Kaavoituksen muutoksenhaun uudistaminen Hallitusneuvos Jyrki Hurmeranta Ympäristöministeriö 4.3.2016
Esityksen sisältö 1. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistushankkeiden tilanne 2. Muutoksenhaun kehitys ja nykytilanne muutoksenhaun periaatteet ja kehitys MRL:ssa nykytilanne: muutoksenhaku kaavoituksessa ja lupa-asioissa tilastoa: asemakaavoituksen kesto ja valitusherkkyys tonttituotannon ketju 3. Hallitusohjelman MRL -muutoksenhakua koskevat linjaukset ja niiden toteutusaikataulu 4. Valituslupahakulupamenettelyn laajentaminen valituslupa ja sen edellytykset laajentaminen MRL:n kaikkiin päätöstyyppeihin 5. Kunnallisvalitus - hallintovalitus ja menettelyjen jouduttaminen 6. ELY -keskusten muutoksenhakuoikeuden rajoittaminen 7. Kalasataman tapaus YM/Jyrki Hurmeranta 2
Hallituksen toimet asuntojen tonttituotannon lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi MRL -lakihankkeet 2015 2016 2017 Koordinaatio Jyrki Hurmeranta 1. Maakuntakaavan vahvistamisesta luopuminen 2/16 2. Poikkeamiset ELYistä kuntiin 4/16 3. Muutoksenhaun uudistaminen 2/17 4. Kaavoituksen ja lupien sujuvoittaminen 2/17 5. Rakentamisen lupaprosessien arviointi ja suuret rakennusvalvontayksiköt 1/18 Muutos voimaan (arvio) 3.3.2016 YM/Jyrki Hurmeranta 3
Muutoksenhaun periaatteet ja kehitys MRL:ssa Laillisuusvalvonnan periaatteet MRL :ia säädettäessä v. 2000: Kuntakaavojen vahvistamisesta luovuttiin - sen tilalle ELY:jen oikaisukehotus- ja muutoksenoikeus. Painotettiin ennakollista ristiriitojen ratkaisua (laaja osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely). Pysytettiin kunnallisvalitus kaavoituksessa. Lähes koko maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloajan on keskusteltu mahdollisuudesta nopeuttaa valitusten käsittelyä ja rajoittaa valituksen tekoon oikeutettujen piiriä. Lain muutoksilla v. 2006 ja 2008 on joudutettu menettelyjä. YM/Jyrki Hurmeranta 4
Muutoksenhaku kaavoihin nykyisin - pääpiirteet Maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa kunnallisvalitus. Asemakaavoissa valituslupa on rajatusti käytössä kun asemakaava laaditaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueelle ja valitus jätetään hallintooikeudessa tutkimatta tai se ei muuta viranomaisen päätöstä. Vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavan muutoksissa muutoksenhakuoikeutta on rajoitettu kunnallisvalitus, mutta valitusoikeus vain niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Asuntorakentamisen tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. YM/Jyrki Hurmeranta 5
Asemakaavoituksen kesto Suomessa hyväksytään vuosittain noin 1000 asemakaavaa. Asemakaavoista valmistuu 60 % alle vuodessa ja 20 % yli kahdessa vuodessa. Kuntien väliset erot ovat suuria. YM/Jyrki Hurmeranta 6
Asemakaavojen valitusherkkyys Vuosittain hyväksyttyistä noin 1000 asemakaavasta noin 10 %:iin kohdistuu valituksia. KHO:een päätyy noin 30 40 asemakaavaa vuosittain. YM/Jyrki Hurmeranta 7
Kaupunkirakenteen edellytysten luominen Esimerkkinä Oulun kaupunki
Hallitusohjelman tavoitteet kaavoituksen ja rakentamisen muutoksenhaun uudistamiselle (Liite 4) 1. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi: lyhennetään päätösprosessia muun ohella valitusmenettelyjä muuttamalla. 2. Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää ensin valitusluvan saamista. Valituslupapäätöksen saamiselle asetetaan sitova määräaika. HE eduskunnalle syysistuntokaudella 2016. Valmistellaan yhteistyössä OM:n kanssa. 3. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitustapausten oikeudenkäyntimaksuja korotetaan. Oikeudenkäyntimaksuja on korotettu 1.1.2016 lukien. Maksu hallinto-oikeudessa on 250 (aiemmin 97 ) ja KHO:ssa 500 (aiemmin 244 ). 4. Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Prof. Eija Mäkisen YM:n toimeksiannosta laatima selvitys valmistuu ja julkistetaan 11.3.2016. 5. ELY keskusten rooli muutetaan konsultoivaksi. ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. HE eduskunnalle syysistuntokaudella 2016 kaavoituksen ja lupamenettelyjen sujuvoittamisesityksen yhteydessä. YM/Jyrki Hurmeranta 9
Valituslupamenettely laajenee kaikki MRL:n päätöstyypit kattavaksi tässä keskeisimmät 1. Maakunta-, yleis- ja asemakaavat (ilman nykyisiä rajoituksia). 2. Suunnittelutarve-, poikkeamis-, rakennuslupa- ja toimenpidelupapäätökset. Poikkeamis-, rakennuslupa- ja toimenpidelupapäätöksissä valituslupamenettely rajatusti jo nykyisin käytössä. YM/Jyrki Hurmeranta 10
Valitusluvan harkintakriteerit KHO:ssa Valituslupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi (ennakkopäätösperuste), 2) asian saattamiseen KHO:n ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi (virheperuste) tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy (painavan syyn peruste). KHO:n on myönnettävä valituslupa, jos jokin em. perusteista täyttyy eli KHO:lla ei ole vapaata harkintavaltaa asiassa. YM/Jyrki Hurmeranta 11
Kunnallisvalitus ja hallintovalitus - kaavoituksen valituslajin muuttamista selvitetään Menettelyjen luonne Molemmat ovat oikeusturvakeinoja. Kunnallisvalitus on lisäksi kunnan jäsenille kuuluva kunnallisen päätöksenteon valvontakeino (valvontaelementti). Valitusoikeus Kunnallisvalituksessa valitusoikeus asianosaisilla ja kunnan jäsenillä. Hallintovalituksessa valitusoikeus on sillä, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Eroja menettelyssä Kunnallisvalituksessa tuomioistuimen tutkimisvalta on sidottu valituksessa esitettyihin väitteisiin. Hallintovalituksessa on mahdollista ottaa huomioon päätökseen liittyviä virheitä, vaikka niihin ei olisi valituksessa vedottu. Kunnallisvalituksessa valitus ja sen perusteet on esitettävä valitusajan kuluessa. Hallintovalituksessa valittaja menettelyn kuluessa uusia vaatimuksia sekä lisäselvitystä. Kunnallisvalituksessa tuomioistuin ei voi muuttaa kunnan päätöstä (pl. oikaisuluonteiset korjaukset kaavoihin). Hallintovalituksessa päätöksen muuttaminen on mahdollista. Kunnallisvalituksessa valituksen vireillä olo ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, hallintovalituksessa pääsääntö on toinen. YM/Jyrki Hurmeranta 12
ELY keskusten valitusoikeuden rajoitetaan ELY:jen rooli muutetaan konsultoivaksi ja valitusoikeutta rajoitetaan. Muutoksenhaun osalta valmistelussa esillä vaihtoehto, jolla Kuntakaavoihin kohdistuva valvonta kohdistetaan vain kaavoihin, jotka koskevat valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia tavoitteita. Vastaavasti rajautuisi kaavoja koskeva valitusoikeus. Kuntien suunnittelutarveratkaisuja koskeva valitusoikeus poistuisi. YM/Jyrki Hurmeranta 13
Kalastaman asemakaava valituksen käsittely Havainnekuva Kalasataman tornitaloista/helsingin kaupunki Asemakaava hyväksyttiin 6.6.2012. Yksi valitus hallinto-oikeuteen, jossa vedottiin siihen, että asemakaava ei täytä ympäristön terveellisyydelle, turvallisuudellisuudelle ja viihtyisyydelle laissa asetettuja vaatimuksia (MRL 54 ). Kohteessa korkeimmat asuinrakennukset 132 metriä, 35 kerrosta. Kaupunki toimitti oikeudelle VTT:n laatimaa lisäselvitystä alueen turvallisuuteen liittyen. Valittaja asuu toisaalla Helsingissä. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 18.2.2013. KHO ei antanut valituslupaa 11.6.2013. Valitus oli vireillä hallinto-oikeudessa 7 kuukautta ja KHO:ssa 3 kuukautta. YM/Jyrki Hurmeranta 14