin pystyttävän harrastamaan paikallisilla radoilla, joskaan haulikkokilpailuja ei Joensuun seudulle tuolloin pystyttäisi järjestämään. Oheiseen kuvaan on kuvattu radat uuden ampumaratalain luokituksen mukaisesti laukausmäärien perusteella. Tällä hetkellä maakunnassa ei ole yhtään uuden ampumaratalain mukaista ampumaurheilukeskusta. Lähimpänä sitä ovat Tainionvaara Lieksassa ja Onttola Kontiolahdella, joissa molemmissa ammutaan yli laukausta vuodessa. Muilla ampumaradoilla laukausmäärät jäävät alle laukauksen. Myös alle laukauksen vähäisiä ampumaratoja on useita. Kuva 2. Ampumaradat ja laukausmäärät (kartasta puuttuu pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja). 17 (21)
18 Ampumaratoja myös kehitetään ja kunnostetaan ahkerasti. Maakunnan radoilla on ollut viime vuosina useita kehityshankkeita esimerkiksi Kiteellä, Outokummussa, Hammaslahdessa ja Lieksassa. Kiteen Aimoon on suunniteltu kehittämishanketta ja laadittu Master Plan, jolla alueelle muodostettaisiin ampumaurheilukeskus. Salmijärven radalla Outokummussa on Leader-hankkeella tehty useita parannuksia olosuhteisiin mm. rakentamalla uusi ampumakatos ja parantamalla vanhoja katoksia, tekemällä trap-radasta kansainväliset mitat täyttävä ja uusimalla rakenteita ja sähkökaapelointeja. Parannustyöt radalla ovat valmistuneet vuoden 2017 aikana. Hammaslahdessa on menossa parhaillaan Leader-hanke, jolla rata-alueelle rakennetaan meluvalleja sekä koulutus- ja toimistotilat. Alueelle on tulossa myös uusi 300 metrin rata. Lieksan Tainionvaarassa kunnostetaan ja uudistetaan ampumakeskusta monin eri toimenpitein mm. remontoimalla rakennuksia, rakentamalla uusia katsomotiloja ja uusimalla alueen laitteistoa kuten haulikkoratojen heittimiä. Lähimaakuntien radat Pohjois-Karjalan maakunnan lähialueilla on useita ampumaratoja, joita maakunnan ampumajat saattavat käyttää harrastustoiminnassaan. Lähialueen radat on koottu naapurimaakuntaliittojen tekemistä ampumarataselvityksistä tarkistamalla, mitkä radat ovat maakuntarajan lähellä. Lähialueen ratoja ovat: Mäntyjärven ampumarata Kaavilla, seudullinen rata Tuusjärven ampumarata Tuusniemellä, seudullinen rata Teerimäen ampumarata Juankoskella, seudullinen rata Kangaslammin ampumarata Varkaudessa, paikallinen rata Pakkaspirtin ampumarata Savonlinnassa, laukausta Harjumajan ampumarata Savonlinnassa, laukausta Akonpohjan ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Rajaniemen ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Repale-Haukilammen ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Saaripuron ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Vepsän ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Kolmisopen ampumarata Sotkamossa, paikallinen rata Suurin osa lähialueen radoista on paikallisia ja pieniä ratoja, jolloin niillä tuskin on kovinkaan suurta vaikutusta Pohjois-Karjalaan. Seudullisilla tai maakunnallisilla radoilla vaikutusta varmastikin on, mutta nämä radat saattavat sijaita kauempana maakunnasta, jolloin ampumakerrat näillä radoilla lienee vähäistä. 18 (21)
19 5. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet Lukumääräisesti maakunnassa on tarpeeksi ampumaratoja käyttäjien tarpeisiin. Ne ovat myös jakautuneet ympäri maakuntaa niin, että millään alueella ei ole kohtuutonta matkaa radoille harrastukseen tai lakisääteisten ampumakokeiden suorittamiseen. Kilpailutoiminnan mahdollistavat ampumaradat sen sijaan ovat harvassa. Tällä hetkellä ruutiasein järjestettäviä suurempia kilpailuja ei voida järjestää maakunnassa ollenkaan ja vain pieniä kisoja vähäisissä määrin. Joensuun seudulla kilpailuja ei voida järjestää enää ollenkaan. Tärkeää kuitenkin on, että maakunnassa on yhä ratoja, joilla harrastaa ammuntaa, ettei luvaton ammunta lisäänny. Myös monet kehittämishankkeet varmistavat sen, että toimintaa kehitetään ja ratoja parannetaan. Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaan merkityt ampumaradat ovat sellaisia, että niitä voidaan kehittää ampumaurheilukeskuksiksi. Parhaillaan käynnissä olevassa maakuntakaava 2040:ssä myös ampumarataverkosto käydään läpi ja kehittämissuunnitelman perusteella kaavaan merkitään vain maakunnan merkittävimmät ampumaradat. Maakunnan ampumarataverkoston kannalta ainoa selkeä puute tällä hetkellä on Joensuun seudulla, jossa on tarve siviiliampujille kilpailutoimintaan soveltuvalle ampumaradalle. Joensuun seudun ampumaratahanke onkin nostettu yhdeksi Pohjois-Karjalalle tärkeäksi hankkeeksi vaikuttamisen kärjet 2017 Pohjois-Karjala asiakirjassa. Maakuntaliitto ei kuitenkaan ota kantaa mitä ampumaratoja tulisi kehittää tai nostaa ampumaurheilukeskuksiksi vaan halu tulee lähteä seuroilta/alueelta itseltään. Maakuntakaavaan merkityt merkittävät ampumaradat mahdollistavat niiden kehittämisen, mutta merkinnän puute ei myöskään estä muiden ratojen kehittämistä. Ampumaratojen toiminnassa lähtökohta tulee olla, että ratojen luvat ovat kunnossa ja toiminnan edellytykset selvitetty. Kehittämisen osalta alueelta tulee löytyä erityisesti omaa tahtoa ja halua kehittää ratojaan. Erilaisten selvitysten (kuten ympäristöluvan vaatimat selvitykset) voisi toteuttaa seurojen yhteisesti hankkimana, jolloin kustannuksia saataisiin pienemmäksi seuraa kohden. Lisäksi toiminnassa ja kehittämisessä on tärkeää pitää mukana ampumaratojen BAT-ohjeistus ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja konfliktien välttämäseksi. Koska käyttäjät monesti omistavat myös radan, olisi järkevää tehdä yhteistyötä ja rakentaa radat mahdollisimman monia palveleviksi, jolloin ylläpitokustannuksetkin jakautuvat suuremmille hartioille. Ampumaurheilukeskusta suunniteltaessa on hyvä huomioida, että varaukset pitää tehdä riittävän suurelle kapasiteetille mutta toisaalta paikkojen määrällä pystytään vaikuttamaan kustannuksiin. Esim. kivääriradoilla voisi päästä pienemmillä paikkamäärillä, koska samaa katosta voi käyttää useampikin laji. Silti on ajateltava pitkäjänteisesti ja jätettävä myös laajennusmahdollisuus. Ampumaratakeskuksen on oltava myös sellainen, että siellä pystyy kilpailemaan, minkä ansiosta saadaan käyttäjiä ja tuloja. Lähtökohtana tulisikin olla toimintamuoto, joka on liiketaloudellisesti kannattava ja työllistävä. Muina tavoitteina mainitaan helppo saavutettavuus ja esteettömyys. Lisäksi liikenneturvallisuusnäkökulma on huomioitava jo suunnittelun yhteydessä. Erityisen tärkeää on kuitenkin löytää sitoutunut taho hallinnoimaan ja ylläpitämään ampumaurheilukeskuksen toimintaa. 19 (21)
20 Puolustusvoimien, rajavartioston, poliisien ja muiden viranomaisten työtehtäviä ja koulutusta varten vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan ampumaradoilla. Mikäli lupaehdot sallivat, tulisi viranomaisten käyttämät radat olla avoimia myös siviiliammuntaa varten resurssien järkevän käytön näkökulmasta. Maakunnan ampumaratojen toimintaa ja kehittämistä varten tärkeimmät kohteet toimenpiteineen ovat: Maakunnassa on tarpeeksi ympäristöluvan ja muiden vaadittavien lupien omaavia ampumaratoja ja niiden toiminnan edellytykset tulee olla selvitetty o Kaikki ampumaradat tulee saattaa ympäristöluvan piiriin, lukuun ottamatta metsästysseurojen omia pieniä ratoja, joita käytetään lähinnä aseiden kohdistamiseen Maakunnan eri osissa tulee turvata ampumaharrastus ja olla riittävä määrä ratoja harrastajia varten o Turvataan harrastusmahdollisuudet ja se, ettei luvaton ammunta esimerkiksi soramontuilla yleisty o Tuetaan eri alueilla tapahtuvaa ampumaratojen kehittämistoimintaa (mm. Kiteen Aimo, Outokummun Salmijärvi ja Lieksan Tainionvaara) o Pohjois-Karjalan maakuntakaava prosessissa tarkistetaan voimassa olevan maakuntakaavan ampumaratamerkinnät ja merkitään merkittävimmät radat maakuntakaavaan. Joensuun seudun ampumaharrastuksen turvaamiseksi tulee seudulle saada uusi ampumarata sekä haulikkoammunnan mahdollistava ampumarata o Kontiorannan ampumaratahankkeen edistäminen o Hammaslahden ampumaradan osalta tulee selvittää sen soveltuvuus Joensuun seudun haulikkoammunnan paikaksi Maakuntaan tulisi kehittää kilpailutoiminnan mahdollistava ampumaurheilukeskus o Maakuntakaava prosessissa selvitetään, tarvitseeko ampumaurheilukeskukset tai sellaiseksi kehitettävät radat merkitä maakuntakaavaan turvaamaan niiden kehittäminen o Ratojen käyttäjiltä ja alueelta itsessään tulee löytyä tahtoa kehittää ratoja Practical (IPSC) -ammuntaa ja sovellettua reserviläisammuntaa varten maakunnassa tulisi olla ratoja, joilla lajien harrastaminen on mahdollista o Vaatii rata-alueen, jossa voi ampua eri suuntiin sekä 300 metrin radan Kontiolahden ampumahiihtostadion säilyy merkittävänä kansainvälisenä ampumahiihdon suorituspaikka niin harjoitteluun kuin kilpailuihin o Stadionia tulee kehittää kansainvälisten vaatimusten muuttuessa ja sen toimintamahdollisuudet tulee turvata myös jatkossa Puolustusvoimien, rajavartioston ja muiden viranomaisten toimintaan vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan radoilla o Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalueet on merkitty maakuntakaavaan turvaamaan niiden toimintaa 20 (21)
21 Lähteet Ampumaratalaki, Ampumaratojen BAT-ohje, tion/pdf/ /sy_4_2014.pdf Ampumaratojen ympäristölupaopas, Lampinen Asko, Ampumarataopas. Joensuun seudun ampumarataselvitys, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Reserviläisliitto, Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristölupaopas Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta tion/pdf/ /sy_4_2014.pdf 21 (21)
Pohjois-Karjalan. Ampumaratojen kehittämissuunnitelma
Pohjois-Karjalan Ampumaratojen kehittämissuunnitelma 26.11.2018 2018 Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma 26.11.2018 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Yleistä ampumaradoista... 2 2.1. Ampumaratojen
LisätiedotAmpumaratalaki ja kokemuksia. kehittämisestä
Ampumaratalaki ja kokemuksia maakuntien ampumarataverkoston kehittämisestä Rata-asiantuntija Lotta Jaakkola Ampumaharrastusfoorumi 8.11.2016 Uusi ampumaratalaki ja maakuntien liittojen velvoitteet ampumarataverkoston
LisätiedotAMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA
AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA A.1 Ulkona sijaitsevat ampumaradat A.1.1 Ampumalajit Arvio Suomessa
LisätiedotKymenlaakson ampumaratakyselyn vastauksia Ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen Kymenlaakson Liitto
Kymenlaakson ampumaratakyselyn vastauksia 8.11.2016 Ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen Kymenlaakson Liitto Kyselyn tavoite Kartoittaa ampuma- ja metsästysharrastajien näkemyksiä Kymenlaakson ampumarataverkoston
LisätiedotAmpumaratojen BAT/BEP melu
Ampumaratojen BAT/BEP melu Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Ratkaiseeko BAT ja BEP-selvitys ampumaratojen meluongelmat? Melu-työryhmä Asko Parri, pj Rauno Pääkkönen Larri Liikonen
LisätiedotLAPIN LIITTO. Lapin ampumarataselvitys 2014
LAPIN LIITTO Lapin ampumarataselvitys 2014 ROVANIEMI 2014 1 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 4 2. Ammunnan harrastajat... 4 2.1. Ampumaurheilijat... 5 2.2. Metsästäjät...
Lisätiedot55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LisätiedotKymenlaakson ampumarataverkoston nykytila
Kymenlaakson ampumarataverkoston nykytila 8.11.2016 Ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen Maakuntasuunnittelija Elina Ronkanen Kymenlaakson Liitto Mikä ampumarataverkoston kehittämissuunnitelma?
LisätiedotEtelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma
Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma 23.10.2015 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359
LisätiedotEtelä-Karjalan ampumaradat
Etelä-Karjalan ampumaradat 2008 Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. +358-5-616 31 00 fax +358-5-616 31 40 kirjaamo@ekarjala.fi Kuvailulehti Tekijä(t) Etelä-Karjalan liitto Nimike Etelä-Karjalan ampumaradat
LisätiedotRATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla - - - - - Ei tiedossa Paikallinen - - - - - - - - Muuta: Radan tiedot puuttuvat.
52 RATAKORTTI 52. Yhdistyksen jäsenmäärä: Pintaala: Huoltotilat Ampumakokeita, ei kilpailutoimintaa Sähköverkkoliitäntä ympäristölupaa (ei vaadittu) Savukosken riistanhoitoyhdistyksen ampumarata Savukoski
LisätiedotKanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Loppuraportti
Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (70) Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 4 2 YLEISTÄ AMPUMARADOISTA
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelma 2019 1 Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelma Julkaisu B:89 ISBN 978-951-766-367-0 (nide) ISBN 978-951-766-368-7 (verkkojulkaisu) ISSN
LisätiedotIson radan arkea. Case Sipoon Keskusampumarata. Curt Sjöblom
Ison radan arkea Case Sipoon Keskusampumarata Curt Sjöblom NCC:n murskaamo Kaatopaikka Sipoon moottorirata Sipoon keskusampumarata SMY:n rata! Perustettu 1981! n. 40 km H:gin keskustasta! SSG:n omistama!
LisätiedotPuolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat
LisätiedotAmpumaratoihin liittyvän ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen
Ampumaratoihin liittyvän ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen Mikko Attila Suomen ympäristökeskus Ampumaharrastusfoorumin seminaari 3.2.2017 Nykyiset menettelyt Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 1.3.2000
LisätiedotMaakuntakaava ja ampumaradat. Suunnittelujohtaja Paula Qvick
Maakuntakaava ja ampumaradat Suunnittelujohtaja Paula Qvick 22.8.2017 Maakuntakaava kaavajärjestelmässä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Periaate: kaavaratkaisu täsmentyy yksityiskohtaisemmassa
LisätiedotAmpumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
LisätiedotRATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat:
RATAKORTTI 50. Paikallistason kilpailuja huolto/majoitustiloja Melun leviäminen ja riskit pohjavedelle selvitetty Raahe Olkijoen ampumarata Raahen kaupunki 2000 Seudullinen ampumakeskus 2 ha Itä Hirvi
LisätiedotPOHJOIS- SAVON MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tarkistamisen 1.vaihe Ampumarataselvitys
POHJOIS- SAVON MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1.vaihe Ampumarataselvitys Pohjois- Savon ulkoampumarata- verkoston nyky6lanne ja kehi7äminen Maakuntakaavaluonnokseen sisällyte7ävät valtakunnallises6,
LisätiedotKymenlaakson ampumarataverkostokyselyn yhteenvetoraportti
Luonnos 4.11.2016 Liite Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmaan: Kymenlaakson ampumarataverkostokyselyn yhteenvetoraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Vastaajan edustama yhdistys, organisaatio
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen
1 JOENSUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN Rakennus- ja ympäristölautakunta MUUTTAMISESTA Muuntamontie 6 18.06.2014 74 80100 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen Puh. (013) 267 7111 Päivämäärä Diaarinumero
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotAMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET
AMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET AMPUMAHARRASTUKSEEN AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA -SEMINAARI 8.3.2013 asianajaja Eino Svinhufvud, RESUL/Edunvalvontatoimikunta 8.3.2013 Reserviläisurheiluliitto Reserviläisurheiluliitto
Lisätiedot80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014
1 JOENSUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.01.2015 10 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 23.01.2015 4615/11.01.00/2014
LisätiedotKainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet
1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta
LisätiedotKAINUUN SEUDULLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIEN AMPUMARATOJEN KEHITTÄMISSELVITYS
Vastaanottaja Kainuun liitto Hannu Heikkinen Sanna Schroderus Asiakirjatyyppi Selvitys, loppuraportti Päivämäärä 27.6.2017 Viite 1510030249 KAINUUN SEUDULLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIEN AMPUMARATOJEN
LisätiedotKyrönpellon ampumaratojen johtosääntö 2016 LIITE 3 1 (9)
1 (9) RATAKOHTAISET ERIKOISMÄÄRÄYKSET 1 KIVÄÄRIRATA 150 METRIÄ - 150 m:n kiväärirata - 50 ampumapaikkaa - ampumakatos (valaistu) - tauluvalot, joiden kytkin on ampumakatoksessa sijaitsevassa maalilaitteiden
LisätiedotAMPUMARATAKYSELY Reserviläisliiton jäsenyhdistyksille
AMPUMARATAKYSELY 2018 Reserviläisliiton jäsenyhdistyksille Suomen suurin maanpuolustusjärjestö 38.000 henkilöjäsentä 18 reserviläispiiriä 329 paikallista yhdistystä 188 avointa yhdistystä 113 reserviläisyhdistystä
LisätiedotAMPUMARATOJEN TULEVAISUUS. Jorma Riissanen
JORMA RIISSANEN Peruskoulutus FT meteorologiassa Entisessä elämässä professorin arvo Ampumaharrastusfoorumin sihteeri foorumin perustamisesta 29.3.2005 alkaen SAL:n ympäristövaliokunta 1997-2004 valtaosaltaan
LisätiedotAmpumaratojen BAT melu
Ampumaratojen BAT melu n päivät 2011 Melutyöryhmän puheenjohtaja Asko Parri Puolustusvoimien ampumaradat meluselvitystilanne Altistuvien määrän pv:n ampumaratojen melualueilla Melualue Asukkaat Vapaaajanasunnot
LisätiedotAnna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala. Ampumarataselvitys Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Anna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala Ampumarataselvitys Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Tekniikka 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Anna-Kaisa Vilén
LisätiedotAmpumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari
Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Helsinki Kansliapäällikö Hannele Pokka Ympäristöministeriö 1 tulevaisuuden näkymät seminaari. Ampumaratoja on Suomessa yli 600, melkein
LisätiedotAmpumaurheilun monitoimikeskus
Ampumaurheilun monitoimikeskus 1 Kouvolan seudun ampumaradat Kouvolan seudulla on 17 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 1276 jäsentä Kouvolan kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä jäseniä
LisätiedotVIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m
VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA Kivääriradat 150/300 m Seppo Tanninen ST RAKENNUSSUUNNITTELU Pöyhöläntie 39, 51900 Juva, p. 040-822 6423 RAKENNUSSUUNNITTELU SEPPO TANNINEN PÖYHÖLÄNTIE
LisätiedotAmpumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle
Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE
LisätiedotLIITE 9A. Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat TIEDOT AMPUMARATOJEN TOIMINNASTA
mape Kiväärirata 150m (keskusampumarata) Puolustusvoimat 98%, muut 2% (reserviläisjärjestöt, 25 kpl rynnäkkö, tarkkuus ja konekiväärit, pistoolit käytössä vuodessa 164 000 100 % Käyttöönottovuosi 1957
LisätiedotVEHKATAIPALEEN AMPUMARATA-ALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ alkaen toistaiseksi
Vehkataipaleen ampumarata AMPUMARATALAIN 763/2015 MUKAINEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Sivu 1( 8 ) VEHKATAIPALEEN AMPUMARATA-ALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Voimassaolo Perusteet 19.8.2015 alkaen toistaiseksi Ampumaratalaki
LisätiedotPohjois-Savon liiton julkaisu A:58. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008
1 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:58 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 e-mail:
LisätiedotYleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat
Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS 8.1.-15
1 Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS 8.1.-15 2 Sisällys Alkusanat 1. Ampumaratojen tarve 2. Lupakäytännöt ja lakiuudistus 3. Ampumaratojen ympäristövaikutukset
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän
LisätiedotHaapajärven Ampumaseura ry. (HaaAs) TOIMINTALINJA
Haapajärven Ampumaseura ry. (HaaAs) TOIMINTALINJA 9.12.2017 Sisällysluettelo 1. Visio 2. Eettiset linjaukset 3. Nuorisotoiminta 3.1 Ampumakoulu, 3.2 Koululaisammunnat 4. Muu toiminta 5. Kilpailutoiminta
LisätiedotAmpumaratojen ympäristölupaopas
Ampumaratojen ympäristölupaopas Outi Pyy/SYKE ( Elise Sahivirta/YM ) Lammin päivät 5.10.2011 Ampumaratojen ympäristölupaopas Ampumaratojen ympäristölupaopas on valmisteltu sekä toimijoiden (ampumaseurat,
LisätiedotTOIMINTA KYRÖNPELLON AMPUMARADOILLA
Etelä-Savon aluetoimisto TOIMINTA KYRÖNPELLON AMPUMARADOILLA 1 Johtosuhteet, ylläpito, hoitovastuu ja yhteistoiminta Alue on sotilasaluetta, jonne ovat oikeutettuja pääsemään: sotilasosastot ja Puolustusvoimien
LisätiedotEtelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma
Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma 16.05.2016 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359
LisätiedotJulkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani. Julkaisun kuvat: Anu Seppänen. Julkaisun pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 ISSN-L 2323 7570
Kainuun seudullisesti merkittävät ampumaradat 2013 0000 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Julkaisun kuvat: Anu Seppänen Julkaisun pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 ISSN-L 2323 7570
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNNAN AMPUMARATASELVITYS LUONNOS 7.12.2005
UUDENMAAN MAAKUNNAN AMPUMARATASELVITYS LUONNOS 7.12.2005 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. AMPUMARATASELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1 2. AMMUNNAN HARRASTAJAMÄÄRÄT 3 3. AMPUMARATATYYPIT 5 4. AMPUMARATOJEN
LisätiedotUudenmaan ampumaradat -verkoston kehittämissuunnitelma
Uudenmaan ampumaradat -verkoston kehittämissuunnitelma Uudenmaan liiton julkaisuja 2018 / luonnos 1 Kansikuva: Lotta Jaakkola Uudenmaan liitto //
LisätiedotUudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009
1 / 7 Uudenmaan piirin SRA-mestaruuskilpailu 2009 Aika: 18.4.2009 Järjestävä seura: Kirkkonummen seudun reserviläiset ry. Paikka: Upinniemen varuskunnan ampumaradat 2 / 7 Yleistä infoa kisasta Kulkuluvat
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (6) 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee selvitystä ampumaratahankkeen eteenpäin viemisestä (b-asia)
LisätiedotYmpäristönsuojelulaki ja ampumaradat. Kansliapäällikkö Hannele Pokka 25.4.2014
Ympäristönsuojelulaki ja ampumaradat Kansliapäällikkö Hannele Pokka 25.4.2014 Ampumaradat Ampumaharrastuksella ja radoilla on pitkä historia ja harrastajien määrä on koko ajan nousussa. Ampumaurheilua
LisätiedotAMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET
AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖNSUOJELUHAASTEET ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriö ympäristönsuojeluosaston ympäristöriskit-ryhmän päällikkö erityisalana pilaantuneet alueet ja maaperänsuojelu
LisätiedotMaakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta
Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Tuli seis vai turvallisia laukauksia -seminaari 25.4.2008 Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto 2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN MALLI 3 MAANKÄYTTÖ-
LisätiedotPIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007. Pirkanmaan liiton julkaisu B
PIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007 B Pirkanmaan liiton julkaisu B PIRKANMAAN AMPUMARADAT 2007 Kannen kuva: Nokian ampumarata, kuva Timo Kivelä SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...5 1. AMPUMARATASELVITYKSEN TAUSTA JA
LisätiedotAmpumaharrastuksen kehittämishanke
Ampumaharrastuksen kehittämishanke ASEET JA VASTUULLISUUS 13.3.2009 Hankepäällikkö Markku Lainevirta 1 Vastuullisen ampumaharrastuksen kulmakivet 1. Ajantasainen lainsäädäntö 2. Ampumakoulutuksen kehittäminen
LisätiedotHakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n
LisätiedotSuomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piirin kilpailukalenteri 2017
Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piirin kilpailukalenteri 2017 Hirvenhiihto 11.02 Kajaani,Hoikanportti SM hirvenhiihto esikisa PK-piiri/Ilm. Tapio Kiiskiselle 0503232737 18.02 Ilomantsi Hirvenhiihto
LisätiedotLahnuksen ampumarata, Espoo
Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys
LisätiedotAnna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala AMPUMARATASELVITYS POHJANMAALLA, KESKI-POHJANMAALLA JA ETELÄ-POHJANMAALLA
Anna-Kaisa Vilén ja Riku Kohtala AMPUMARATASELVITYS POHJANMAALLA, KESKI-POHJANMAALLA JA ETELÄ-POHJANMAALLA Tekniikka 2015 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Anna-Kaisa Vilén
LisätiedotSiviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä Ajalla
Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä 2016-2017 Ajalla 2.11.2016-16.4.2017 18.4.2017-.1.10.2017 Ampumisen edellytyksenä on: Valvoja käyttää ylintä määräysvaltaa ampumavuorojen aikana. Hänen
LisätiedotAselakikysely. Sukupuoli. Ikäryhmä
Aselakikysely Sukupuoli Mies Nainen 86,9% 13,1% 94,9% 5,1% 95,9% 4,1% 96,3% 3,7% 97,3% 2,7% Ikäryhmä alle 30 vuotta 30 40 40 50 50 60 yli 60 14,9% 23,5% 22,4% 19,5% 19,7% 15% 25,7% 26,2% 21% 12% 13,9%
LisätiedotHämeenlinnan Ampumaseura ry Sinettiseura
Hämeenlinnan Ampumaseura ry Sinettiseura Urheiluseuran toimintalinjaus 2017-2018 Nuorisotoiminta Ampumaurheilukurssi Ampumaurheilun alkeiskurssi järjestetään lapsille ja nuorille joka syksy. Ampumaurheilukurssi
LisätiedotAMMUNTA. kivääri- ja pistoolilajit, sisäradat mm. OKM/SLA ry
kivääri- ja pistoolilajit, sisäradat 1250 mm Sisäradoilla tauluvalaistus on oltava vähintään 1500 luxia, suosituksena 10 m radalla 1800 luxia ja 50 m radalla 3000 luxia. Yleisvalaistus vähintään 300 luxia,
LisätiedotUUDENMAAN AMPUMARATAVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
UUDENMAAN AMPUMARATAVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Uudenmaan liiton julkaisuja E 218-2019 Uudenmaan liiton julkaisuja E 218 2019 ISBN 978-952-448-517-3 ISSN 2341-8885 Kansikuva: Lotta Jaakkola Uudenmaan
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotUudenmaan ampumaradat
Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liitto 2007
LisätiedotHyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014
Hyvinkään rhy Radan valvontapalaveri 2014 Yleistä Viimeaikaiset aseiden väärinkäytöt esim kouluissa ovat luoneet kielteistä asennoitumista aseita ja myös ampumaratoja kohtaan. Yhteiskunnan kielteinen asenne,
LisätiedotAMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1
AMPU-hanke Ehdotus tulevaisuudelle Projektipäällikkö Markku Lainevirta 25.4.2008 1 Osallistujatahot Hankkeen ohjausryhmänä toimii Ampumaratafoorumi, jossa on edustettuna Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen
LisätiedotTemppelivuoren ampumaradan järjestyssääntö rakennusaikainen
Temppelivuoren ampumaradan järjestyssääntö rakennusaikainen Temppelivuoren ampumaradan toiminnasta vastaa Turku IPSC ry, jolla on oikeus määritellä ratojen käyttöoikeus sekä antaa kaikkia käyttäjiä koskevia
LisätiedotTYRRIN RATAVUOROT
TYRRIN RATAVUOROT 2 2016 VASTUU: Ampuja / ampuvan osaston johtaja on vastuussa Tyrrin johtosäännön mukaisesta toiminnasta ml. muiden ampujien kuulonsuojaus SEURAT= Seurojen vast, käyttövuoro AMPUMARATA
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto
Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari 25.4.2014 Tapio Ojanen Esityksen sisältö: Maakuntakaavoitus yleisesti Päijät-Hämeen ampumaradat ja moottoriurheilualueet
LisätiedotAMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖLUPAOHJEISTUS
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖLUPAOHJEISTUS LUONNOS 4.3.2011 AMPY-työryhmä 1 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE... 5 2 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET... 6 3 TIETOA AMPUMARADOISTA... 7 3.1 Ampumaradan määritelmä...
LisätiedotAMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA
AMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA NÄKEMYKSIÄ ASE- JA AMPUMAHARRASTAJIEN NÄKÖKULMASTA 25.4.2008 / Risto Aarrekivi TOIMIJATAHOT Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat,
LisätiedotLuvan hakija Oulaisten riistanhoitoyhdistys Honkarannatie Oulainen Y-tunnus
OULAISTEN KAUPUNKI Valvontalautakunta Revonkatu 1 86300 Oulainen YMPÄRISTÖLUPA Annetaan julkipanon jälkeen 1.6.2017 1 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien
LisätiedotRESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE
OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN AMPUMA- RATASELVITYS SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VER- TAILU JA YLEISSUUNNITELMAT SUUNNITELMASELOSTUS
Toukokuu, 2014 JOENSUUN SEUDUN AMPUMA- RATASELVITYS SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN VER- TAILU JA YLEISSUUNNITELMAT SUUNNITELMASELOSTUS SUUNNITELMASELOSTUS Tarkastus 28.3.2014 Päivämäärä 28.3.2014 Päivitetty 8.5.2014
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIEKSAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN LIEKSAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN 2 (4) LUONNOS 29.08.2017 LÄHTÖKOHDAT Tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on
LisätiedotTuulivoimatuotantoalueen melu
Tuulivoimatuotantoalueen melu John Öst Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2017 Tuulivoiman keskeiset vaikutukset Keskeisiä vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset maisemaan, linnustoon ja turvallisuuteen
LisätiedotMaavoimien Esikunta 1 (5) Henkilöstöosasto Liite 5 MIKKELI
Maavoimien Esikunta 1 (5) AMPUMARADAN SUOJARAKENTEILLE ASETETTAVIA VAATIMUKSIA 1 TAUSTAVALLI 1. Taustavallin on noustava kauttaaltaan vähintään 34 :n kulmassa luotien lentorataan nähden. Taustavallin pinnan
LisätiedotSiviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä Ajalla
Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä 2016-2017 Ajalla 2.11.2016-5.3.2017 6.3.2017-.1.10.2017 Ampumisen edellytyksenä on: Valvoja käyttää ylintä määräysvaltaa ampumavuorojen aikana. Hänen
Lisätiedot1 / 16 KL/170/ L/201 7 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET KYMENLAAKSON AMPURATAVERKOSTON NYKYTILASELVITYKSESTÄ JA KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ASIAOTE
1 / 16 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET KYMENLAAKSON AMPURATAVERKOSTON NYKYTILASELVITYKSESTÄ JA KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ASIAOTE KL/10/1004000L/201 1 Haminan kaupunki, kaupunkisuunnittelu KL/195/1004000L/201 1
LisätiedotPOHJOIS-SAVON AMPUMARATASELVITYS. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040
POHJOIS-SAVON Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVA 2040: TYÖNUMERO: 20601276 POHJOIS-SAVON LIITTO SWECO YMPÄRISTÖ OY KUOPIO Kansikuva: Raasion ampumaurheilukeskus, Siilinjärvi
LisätiedotJakeluasemat pohjavesialueella - JAPO -ohjeen uudistus. Juhani Gustafsson Ympäristö- ja turvallisuuspäivät Hämeenlinna
Jakeluasemat pohjavesialueella - JAPO -ohjeen uudistus Juhani Gustafsson Ympäristö- ja turvallisuuspäivät 28.9.2016 Hämeenlinna Taustaa Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) 160 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle talousarvioaloitteesta, joka koskee määrärahan varaamista ampumaratahanketta varten HEL 2014-012193
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten 25.3.2015
1 Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten 25.3.2015 2 Sisällys Alkusanat 1. Ampumaratojen tarve 2. Lupakäytännöt ja lakiuudistus 3. Ampumaratojen ympäristövaikutukset
LisätiedotAmpumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 10 2017 Ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista Noora Herranen, Mikko Attila, Outi Pyy ja Jouko Tuomainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ympäristöministeriön raportteja
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotJakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,
Jakeluasemat pohjavesialueella Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari, 21.11.2017 Taustaa Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot
LisätiedotSiviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015)
Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 (20.4.2015-4.10.2015) Ampumisen edellytyksenä on: - Ilmoittautuminen ja kirjautuminen valvojalle ennen ammuntaa. - Ammunnan jälkeen ammuttujen laukausten
LisätiedotALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015
ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotLiite 1 Ampumaratakohtaiset tiedot (ratakortit)
Liite 1 Ampumaratakohtaiset tiedot (ratakortit) Seuraavassa esitetään kohdekorttien muodossa ratakohtaiset tiedot Pohjois-Pohjanmaan ampumaradoista. Myös mahdollisista uusista ampumaratojen sijaintipaikoista
LisätiedotRantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Siimes) Kuva 1: Sijainti LUONNOS Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
LisätiedotKUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä
Lisätiedot14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl
LisätiedotVastaanottaja Kainuun Liitto. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA
Vastaanottaja Kainuun Liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.6.2017 KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELU- ALUEIDEN LASKENTA KAINUUN SEUDULLISTEN AMPUMARATOJEN MELUALUEIDEN LASKENTA Päivämäärä
LisätiedotUudistuva lainsäädäntö
Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,
LisätiedotSiviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä/2012 ( )
Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä/2012 (2.4.2012-28.10.2012) Huom! MUISTAKAA MERKITÄ AMMUTUT LAUKAUKSET!!! 300 metrin ampumaradalta peritään seuralta maksu 5 senttiä/laukaus. Harjoitusvuorot ovat
LisätiedotRUUTIKANKAAN MASTER PLAN. Hankesuunnitelman luonnos, kesäkuu 2016 Limingan kunta
RUUTIKANKAAN MASTER PLAN Hankesuunnitelman luonnos, kesäkuu 2016 Limingan kunta Hakija: Limingan kunta Yhteistyötahot: Lumijoen kunta, Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry Suunniteltu toteutusaika: 1.8.201
Lisätiedot