1 (11) Drumsö lågstadieskola TUTKIMUSSELOSTUS Rakennetekninen katselmus ja sisäilmaston laadun mittaus 20.9.2011 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja
2 (11) HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 3 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 2.1 Kiinteistön tiedot... 3 2.2 Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät... 3 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET, tutkimusmenetelmät... 4 4 SAADUT TIEDOT... 4 4.1 Henkilökunnalta saadut tiedot... 4 4.2 Asiakirjat... 4 5 KELLARIKERROS, luokat 070, 071 sekä 072... 4 5.1 Havainnot ja johtopäätökset... 4 5.2 Toimenpide-ehdotukset... 5 6 MUUT 1. kerroksen luokkatilat, 063, 044 sekä 040... 5 6.1 Havainnot ja johtopäätökset... 5 6.2 Toimenpide-ehdotukset... 7 7 PÖLYN KOOSTUMUS... 8 7.1 Havainnot ja johtopäätökset... 8 7.2 Toimenpide-ehdotukset... 8 8 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS... 8 8.1 Havainnot ja johtopäätökset... 8 8.2 Toimenpide-ehdotukset... 9 9 SISÄILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS... 9 9.1 Havainnot ja johtopäätökset... 9 9.2 Toimenpide-ehdotukset... 10 10 YHTEENVETO... 10 Liitteet 1. Pohjapiirros 2. Analyysivastaus 9.2.2011, pölyn koostumus 3. Sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus 23.5.- 1.6.2011
3 (11) 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuskohde: Drumsö lågstadieskola Tallberginpuistotie 12 00200 Helsinki Tutkimusajankohta: 29.4. - 1.6.2011 Tilaaja: Vastuuhenkilö: Tutkimuksen tekijä: Kiinteistövirasto, tilakeskus Hannu Lassila Riitta Harju, HKR-Rakennuttaja Riitta Harju, HKR-Rakennuttaja Yhteyshenkilö kohteessa: rehtori Ann-Marie Herlin p. 050 5933 443 Rakennetekninen katselmus ja sisäilmaston laadun mitta- Tutkimuksen kuvaus: us. 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kiinteistön tiedot Numero: 091-031-0107-0008 Omistaja: Tilakeskus Käyttö: Koulurakennus, opetusvirasto Koko: 7 768 brm 2 ja 23 116 rm 3 Kerrokset: 2-3 maanpäällistä kerrosta, 1 kellarikerros Rakennusvuodet: 1923, rakennusta laajennettu 1950-luvulla ja 1982 Peruskorjausvuodet: 1975 2.2 Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät Ilmanvaihto: Lämmitys: Pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja osassa tiloja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä Vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöpattereissa on termostaattiset patteriventtiilit
4 (11) 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET, TUTKIMUSMENETELMÄT Pintakosteusmittaukset Tramex moisture encounter plus ilmaisimella Sisäilman laadun mittalaite TSI-8552 Q-TRAK (2 kpl) Pölyn koostumusnäytteet (5 kpl) 4 SAADUT TIEDOT 4.1 Henkilökunnalta saadut tiedot Henkilökunnalta saatujen tietojen mukaan osa opettajista ja oppilaista kokee rakennuksen sisäilmaan liitettyjä oireita (silmien ärsytysoireita, migreeniä, vilustuminen). Rakennuksessa on ollut vanhoja vesivahinkoja, jotka on korjattu. Saatujen tietojen mukaan uusia vesivahinkoja ei ole tiedossa. Alakerrassa, kellarikerroksessa luokkatiloissa ja käytävällä on henkilökunnan mukaan havaittu epämiellyttävää hajua. Kellarikerroksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. 4.2 Asiakirjat Tutkimusta tehtäessä käytössä olivat HKR-Rakennuttajan teettämä päivitetty kuntoarvio vuodelta 2006 Pohjakuvat 5 KELLARIKERROS, LUOKAT 070, 071 SEKÄ 072 5.1 Havainnot ja johtopäätökset Kellarikerroksessa sijaitsee kolme luokkatilaa 070,071 sekä 072. Tutkituissa luokkatiloissa ei havaittu pintakosteudenilmaisimella kohonnutta kosteutta ja lisäksi silmämääräisesti tarkasteltuna tiloissa ei ollut merkkejä kosteuden aiheuttamasta maalin kupruilusta tai muista vaurioista. Tutkituissa tiloissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Luokasta 072 mitattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa sekä suhteellista kosteutta jatkuvatoimisesti ks. kappaleet ja 8 ja 9. Luokkatiloissa havaittiin voimakasta pistävää hajua. Kaikissa kolmessa luokkatilassa oli seinäpinnoilla suuria määriä linoleumipintaisia ilmoitustauluja, joista lähti erittäin voimakas ja pistävä haju. Samanlaisia ilmoitustauluja oli myös käytävällä.
5 (11) Kuva 1. Linoleumipintainen ilmoitustaulu Johtopäätökset On todennäköistä, että luokissa aistittu epämiellyttävä haju on peräisin linoleumipintaisista ilmoitustauluista. Aikaisemmissa HKR-rakennuttajan tekemissä tutkimuksissa on havaittu, että linoleumipintaisista ilmoitustauluista voi vapautua sisäilmaan yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä ja niille on tyypillistä pistävä haju. 5.2 Toimenpide-ehdotukset Tiloissa havaitun linoleumiperäisen hajun ja voimakkaan oireilun vuoksi suosittelemme vaihtamaan linoleumipintaiset ilmoitustaulut kaikista tiloista esim. kangaspintaisiin ilmoitustauluihin. 6 MUUT 1. KERROKSEN LUOKKATILAT, 063, 044 SEKÄ 040 6.1 Havainnot ja johtopäätökset Ensimmäisen kerroksen luokkatiloista tutkittiin 063, 044 (luokka 2A) sekä 040 (musiikkiluokka). Tutkituissa luokkatiloissa ei havaittu pintakosteudenilmaisimella kohonnutta kosteutta ja lisäksi silmämääräisesti tarkasteltuna tiloissa ei ollut merkkejä kosteuden aiheuttamasta maalin kupruilusta tai muista vaurioista. Tutkituissa tiloissa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Luokkatilat 044 ja 040 ovat vierekkäisiä luokkatiloja ja niitä palvelee samat ilmanvaihtokoneet. Luokkatilassa 040 oli aistinvaraisesti havaittuna selkeästi tehokkaampi ilmanvaihto kuin luokkatilassa 044. Kouluisännältä saatujen tietojen mukaan rakennukseen tilataan ilmanvaihdon tasapainotus palmialta. Luokasta 044 mitattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa sekä suhteellista kosteutta jatkuvatoimisesti ks. kappaleet 8 ja 9.
6 (11) Kuva 2. Luokkatilassa 063 havaittiin epätiivis läpivienti Kuva 3. Luokkatilassa 3 oli seinällä avonainen putki. Tutkimuksessa ei käynyt ilmi mihin avonainen putki johtaa.
8 (11) mahdolliset villakuidut saadaan poistettua. Lisäksi kaapelihylly olisi suositeltavaa koteloida, jotta pölynkertyminen hyllylle olisi vähäisempää. Luokkatilojen ilmanvaihto tulee tasapainottaa. 7 PÖLYN KOOSTUMUS 7.1 Havainnot ja johtopäätökset Pölyn koostumusta tutkittiin luokkien 070, 063, 044, ja 040 pintapölystä. Lisäksi luokan 044 tuloilmakanavasta otettiin pölyn koostumusnäyte. Tarkempi analyysivastaus on esitetty liitteessä 2. Pölyn koostumukselle ei ole olemassa viitearvoja. Elektronimikroskooppisen tarkastelun perusteella pintapölynäytteet sisälsivät tavanomaista pääasiassa paperi- ja tekstiilikuiduista sekä hilsehiukkasista koostuvaa huonepölyä. Näytteissä ei havaittu teollisia mineraalikuituja (lasikuitu, lasivilla, vuorivilla). Luokan 044 tuloilmakanavasta otettu näyte sisälsi hienojakoista hiekkaja kivipölyä sekä noki- ja pakokaasuhiukkasia. Johtopäätökset Tuloilmakanavasta otetussa näytteessä esiintyi, hienojakoista hiekka- ja kivipölyä sekä noki- ja pakokaasuhiukkasia mikä voi viitata tuloilmasuodattimen epätiiviyteen tai tuloilmakanavisto on puhdistettu huonosti. 7.2 Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtokanavistot tulee puhdistaa ja samalla tulee selvittää tuloilmakoneen suodattimien tiiveys. 8 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS 8.1 Havainnot ja johtopäätökset Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden mittaus tehdään ilmanvaihdon riittävyyden selvittämiseksi. Sisäilma ei ole terveydensuojelulain vaatimukset täyttävä, silloin kun hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm (Asumisterveysohje 2003). Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti 23.5. 1.6.2011 välisenä aikana luokkahuoneista 044 ja 072. Luokassa 044 on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ja luokassa 072 on painovoimainen ilmanvaihto. Luokka 044 (liite 3) Sisäilman hiilidioksidipitoisuus pysyi koko mittausjakson aikana alle 1000 ppm ollen korkeimmillaan 975 ppm. Luokka 072 (liite 3) Sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousi korkeimmillaan yli 1900 ppm. Oppituntien aikana hiilidioksidipitoisuus nousi usein yli 1500 ppm. Johtopäätökset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli luokassa 044 koko mittausjakson aikana alle terveydensuojelulain mukaisen raja-arvon 1500 ppm. Luokassa 072 mittaustulokset
9 (11) osoittavat, että painovoimainen ilmanvaihto on riittämätön. Tehokas ikkunatuuletus välitunneilla vähentää sisäilman hiilidioksidipitoisuutta ennen seuraavan oppitunnin alkua ja opetustilan oven pitäminen auki käytävään oppituntien aikana parantaa myös ilman vaihtuvuutta. 8.2 Toimenpide-ehdotukset Painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle suositellaan rakentaa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotta sisäilman laatu täyttäisi terveydensuojelulain vaatimukset. Erityisesti kellaritiloissa sijaitsevien luokkien (070,071 sekä 072) tuulettaminen ikkunoiden kautta välitunneilla on välttämätöntä, jotta huoneiden ilmanvaihtoa saadaan tehostettua oppituntien välillä. Myös kesken oppitunnin voidaan tuulettaa. Koska painovoimainen ilmanvaihto toimii sitä paremmin, mitä suurempi lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on, riittää talvella lyhytkin tuuletus (korkeintaan 5 minuuttia) parantamaan sisäilman laatua. Opetustilan oven auki pitäminen oppituntien aikana on myös erittäin suositeltavaa. 9 SISÄILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS 9.1 Havainnot ja johtopäätökset Sisälämpötilan tavoitearvo on 21 C. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää arvoa 21...22 C (Asumisterveysohje 2003). Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole olemassa viitearvoja. Yleisesti sopivana sisäilman suhteellisena kosteutena talviaikana pidetään 20 40 %. Sisäilman suhteellinen kosteus on lämmityskauden aikana yleensä alhainen ja se voi olla jopa alle 10 %. Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin jatkuvatoimisesti 23.5. 1.6.2011 välisenä aikana luokkahuoneista 044 ja 072. Luokka 044 (liite 3) Sisäilman lämpötila oli mittausjakson aikana keskimäärin 23,6 C. Mittausjakson aikana sisäilman lämpötila vaihteli välillä 22,2 26,6 C. Sisäilman suhteellinen kosteus oli mittausjakson aikana keskimäärin 33,2 %. Mittausjakson aikana sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 25,3 47,6 %. Luokka 072 (liite 3) Sisäilman lämpötila oli mittausjakson aikana keskimäärin 22,9 C. Mittausjakson aikana sisäilman lämpötila vaihteli välillä 21,5 28 C. Sisäilman suhteellinen kosteus oli mittausjakson aikana keskimäärin 38,9 %. Mittausjakson aikana sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli välillä 28 54 %.
10 (11) Johtopäätökset Kummassakin luokkatilassa lämpötila nousi tuntien aikana yli sisäilman tavoitearvon 21 C. Korkea lämpötila voi lisätä tunkkaisuuden tunnetta. 9.2 Toimenpide-ehdotukset Luokan 072 lämpötilamittausten perusteella suositellaan rakentaa koneellinen tuloja poistoilmanvaihto, jotta sisäilman laatu täyttäisi terveydensuojelulain vaatimukset. Ilmanvaihdon sisäänpuhallusilman lämpötila tulee yleensä olla noin yhden asteen alempi kuin sisäilman tavoitelämpötila eli noin 19 20 C. Luokan 044 ilmanvaihdon sisäänpuhallusilman lämpötila tulee tarkistaa ja tarvittaessa säätää se. Auringon säteilyn lämpövaikutuksen minimoimiseksi tulisivat opetustilojen nykyiset sälekaihtimet pitää auringon paistaessa kiinni. Sälekaihtimet on hyvä sulkea myös yöajaksi. Opetustilojen välituntituuletuksella ei ainoastaan lisätä ilmanvaihtoa vaan saadaan myös ylimääräistä lämpökuormaa poistettua opetustiloista ennen seuraavan oppitunnin alkua. 10 YHTEENVETO Missään tutkituissa luokkatiloissa ei havaittu pintakosteudenilmaisimella kohonnutta kosteutta ja lisäksi silmämääräisesti tarkasteltuna tiloissa ei ollut merkkejä kosteuden aiheuttamasta maalin kupruilusta tai muista vaurioista. Kellarikerroksen luokkatiloissa havaittiin voimakasta pistävää hajua. Kaikissa kolmessa luokkatilassa oli seinäpinnoilla suuria määriä linoleumipintaisia ilmoitustauluja, joista lähti erittäin voimakas ja pistävä haju. Aikaisemmissa HKRrakennuttajan tekemissä tutkimuksissa on havaittu, että linoleumipintaisista ilmoitustauluista voi vapautua sisäilmaan yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja hengitysteitä ja niille on tyypillistä pistävä haju. Tiloissa havaitun linoleumiperäisen hajun ja voimakkaan oireilun vuoksi suosittelemme vaihtamaan linoleumipintaiset ilmoitustaulut kaikista tiloista esim. kangaspintaisiin ilmoitustauluihin. Luokkatiloissa 063 ja 044 havaittiin epätiiviitä läpivientejä ja on mahdollista, että läpivientien kautta pääsee kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Suosittelemme tiivistämään luokkatilojen 063 ja 044 kaikki epätiiviit läpiviennit. Luokkatilassa 040 havaittiin villatuppoja kaapelihyllyllä ja on mahdollista, että villapölyä pääsee kulkeutumaan luokan sisäilmaan ilmavirtausten mukana. Luokkatilassa 040 tulee puhdistaa kaapelihylly villatupoista, jonka jälkeen suosittelemme siivoamaan perusteellisesti myös koko luokkatilan, jotta mahdolliset villakuidut saadaan poistettua. Lisäksi kaapelihylly olisi suositeltavaa koteloida, jotta pölynkertyminen hyllylle olisi vähäisempää.
11 (11) Luokassa 072 tehdyt hiilidioksidipitoisuus mittaukset osoittavat, että painovoimainen ilmanvaihto on riittämätön. Painovoimaisen ilmanvaihdon tilalle suositellaan rakentaa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jotta sisäilman laatu täyttäisi terveydensuojelulain vaatimukset. Lisäksi tehokas ikkunatuuletus välitunneilla vähentää sisäilman hiilidioksidipitoisuutta ennen seuraavan oppitunnin alkua ja opetustilan oven pitäminen auki käytävään oppituntien aikana parantaa myös ilman vaihtuvuutta. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus oli luokassa 044 koko mittausjakson aikana alle terveydensuojelulain mukaisen raja-arvon 1500 ppm. Lähdeviitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Raportin vakuudeksi, Riitta Harju HKR-Rakennuttaja (09) 310 39713 riitta.harju@hel.fi Jakelu Hannu Lassila /Tilakeskus, kiinteistövirasto Ann-Marie Herlin/Drumsö lågstadieskola