UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN 2014-2015
SISÄLLYS Liikkuva koulu 04 Mentoroinnista ideoita ja tukea 05 Tehdään liikuntalupaus! 06 Osallisuuden polku aktivoi 08 Kokeilemalla helposti liikkeelle 10 Kampanjat innostajina 12 Koulutuksista osaamista 16 Liikkumalla työhyvinvointia 18 Monipuolista kerhotoimintaa 20 Aamu- ja iltapäivätoiminta 21 Liikuntaolosuhteiden kehittämisen askeleet 22 Alueiden yhteystiedot 24 Lajikampanjat ja -tutustumispäivät 14 Teksti: VALO Visuaalinen ilme: Bond Marko Salonen Taitto: Visualis Oy 2014 Paino: Forssan Kirjapaino 02
LIIKUTTAVAN HYVIÄ KOULUPÄIVIÄ! Me Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät haluamme olla mukana tukemassa kouluanne ja kuntaanne matkalla kohti entistä liikkuvampaa ja aktiivisempaa koulupäivää, matkalla kohti Liikkuvaa koulua. Haluamme haastaa teitä kaikkia mahdollistamaan monipuolinen liikkuminen kaikkina koulupäivinä jokaiselle lapselle. Keinot päämäärän saavuttamiseen ovat monet. Miten teidän koulunne asian ratkaisee, sen voitte päättää itse. Me tarjoamme tueksenne mm. koulutusta, asiantuntija-apua, materiaaleja, kampanjoita ja toimintamalleja. Tämä esite kertoo palvelutarjonnastamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kun jokin asia kiinnostaa. Yhteistyötahojen kanssa matkaa on mukavampi tehdä ja päämäärä helpompi saavuttaa. Tervetuloa yhteiselle matkalle! Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät 03
LÄHTEKÄÄ MATKALLE LIIKKUVAKSI KOULUKSI Rekisteröikää koulunne Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi. Rekisteröityminen on maksutonta. Saatte käyttöönne monista eri toimijoista koostuvan Liikkuva koulu -tukiverkoston avun, esimerkiksi: o valmiita materiaalipaketteja o konkreettisia ideoita koulupäivään o suunnittelun ja arvioinnin työkaluja o yhteisiä tapaamisia o tietoa oman alueenne koulutuksista ja koulua auttavista tahoista samaan paikkaan koottuna. Rekisteröi koulusi Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Suomessa jo 800 koulua toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Lisätietoja liikkuvakoulu.fi. Liikkuva koulu -toiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen on myös mahdollista hakea rahoitusta. Liikkuva koulu -ohjelman rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitus toteutetaan veikkausvoittovaroin. 04
MENTOROINNISTA IDEOITA JA TUKEA Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulupäivän liikunnallistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aluejärjestöjen kokeneet, innostuneet ja kannustavat mentorit tietävät millaisia toimenpiteitä toimintakulttuurin muutos edellyttää. Heillä on osaamista toimia koulujen apuna alun tarvekartoituksesta uusien toimintamallien vakiinnuttamiseen saakka, he osaavat tarjota erilaisia työkaluja muutoksen toteuttamiseen ja auttavat rahoituksen hakemisessa. Kysy mentorointitukea oman alueesi liikunnan aluejärjestöltä. Aluejärjestöjen yhteystiedot löydät esitteen takakannesta. Rehtori Juha Marttila, Varilan koulu, Sastamala Sastamalassa toteutettiin elämänhallintahanke, jonka tavoitteena oli siirtää painopiste pahoinvointipalveluista ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin. Samansuuntainen kehitystyö jatkuu. Koulujen liikkeen lisääminen on yksi osa tätä kokonaisuutta: kun lapset aktivoituvat edes koulupäivän aikana, he voivat paremmin nyt ja aikuisina. Pienilläkin toimenpiteillä ja investoinneilla pääsee pitkälle, jos asenne on kohdillaan. Opettaja Tapio Ala-Rautalahti, Kilvakkalan koulu, Ikaalinen Mentori auttaa suunnitelman laatimisessa sekä toimenpiteiden aikatauluttamisessa ja toteuttamisessa: hän sparraa sekä koulun ett kunnan väkeä koko prosessin ajan. Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Pysyvä toimintakulttuurinmuutos tietysti työllistää varsinkin alussa, mutta onnistumiset ja hyvä palaute motivoivat ja antavat virtaa. Sivistysjohtaja Esa Siirilä, Kalajoen kaupunki Tällaiset hankkeet ovat kaupungin imagolle todella mannaa. Niiden merkitys näkyy tulevaisuudessa kaupungin terveys- ja sosiaalimenojen pienenemisenä. Ilmapiiri kaupungissa on raikas ja liikunnallinen. 05
TEHDÄÄN LIIKUNTALUPAUS! Mikä ihmeen Liikuntalupaus? Liikuntalupaus on haaste kouluyhteisölle. Haasteella haluamme innostaa koulunne oppilaita ja henkilökuntaa huolehtimaan omasta ja yhteisestä liikkumisesta sekä hyvinvoinnista koulupäivän aikana. Liikuntalupaus kertoo kouluyhteisön tahdosta. Lupauksen tavoitteet halutaan mahdollistaa ihan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Voisiko teidän koulunne tehdä liikuntalupauksen? Haastakaa oma koulunne mukaan ja laittakaa haaste kiertämään! Liikuntalupaus Haluamme o antaa jokaiselle oppilaalle jokaisen koulupäivän aikana mahdollisuuden liikkua vähintään tunnin o tuottaa positiivisia liikuntakokemuksia niin vähän liikkuville kuin jo liikunnallisen elämäntavan omaaville oppilaille o kehittää koulun toimintaympäristöä ja liikuntavälineistöä yhdessä oppilaiden kanssa o lisätä toiminnallisuutta ja aktiivisuutta jokaiseen koulu- ja työpäivään. Miten liikuntalupaus tehdään? Kouluyhteisö tekee yhteisen päätöksen liikuntalupauksesta. Kun olette sopineet lupauksen tekemisestä, tilatkaa oheismateriaali kouluunne osoitteesta www.sporttikauppa.fi/liikuntalupaus Mitä lupauksen tekemisen jälkeen tapahtuu? Liikuntalupauksen tehneelle koululle lähetetään lupauksesta kertovia merkkejä, joita voitte laittaa esille esim. sisäänkäyntien yhteyteen ja luokkien oviin. Näkyvä tunnus kertoo kouluyhteisöllenne, huoltajille ja muille ulkopuolisille tahoille koulunne liikunnallistamisen tavoitteesta sekä muistuttaa teitä päivittäisestä liikkumisesta. Tunnuksien lisäksi postitamme teille samalla lomakepohjat, joihin jokainen luokka ja oppilas voi halutessaan tehdä myös oman liikuntalupauksensa. 06
LIIKETTÄ KAIKILLE TUNTI JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ LIIKUNTALUPAUS Kirkonkylän koulu, 5B-luokka Lupaamme - kannustaa kaikkia luokkamme oppilaita liikkumaan välituntien aikana. - innostaa ja auttaa koulumme nuorimpia oppilaita yhdessä liikkumiseen. - olla esimerkillinen luokka koulumatkojen kulkemisesta kauramoottorilla. - keksiä yhdessä opettajan kanssa tapoja liikkeen lisäämiseen kaikille oppitunneille. LIIKUNTALUPAUS Mikko Mooveri, 8A Lupaan - kulkea entistä useammin koulumatkani kävellen tai pyörällä. - kutsua kavereitani pelaamaan ja liikkumaan niin koulussa kuin koulupäivän jälkeenkin. - osallistua välkkärikoulutukseen ja toimia vertaisohjaajana muille koulun oppilaille. 07
OSALLISUUDEN POLKU AKTIVOI Eri järjestöt, ohjelmat ja monet tahot tarjoavat lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen valmiita toimintamalleja ja käytänteitä, materiaalia sekä verkkosisältöjä. Yhteistyötahojen osaamista ja tukipalveluita hyödyntämällä koulun toimintaa voidaan kehittää entistä enemmän oppilaita aktivoivaan ja innostavaan suuntaan. Liikuntajärjestöjen vahvinta osaamista on toiminnallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen koulupäivään. Lisääntyneellä liikkeellä ja osallisuuteen kannustavilla rooleilla on havaittu olevan yhteyksiä mm. kiusaamisen vähenemiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, työrauhaan, kouluilmapiiriin ja -viihtyvyyteen sekä oppimiseen. Nämä ovat samoja tärkeitä tavoitteita, joita KiVa Koulu ja MLL:n kummioppilas- ja tukioppilastoiminta edistävät. Eri toimintamallit ja käytänteet tukevatkin parhaimmillaan toinen toistaan koulun arjessa. Osallisuuden polku kattaa koko perusopetuksen Valon ja liikunnan aluejärjestöjen kehittämistä toimintamalleista ja käytänteistä on rakennettu koko perusopetuksen kattava kokonaisuus, jonka kantavana teemana on oppilaan osallisuuden vahvistaminen. Osallisuuden polku tarjoaa vinkkejä ja ideoita toiminnan kehittämiseen ja oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen eri vuosiluokilla. Osallisuuden polku aktivoi kaikkia koulun oppilaita. Oppilaat o oppivat ottamaan ja kantamaan vastuuta o kehittyvät aktiivisiksi ja osallistuviksi yhteisön jäseniksi. Voitte muokata osallisuuden polusta omaan arkeenne ja kouluunne parhaiten sopivan mallin. Valo ja liikunnan aluejärjestöt ovat aina käytettävissänne. Tarkempia tietoja osallisuuden polun eri vuosiluokkien toimintamalleista, niihin liittyvistä koulutuksista, tukimateriaaleista ja -palveluista löytyy verkkosivuiltamme KiVa Koulu (www.kivakoulu.fi) KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jonka toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kaikille oppilaille tarkoitetut oppitunnit, joilla käsitellään kiusaamiseen liittyviä teemoja sekä keskustelut, joihin ryhdytään kiusaamisen tullessa ilmi. Tavoitteena on saada koulusta mieluisa toimintaympäristö, jossa ketään ei kiusata. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan KiVa Koulussa välittömästi. Ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on, ettei kiusaamistilanteita edes tulisi. Kummioppilas- ja tukioppilastoiminta (www.mll.fi/kouluille) Kummioppilas- ja ja tukioppilastoiminta ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämiä toimintamalleja. Ne ovat osa toimintakulttuuria, jossa edistetään kouluviihtyvyyttä ja parannetaan koulun ilmapiiriä järjestämällä lasten ja nuorten itse ideoimaa toimintaa. Tavoitteena on, että kaikki voivat toimia yhdessä ja ketään ei jätetä ulkopuolelle lle tai kiusata. OSALLISUUDEN POLKU Taukoliikuntaohjaaja 2. lk ystävätoiminta 3. lk 4. lk (Välkkäriohjaaja- 5. lk Välitunti- Välkkäri 1. lk 1.-2. lk 3. lk koulutus) 4.-5. lk 08
Oppilaat aktiivisina toimijoina Lasten ja nuorten valmiuksia kantaa vastuuta omista ja yhteisistä asioista voidaan tukea kouluissa oppilaiden osallisuutta vahvistamalla. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia ottaa osaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 1.-2. luokat o Oman luokan taukoliikunnan tai aamujumppien ohjaajat - Oppilaat saavat ohjaamistaan tauko- tai aamujumpista kokemusta muiden oppilaiden ohjaamisesta sekä heidän ohjattavana olemisesta. 3. luokka o Välituntiystävät Kukaan ei jää yksin leikkimään - Oppilaita ohjataan huomaamaan pihalla tai koulumatkoilla itsekseen jääviä lapsia (1.-3. luokat) ja kutsumaan heitä mukaan yhteisiin leikkeihin. Koulupihalle voidaan sopia yhteinen kokoontumispaikka ja tietyistä viikon välitunneista yhteisiä leikkivälitunteja. 4.-5. luokat o Välkkäriohjaajat - Oppilaat kehittävät, aktivoivat ja ohjaavat koulun välituntitoimintaa. He oppivat ottamaan vastuuta niin välituntitoiminnan suunnittelusta kuin toteutuksesta. Muita oppilaita aktiivinen välituntitoiminta ohjaa mielekkääseen tekemiseen koulupäivän aikana. o Koulutuksen välkkäreille voi pitää itse tai kysyä kouluttajaa liikunnan aluejärjestöltä. 6. luokka o Tapahtumien ja kilpailujen järjestäjät - Oppilaat ottavat vastuuta koulun liikunnallisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä. Ne voivat olla välitunnin, koulupäivän tai pidemmän aikavälin mittaisia. Virikkeellinen toimintakulttuuri luo viihtyvyyttä kaikkien oppilaiden arkeen. - Järkkää tapahtuma -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä. 7.-9. luokat o Yläkoulun välkkärit - Koululla sovitaan erilaisia kehittämisryhmiä (välkkärit, tukioppilaat, oppilaskunnan hallitus), joihin oppilaat voivat halutessaan liittyä. Kehittämisryhmät voidaan sopia tarvittaessa myös luokkaastekohtaisiksi. o Välkkärien sisällä voidaan sopia eri tiimejä, joiden tehtävänä voi olla - välituntitoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen - tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen - tapahtumista tiedottaminen ja markkinointi - oppilasvaikuttaminen (esim. olosuhteiden ja välineistön kehittäminen) o Moninaiset kehittämistehtävät tiimeissä mahdollistavat myös "ei niin liikunnallisten" nuorten osallistumisen koulupäivän liikunnallistamiseen. o Yläkoulun välkkäri -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä. Turnauksien ja tapahtumien ohjaaja, välituntilainaamo 6. lk 6. lk 7.-9. lk Tapahtumajärjestäjät Välituntitoiminnan ohjaajat Tiedottajat Vaikuttajat 09
KOKEILEMALLA HELPOSTI LIIKKEELLE Verkkaripäivä, tuolittomat tunnit ja pihaleikkitunnit ovat oppilaiden yksinkertaisia ideoita, joilla on pystytty lisäämään liikettä ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Kokeilukulttuuri on idean kehittämistä käytännön tekemisen, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Oleellinen osa kokeilua on oppiminen. Se edellyttää onnistumisen ja epäonnistumisen arviointia jo kokeilun aikana. Korjausliikkeiden jälkeen kokeilut synnyttävät uuden toimintamallin, joka parhaimmillaan jää elämään ja kasvamaan myös kokeilun jälkeen. Mitä kokeilukulttuurilla tavoitellaan? Kokeilussa haetaan toimintatavallisia muutoksia sekä yhteistyön vahvistamista. Ratkaisuna ei ole lisäresurssit vaan nykyisten resurssien parempi hyödyntäminen ja käyttö. Uudet ratkaisut löytyvät usein verkostoista ja yhteistyön uusista muodoista. Kokeilukulttuurissa luotetaan ihmisten omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen itseään koskevissa asioissa. Kokeilukulttuuria kannattaa kokeilla! Kokeilukulttuuri kannustaa uusien ratkaisujen luomiseen ja haastaa suunnittelusta tekemiseen. Esiin nousseisiin ongelmiin voidaan etsiä ja löytää vastauksia jo matkan aikana. Kestoltaan kokeilut voivat vaihdella yhden päivän aikana tapahtuvista muutaman kuukauden mittaisiinkin kokeiluihin. Ne voivat olla pienimuotoisia tai vaikutuksiltaan laajoja paikallisia tai valtakunnallisia kokeiluja. Kokemuksia kokeilukulttuurista Jokainen kokeilun aloittaminen on tärkeä ja omanlaisensa. Millainen on se tavoite, joka aloittaa kokeilutoiminnan paikkakunnalla? Missä tai mistä syntyy kipinä? Mistä syntyy visio suunnasta? Jokaisella paikkakunnalla on omat toimintatapansa ja kulttuurinsa. Olennaista on luoda sellainen ilmapiiri ja työtavat, jossa jokainen toimija tuntee osallistuvansa tavoitteiden rakentamiseen. TUTUSTU: www.liikkuvamikkeli.fi www.sport.fi/lasten-ja-nuortenurheilu/apua-arkeen/kasvaurheilijaksi-jyvaskylassa 10
Kokeilukulttuurin tunnuspiirteitä o Lupa tehdä eri tavalla. Onnistuminen ja epäonnistuminen ovat yhtä arvokkaita tuloksia. o Pieni budjetti, nopea aikataulu ja kevyt rakenne. o Työ tapahtuu verkostoissa yhdessä sovitun tavoitteen suuntaisesti. Matkalla opitaan ja jaetaan osaamista yhdessä. o Kokeiluun kannustavat asiat, ideat ja ratkaisut nousevat käytännön toimijoilta ja tekijöiltä. Eteneminen tapahtuu toimijan ehdoilla. o Kokemukset ovat helposti levitettävissä muillekin. o Viestintä tukee kokonaisuutta millaiseksi kokeilu kasvaa käytännössä ja ihmisten mielissä. Kokeilu Jyväskylässä: TÄYDELLINEN KOULUVIIKKO Tavoitteena oli järjestää hyvin pienellä etukäteissuunnittelulla ja ilman ylimääräisiä resursseja teemaviikko, jolloin kaikki Jyväskylän kaupungin peruskoululaiset liikkuvat jokaisena koulupäivänä vähintään yhden tunnin ajan. Ideasta kokeiluun Idea esiteltiin aluksi opetusjohtajalle. Tämän jälkeen opetuksen johtoryhmässä päätettiin kokeiluun lähtemisestä ja rehtorien kanssa sovittiin kokeilun ajankohdasta. Asiasta informoitiin myös keskeisiä yhteistyötahoja. Kukin koulu sai itsenäisesti päättää, miten he toteuttavat teemaviikon, kunhan tavoite, tunti liikettä, toteutuisi jokaisen oppilaan kohdalla viikon jokaisena koulupäivänä. Koulut miettivät yhdessä oppilaiden, henkilökunnan ja heidän huoltajiensa kanssa toteutustapoja viikolle. Tukea ja neuvoja sai tarvittaessa kokeilua ohjaavalta taholta. Yhteistyöhön kutsuttiin mukaan mm. urheiluseuroja. Kokemuksia Kaikki koulut ottivat osaa kokeiluun. Viikon aikana yli 12 000 oppilasta sekä suuri osa koulujen henkilökunnista liikkui tavoitteena olleen määrän. Kouluissa oli monenlaisia haasteita, joten koulujen toteutustavat tavoitteeseen pääsemiseksi vaihtelivat suuresti. Onnistuneiden ratkaisujen löytäminen vahvisti itse kunkin toimijan luottamusta omaan osaamiseen. Koulut kokivatkin viikon hyvin onnistuneena ja kaikki koulut ilmoittivat kokeilusta jäävän pysyviä käytänteitä koulunsa arkeen. Kokeiltiin mm. o Tuolittomat tunnit o Painivälkät o Verkkaripäivä o Pihaleikkitunti o Kotiseutukävely o Opettajien kävelykokous o Toiminnallinen vanhempainilta o Koko koulun aamujumppa o Liikkavaksit leikittivät välitunneilla o Frisbee-golf rata metsässä 11
KAMPANJAT INNOSTAJINA Kampanjoiden tavoitteena on tuoda uusia virikkeitä ja innostaa koko kouluyhteisöä liikkeelle. Mahdollisimman moni lapsi, nuori ja aikuinen halutaan saada liikkumaan ja matkalle kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikuntakampanjoiden ja -tapahtumien tavoitteena on tarjota monenlaista virikettä kunkin oman sekä yhteisen liikkumisen tueksi. Ei ole väliä miten liikut kunhan liikut! Alakoulun liikuntakampanjat LIIKUNTASEIKKAILU Liikuntaseikkailu on koko luokan yhteinen seikkailu päivittäisen liikunnan lisäämiseksi. Ilmoittautuessaan luokka saa maksutta mittavan, liikkumaan innostavan materiaalipaketin. Kampanjan perusajatuksena on kerätä liikuntarasteja omaan liikuntakorttiin. Liikkuminen voi koostua lyhyistä ja monipuolisista suorituksista pitkin päivää, hengästyttävää liikuntaa unohtamatta. Jokainen kerätty rasti vie luokan seikkailua eteenpäin kohti uusia kaupunkeja, maita ja mantereita. Merkittävä osa kampanjaa on liikunnan ja oppimisen yhdistävä nettiseikkailu, joka tarjoaa kouluille paitsi liikuntavinkkejä, myös monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntää alustaa eri aineiden opetuksessa. Kun koko koulu osallistuu samanaikaisesti Liikuntaseikkailuun, mahdollistaa se yhteisten tapahtumien tai haasteiden toteuttamisen ja edistää tällä tavoin koulun yhteisöllisyyttä. ILMOITTAUDU MUKAAN 1.12. ALKAEN!! Valon yrityskumppanit vauhdittavat kampanjoita 12
Yläkoulun liikuntakampanjat TAISTO TAISTO - tarkoittaa hyvää fiilistä,tiukkaa treenaamista ja hauskaa yhdessäoloa. Taisto on yläkoululaisille suunnattu rento lihaskuntokampanja, joka osoittaa lihaskunnon treenaamisen olevan kaikkea muuta kuin tylsää. Taiston treenijakso Taiston treenijakso on kampanjan sydän. Tarjoamme ideoita ja vinkkejä, joiden avulla nuoret voivat treenata liikuntatuntien lisäksi välitunneilla ja vapaa-ajalla. Vinkkejä on tehty mm. julisteiksi, jotka on helppo laittaa esille liikuntasaliin. Vinkit löytyvät myös uutuutena avautuvasta Taiston mobiilisovelluksesta, jonka kaikki kampanjaan ilmoittautuneet voivat ladata treenien tueksi! Opettaja voi valita koululle sopivan ajankohdan treenijakson toteutukselle kevään aikana. Tärkeää on, että treenijakso on riittävän pitkä (5 6 viikkoa). Nuorille kannattaa antaa vastuuta kampanjan ideoinnissa ja toteuttamisessa. Oppilaat voivat mm. aktivoida välitunteja ja järjestää kouluun omia Taisto -tapahtumia. Taisto School Power kilpailu Halutessaan koulu voi hakea kisaamaan alue- ja valtakunnalliseen Taisto School Power -kilpailuun. Monipuolisia haasteita tarjoavalla radalla on kyse nopeudesta, voimasta, kestävyydestä, ketteryydestä ja taidosta! #MunLiike #MunLiike-ohjelman tavoitteena on yläkoululaisten välituntien ja vapaa-ajan aktivointi nuorten suunnittelemalla tavalla. Tarkoitus on innostaa nuoria liikkumaan ja pelaamaan yhdessä koulupäivän aikana sekä jatkamaan liikkumista myös koulupäivän jälkeen liikuntavälineet ovat nuorten käytettävissä koko ajan. Noin kuukauden mittaisen kampanjajakson aikana (huhti-toukokuu) kouluissa järjestetään toimintavälitunteja sekä muuta vapaa-ajan toimintaa nuorten ideoimalla tavalla. Ennen koulussa toteutettavaa kampanjajaksoa osa koulun oppilaista osallistuu vertaisohjaajakoulutukseen. Koulutuksessa he saavat ideoita tulevan kampanjajakson suunnitteluun ja toteutukseen. #MunLiike toteutetaan nuorten ehdoilla ja kielellä. Ohjelma elää vahvasti sosiaalisessa mediassa nuorten toimiessa itse myös sisällöntuottajina. Tukea toteuttamiseen nuoret saavat koulunsa yhdysopettajalta, liikunnan aluejärjestöjen nuorisovastaavilta sekä Valolta. Ilmoittautuminen yläkoulujen sporttikevääseen 27.10. 28.11.2014. Lisätietoja osoitteesta 13
LAJIKAMPANJAT ALA- JA YLÄKOULUIHIN Lajikampanjat tukevat liikunnan toteuttamista eri vuodenajat huomioiden. Valitse vuosittain koulunne liikuntateemoihin soveltuvat lajikampanjat! RATSASTUS Nouse ratsaille-viikko Elokuun viimeisellä viikolla ratsastustalleilla on erilaista ohjelmaa Nouse ratsaille viikon kunniaksi. Tallit ovat valmiita järjestämään tutustumismahdollisuuksia kouluryhmille myös muina aikoina. Lisätietoja Suomen Ratsastajainliitto: kielo.kestinmaki@ratsastus.fi SULKAPALLO Sulkissäpinä -kiertue viikot 34-45 Kiertue toteutetaan Etelä-, Länsi-, Itä- ja Keski-Suomessa. Säpinäkiertueen vastuuhenkilö ohjaa jokaisella koululla 45 minuuttia kestävän tuokion kaikille alaluokille. Kouluille luovutetaan tapahtuman jälkeen mailoja ja pallotuubeja sekä Sulkissäpinä DVD. Lisätietoja Suomen Sulkapalloliitto: tommi.saksa@sulkapallo.fi JÄÄPALLO Jääpallon lajiesittely 1.1-15.3 välisenä aikana Tutustuminen voidaan toteuttaa koululuokassa ja jäällä. Lajitutustuminen vaatii jäädytetyn kentän sekä kypärät jokaiselle oppilaalle. Pallot ja mailat ovat paikalle saapuvalla ohjaajalla. Lisätietoja Suomen Jääpalloliitto: toimisto@finbandy.fi PARALYMPIA -URHEILU Para School Day 1.-31.5.2015 Liikuntapäivä kannustaa oppilaita urheiluharrastukseen ja näkemään, että elämän haasteet eivät ole este unelmien toteuttamiselle. Kiertueella oppilaat pääsevät tutustumaan vammaishuippu-urheilijoihin ja kokeilemaan heidän kanssaan paralympialajeja, kuten maalipalloa, pyörätuolirugbya jne. Paralympiakomitea tuo mukana lajien vaatimat erityisvälineet ja osaamisen. Erillinen haku vuosittain syyskuussa. Lisätietoja Suomen Paralympiakomitea: katja.saarinen@paralympia.fi TENNIS Street Tennis lajiesittelykiertue huhti-toukokuu Kouluilla järjestetään yhden päivän lajiesittelytilaisuus, jossa jokainen luokka pääsee kokeilemaan tennistä noin 30 min. Esittelypäivän sisältöinä ovat minitennis sekä erilaiset taitoharjoitteet. Tapahtumat toteutetaan yhdessä paikallisen tennisseuran kanssa. Lisätietoja Suomen Tennisliitto: henrik.zilliacus@tennis.fi YLEISURHEILU Voimapäivät Voimapäivät valtaavat koulujen pihat. Päivän aikana koululaiset pääsevät hypäämään, heittämään ja juoksemaan. Koulut voivat hakea voimapäiviä kouluunsa helmimaaliskuussa. Voimapäivien toteutus alkaa seuraavana syksynä. Yleisurheileva iltapäivä-kerho Nestle Healthy Kids ohjelma tarjoaa alakouluissa koulun jälkeen organisoitavan Yleisurheilevan iltapäiväkerhon. Kymmenen kerho kertaa haastavat lapset mukaan hyppäämisen, heittämisen ja juoksemisen monipuoliseen maailmaan. Seuraava haku ohjelmaan maaliskuussa 2015. Lisätietoja Suomen Urheiluliitto: marjaana.pontinen@sul.fi LENTOPALLO Koululentisviikko Koululentisviikon liikuntatunneilla teemana ovat pallotemput, temppuradat ja helpot pelisovellukset. Koululentisviikon aikana koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Sovi teidän koulunne koululentisviikon ajankohta! Lisätiedot Suomen Lentopalloliitto: paivi.harri@lentopalloliitto.fi AUTOURHEILU Turvassa tiellä kevätlukukausi Valtakunnallinen tieliikenneturvallisuuskampanja tuo mopoajokoulutukset Suomen yläkouluihin. Koulukäynneillä pureudutaan liikennesääntö- ja asennekasvatukseen. Kampanjan kohderyhmä ovat 8.-luokkalaiset oppilaat. Kampanja mahdollistaa koululle maksuttoman mopoilun infotunnin (45min tai 1h 30min). Kouluttajat ovat Liikenneturvan ja AKK:n kouluttamia. Lisätietoja AKK-motorsport: jani.backman@autourheilu.fi 14
LAJITUTUSTUMISIA KOULUN LIIKUNTA- PÄIVÄÄN TAI VANHEMPAINILTAAN Tiettyyn ajankohtaan sijoittuvien kampanjoiden lisäksi voit tilata lajiesittelyn maksuttoman kouluusi teille parhaiten sopivana ajankohtana. AMPUMAURHEILU "Tule ja testaa tarkkuutesi". Koulupäivän aikana tapahtuva ampumaurheilun lajiesittely.oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja testaamaan tarkkuuttaan.esittelyn toteuttaa paikallinen ampumaurheiluseura ilma-aseradalla tai laserasein kouluissa. Lisätietoja Suomen Ampumaurheiluliitto: timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi PÖYTÄTENNIS Koulupingis Koululla järjestetään pöytätennispäivä, jossa oppilaat pääsevät tutustumaan lajiin. Liitto järjestää paikalle ohjaajan sekä tuo mukaan mailat, pallot sekä tarvittaessa pari pöytää. Lajiesittely tapahtuu luokka kerrallaan yhden oppitunnin ajan. Lajiesittelyn aikana opettajat saavat malleja miten pöytätennistä voi hyödyntää koululiikunnassa tai välituntiliikunnassa. Esittelyssä mukana paikallinen pöytätennisseura mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja: Suomen Pöytätennisliitto: info@sptl.fi VOIMISTELU Voimistelu Asema Vuosittain voimisteluseurat järjestävät Voimistelun Asema -tapahtumia alakouluissa. Lisätietoja Suomen Voimisteluliitto: satu.akerlund@voimistelu.fi AMERIKKALAINEN JALKAPALLO Pelaa flagia eli lippupalloa Lippupallo soveltuu sekä tytöille että pojille yhteisesti pelattavaksi. Koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Lajiesittelyiden painopisteenä ovat lajipaikkakunnat. Esittely sisältää 90 min. lajiesittelyn koulun sisätai ulkotiloissa. Vetäjät toimittavat varusteet. Lisätietoja Suomen Amerikkalaisen jalkapallon liitto: heikki.halttunen@sajl.fi AMPUMAHIIHTO Lajitutustuminen sisältää ampumahiihdon perusteiden opettelun turvallisilla ekoaseilla sekä liikunnan lisäämisen suorituksiin tunnin kuluessa. Toteutuspaikkana toimii liikuntasali tai muutoin sopiva paikka. Koululta lajitutustumiseen tarvitaan perusliikuntavälineet, laji tuo paikalle muut välineet. Lisätietoja Suomen Ampumahiihtoliitto: tapio.pukki@biathlon.fi JALKAPALLO Kaikki Pelissä-tapahtumat Jalkapallon mallitunti: Kivoja lajileikkejä, pelejä ja taitoharjoitteita koulun pihalla tai salissa ala- ja yläkoululaisille kevätlukukaudella. Lisätietoja Suomen Palloliitto: marko.viitanen@palloliitto.fi Tilattavat liikunta- ja lajimateriaalit oppituntien ja liikuntakerhotoiminnan tueksi www.sporttikauppa.fi KÄSIPALLO Käsipallon School Tour Yhden tai useamman päivän lajitutustuminen, jonka aikana mahdollisimman moni luokka pääsee kokeilemaan vauhdikasta käsipalloilua. Tunnilla harjoitellaan pallonhallintaa, syöttöjä ja heittoja sekä tietysti pelataan. Lajitutustumiset järjestetään käsipallopaikkakunnilla yhdessä seurojen kanssa ja resurssien puitteissa myös muualla. Lisätietoja Suomen Käsipalloliitto: paivi.mitrunen@finnhandball.net RINGETTE JA KAUKALOPALLO Ringeten ja/tai kaukalopallon koulutapahtuma Koulupäivän aikana tapahtuva ringeten ja/ tai kaukalopallon lajiesittelyt. Oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan lajitekniikkaa ja pelaamista. Esittelyn toteuttaa paikallinen urheiluseura. Välineet tuodaan mukana. Ringeten ja kaukalopallon välinepaketti lahjoitetaan kouluille mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto: merja.markkanen@skrl.fi Taido - haasteita, hikeä ja hyvää oloa! Budolajiin tutustutaan yksinkertaisin ja hauskoin perusharjoituksin. Harjoitustilaksi sopii parhaiten tatamisali, mutta kokeilut voidaan toteuttaa myös tilassa, jossa on käytettävissä pehmeitä jumppamattoja. Lisätietoja Suomen Taido: taido@taido.fi Yhteydenotot lajiliittoon hyvissä ajoin ennen toivottua ajankohtaa! 15
KOULUTUKSISTA OSAAMISTA Valon ja Nuoren Suomen liikunnan täydennyskoulutuksia toteuttavat liikunnan aluejärjestöt eri puolilla Suomea. Valo vastaa koulutussisällön tuottamisesta, liikunnan aluejärjestöt laadukkaasta koulutustapahtumasta. Liikkumisen lisääminen koulupäivään onnistuu parhaiten koko koulun yhteistyöllä Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat liikunnan täydennyskoulutusta opettajille, oppilaille, kerho-ohjaajille, koulunkäyntiavustajille ja iltapäivätoiminnan ohjaajille tilauksesta kunta- tai koulukohtaisesti koululle parhaiten sopivana ajankohtana, esim. Veso-päivänä tai koulupäivän aikana. Täydennyskoulutusta henkilökunnalle o Liikunta kouluyhteisön tukena, kesto 2-3 t o Helposti liikkeelle - käytännön vinkkejä opettajille, kesto 3 t o Koululaiset liikkeelle, kesto 6 t o Liikkujaksi -innosta vähän liikkuvat onnistumaan, kesto 6 t o Liikuntakerhon ohjaajakoulutus, kesto 3-6 t o Toiminnallinen oppiminen, kesto 2+2 t o Taitavaksi liikkujaksi, kesto 3+3 t o Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa, kesto 14 t Lisäksi on runsaasti tarjolla erilaisia teemakoulutuksia, joihin voit tutustua Vanhempainilta liikuntateemalla Lapsuudessa opitut liikuntatottumukset ja -asenteet luovat tärkeän perustan ihmisen koko elinikäiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumusten ja -asenteiden syntymisessä ovat lapsen vanhemmat avainasemassa. Vanhempainillat ovat hyvä paikka tavoittaa lasten vanhemmat. Kysy vanhempainiltaa kouluun liikunnan aluejärjestöstä. Koulutusta oppilaille Oppilaiden osallisuuden lisääminen suunnitteluun ja toteutukseen avaa uusia mahdollisuuksia koulupäivän aikaiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja lisää oppilaiden sitoutumista toimintaan. Oppilaille suunnattuja koulutuksia ovat o Välkkäri -koulutus, kesto 2 x 1,5 tuntia (ala- ja yläkouluun omat sisällöt) Koulutus antaa oppilaille valmiuksia toimia vertaisohjaajana. Koulutuksen aikana käydään läpi leikkien, pelien ja kisailujen ohjaamista sekä välituntitoiminnan suunnittelua yhdessä opettajien kanssa. Tilaa Välkkäri-koulutus kouluusi liikunnan aluejärjestöltä tai toteuta itse. Alakoulun Välkkäri-koulutuksen voi toteuttaa esimerkiksi kunnan liikunnanohjaaja tai koulun opettaja. Valmiit kouluttajaohjeet löydät sporttikauppa. fi, Valo. Sieltä voit tilata myös oppilaiden materiaalin. o Järkkää tapahtuma koulutus, kesto 2-3 tuntia Koulutus antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia koulun eri tapahtumien järjestäjinä yhteistyössä opettajien kanssa. Koulutus sisältää valmiin oppilasmateriaalin. TILAA KOULUTUS LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖSTÄ Ota yhteyttä oman alueesi liikunnan aluejärjestöön ja pyydä tarjousta sopivasta koulutuksesta. Liikunnan aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät tämän esitteen lopusta ja osoitteesta sport.fi /aluejarjestot. 16
LAJIEN KOULUTUSTARJOTIN Rakenna eri liikuntalajeista koostuva koulutuskokonaisuus henkilökunnan osaamistarpeet sekä kuntanne tai koulunne toimintaympäristöön huomioiden. Apua kokonaisuuden rakentamiseen saat liikunnan aluejärjestöltä. Valittavavanne on lajien koulutustarjonnasta seuraavat koulutuskokonaisuudet. Luonto Koulusuunnistus (2-3 t) Ideoita ja vinkkejä ala- ja yläkoulun koulusuunnistuksen toteutukseen. Koulutus sisältää eritasoisia käytännön harjoituksia maastossa tai salissa sekä lyhyen teoriaosuuden. Lisäksi opit: minkälaista materiaalia tarvitaan suunnistuksen toteuttamiseen ja mistä sitä voi hankkia. Lumi ja jää Kaukalopallon perusteet (45 min- 1,5 t) jäällä Koulutuksessa opetellaan kaukalopallon perustekniikoita luistelusta mailankäsittelyyn. Koulutuksessa tutustutaan lajissa tarvittaviin varusteisiin sekä käydään läpi lajin tärkeimmät säännöt. Kaukalopallon perusteita harjoitellaan erilaisilla kiertoharjoitteilla, leikeillä ja pienpeleillä. Ringeten perustekniikat ja pelaaminen (2 t) jäällä Koulutuksessa käydään läpi ringeten perustekniikat sekä niiden harjoittelu koulutunneille sopivilla harjoitteilla. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät säännöt, pelaaminen sekä pienpelit. Taitoluistelu (1,5-3 t) jäällä Opetuspaketti koostuu perusmoduulista ja workshopeista. Perusmoduuli sisältää liikkumisen jäällä, perusluistelun eteen, taakse sekä jarruttamisen, helpot askeleet, liuut, hyppäämisen ja pyörimisen. Valinnaiset workshopit (30 min 1 h/ teema) sisältävät: yksinluistelun vaativammat elementit, muodostelmaluistelun, ilmaisu- ja musiikkiharjoitteet, pelit ja leikit, taito- ja temppuradat, jäätanssin ja kuntoluistelun. Mailapelit Pöytätenniksen lajikoulutus (40 min) Lajikoulutuksessa pääset kokeilemaan miten pöytätenniksessä voi aktiivisesti pelata isompikin ryhmä. Koulutus sisältää syötöt, pallonkäsittelytehtäviä eritasoisille pelaajille, rystyja kämmenlyönnin perusteet sekä erilaiset pelisovellukset mm. Rundpingis. Palloilu Koululentis (2 t) Tunnin aikana käydään läpi toistakymmentä erilaista viitepeliä. Viitepelien väliin sujautamme vinkkejä tekniikoiden opettamiseen. Etenemme helpoista pelisovelluksista vaativampiin. Lisäksi saat vinkkejä eriyttämiseen. Havaintomotoriikan ja päätöksenteon kehittäminen koripallon avulla (2 t) Koulutus tarjoaa käytännön malleja harjoitteista, leikeistä ja viitepeleistä, joiden tavoitteena on opettaa koripalloa, kehittää havainnointia ja nopeaa päätöksentekoa. Pelin ja leikin kautta oppiminen on tehokasta ja mielekästä. Kaikki mallit ovat sovellettavissa myös muiden pallopelien opettamiseen. Salibandy (2-3 h) Salibandy tai sählyn pelaaminen ei vaadi erityistaitoja. Se on opetettava laji, ei pelkästään viitepeli! Koulutus on käytännönläheinen, jossa osallistuja saa valmiita tuntimalleja erilaiset liikuntatilat ja osallistujamäärät huomioiden. Hyvällä organisoinnilla ja systemaattisella taidon opettamisella lapsi oppii lajitaitoja liikunnallisten perustaitojen lisäksi. Koulutuksessa esitellään Säbämestarin lajikerhomateriaali. Jalkapallo ja Futsal (2-3 t) Tarjoamme käytännönläheisiä vinkkejä jalkapallon ja futsalin opettamiseen sovellettujen pelien, kisailujen ja pallonkäsittelytehtävien sekä -leikkien kautta. Palloilun opetuksen pedagogiset ratkaisut ovat sovellettavissa moniin palloilulajeihin. Pesäpallo (2 t) Pesäpallo on erinomainen liikuntamuoto motoristen perustaitojen harjoittelemiseen. Tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot kehittyvät pesäpallotunneilla, kun opetusjärjestelyt tehdään huolellisesti ja oppilaslähtöisesti. 105 Pesäpallo onnistumista avulla opettaja voi valita oppitunnin tavoitteeseen parhaiten soveltuvia harjoitteita, pelejä ja leikkejä. Koulutus sisältää monipuolisesti eri motorisia perustaitoja kehittäviä harjoitteita, pelejä ja kotitehtäviä. Tanssi Kilpatanssi (1-2 t) Tanssiurheilun esittelykoulutus antaa ohjeet tanssinopetuksen käytännön toteuttamisesta koulussa, tiedot tarvittavasta musiikista, askeleista sekä käytännön opetusta 1-2 tanssiin koulun valinnan mukaan. Tavoitteena, että koulutuksen jälkeen opetellut tanssit voi opettaa oppilaille. Soveltava liikunta Liikuntaa kaikille (3-6 t) Koulutuksessa harjoitellaan selkeän ja jäsennellyn liikuntatuokion toteuttamista, sekä toiminnan soveltamista erilaisille liikkujille. Lisäksi tutustutaan käytännössä matalan kynnyksen liikuntapeleihin ja -leikkeihin, joiden avulla kaikki saadaan innostettua mukaan. Vammaisurheilu tutuksi (3 t) Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin vammaisurheilun lajeihin ja peleihin ja saadaan ideoita, kuinka näitä voisi toteuttaa kouluympäristössä. Motoasemat (3 t) Motoasemat ovat motorisen harjoittelun tehtäväpisteitä, joiden avulla opitaan tärkeitä liikunnallisia perustaitoja hauskasti ja mielekkäästi. Motoasemat-koulutuksessa ohjaajat oppivat toteuttamaan, ohjaamaan ja soveltamaan alkulämmittelyt, kuusi erilaista motoristen taitojen kehittymiseen tähtäävää liikunnallista harjoitteluasemaa sekä loppuleikit. Yleisurheilu Yleisurheiluillat -koulutus (3 t) Saat ideoita yleisurheilulajien opettamisesta eri-ikäisille lapsille, harjoitteisiin sopivista peleistä ja leikeistä ja lajivälineistä. 17
LIIKKUMALLA TYÖHYVINVOINTIA Koulupäivän liikunnallistaminen tarkoittaa henkilökunnan kohdalla työpäivän liikunnallistamista. Liikkumisen keinoin on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden henkilökohtaisen työhyvinvoinnin tukemisen ohella koko koulun yhteisöllisyyteen, yleiseen työssä viihtymiseen sekä jaksamiseen. Päivittäiseen liikkumiseen sitoutuneet työntekijät innostavat esimerkillään myös oppilaita liikkumaan. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeää arjen rutiinien muuttamisessa liikunnallisemmiksi. Muutosta on helpompi lähteä hakemaan yhdessä kiinnittämällä huomiota arkisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi istumisen tauottamiseen kokouksissa. Tällöin sosiaalinen normisto muovautuu asteittain tukemaan paremmin myös yksilöiden aktiivisempaa työpäivää. Millaista olisi juuri meidän työyhteisöllemme sopiva henkilöstöliikunta? Työyhteisön arjen rutiinien kartoittamisessa hyvä työkalu on Valon Aktiivisempi arki -työpajamateriaali (sport. fi/tyoyhteisot). Sen avulla aktiivisuutta voidaan lisätä niin työmatkoille, työpäivän keskelle kuin vapaa-aikaan. Kunkin osa-alueen kohdalla pohditaan, miten nykyisin toimitaan ja miten aktiivisuutta voidaan tarvittaessa lisätä pienillä muutoksilla. Kartoitetut seikat voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan: o Asiat, joita voidaan ottaa heti käyttöön. o Asiat, jotka vaativat valmistelua. o Tulevaisuuden toiveet. Mitä uutta voidaan ja halutaan kokeilla työyhteisön kanssa yhdessä? 18
Vinkkejä yhteiseen toimintaan Tutustu www. -sivuilta löytyvään työyhteisöliikunnan materiaaliin. Sinne on koottu oheisen vuosikellon mukaisesti helposti käyttöön otettavia toiminnallisia vinkkejä työyhteisön arjen aktivoimiseksi sekä oman ja työyhteisön yhteisen liikkumisen lisäämiseksi. Voitte hyödyntää valmista mallia tai muokata sivuilta löytyvien vinkkien ja esimerkkitapausten avulla omaan työyhteisöönne parhaiten sopivan mallin. o Katso myös Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman (www.kkiohjelma.fi) ja Koululiikuntaliiton (www.kll.fi) tarjonta 19
MONIPUOLISTA KERHOTOIMINTAA LIIKUNTA 1 LAJIN LIIKUNTA KERHO MONIPUOLINEN KERHO MONIKULTTUURINEN KAIKILLE LIIKUNTAKERHO ERITYISTÄ TUKEVIEN AVOIN LASTENKERHO KASVA URHEILIJAKSI VÄLKKÄ MONIPUOLINENKERHO LIIKUNTAKERHO U T S U Koulussa on helppo harrastaa Koulu on lapselle tuttu ympäristö ja siksi luonteva paikka harrastaa. Koulupäivän yhteydessä pidettävään kerhotoimintaan on helppo tulla mukaan, se ei edellytä oppilaan vanhemmilta ylimääräistä aktiivisuutta (esim. kuljetukset) tai taloudellista panostusta. Toimintaa eri aikaan koulupäivästä Tavoitteena on, että koululla on tarjolla vähintään yksi liikunnallinen kerho, johon kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua. Mitä laajemmin erilaisia liikuntakerhojen toimintamuotoja on tarjolla aamulla ennen koulun alkua, keskellä koulupäivää tai heti koulupäivän jälkeen, sitä todennäköisemmin tavoitetaan suurempi joukko lapsia. Suurin osa kerhoista on hyvä olla koululla. Kunnan koulujen yhteisiä kerhoja voidaan toteuttaa myös yhteistyötahojen (esim. urheiluseurat) tiloissa. Liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toimintaa voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona esimerkiksi jaksotetusti tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho on o Maksuton o Lähellä kotia o Auttaa oppimaan o Onnistumisia ja kaveruutta 20
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista ja virkistävää toimintaa, jossa korostetaan osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Sen tehtävänä on tukea lapsen harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus. LIIKKUVA ILTAPÄIVÄ OHJAAJAKOULUTUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi on uudenlainen työkalu liikkumisen suunnitteluun aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kehittämisprosessi koostuu kuntatasolla tehtävästä tarpeiden määrittelystä, tavoitteiden asettamisesta sekä työyhteisötasoisista ohjaajakoulutuksista. Ohjaajakoulutuksessa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat saavat työkaluja päivittäisen liikkumisen lisäämiseksi. Koulutus tukee ja kannustaa suunnittelutyöhön lasten ja muiden ohjaajien kanssa. Tavoitteena on tunti liikuntaa päivässä, joko sisällä tai ulkona. Kehittämisprosessin eteneminen Ohjaajille suunnattu koulutus koostuu kolmesta lähiopiskelujaksosta ja ryhmätöistä. Lähijaksot ovat kestoltaan kolmetuntisia. Jakso 1: Lisää päivittäistä liikettä (3h) Jakso 2: Liikettä innostaen ja osallistaen (3h) Jakso 3: Liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet (3h) Jakso 4: Kunta voi halutessaan sisällyttää prosessiin valinnaisen teemakoulutuksen tai ohjaajien hyvinvointia tukevia sisältöjä omien tarpeiden ja ohjaajien toiveiden mukaan. Lisätietoja ja tilaukset: sport.fi/aluejarjestot ILTAPÄIVÄKERHON VUOSISUUNNITELMA LIIKKUMINEN JA ULKOILU Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syyslukukausi TUTUSTUMISLEIKIT JA PERUSTAIDOT o juokseminen o hyppääminen o pyöriminen RETKET LUONTOON JA ULKOPELIT o kävely eri suuntiin (taakse, sivulle jne.) o hypyt o heitot ja kiinniotto PELITAIDON OPETTELEMINEN o säännöt ja häviäminen NASSIKKAPAINI SALILEIKIT o pysähtyminen o väistäminen o tasapaino TEEMALEIKIT LIIKKUMISVARTIT Kevätlukukausi Tammikuu LUISTELU, HIIHTO o tasapainotaidot, retket TEMPPURATA o roikkuminen, kiipeäminen, kieriminen Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu LUISTELU, HIIHTO PALLOPELIT o käsittelytaidot o työskentely pienryhmässä o kaverin kannustaminen RETKET LUONNOSSA TANSSI o musiikkiliikunta TEMPPURADAT o liikkumistaidot: pyöriminen, kieriminen, kiipäminen, hyppääminen HIPPALEIKIT PERINNELEIKIT o hyppynarut, ruutuhyppely PALLOPELIT OLYMPIALAISET Esimerkki iltapäiväkerhon vuosisuunnitelmasta Pohjois-Karjalassa 21
LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN ASKELEET Erilaisia välinehankintoja ja pienimuotoisempia liikuntaa edistäviä toimenpiteitä on mahdollista tehdä koulussa omatoimisesti yhdessä oppilaiden kanssa. Varsinaiset koulukohtaiset rakentamishankkeet edellyttävät laajempaa verkostoa ja ne on järkevää tehdä kuntatasoisen kokonaissuunnitelman pohjalta esimerkiksi osana kunnan lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä. Olosuhteiden kehittämisen askeleet 1. Välinehankinnat 2. Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet 3. Rakentamishankkeet Välinehankinnat Välituntien liikuntavälineet ovat ensimmäinen ja helpoin tapa lähteä kehittämään liikuntaolosuhteita. Liikuntavälineiden kohdalla tulee huomiota kiinnittää erityisesti niiden saatavuuteen, riittävyyteen ja monipuolisuuteen: o Helposti saavutettavat liikuntavälineet innostavat liikkumaan o Liikuntavälinetarjonnan tulee huomioida eri-ikäiset tytöt ja pojat o Välkkärit tai oppilaskunnan edustajat voivat kerätä luokittain ideoita hankittavista välituntivälineistä Sporttikaupan kautta voitte tilata valmiiksi mietittyjä välituntien liikuntavälinepaketteja. Paketeista löytyy erihintaisia, sisä- ja ulkovälitunneille sekä eri-ikäisille oppilaille suunnattuja liikuntavälinepaketteja. Tilaukset osoitteesta www.sporttikauppa.fi/kauppapaikat/valo. Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet Liikuntavälineistön arvioinnin ja mahdollisen täydentämisen jälkeen kiinnitetään huomiota koulupihaan. Pienilläkin muutoksilla, hyvillä ideoilla ja liikkumaan innostavalla ohjauksella saadaan jo paljon lisää liikettä. Tarkastelkaa uusin silmin koulun toimintaympäristöä: o Minkälaisia mahdollisuuksia koulun piha-alue tarjoaa liikkumiseen? o Voidaanko myös koulun lähiympäristöä hyödyntää liikkumiseen? o Hyödynnetäänkö koulun sisätiloja (aulat, käytävät, liikuntasali) esim. välituntien aikana oppilaiden liikkumiseen? Edullisia keinoja lisätä liikuntaan innostavia virikkeitä koulupihalle ovat mm. pihamaalaukset, eri tavoin käytetyt autonrenkaat, polut, ladut ja pihan laajentaminen osittain maastoon. Pihalle voi myös hankkia liikuntavälineitä tai -telineitä, jotka eivät edellytä rakentamista tai maansiirtotöitä, esimerkiksi ulkopingis-pöytiä ja sählymaaleja. Ideoita kehittämistyöhön löydät osoitteesta liikuntaolosuhteet ja välitunti liikuttaa 22
Rakentamishankkeet Koulun liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyvissä varsinaisissa rakentamishankkeissa koululla ja erityisesti rehtorilla sekä vanhempain- tai asukasyhdistyksellä voi olla keskeinen hankkeiden käynnistäjän rooli. Erityisesti monet koulupihahankkeet ovat syntyneet paikallistasolta lähteneistä aloitteista. Koulupihojen rakentamishankkeissa pihasta on yleensä järkevää suunnitella ns. lähiliikuntapaikka, joka on tarkoitettu kouluajan ulkopuolella kaikkien vapaaseen käyttöön. Tällaisten rakentamishankkeiden toteuttamiseen on myös mahdollista hakea valtionavustusta. Laajempi kunnostaminen edellyttää kuitenkin lähes aina sen saamista kunnan investointiohjelmaan. Tällöin suunnitteluun tulee ottaa mukaan niitä kunnan toimijoita (liikunta-, sivistys- ja tekninen toimi), joiden osaamisalueeseen ja työtehtäviin liikuntapaikkarakentaminen kuuluu. Koulupihojen kunnostamiseksi ovat useat kunnat myös toteuttaneet prosesseja, joissa ensin on kartoitettu kunnan kaikkien koulupihojen nykytila ja sen pohjalta on tuotettu kuntatasoinen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Malli on ollut toimiva ja siihen on luotu myös apuvälineitä ja palveluita Valon toimesta. Esimerkkejä koulupihoille toteutetuista lähiliikuntapaikoista ja tietoa mm. valtionavustuksesta: www.lahiliikuntapaikat.fi ja www.koulupihatlahiliikuntapaikkoina.info Lisätietoa kuntien koulupihakartoituksista ja niihin liittyvistä palveluista: kehityspäällikkö Jan Norra (jan.norra@valo.fi) 23
VALO Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio ry Radiokatu 20, 00240 Helsinki Puh. (09) 348 121 www.valo.fi Koulun liikunnallistamisen asiantuntijat Kimmo Nykänen kimmo.nykanen@valo.fi p. 040 554 5503 Karita Toivonen karita.toivonen@valo.fi p. 040 554 5254 Pasi Majoinen Liikkuva koulu -koordinaattori, liikunnan aluejärjestöt pasi.majoinen@pokali.fi p. 0400 920 237 ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry www.eklu.fi Lasse Heiskanen lasse.heiskanen@eklu.fi p. 040 500 1849 Etelä-Savon Liikunta ry www.esliikunta.fi Anna Parta anna.parta@esliikunta.fi p. 044 341 0077 Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry www.eslu.fi Sari Sivonen sari.sivonen@eslu.fi p. 040 544 7771 Hämeen Liikunta ja Urheilu ry www.hlu.fi Hannamari Laitinen hannamari.laitinen@hlu.fi p. 0207 482 612 Kainuun Liikunta ry www.kainuunliikunta.fi Ira Liuski ira.liuski@kainuunliikunta.fi p. 044 532 5918 Keski-Pohjanmaan Liikunta ry www.kepli.fi Satu Sundell satu.sundell@kepli.fi p. 0440 916 079 Keski-Suomen Liikunta ry www.kesli.fi Jouni Vatanen jouni.vatanen@kesli.fi p. 050 552 4997 Kymeenlaakson Liikunta ry www.kymli.fi Petteri Mäkelä petteri.makela@kymli.fi p. 044 013 7081 Lapin Liikunta ry www.lapinliikunta.com Suvi Karusaari suvi.karusaari@lapli.inet.fi p. 040 847 1321 Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry www.liiku.fi Juha Virtanen (Pori) juha.virtanen@liiku.fi p. 0440 595 204 Rea Hietanen (Turku) rea.hietanen@liiku.fi p. 040 900 0841 Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry www.plu.fi Tanja Hietikko tanja.hietikko@plu.fi p. 0400 623 127 Pohjois-Karjalan Liikunta ry www.pokali.fi Annu Jantunen annu.jantunen@pokali.fi p. 050 301 8415 Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry www.popli.fi Vive Ronkainen vive.ronkainen@popli.fi p. 040 720 7960 Pohjois-Savon Liikunta ry www.pohjois-savonliikunta.fi Anne Kekäläinen anne.kekalainen@pohjois-savonliikunta.fi p. 050 560 5437 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry www.phlu.fi Krista Pöllänen krista.pollanen@phlu.fi p. 050 543 5934 Yhteistyössä