Käärmelahden koulu ja päiväkoti Loppuselvitys 4.11.2016
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hankkeen hallinnollinen käsittely... 4 3. Hankkeen organisaatio ja vastuut... 4 3.1 Johto ja vastuut... 4 3.2 Viestintä... 5 4. Hankkeen eteneminen ja haasteet... 5 5. Hankkeen talous ja mahdolliset avustukset... 6 6. Yhteenveto... 6 Kuvat: Kuopion Tilakeskus
3 1. Johdanto Käärmelahden uusi, noin 2 000 m 2 :n suuruinen koulu rakennettiin noin 140 lapsen ja kaksiryhmäisen päiväkodin käyttöön Maaningan Käärmelahteen, osoitteeseen Väänälänrannantie 1322. Samassa pihapiirissä sijaitsevasta vanhasta koulusta säilytettiin yksi kunnostettava, noin 250 m 2 :n suuruinen rakennus, jonka entisen liikuntasalin tilalle tuli muun muassa "kyläkammari". Muutoin entinen koulurakennus purettiin kahdessa vaiheessa: osa rakennusurakan yhteydessä ja loppu kesällä 2016. Koulun suunnittelu käynnistyi jo ennen Kuopio-Maaninka -kuntaliitosta vuonna 2014. Työt Käärmelahdessa aloitettiin huhtikuussa 2015 Maaningan kunnan yhdistyttyä Kuopioon 1.1.2015. Koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa uudistuneissa tiloissa elokuussa 2016 alussa. Uudisrakennuksen laajuus on 1 975 krsm 2 ja erillisen huoltorakennuksen 53,5 krsm 2. Uudisrakennukseen sijoittuivat päiväkotitilat kahdelle päivähoitoryhmälle (42 lasta), esiopetustilat yhdelle esikouluryhmälle (15 lasta), jossa on mahdollista toteuttaa myös esikoululaisten iltapäivähoito. Koulussa on luokkatilat kullekin luokka-asteelle (luokat 1 6, yhteensä 140 lasta). Uuden koulun piha-alueet ovat osa viihtyisää, virkistävää ja innostavaa oppimisympäristöä. Tontille sijoittuvat lähiliikunta-alue (pelikenttä ja kaukalo) sekä tilaa muille aktiviteeteille, joita käyttävät iltaisin ja viikonloppuisin koulun lisäksi myös alueen asukkaat ja yhteisöt. Peruskorjattuun noin 250 m 2 rakennukseen sijoittuvat tekninen työ konesaleineen ja kyläkammari. Esteettömyys huomioitiin sekä uudis- että säilytetyssä rakennuksessa.
4 2. Hankkeen hallinnollinen käsittely Käärmelahden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma laadittiin ja hyväksyttiin Maaningan kunnanvaltuustossa vuonna 2011. Päätös investoinneista ja rakentamisen aloittamisesta tehtiin vuonna 2012. Maaningan kunta kilpailutti suunnittelijat vuosina 2013 2014. Urakkasopimukset allekirjoitettiin huhtikuussa 2015. Päättäjä Päätösajankohta Aihe Maaningan kunnanhallitus 27.1.2014 18 Ohjausryhmän nimeäminen, Käärmelahden koulu Maaningan kunnanhallitus 8.4.2014 98 Linjaus Käärmelahden kouluun tulevista tiloista Maaningan kunnanhallitus 26.8.2014 195 L2 -luonnosvaiheen pääsuunnitelmaehdotusten hyväksyminen Kuopion ja Maaningan yhdistymishallitus 22.9.2014 20 L2 -luonnosvaiheen pääsuunnitelmaehdotukset merkittiin tiedoksi Kuopion kaupunginhallitus 9.3.2015 65 Käärmelahden koulun rakentaminen, urakoitsijoiden valinta 3. Hankkeen organisaatio ja vastuut 3.1 Johto ja vastuut Hankkeenjohtopalvelut vastuutettiin Kuopion Tilakeskuksessa siten, että hankkeen rakennuttajana toimi rakennuttaja Hilkka Laakso, ajan-tasaisen kustannusseurannan toteutti kustannuslaskija Hannu Hyvönen, rakennuttajapäällikön vastuun kantoi Veli-Matti Paananen. Rakennushankkeen viestinnästä hankeryhmän ulkopuolelle vastasi viestintä- ja hallintopalvelupäällikkö Seija Harinen. Asiantuntijoina taloteknisissä ratkaisuissa toimivat talotekniikka-asiantuntijat Seppo Airaksinen ja Harri Asikainen sekä työmaavalvoja Risto Kirjavainen. Puhtauden laadun varmisti laitoshuollon asiantuntija Katri Kokkonen. Käärmelahden kouluhankkeen suunnittelusta vastasivat eri suunnittelualojen konsultit; Arkkitehtija pääsuunnittelu, rakennesuunnittelu, LVIA-suunnittelu ja sähkö- suunnittelu toteutettiin eri suunnittelualojen puitejärjestelykumppaneiden toimesta. Rakennuksen tulevaisuuden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi koordinoi kiinteistöpalveluasiantuntija Jukka Pitkänen rakennuksen huoltokirja-aineiston selkeäksi kokonaisuudeksi. Väistötilajärjestelyt hoidettiin yhteistyössä käyttäjän kanssa.
5 3.2 Viestintä Hankkeen työmaavaiheen aikaisen viestinnän tavoitteena oli luoda ihmisille oikea kuva uudisrakennuksen ja korjaustyön tuottamasta toiminnallisesta muutoksesta ja korjauksen aikaisesta koko ajan muuttuvasta toiminnasta sekä siitä, että vanha koulurakennus oli osittain käytössä koko työmaan ajan. Rakennuksen käyttäjien ja oppilaiden vanhempien viestintää hoiti ansiokkaasti koulun rehtori Timo Lehtonen. Hän osallistui käyttäjien edustajana aktiivisesti lähes kaikkiin hankkeeseen liittyviin kokouksiin sekä viesti niiden sisällöstä ja päätöksistä edelleen kaikille tilojen käyttäjille. Myös kaupungin internet ja intranet, Santra, palvelivat viestinnän kanavina. 4. Hankkeen eteneminen ja haasteet Hankkeen toteutussuunnittelu käynnistettiin keväällä 2014 ja työmaavaihe alkoi huhtikuussa 2015. Tontilla sijaitseva, elinkaarensa päähän ehtinyt vanha koulurakennus purettiin vaiheittain vuosina 2015 ja 2016. Uudisrakennus jouduttiin perustamaan yli sadan noin 20 metrin mittaisten tukipaalujen päälle kantavana laattana. Rakentamisolosuhteet ja -laatu varmistettiin toteuttamalla uudisrakennus omarunkoisen sääsuojan alla. Rakentamisen haasteena oli myös koulun toiminta työmaan kanssa samalla tontilla. Koululaisten turvallisuus taattiin eristämällä työmaa-alue työvaiheittain koulusta. Koulun rehtori Timo Lehtonen kommentoi tilannetta näin: Koulua saatiin pidettyä ihan hyvin rakennustyömaan laidalla. Uuden tulo tietenkin antoi voimia ja uskoa. Liikenne huolestutti eniten ja alkuun tuli pari yhteydenottoa huolestuneilta vanhemmilta. Rakentajaväkeen yhteydenpito oli luontevaa ja molemminpuolista. Vanhan koulurakennuksen lämmön lähteenä käytettiin öljyä. Uuteen koulurakennuskokonaisuuteen valittiin ympäristöystävällinen vaihtoehto: maalämpöjärjestelmä. Tämän investoinnin laskennallinen takaisinmaksuaika (noin 5,5 vuotta) on lyhyt. Maalämpöjärjestelmä on myös huoltovapaampi esimerkiksi pellettijärjestelmään verrattuna. Uudessa koulurakennuksessa huomioitiin esteettömyys sijoittamalla toiminnalliset tilat samaan tasoon ja rakentamalla luiska peruskorjatun rakennuksen päätyyn. Uudisrakennuksen sisäpuoliset työt otettiin vastaan 31.5.2016. Säilytettävä rakennus ja piha-alueet valmistuivat ja koko kohde vastaanotettiin 29.7.2016. Käärmelahden koulu ja päiväkoti aloittivat toimintansa elokuussa 2016.
6 5. Hankkeen talous ja mahdolliset avustukset Rakennushankkeen (uudisrakennus ja vanhan rakennuksen peruskorjaus) toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 5,73 miljoonaa euroa (alv 0 %). Ne muodostuivat Maaningan kunnan vuoden 2014 aikaisista suunnittelu- ja urakkakilpailutuskustannuksista (noin 180 000 euroa) sekä uuden kouluhankkeen kustannuksista (noin 5,55 miljoonaa euroa). Kasvun ja oppimisen palvelualue hankki koulun, esiopetuksen, päiväkodin sekä hallinnon käyttöön irtokalusteita ja varusteita noin 0,25 miljoonaa eurolla (alv 0 %). Koulun käyttäjien rakentamisvaiheen väistötilakustannukset olivat yhteensä noin 51 200 euroa, jotka muodostuivat oppilaiden kuljetuksista Käärmelahden alueelta Maaninkajärven koululle (44 800 euroa) sekä muuttokustannuksista (6 400 euroa). Koulun nykyaikainen oppimisympäristö, aulatila, tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin työskentelytapoihin ja vuorovaikutustilanteisiin. Aulatila, ruokasali ja liikuntasali ovat avattavissa yhdeksi, suureksi tilaksi. Tiloihin on pyritty luomaan luonnollista ilmavuutta muodoilla ja vapaalla korkeudella. Koulun tiloissa on yhdistelymahdollisuus, nykyaikainen teknologia ja langaton verkkoyhteys. 6. Yhteenveto Käärmelahteen rakennettiin koulu- ja päiväkotikäyttöön nykyaikainen oppimisympäristö. Uusi ja peruskorjattu koulurakennus tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin työskentelytapoihin ja vuorovaikutustilanteisiin. Uuden koulun luokkatilat ovat yhdisteltävissä, niissä käytetään nykyaikaista
7 teknologiaa ja langatonta verkkoyhteyttä. Koulurakennukset ovat pääasiallisesti koulu- ja päiväkotikäytössä Liikunnan, kädentaidon, musiikin ja osittain myös perusopetuksen tilat voivat olla iltaisin ja viikonloppuisin muiden käyttäjäryhmien käytössä. Rakennusten piha-alueet ovat osa viihtyisää, virkistävää ja innostavaa oppimisympäristöä. Koulun tontille sijoittui ns. lähiliikunta-alue (pelikenttä ja kaukalo) sekä tilavaraukset muille aktiviteeteille, joiden käyttäjiä ovat koulu (päivisin oppilaiden välitunti- ja koululiikunta, päiväkoti) sekä iltaisin ja viikonloppuisin alueen asukkaat, kuten myös sisäliikuntakäyttöön suunniteltu liikuntasali. Uudisrakennus sovitettiin yhteen suojeltavan rakennuksen ja ympäristön kanssa. Uudessa pihapiiriin ja ympäristöön soveltuvassa koulukokonaisuudessa huomioitiin sekä liikenne että ilmansuunnat. Hanke valmistui aikataulussaan heinäkuussa 2016 ja pysyi kustannusarviossaan. Tämän loppuselvityksen laativat Hilkka Laakso ja Seija Harinen Kuopion Tilakeskuksesta.