Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen
Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 2
Kotoutumisen kokonaisuus 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 3
Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030 Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000 2015 ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 4 Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa 1991-2015 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 5 Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaisten ikärakenne syntymämaan mukaan 1.1.2015 Ulkomailla syntyneet N = 71 198 Suomessa syntyneet N = 14 394 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0 6 7 15 16 17 18 24 25 64 65-3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 6 Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Syntyperältään ulkomaalaiset 1) taustamaanosan 2) mukaan 1.1.2015 1) Henkilö, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla 2) Tässä kuvassa Turkki kuuluu muuhun Eurooppaan Lähde: Tilastokeskus 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 7
Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin 2000 2015 ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 8 Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015 Vieraskielisten osuus alueen koko väestöstä 1.1.2015 Kartasta on poistettu alueet, joissa asukkaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 9
Vieraskielisten osuus 0-14-vuotiaista 1.1.2016 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 10
Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, 2015. Nuorten hyvinvointi: köyhyys Ulkomaalaistaustaiset lapset elävät suomalaistaustaisia huomattavasti useammin pienituloisessa perheessä. Helsinkiläislasten pienituloisuus keskittyy voimakkaasti ulkomaalaistaustaisiin lapsiperheisiin. Erilaisilla huono-osaisuuden tekijöillä on riski kasaantua ja muodostua ylisukupolvisiksi. 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 11
Lähde: OECD & EU: Indicators for immigrant integration. Settling in, 2015 Alle 16-vuotiaiden suhteellinen köyhyysaste vuonna 2012 50 45 Lapset ulkomaalaistaustaisessa kotitaloudessa Lapset kotimaataustaisessa kotitaloudessa 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 12 Ulkomaalaistaustainen kotitalous = huoltajat ovat syntyneet ulkomailla.
Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, 2015. Nuorten hyvinvointi: koulu Ulkomaalaistaustaiset jäävät useammin peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen opiskelupaikkaa, ja myös toisen sukupolven pääsy koulutukseen on huolestuttavan heikko. Ensimmäisen sukupolven tapauksessa pojat jäävät selvästi useammin ilman opiskelupaikkaa. Ulkomaalaistaustaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti koulunkäyntiin, he osallistuvat koulun toimintaan aktiivisesti ja kokevat oppimistaitonsa melko hyviksi. Koulumenestys on kuitenkin usein heikko. 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 13
Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, 2015. Nuorten hyvinvointi: sosiaalinen elämä Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat muita useammin ilman läheistä ystävää. Heillä on myös usein vaikeuksia keskustella asioista vanhempiensa kanssa, sosiaalisissa suhteissa on hankaluuksia myös Suomessa syntyneillä. Ulkomaalaistaustaiset kokevat muita useammin kiusaamista koulussa, ja kiusaaminen on usein jatkuvaa. 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 14
Lähde: Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, 2015. Nuorten hyvinvointi: yleistä Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettunakin hyvinvointina. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla menee monilla mittareilla mitattuna Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla paremmin kuin muualla maassa. Positiivista on se, että hyvinvointi paranee kaikilta osin tarkasteltaessa toista sukupolvea. Kielteistä on, että myös Suomessa syntyneillä on niin paljon ongelmia. 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 15
Miten maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? Miten edistetään kotoutumista silloin kun ollaan pitkäkestoisesti/toistuvasti työelämän ulkopuolella? Miten edistetään toiseen sukupolveen kuuluvien yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista? Miten luodaan edellytyksiä yhteenkuuluvuuden tunteelle keskinäisistä eroista huolimatta? 3.11.2016 Tietokeskus Pasi Saukkonen 16