Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä kehitysvammaisuuteen on useita: esim. häiriöt perintötekijöissä, odotusajan ongelmat, synnytyksen aikainen hapen puute, lapsuusiän onnettomuus tai sairaus Suomessa noin 40 000 kehitysvammaista Kehitysvammaisuus ei ole sairaus Samat ihmisoikeudet
Yhteiskunnan näkökulma kehitysvammaisuuteen Lääketieteellinen näkökulma Taustalla vallitseva lääketieteellinen näkemys kehitysvammaisuudesta Kiinnostunut vamman syistä ja vaikutuksista Toimintakyvyn näkökulma Kysymys yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta Toiminta vaihtelee ympäristöstä riippuen Sosiaalinen näkökulma Kehitysvammaisuus ilmenee yhteisön suhteena yksilöön Yhteiskunta vammauttaa henkilön sen asettamien esteiden ja asenteiden kautta Millaisia haasteita kehitysvammainen voi kokea arjessaan?
Kehitysvammaisen lapsen saaminen ja hoitaminen Kehitysvammaisen lapsen syntymään voi liittyä monenlaisia negatiivisia tunteita rakkauden ja kiintymyksen lisäksi mm. surua, pelkoa, vihaa ja pettymystä Vanhemmat tarvitsevat usein emotionaalista tukea läheisiltä ja ammattilaisilta Kehitysvammainen lapsi elää arkeaan emotionaalisesti kiintyneenä vanhempiinsa, joka vaatii vanhemmilta paljon
Kehitysvammaisena eläminen ennen Kehitysvammaisuutta ei tunnettu juurikaan 1800-luvulla Ensimmäisiä tilastoja v.1880 maininta tylsämielisistä Kehitysvammaiset ajateltiin vajaamielisinä, ja useimmiten heidät laitettiin vaivaistaloon, jos läheiset eivät pystyneet huolehtimaan heistä 1900-luvun alussa perustettiin ensimmäisiä hoito-osastoja ja -laitoksia Kehitysvammaiset nähtiin yhteiskunnan ulkopuolisina ihmisinä, joilla oli taipumus köyhyyteen ja rikollisuuteen Virheellisiä tutkimuksia vajaamielisyyden periytyvyydestä, tämä johti rotuhygienian leviämiseen Pakkosterilisaatio Yhteiskunta suojeli itseään vammaisilta ja vammaisia suojeltiin yhteiskunnalta
Kehitysvammaisena eläminen nyt Kehitysvammainen henkilö on oman elämänsä asiantuntija! Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva ja vahvistava YK:n yleissopimus 2008 Sopimuksen mukaan vammaisten henkilöiden tulee mm. voida valita asuinpaikkansa, -muotonsa ja kumppaninsa itse Hallituksen periaatepäätös 2012 - laitosasuminen lakkautetaan Tavoitteena, että kukaan ei asu laitoksissa vuoden 2020 jälkeen Ovatko asenteet muuttuneet kehitysvammaisia kohtaan, miten?
Opiskelu ja koulunkäynti Kehitysvammaisten henkilöiden opiskelumahdollisuudet ovat lisääntyneet Peruskoulun jälkeen kehitysvammaiset nuoret voivat hakeutua tarpeidensa mukaan opiskelemaan (ammatillinen perustutkinto, valmentava koulutus, lisäopetusvuosi, oppisopimusopiskelu, työ) Nuorisotakuu 2013 Palvelusuunnitelma auttaa tulevaisuuden rakentamisessa
Vapaa-aika Vireä kulttuuritoiminta, mutta tarjonta suppeampi kuin valtaväestön toiminta Liikunta tuo ilon ja hyvän olon lisäksi myös sosiaalisia kontakteja Mahdollisuus avustajaan tai kaveriin myös vapaa-ajalla Millaista vapaa-ajan toimintaa kehitysvammaisille nuorille tulisi järjestää?
Leikit Tutumisleikki Piirileikki. Nuoret menevät kahteen piiriin, muodostetaan sisäpiiri ja ulkopiiri. Piirit kulkevat eri suuntiin musiikin tahdissa. Kun musiikki loppuu, nuoret kättelevät kohdalla olevaa ja esittelevät itsensä. Saa istua leikki Esitetään väittämiä ja sitä mukaa saa istua, kun väittämä toteutuu omalla kohdalla. (Vaihtoehtoisesti liikuntarajoitteiset voivat nostaa ja laskea kättä väittämien kohdalla) Mitkä asiat ovat tärkeitä ottaa huomioon suunniteltaessa leikkejä kehitysvammaisille?
Lähteet Kehitysvammaisuus. 2015. Kehitysvammaliitto. Viitattu 16.2.2016. Http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/tietoa-liitosta/kehitysvammaisuus/ Lääketieteellinen näkökulma. 2014. Kehitysvamma-alan verkkopalvelu. Viitattu 17.2.2016. Http://verneri.net/yleis/laaketieteellinen-nakokulma Toimintakyvyn näkökulma. 2014. Kehitysvamma-alan verkkopalvelu. Viitattu 17.2.2016. Http://verneri.net/yleis/toimintakyvyn-nakokulma Sosiaalinen näkökulma. 2013.Kehitysvamma-alan verkkopalvelu. Viitattu 17.2.2016. Http://verneri.net/yleis/sosiaalinen-nakokulma Vapaa-aika. 2014. Kehitysvamma-alan verkkopalvelu. Viitattu 16.2.2016. Http://verneri.net/yleis/vapaa-aika Vehmas, S. 2005. Vammaisuus: johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. 146 149 Kattelus, K., Koivuluoma, T. & Turunen, S. 2006. Kehitysvammaisen nuoren tukeminen seurakunnallisen toiminnan avulla Kehittämisprojekti Lahden seurakuntayhtymälle. 15 18. Http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Lahti2006/355cc0_lahti_kattelus6133.pdf