Ympäristövirtaamakäsitteen esittely Kuva: Sini Olin Vaelluskalafoorumi 24.04.2013 Sini Olin Suomen ympäristökeskus
Sisältö Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet Keskeisimmät menetelmät Ympäristövirtaaman soveltamiskohteet Maailmalla Suomessa Mitä jatkossa? 2
Ympäristövirtaama Joen ekosysteemin turvaaminen tai palauttaminen mahdollisimman luonnontilaiseksi Ympäristövirtaaman tarkoituksena on ylläpitää määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jotta joen ekosysteemin hyvä tila turvataan Kuvat: Sini Olin
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2 Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen merkittävien kalalajien suojelu Ympäristövirtaama on tieteenä suhteellisen nuori sitä kuvaamaan on käytetty lukuisia erilaisia lähestymistapoja Termejä: environmental flow instream flow ecological flow
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2 Joessa ja jokivarsilla elävät eliöt ovat sopeutuneet luonnontilaisille joille tyypilliseen virtaaman vaihteluun Erilaiset virtaamat vaikuttavat eritavalla joen morfologiaan ja biologiaan ympäristövirtaama ottaa huomioon pienet virtaamat, keskivirtaamat ja tulvat 5 Kuva: Sini Olin
Keskeisimmät menetelmät Organisaatio/kehittäjä Menetelmän luokittelu Esimerkkimenetelmä IWMI/ Tharme 2003 ja King ym. 1999 IUCN/ Dyson ym. 2003, Acreman & Dunbar 2004 Arthington & Zalucki 1998 ja Arthington & Pusey 2003 Hydrologinen Tennantin menetelmä Hydraulinen Wetted perimeter -menetelmä Habitaattiarvio IFIM Holistinen BBM Look-up tables Hydrologinen: Q95 Ekologinen: Tennantin menetelmä Desk top analyses Hydrologinen: Richterin menetelmä Hydraulinen: wetted perimeter - menetelmä Funktionaalinen analyysi BBM Habitaattimallinnus PHABSIM Bottom-up BBM, IFIM Top-down Benchmarking-menetelmä Ferrar 1989 Hydrologinen Tennantin menetelmä Biologinen IFIM, PHABSIM 6
Building Block Methodology (BBM) BBM-menetelmä käsittelee jokiekosysteemiä kokonaisvaltaisesti, sen sijaan, että keskittyisi ainoastaan muutamaan valittuun lajiin Menetelmässä ympäristövirtaaman määrittää laaja asiantuntijajoukko Oletukset: Joen eliöstö voi selviytyä virtaaman ollessa pieni, mutta on riippuvainen myös suuremmista virtaamista. Tärkeiden virtaamaominaisuuksien tunnistaminen auttaa joen luonnollisen eliöstön ja prosessien säilyttämisessä. Erilaiset virtaamat vaikuttavat uoman morfologiaan eri tavalla. 7
Koostuu kolmesta vaiheesta: Kohdealueeseen tutustuminen Asiantuntijoiden tapaamiset ja ympäristövirtaaman määrittäminen Arvioidaan voidaanko määritetty ympäristövirtaama saavuttaa ilman, että siitä aiheutuu liian suurta haittaa joen käyttäjille Jos ei voida, selvitetään paras mahdollinen virtaama Menetelmä koostuu rakennuspalikoista (building blocks), joita määritettäessä pyritään ottamaan huomioon jokialueen ominaispiirteet, kuten virtaamat ja tulvat, jotka ylläpitävät jokiluonnon monimuotoisuutta, sedimentin dynamiikkaa ja joen geomorfologista rakennetta. 8
Ensimmäinen rakennuspalikka: perusvirtaama määrittää joen jatkuvuuden tai ei-jatkuvuuden sekä kuivien ja märkien kausien vaihtelun Muut rakennuspalikat: pyritään saavuttamaan eliöyhteisöjen, elinympäristöjen ja sedimentin prosessien hyvinvoinnin kannalta sopivat virtaamat Tharme & King 1998 SINTEF 2012 9
Ympäristövirtaaman soveltaminen maailmalla Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen 1980-luvulla käyttö kasvoi mm. Australiassa, Etelä-Afrikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Uudessa-Seelannissa 1980-luvun jälkeen käyttö yleistyi myös mm. Brasiliassa, Japanissa ja Portugalissa Australia ja Etelä-Afrikka tällä hetkellä edelläkävijöitä ympäristövirtaamamenetelmien kehittämisessä Soveltamiskohteet: Kalalajit Vedenlaatu Kalastus Kasvillisuus Virkistyskäyttö 10
Ruotsissa vesilain muutospaine Osa vanhoista vesivoimalaitoksista velvoitettu oikeusteitse rakentamaan kalatien/ohitusuoman voimalaitoksen yhteyteen Viranomaiset joutuvat kuitenkin ostaa kalatiehen johdetun veden Ympäristövirtaamaa on sovellettu useissa RESTOREprojektin (Restoring Europe s Rivers, EU Life+) kohdejoissa Rolfså, Ålgårda (Ruotsi) Voimalaitos rakennettu 1918 Velvoite ohitusuomaan 2011 Ohitusuoma valmistui 10/2012 Kuva: Maria Arola Kuva: Andreas Bäckstrand Kuva: Andreas Bäckstrand 11
RESTOREn Riverwiki Riverwiki (http://riverwiki.restorerivers.eu/) Ålgårda bypass channel at River Rolfså http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=case_study%3a %C3%85lg%C3%A5rda_naturelike_bypass_channel_at_River_Rolfs%C3%A5n Apelnäs bypass channel at River Rolfså http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=case_study%3a Apeln%C3%A4s_fishway_at_River_Rolfs%C3%A5 Bosgården nature-like fishway at River Rolfså http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=case_study%3a Bosg%C3%A5rden_nature-like_fishway_at_River_Rolfs%C3%A5 12
Ympäristövirtaaman soveltaminen Suomessa A Blueprint to Safeguard Europe's Water Resources on tunnistettava ympäristövirtaama (ecological flow) eli se vesimäärä, jonka vesiekosysteemi tarvitsee voidakseen menestyä ja tarjota ekosysteemipalveluja Suomella ei ole kansallista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, joissa ympäristövirtaama otetaan huomioon Suomessa ei ole yhtenäisiä periaatteita ympäristövirtaaman soveltamisesta, mutta ympäristövirtaaman periaatteita on kuitenkin sovellettu tapauskohtaisesti jokiekosysteemin tilaa on pyritty parantamaan mm. Perhonjoen juoksutuskäytäntöjen kehittäminen Keravanjoen lisäjuoksutukset Iijoella vaelluskalojen kulun parantaminen Uudet KHO:n päätökset 13
KHO:n uudet päätökset Hiitolanjoki Hiitolanjoen Voima Oy ja Vantaan Energia Oy määrättiin tekemään selvitykset Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten padot ohittavien kalateiden vaihtoehtoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta (2013 loppuun mennessä) Ala-Koitajoki Pielisjoki Ala-Koitajoen vanhaan uomaan juoksutetaan vettä vähintään 4 m³/s 1.10. 31.3. ja vähintään 6 m³/s 1.4. 30.9. Kuurnan ja Kaltimon voimalaitosten kalatalousmaksuja muutettiin kalakannan säilyttämisen tehostamiseksi 14
Mitä jatkossa? Ympäristövirtaaman lisäselvitykset suunnitteilla uusia ympäristövirtaamahankkeita menetelmien jalostaminen pohjoisiin oloihin sopiviksi kaikkien joenkäyttäjien tarpeiden yhteensovittaminen Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen esim. RESTORE-projektin kohdejoet 15
Kiitos! Ota yhteyttä: sini.olin@ymparisto.fi Kuva: Sini Olin