Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2015

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 1/14 Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. VUODEN 2015 MITTAUSVERKKO JA MITATTAVAT YHDISTEET 2.1 Kiinteät mittausasemat 2.2 Siirrettävät asemat vuonna 2015 2.3 Uudenmaan alueen mittaukset 3. MITTAUKSIIN KÄYTETTÄVÄT LAITTEET JA MENETELMÄT 3.1 HSY:n laitekanta 4. MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS JA LAATUTAVOITTEET 4.1 Kalibroinnit ja jäljitettävyys 4.2 Huollot, korjaukset ja laitetestit 4.3 Tulosten käsittely ja raportointi 4.4 Mittausten havaintorajat ja mittausepävarmuudet

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 2/14 1. Yleistä Tässä suunnitelmassa on esitetty HSY:n ilmanlaadun mittausten laatutavoitteet sekä keskeiset laadunvarmistus- ja laadunohjausmenettelyt vuodelle 2015. Suunnitelma päivitetään vuosittain. 2. Vuoden 2015 mittausverkko ja mitattavat yhdisteet 2.1 Kiinteät mittausasemat Mannerheimintien mittausasemalla (Mannerheimintie 5) mitatut epäpuhtauspitoisuudet kuvaavat Helsingin keskustan ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Asemalla mitataan seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia: NO, NO 2, O 3, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Mustahiilianalysaattori siirretään Lintuvaaraan vuoden aikana. Mäkelänkadun uusi mittausasema (Mäkelänkatu 50) aloitti toimintansa tammikuun 2015 lopussa. Asema sijaitsee pysäköintiruudussa vilkasliikenteisessä katukuilussa. Aikaisempina vuosina tehtyjen suuntaa antavien mittausten perusteella typpidioksidin raja-arvo saattaa ylittyä Mäkelänkadulla. Asemalla mitatut pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mäkelänkadulla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, O 3, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Asemalla mitataan tutkimusluonteisesti myös hiukkasten lukumääräpitoisuuksia sekä kokojakaumaa. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä sekä Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, näytteenkeruu joka 3. päivä). Asemalla kerätään myös PM 10-näytteitä joka päivä kevään katupölykauden aikana. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Kallio (Kallion urheilukenttä) on kaupunkitausta-asema, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat Helsingin kantakaupungin yleistä ilmanlaatua. Kallion mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, O 3, SO 2 sekä jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Asemalla mitataan tutkimusluonteisesti myös hiukkasten lukumääräpitoisuutta. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia sekä arseenin, nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia määritetään PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, PAH näytteenkeruu joka 3. päivä ja metallit joka 2. päivä). Vartiokylässä (Huivipolku) mittauksilla selvitetään kaukolämmön ulkopuolelle jäävän asuinalueen ilmanlaatua ja erityisesti pienpolton vaikutusta pitoisuuksiin ja se on luokiteltu esikaupunkitaustaasemaksi. Mittausasema sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella suhteessa pääkaupunkiseudun merkittävimpiin päästölähteisiin, ja asemalla tehtävillä otsonimittauksilla arvioidaan seudun omien päästöjen mahdollista vaikutusta otsonin muodostumiseen. Vartiokylän mittausasemalla mitataan NO-, NO 2-, O 3-, PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä sekä bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäyte, näytteenkeruu joka 3. vuorokausi).

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 3/14 Leppävaara4 sijaitsee lähellä Turuntietä osoitteessa Läkkisepänkatu 1, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkkaasti liikennöidyn aluekeskuksen ilmanlaatua. Leppävaaran mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Tikkurila3:n (Neilikkatie) asemalla mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua. Neilikkatien mittausasemalla mitataan NO-, NO 2-, (CO-), sekä PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi asemalla määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon kokoomanäytteistä. Asemalla mitataan myös sääparametreja. Luukin mittausasema sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä Luukintien läheisyydessä golfkentän laidalla kaukana päästölähteistä, ja se toimii pääkaupunkiseudun tausta-asemana. Luukissa mitataan SO 2-, NO-, NO 2-, O 3- sekä PM 2,5- pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Pasila1 on meteorologinen asema, jonka tulokset kuvaavat säätilaa Helsingin keskustassa avoimella paikalla noin 50 m korkeudella merenpinnasta. Asemalla mitattavat parametrit ovat lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine, sademäärä sekä kokonaissäteily. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitataan vuonna 2015 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla. Ämmässuon vanha mittausasema sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueella lähellä vuoden 2007 lopussa suljettua kaatopaikkaa. Siellä mitataan TRS -pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan erilaisia sääparametreja: lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, sademäärä, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja kokonaissäteily. Uudempi 2011 perustettu mittausasema, Ämmässuo2, sijaitsee uuden jätetäytön läheisyydessä sen itäpuolella, ja siellä mitataan TRS-, PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia. 2.2 Siirrettävät asemat vuonna 2015 Töölöntullin mittausasemalla sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 55-57. Mittauksilla selvitetään ilmanlaatua ja pitoisuustasoja, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mittauksilla selvitetään myös ilmanlaadun kehittymistä, sillä Töölöntullin aiemmissa mittauksissa vuosina 2006 ja 2010 todettiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti raja-arvon vuonna 2006. Ilmasta mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10), pienhiukkasten (PM 2.5) ja typpidioksidin (NO 2) pitoisuuksia sekä mustahiilipitoisuuksia. Jätevoimalan mittausasema sijaitsee tausta-alueella Sotungissa. Mittauksilla selvitetään jätteenpolton vaikutusta ilmanlaatuun. Aseman etäisyys Vantaan Energian jätevoimalan piippuihin on noin 700 metriä Asemalla mitataan NO-, NO 2-, SO 2- ja PM 2,5-pitoisuuksia. Arseenin, nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia määritetään PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, näytteenkeruu joka 2. päivä). Hämeenlinnanväylän mittausasema sijaitsee vilkasliikenteisen väylän idänpuoleisella pientareella Silvolassa. Ilmasta mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10), pienhiukkasten (PM 2.5) ja typpidioksidin (NO 2) pitoisuuksia. Mittausaseman tulokset kuvaavat ilmanlaatua pääväylän vaikutusalueella. Mittausten tavoitteena on selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Asukkaat eivät altistu jatkuvasti näin korkeille pitoisuuksille. Tuloksia käytetään kehitettäessä pölyntorjuntaa pääväylillä, pölynsidonnan tarpeellisuuden arvioinnissa sekä taustatietona kaupunkisuunnittelussa. Mittausasema ei ole raja-arvoa valvova asema, koska se on tutkimuskäytössä

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 4/14 eikä altistuvia asukkaita ole näin lähellä väylää. Asemalla kerätään myös PM 10-näytteitä joka päivä kevään katupölykauden aikana. Lintuvaaran mittausasema sijaitsee osoitteessa Punarinnantie 13 Mittausaseman tulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan Espoon pientaloalueilla. Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden ilmanlaatua. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Lähiliikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta mittausasemalla mitattuihin pitoisuuksiin, koska liikennemäärät alueella ovat vähäisiä. Asemalla mitataan NO-, NO 2- ja PM 2,5-pitoisuuksia. Lisäksi mitataan bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäyte). Länsisatama2 mittausasema sijaitsee Hernesaaren eteläkärjessä Hernesaarenlaiturilla. Mittauksilla selvitetään energiantuotannon ja satamatoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Asemalla mitataan SO2- pitoisuuksia. 2.3 Uudenmaan alueen mittaukset Lohjan kiinteä mittausasema sijaitsee Nahkurintorin pysäköintialueella. Asema on kaupunkitaustaasema. Lohjalla mitataan NO-, NO 2-, PM 10- ja PM 2,5- pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Järvenpään siirrettävä mittausasema sijaitsee Helsingintiellä kaupungin keskustassa. Mitatut pitoisuudet kuvaavat ilmanlaatua vilkasliikenteisessä kaupunkiympäristössä. Samassa paikassa on mitattu ilmanlaatua vuonna 2012. Mittausaseman tulokset kuvaavat ilmanlaatua, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan tai asuessaan vilkasliikenteisillä alueilla Uudellamaalla. Asemalla mitataan NO-, NO 2- ja PM 10-pitoisuuksia. Karkkilan pientaloalueella seurataan pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun mittaamalla vuoden 2015 ajan PAH-yhdisteitä. Taulukko1. HSY:n ilmanlaadun mittausasemat ja niillä mitatut yhdisteet vuonna 2015. EU:lle raportoitavat raja-, kynnys ja tavoitearvoa valvovat asemat ja komponentit on merkitty sinisellä. (x) = projektimittaus tms. x* = Mannerheimintien BC siirretään Lintuvaaraan Mittausasema PM10 PM2,5 NOx SO2 O3 VOC metallit PAH BC Hiukkasten CO Sää TRS lukumäärä Mannerheimintie x x x x x* Mäkelänkatu x x x x x x x x Kallio x x x x x x x x x x Vartiokylä x x x x Leppävaara 4 x x x x Luukki x x x x x Tikkurila 3 x x x x (x) x Jätevoimala x x x x x Töölöntulli x x x x Hämeenlinnaväylä x x x Lintuvaara x x x x* (x) Lohja x x x x Järvenpää x x Länsisatama2 (x) Pasila x Ämmässuo x x Ämmässuo2 x x x Karkkila x

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 5/14 3. Mittauksiin käytettävät laitteet ja menetelmät Mittauksiin käytetään EU:n referenssimenetelmää silloin, kun se on mahdollista. Hiukkasten jatkuvissa mittauksissa käytetään vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joiden on osoitettu antavan ekvivalentteja tuloksia referenssimenetelmän kanssa ja joille on määritetty tarvittaessa korjauskerroin. Typenoksidien jatkuvissa mittauksissa käytetään referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14211:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of nitrogen dioxide and nitrogen monoxide by chemiluminescence. Jatkuvien mittausten lisäksi HSY määrittää typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä standardin EN 16339:2013 Ambient air - Method for the determination of the concentration of nitrogen dioxide by diffusive sampling mukaisesti. Keräimenä käytetään IVL tyyppistä keräintä. Rikkidioksidin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14212:2012 Ambient air Standard method for the measurement of the concentration of sulphur dioxide by UV fluorescence. Otsonin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14625:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of ozone by ultraviolet photometry. HSY käyttää hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 mittauksissa jatkuvatoimisia analysaattoreita eikä keräinmenetelmää, joka on referenssimenetelmä. Mittauksissa sovelletaan teknistä ohjetta CEN/TS 16450:2013 Ambient air Automated measuring systems for the measurement of the concentration of particulate matter PM 10/PM 2,5). PM 10- PM 2,5-mittausmenetelmät perustuvat värähtelevään mikrovaakaan (TEOM), ß-säteilyn vaimenemiseen (FH62-IR), valon sirontaan (Grimm) tai sekä valon sirontaan että ß-säteilyn vaimenemiseen (SHARP). Raja-arvoa valvovilla mittausasemilla HSY käyttää vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joille on tehty EU:n edellyttämät vertailumittaukset ja määritetty mahdollinen korjauskerroin. Bentseenin ja eräiden muiden hiilivetyjen (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, propyylibentseeni, 1,3,5- trimetyylibentseeni, styreeni) pitoisuuksia määritetään passiivikeräinmenetelmällä standardin EN 14662-4 Ambient air quality - Standard method for measurement of benzene concentrations. Part 4: Diffusive sampling followed by thermal desorption and gas chromatography mukaisesti. Näytteet kerätään Perkin- Elmer-teräsputkiin, joissa adsorbenttinä on Carbograph ITD. Akkreditoitu laboratorio Metropolilab analysoi näytteet kaasukromatografisesti ja kokoaa keräimet. PM 10-näytteistä määritetään raskasmetallien (lyijy, arseeni, kadmium, nikkeli sekä niiden lisäksi koboltti, kupari, mangaani ja vanadiini) pitoisuuksia. HSY kerää näytteet standardin EN12341:2014 Ambient air - Standard gravimetric method for the determination of the PM 10 or PM 2.5 mass concentration of suspended particulate matter mukaisella referenssimenetelmällä. Metropolilab määrittää metallien pitoisuudet ICP-MS-menetelmällä standardin EN 14902:2005 Ambient air quality - Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter mukaisesti. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden PAH-yhdisteiden (bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dibentso(a,h)antraseeni) pitoisuudet määritetään PM 10- näytteistä standardin EN 15549:2008 Air quality. Standard method for the measurement of the concentration of benzo(a)pyrene in ambient air mukaisesti. Metropolilab tekee analyysit kuukauden kokoomanäytteistä. Lisäksi tehdään analyysejä valituista yksittäisistä suodattimista.

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 6/14 3.1 HSY:n laitekanta Mittausten sujuminen varmistetaan varalaitteilla ja riittävällä varaosavarastolla. Mittausasemilla olevien laitteiden lisäksi pidetään laitehuollossa yksi laite kullekin mitattavalle kaasulle kalibrointikaasujen vertailua varten. Yleisperiaate on, että mittauksissa käytetään parhaita käytettävissä olevia laitteita ja pysyvillä mittausasemilla pidetään varmimmat, tarkimmat ja vähiten liukuvat laitteet. Raja-, tavoite- ja kynnysarvoa valvovissa mittauksissa ja mahdollisuuksien mukaan muulloinkin käytetään tyyppihyväksyttyjä laitteita. HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käytössä olevat laitteet sekä viitteet tyyppihyväksyntä- tai ekvivalenttisuustesteihin on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käyttämä laitekanta NOx laitteet Lukumäärä Tyyppihyväksyntä Lisätietoja Horiba APNA-370 9 TUV 936/21204643/C Thermo 42i 3 TUV 936/212033248/C Horiba APNA-360 11 ei tyyppitestattu O3 laitteet Thermo 49i 4 TUV 936/21203248/B Horiba APOA-370 3 TUV 936/21204643/A Thermo 49C (1) ei tyyppitestattu SO2 laitteet Thermo 43i 1 TUV Report 936/21203248/D Horiba APSA-370 6 TUV Report 936/21204643/D Environnement AF22M 1 TUV Report 936/21206773/A Thermo 43C 2 ei tyyppitestattu Käytetään vain TRS mittauksiin PM laitteet Ekvivalenttisuuden osoittaminen Teom 1400 PM10 tai PM2,5 4 + (1) PM2,5 kts. 1) PM10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) FH 62 I-R PM10 tai PM2,5 9 PM2,5 kts. 1) PM10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) Grimm 180 PM2,5 ja PM10 4 PM2,5 kts. 1) PM10 LUBV nr. 21-18/2005 SHARP 5030 PM10 tai PM2,5 4 PM2,5 ja PM10 kts. 1) Teom 1405D PM2,5 PMcoarse, PM10 2 käytetään HSY:n määrittämiä korjauskertoimia Teom 1405 PM10 tai PM2,5 1 määritys kesken Osiris PM2,5 ja PM10 6 suuntaa-antavat mittaukset Mustahiilianalysaattorit MAAP 5020 + PM1-esierotin 5 Lukumäärämittaukset Airmodus A20 + DMA 1 Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan rakennettu DMA-laitteisto Grimm 5401 1 PM keräimet MicroPNS LVS1 5 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS-S7 2 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS16 4 Referenssimenetelmä Säämittalaitteet Vaisala WXT-520 6 Vaisala MAWS 1 Vaisala AWS310 1 1) Demonstration of the equivalence of PM2.5 and PM10 measurement methods in Helsinki 2007 2008 http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/julkaisu/pdf/vertailulab/pm-equivalence%20report-fmi.pdf

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 7/14 Ilmatieteen laitos on verrannut useita erityyppisiä PM 2,5- ja PM 10-laitteita referenssikeräimiin vuoden talvella 2007 2008 sekä keväällä ja kesällä 2008. Kaikki HSY:llä käytössä olevat PM 2,5- ja PM 10- mittauksiin käytetyt laitetyypit olivat mukana Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa 2007-2008. PM 2,5:n vertailujakso täyttää EU:n ohjeen vaatimukset, ja saatuja funktioita voidaan käyttää tulosten laskennassa. Osiriksella oli pienhiukkasmittauksissa liian suuri mittausepävarmuus ja se soveltuu pienhiukkasille vain suuntaa antaviin mittauksiin. Ilmatieteen laitoksen referenssivertailuissa PM 10-mittauksia tehtiin ainoastaan syksyllä, ja jakso oli liian lyhyt ja pitoisuudet liian alhaisia, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida tulosten ekvivalenttisuutta ja laskea korjausfunktiot. HSY käyttää PM 10-mittausten osalta tuloksia, jotka on saatu YTV:n ja Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa vuosina 2000-2001. Tuolloin FH 62 I-R -laitteilla ja TEOM:lla saadut tulokset todettiin vertailukelpoisiksi referenssikeräimen tulosten kanssa (tehdasasetuksilla). Grimmin PM 10-tuloksille käytetään saksalaisen vertailulaboratorion esittämää kerrointa 0,82, joka vastaa HSY:n omissa vertailumittauksissa saatua tulosta. Eri hiukkaslaitteille käytettyjen korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit on esitetty taulukossa 3. Korjauskertoimet otetaan huomioon tiedonkeruujärjestelmässä kalibrointisuoran kulmakertoimena ja vakioterminä. Jos samalla mittausasemalla mitataan sekä pienhiukkasten että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, perusperiaate on, että molemmat mittaukset tehdään samantyyppisillä laitteilla. Taulukko 3 Hiukkasanalysaattoreiden korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit Analysaattori (A) PM 2,5 PM 10 Teom 1400 1,25 x A + 1,56 1,03 x A + 3,0 FH 62 I-R 1,35 x A 0,73 1,15 x A Grimm 180 0,75 x A 0,31 0,82 x A SHARP 5030 1,09 x A 1,0 x A Teom 1405D 1,23 x A + 1,76 1,2 x A + 0,12 (PMcoarse-kerroin) Teom 1405 määritys kesken määritys kesken 4. Mittaustulosten laadunvarmistus ja laatutavoitteet Säännöllisillä laadunvarmistustoimenpiteillä, huolehtimalla referenssien jäljitettävyydestä ja stabiileista olosuhteista mittausasemilla varmistetaan mittaustulosten luotettavuus. Taulukossa 5 on esitetty mittausten havaintorajat ja mittaustuloksille sallitut suurimmat epävarmuudet. HSY noudattaa ilmanlaadun mittauksissa EN-standardeja ja mittaukset tehdään ja toimenpiteet dokumentoidaan standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 pohjalta laaditun laatujärjestelmän mukaisesti. EN-standardien edellyttämät ja HSY:n mittauksilleen asettamat laatutavoitteet on esitetty taulukoissa 6-10.

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 8/14 4.1 Kalibroinnit ja jäljitettävyys Mittausten laatutavoitteiden toteutuminen varmistetaan käyttämällä tarkkoja ja jäljitettäviä kalibrointireferenssejä sekä kalibroimalla ja huoltamalla laitteet säännöllisesti ja riittävän usein. Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonilaitteille on määritetty suurimmat sallitut nolla- ja alueliukumat peräkkäisten kalibrointien välillä. HSY:n mittauksissa käytetään lisäksi tiukempia toimenpidekynnyksiä. Jos liukuma ylittää toimenpidekynnyksen, tihennetään kalibrointiväliä tai laite tuodaan huoltoon ja/tai korjaukseen. Jos suurimmat sallitut liukumat ylittyvät, tehdään poikkeamaselvitys. HSY ylläpitää kahta erillistä jäljitettyä kalibrointijärjestelmää NO ja SO2 kaasuille (kaasulaimennin ja kaasupullo). Sekä kenttäkalibraattorin, että laitehuollon kalibraattorin tuottamien kalibrointikaasujen pitoisuudet määritetään Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä kansallisessa ilmanladun vertailulaboratoriossa aina kaasupullon vaihdon yhteydessä. Kentällä typenoksidi- ja rikkidioksidilaitteet kalibroidaan käyttämällä keskiväkevää kaasupulloa (SO 2 noin 2 ppm, tarkkuus ±2 %, NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %) ja kaasulaimenninta (Horiba APMC-370 tai APMC 360). Tarvittaessa kenttäkalibrointiin voidaan käyttää myös laitehuollon kalibrointilaitteistoa. Kalibrointistandardien pitoisuutta seurataan vertaamalla kentällä käytettäviä kalibrointistandardeja huoltotiloissa säilytettävään standardiin (SO 2 noin 4 ppm, tarkkuus ±5 % ja NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %, Horiba APMC-370 laimennin). Jos vertailussa saatu tulos poikkeaa Ilmatieteen laitoksella saadusta pitoisuudesta yli 2 %, selvitetään poikkeaman syy ja toteutetaan vaadittavat korjaavat toimenpiteet. Jos kalibrointikaasun pitoisuus muuttuu yli 3 % pullon käyttöaikana, sille haetaan uusi jälki Ilmatieteen laitokselta. Otsonilaitteiden kalibroinneissa käytetään otsonia tuottavaa UV-fotometriä (API 703 E). Otsonikalibraattorille haetaan jälki vertaamalla sitä vuosittain Ilmatieteen laitoksen NIST:n referenssifotometriin. PM 10- ja PM 2,5-monitoreissa kalibroidaan erikseen massan ja virtauksen mittaus. Virtauksen kalibrointiin käytetään Bronchorst-massavirtamittareita (alue 5 l/min, 20 l/min ja 50 l/min), joiden tarkkuus on 0,5 % näytöstä + 0,5 % alueesta. Kalibroitavat virtaukset ovat suuruusluokkaa 3 l/min ja 14 l/min, 17 l/min ja 38,3 l/min. Virheen minimoimiseksi virtauskalibroinnissa käytetään mahdollisimman pientä virtausmittaria. Bronchorst-massavirtareferenssit (alue 5 l/min ja 20 l/min) on kalibroitu Ilmatieteen laitoksella toukokuussa 2014. Massavirtareferenssien kalibrointiväli on kaksi vuotta. TEOM:n massan määritys on kalibroitu määrittämällä jousivakion arvo tunnetun painoisella suodattimella. FH 62 I-R - laitteiden kalibrointilevyt on tarkistettu vertaamalla muiden mittaajien (IL, Lappeenranta/Imatra, Turku) vastaaviin levyihin. Levyjen arvot todettiin yhteneviksi. Vertailussa havaittiin kuitenkin, että kalibroinnissa on syytä käyttää saman sarjan nolla- ja aluelevyä. PM 2,5- ja PM 10-keräinten virtaukset kalibroidaan käyttämällä Bronchorst-massavirtamittaria (50 l/min). Kalibroitava virtaus on 38,3 l/min. Bronchorst-massavirtareferenssi on kalibroitu Ilmatieteen laitoksella kesäkuussa 2014. Mittausten oikeellisuus varmistetaan osallistumalla vertailumittauksiin, joita kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio järjestää.

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 9/14 4.2 Huollot, korjaukset ja laitetestit Typenoksidi-, rikkidioksidi-, otsonilaitteet huolletaan vuoden välein huolto-ohjeiden mukaisesti. Huollon yhteydessä määritetään laitteen havaintorajat, toistuvuus nolla- ja aluetasossa sekä monipistekalibroinnin avulla lineaarisuus. Typenoksidilaitteille määritetään lisäksi konvertointiaste, jota käytetään hyväksi tulosten laskennassa. Konvertteri uusitaan viiden vuoden välein tai, jos konvertointiaste on alle 97 %. Hiukkaslaitteet huolletaan kerran vuodessa. FH 62 I-R- laitteiden kammiot puhdistetaan joka kolmas vuosi. Kammion puhdistushuollon aikana huoltotilan säteilytasoa seurataan ß-säteilymittarilla. 4.3 Tulosten käsittely ja raportointi Mittaustiedot kerätään ja editoidaan ENVIDAS-tiedonkeruujärjestelmällä. Editointi tehdään EU:n mittausstandardien mukaisesti. Kalibrointitietojen avulla tuloksille voidaan tehdä editoinnissa nolla- ja/tai aluetason korjauksia tai lineaarinen korjaus tietylle aikavälille. Korjaustarpeen arvioinnissa käytetään hyväksi laitteiden automaattisten nolla- ja aluetarkistusten tuloksia. Taulukossa 4 on esitetty yleisiä korjaus- ja hylkäysrajoja. Korjauksia ei pääsääntöisesti tehdä, jos korjauksen vaikutus mittaustulokseen on vähäinen. Mittaustulokset esitetään reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilmanlaatuportaalissa. Tulokset raportoidaan neljännesvuosikatsauksissa ja vuosittain laadittavassa yhteenvetoraportissa. Taulukko 4. Mittaustulosten hylkäys- ja korjausrajat Yhdiste Hylkäysraja (tunti) Nollatason korjaus Aluetason korjaus NO - 2 µg/m3 poikkeama > 1,5 µg/m3 poikkeama > 3 % NO2-2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % NOx -2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % O3-2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % SO2-2 µg/m3 poikkeama > 1 µg/m3 poikkeama > 3 % TRS -2 µg/m3 poikkeama > 1 µg/m3 poikkeama > 3 % PM10-5 µg/m3 poikkeama > 3 µg/m 3 virtauksen poikkeama > 3 % (tulosten arviointi) massan mittauksen poikkeama > 3 % PM2.5-5 µg/m3 poikkeama > 3 µg/m 3 virtauksen poikkeama > 3 % (tulosten arviointi) massan mittauksen poikkeama > 3 % 4.4 Mittausten havaintorajat ja mittausepävarmuudet Taulukossa 5.1 on esitetty jatkuvatoimisten mittausten havaintorajat ja suurimmat epävarmuudet. Taulukoissa 5.2-5.4 on esitetty laboratorioanalyyseille ilmoitetut havainto- ja määritysrajat sekä epävarmuudet. Taulukko 5.1. Jatkuvatoimisten NO x, SO 2, O 3 -mittausten havaintorajat ja kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja LTD=3,3 * ZStd /Slope Mittausepävarmuus tuntiraja-arvopitoisuudessa Mittausepävarmuus vuosiraja-arvopitoisuudessa Typenoksidit NO, NO2 NO2 < 3,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % NO < 2,5 µg/m 3 Rikkidioksidi SO2 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % Otsoni O3 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 %

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 10/14 Taulukko 5.2. VOC-keräysten havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja Määritysraja Suhteellinen kokonaisepävarmuus Suurin sallittu epävarmuus pitoisuudessa 5 µg/m3 Bentseeni < 0,20 µg/m3 < 0,30 µg/m3 < 20 % < 30 % Tolueeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Etyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Ksylenit < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Propyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % 1,3,5-Trimetyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Styreeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Taulukko 5.3. PAH-yhdisteiden havainto- ja määritysrajat sekä suhteellinen kokonaisepävarmuus kuukauden koomanäytteelle. Yhdiste havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonais- Suurin sallittu epävarmuus epävarmuus Bentso(a)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Bentso(b)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Bentso(k)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Ideno(1,2,3-cd)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Dibentso(a,h)antraseeni < 0,14 < 0,2 < 25 % < 50 % Taulukko 5.4. Metallianalyysien havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus kuukauden koomanäytteelle. Metalli Havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonaisepävarmuus Suurin sallittu epävarmuus Lyijy (Pb) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 50 % Arseeni (As) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Nikkeli (Ni) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Kadmium (Cd) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Koboltti (Co) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Kupari (Cu) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Mangaani (Mn) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Vanadiini (V) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Antimoni (Sb) < 0,087 ng/m3 < 0,130 ng/m3 < 20 % Kromi (Cr) < 1,190 ng/m3 < 1,790 ng/m3 < 20 %

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 11/14 Taulukko 6. SO 2-mittausten laatutavoitteet. Sovelletaan myös TRS mittauksiin: Toimenpide Toimenpideväli EN 14212 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN 14212 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 4 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointiväli ja tulosten korjaus: - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi: - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 2 µg/m 3 - aluetarkistus > 5 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,0 nmol/mol (2,66 µg/m 3 ) Nolla: Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (0,75 ppb) Alue: Std 1,5 % pitoisuudesta (160 ppb) Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus painevaikutus a) keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto 6 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi vähintään joka 3. kuukausi nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol a) vaikutus 1,0 % b) vaikutus 2,0 % Suodattimen vaikutus < 3 % Suodattimen vaihto vähintään 3 kk välein Suodinkotelon puhdistus 6 kk välein Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 2,0 tai 2,0 µg/m 3 alue 5,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 12/14 Taulukko 7. O 3 mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN 14625 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN 14625 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei toiminnassa: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 4 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointiväli ja tulosten korjaus: - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi: - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 2 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,5 nmol/mol (3,0 µg/m 3 ) Nolla: Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (1,0 ppb) Alue: Std 2,0 % pitoisuudesta (160 ppb) Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus painevaikutus a) keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto 3 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi vähintään joka 3. kuukausi nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol a) vaikutus 1,0 % b) vaikutus 2,0 % Suodattimen vaikutus < 3 % Suodattimen vaihto vähintään 3 kk välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 2,0 tai 2,0 µg/m 3 alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 13/14 Taulukko 8. NO x mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN 14211 Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteeri EN 14211 Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei toiminnassa: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 3,0/4,0 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointi ja tulosten korjaus (NO/NOx): - nollaliukuma > 1,5/2,0 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi (NO/NOx): - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 (NO, NO2) - nollatarkistus > 2,5/3,0 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,0 nmol/mol Nolla: Std 0,75/0,9 µg/m 3 (NO/NOx) Havaintoraja 2,5/3,0 µg/m 3 (2,0 /1,6 ppb) Alue: Std 0,75 % pitoisuudesta Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Konvertterin hyötysuhteen määritys Näytesondin testaus painevaikutus a) 6 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol Joka vuosi < 95 % Tulosten korjaus < 98 % Vähintään joka 3.vuosi a) vaikutus 1,0 % Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nollapoikkeama 2,5/3,0 µg/m 3 (NO/NOx) alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Määritys vuosittain huollon yhteydessä. Konvertteri vaihdetaan 5 vuoden välein tai konvertointiaste < 97 %. Tulokset korjataan aina. Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto b) vaikutus 2,0 % vähintään joka 3. Suodattimen vaikutus < 3 % Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo kuukausi Suodattimen vaihto vähintään 3 kk puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa

SYT/Ilmansuojeluyksikkö 14/14 Taulukko 9. Jatkuvatoimisten PM 10 ja PM 2.5 -mittausten laatutavoitteet. Laatutavoitteita sovelletaan myös mustahiilimittauksiin. Toimenpide Toimenpideväli Kriteeri HSY:n Laitteen statuksen ja toimintaparametrien tarkistaminen Lämpötila, paine ja kosteusantureiden tarkistus Lämpötila, paine ja kosteusantureiden kalibrointi CEN/TS 16450 Päivittäin (työpäivinä) Joka 3. kuukausi tai harvemmin CEN/TS 16450 laatutavoitteet - Laitteiden mittaustulokset, statukset ja toimintaparametrit tarkistetaan päivittäin ± 2 C ± 1 kpa (10 hpa) ± 5 % RH Vuoden välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) ± 3 % RH Kalibrointi 6 kk:n välein (kalibrointihistoria osoittaa antureiden liukuman pysyvän sallituissa rajoissa) 6 kk:n välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) ± 3 % RH Virtausten tarkistus Joka 3. kuukausi tai harvemmin ± 5 % Kalibrointi 6 kk välein (kalibrointihistoria osoittaa virtausten pysyvän sallituissa rajoissa) Virtausten kalibrointi Vuoden välein ± 1 % 6 kk:n välein ± 1 % säätöraja huollossa ± 2 % säätöraja kentällä ± 3 % suurin sallittu virhe (poikkeamaselvitys) Vuototesti Vuoden välein 6 kk:n välein kalibroinnin yhteydessä ja aina laitteiston kasauksen jälkeen Nollatason näyttämän tarkistus 6 kk välein ± 3 µg/m 3 Kalibroinnin yhteydessä 6 kk:n välein (± 3 µg/m 3 ) Sharp 5030 optinen nollataso ± 2 µg/m 3 Massan mittauksen tarkistus Säännölliset huoltotoimenpiteet Vähintään vuoden välein, korjauksen jälkeen ja valmistajan suositusten mukaan Valmistajan ohjeiden mukaisesti Valmistajan kriteerien mukaisesti tai ± 3 % Valmistajan kriteerien mukaisesti FH 62 IR ja Sharp 5030 -kalibrointilevyillä 6 kk välein ( ± 3 %) Teom 1400, 1405, 1045D - k0-arvon tarkistus (1-2 vuoden välein) Grimm 180: - kalibrointi-airosolilla 6 kk välein - tehdaskalibrointi tarvittaessa MAAP 5020 (BC): - vertailumittaus referenssi laitteeseen - tehdaskalibrointi tarvittaessa PM leikkureiden puhdistus olosuhteista riippuen: PM10 (3-6 kk välein) PM2.5 (3-6 kk välein) PM1 (3-5 viikon välein) Näytelinjan pudistus kalibroinnin yhteydessä Taulukko 10. PM 10 ja PM 2.5 -keräinten laatutavoitteet. Toimenpide Säännölliset huoltotoimenpiteet Lämpötila ja paine antureiden tarkistus Lämpötila ja paine antureiden kalibrointi Toimenpideväli EN 1234:2014 Valmistajan ohjeiden mukaisesti Joka 3. kuukausi tai harvemmin Kriteeri HSY:n EN 1234:2014 laatutavoitteet Leikkurin puhdistus 30 keräyksen Leikkurin puhdistus n. 30 keräyksen välein välein olosuhteista riippuen. olosuhteista riippuen. Näytelinjan puhdistus kalibroinnin yhteydessä ± 3 C Kalibrointi 6 kk:n välein (kalibrointihistoria ± 1 kpa (10 hpa) osoittaa antureiden liukuman pysyvän sallituissa rajoissa) 6 kk:n välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) 5 % Kalibrointi 6 kk välein (kalibrointihistoria osoittaa virtausten pysyvän sallituissa rajoissa) Vuoden välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) Virtausten tarkistus Joka 3. kuukausi tai harvemmin Virtausten kalibrointi Vuoden välein 1 % 6 kk:n välein ± 1 % (huollossa) ± 2 % (kentällä) Vuototesti Vuoden välein 1 % näytelinjojen kunnon tarkistus /vuototesti