NYKYAJAN KAHDEKSAN KUOLEMAN- SYNTIÄ EMMA SALOKOSKI: Matkojen SUUNTAA SINGA- POREEN muuttama
Kuivin jaloin kotoa koneeseen Älä pakkaa ekstraa lomalle. Omalla autolla pääset suoraan kentälle ja P3-parkkitalosta kuivin jaloin terminaaliin ja koneeseen. Sujuvamman lomallelähdön tarjoaa Airport. Lisätiedot ja hinnat: www.helsinkiairport.fi
sisältö www.helsinki-vantaa.fi VIA HELSINKI Finavian lehti lentomatkustajille 2/2012, ISSN 1798-2782, julkaisupäivä 28.9.2012. Julkaisija: Finavia, PL 50, 01531 Vantaa, puh. 020 708 000 Päätoimittaja: Annika Kåla, Finavia Toimituspäällikkö: Nina Pinjola, Mediafocus Toimitus: Mediafocus, toimitus@mediafocus.fi AD: Lasse Rantanen Graafinen suunnittelu: Jaska Poikonen Mainosmyynti: markku.rytkonen @bfmedia.fi Mainosmateriaalin toimitus: toimitus@mediafocus.fi Paino: Libris Paperi: MultiArt Silk 200 g ja 130 g Painos: 40 000 kpl Kansikuva: Matti Rajala Finavia Oyj tämän lehden julkaisija on palveluyritys, joka luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Finavia ylläpitää lentoasemia, turvatarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä sekä varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset. kentillä Pääkirjoitus -Vantaalla uusi business lounge Näin lennät lapsen kanssa Tiesitkö? -Vantaan 60-vuotisjuhlat Sadunhohtoisia saapumisia ja ajan kerrostumia Valokuvanäyttely Samassa paikassa eri ajassa Kenttäpiispa Ympäristöfakta -Vantaan lentoreitit nyt netissä Uudistuksia Oulun, Tampere-Pirkkalan ja Vaasan lentoasemilla maailmalta Lauluja maailmalta Matkustaminen voi avata luovuuden kanavan, tietää muusikko Emma Salokoski. Brasiliaa hän kuvailee runouden ja rytmin maaksi. Menestyksen tekijä Lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia. Ala työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä. Matkalla: Singapore Ripaus kiinalaisia, intialaisia, malesialaisia ja indonesialaisia makuvivahteita syntyy singaporelainen keittiö, jonka ansiosta tätä maata kutsutaan Aasian kulinaariseksi pääkaupungiksi! on vuonna 2012 maailman designpääkaupunki. Finavia on yksi WDC:n pääyhteistyö-kumppaneista Airport -brändin kautta. www.wdchelsinki2012.fi VIA HELSINKI 3
Matkustaminen on eräs tapa PÄÄTOIMITTAJALTA Annika Kåla 60 vuotta, eikä suotta: -Vantaa pitää suomalaiset lennossa Kukapa olisi uskonut että korpeen Euroopan laitamille meren taakse raivatusta lentokentästä tulisi 60 vuodessa koko maailman kannalta merkittävä kauttakulkuasema. Niin on kuitenkin käynyt. Suorin reitti Euroopasta Aasiaan kulkee Helsingin kautta, mikä tekee -Vantaasta Pohjois-Euroopan johtavan vaihtolentoaseman. Helsingin uusi lentokenttä avasi ovensa olympiavuonna 1952 ja korvasi Malmin Suomen reittiliikenteen keskuksena. Ensimmäisenä toimintavuotena 1953 matkustajia oli 168 000. Nykyään päälentoasemamme kautta kulkee vuosittain jo noin 15 miljoonaa matkustajaa, joille on tarjolla noin 130 suoraa kohdetta eri puolille maailmaa. Se, että meillä suomalaisilla on niin hyvät yhteydet maailmalle, johtuu nimenomaan -Vantaan vahvasta asemasta Euroopan ja Aasian välisessä vaihtomatkustuksessa: päälentoasemamme menestys parantaa Finavian edellytyksiä huolehtia koko Suomen kattavasta lentoasemaverkostosta. Suomessa lentoliikenne on ainoa liikennemuoto, joka ei saa valtion tukea. Tarvittavan infrastruktuurin ja palvelut rahoittavat asiakkaat eli lentoyhtiöt ja matkustajat, eivät veronmaksajat. Lentoyhtiöiltä saatavien tulojen lisäksi Finavia rahoittaa lentoasemaverkostoaan -Vantaan matkustajapalveluista saatavilla tuotoilla. Globaalissa maailmassa lentoliikenteen mahdollistamat hyvät ja kattavat yhteydet ovat Suomen elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle elinehto. Suomen bruttokansantuotteesta lentoliikenteen osuus on 3,2 prosenttia (s. 14). Joukkoliikenteen, kaupan ja palveluiden keskittymänä -Vantaan lentoasema myös työllistää suoraan lähes 20 000 ja välillisesti Lentoliikenne on ainoa liikennemuoto, joka ei saa valtion tukea. arviolta yli 100 000 ihmistä. Kaikista Vantaan uusista työpaikoista peräti yli 60 prosenttia on 2000-luvulla syntynyt lentoaseman ympäristöön. Kehitämme jatkuvasti palveluitamme niin, että jokainen matkustuskokemus lentoasemalle saapumisesta koneeseen astumiseen asti olisi mahdollisimman sujuva. Lehtemme tässä numerossa kerromme esimerkiksi uudesta loungesta (s. 5) ja matkustajien toiveiden pohjalta syntyneestä kirjanvaihtopisteestä (s. 8). Tänä vuonna yhä useampi meistä myös pääsee Eurooppaan suoraan omalta kotikentältään. Uudet lentoyhtiöt sekä reitit, joita on viimeksi avattu muun muassa Tampereelta, Lappeenrannasta ja Vaasasta, tuovat lisää kohteita maakunnissa asuvien ulottuville (s. 9). Moni meistä myös suuntaa talveksi lämpimään, vaikkapa suoralla lennolla Singaporeen (s. 16) tai Thaimaahan,,jossa laulaja-lauluntekijä Emma Salokos- kella on tapana ladata akkujaan monen muun suomalaisen tavoin. Matkan satoa on myös Salokosken menestyshitti (s. 10). Mihin unelmaan matkasi sinut siivittää? Inspiroivaa matkaa! P.S. Löydät meidät myös Twitteristä ja Facebookista osoitteista www.facebook. com/lentoasema, www.facebook.com/ helsinkiairport ja www.twitter. com/helsinkiairport. 4 VIA HELSINKI
venyttää elämäänsä - ainakin saada se tuntumaan pitemmältä. BENJAMIN FRANKLIN Tiesitkö? ALKO LENTOASEMALLA? Kesäkuussa -Vantaalla aloittanut Alkon liike sijaitsee terminaali 2:ssa saapuvien lentojen 2A-aulassa alueella, jonne kaikilla lentoasemalla asioivilla on vapaa pääsy. Lentoaseman myymälä palvelee asiakkaita maanantaista perjantaihin kello 10 20 ja lauantaisin kello 10 18. Myymälän tuotevalikoimassa on 250 tuotetta, joista noin puolet on mietoja viinejä. LAPSET VANHEMMAN PASSISSA? Finavia Lapsella on nykyään oltava oma passi matkustamista varten. Lapset eivät ole voineet enää 26.6.2012 jälkeen matkustaa siten, että nimi on lisätty vanhempien passeihin, vaikka passi, johon heidät on merkitty, olisi voimassa. Vanhemmat eli passin ensisijaiset haltijat voivat kuitenkin käyttää passejaan niihin merkittyyn viimeiseen voimassaolopäivään saakka. LENTOMATKUSTAJIEN MOBIILIPALVELUT HELSINKI-VANTAALLA? -Vantaalle on avattu uusi business lounge KEVÄÄLLÄ -Vantaan lentoasemalla avattu Aspire-lounge palvelee lento-yhtiöiden tasokorttilaisia veloituksetta, mutta toivottaa tervetulleiksi muutkin asiakkaat maksua vastaan. Lounge on jaettu värein erilaisiin tiloihin, joista jokainen löytää itselleen sopivan ympäristön niin lepoon kuin työskentelyyn. Lounge-konseptimme on rakennettu keskittyen asiakkaan näkökulmaan. Tiloissa voi halutessaan olla omassa rauhassa. Tärkeintä meille on asiakkaan viihtyminen, kertoo Aspire-loungen palveluista vastaavan Servisairin toimitusjohtaja Veijo Karosvuo. -Vantaan verkkopalvelusta on tehty mobiilisovellus, jonka voi ladata ilmaiseksi App Storesta ja itunesin kautta iphonelle tai Google Playsta Android-puhelimille. Finavian ja -Vantaan mobiilisivustoilla on saatavilla tietoa lennoista sekä lentomatkustuksesta ja siihen liittyvistä palveluista. Sivustot löytyvät suomenkielisinä osoitteista m.finavia.fi ja m.helsinki-vantaa.fi. Lentotietoja voi tilata myös tekstiviestipalvelusta, josta kerrotaan tarkemmin osoitteessa www.finavia.fi/lentomatkustajille/ mobiilipalvelu. Näin lennät metsästys- ja retkivarusteiden kanssa 1. Aseet ja patruunat pakataan ruumaan menevään matkatavaraan. Muista kysyä lupa aseiden ja patruunoiden kuljetukseen lentoyhtiöltä. Tarkista yksityiskohtaiset pakkausohjeet etukäteen. 2. Retkikeittimet pakataan huolellisesti polttoaineesta puhdistettuina ruumaan menevään matkatavaraan. Polttoaineena käytettäviä palavia nesteitä ja kaasuja ei saa lainkaan kuljettaa lentokoneessa. 3. Lentokoneeseen voit ottaa mukaan taskussa tai käsilaukussa yhden tulitikkuaskin tai yhden pienikokoisen, tavallisen tupakansytyttimen. 4. Pakkaa puukot, linkkuveitset, monitoimityökalut ja muut terävät esineet, kalastusvälineet ja uistinkoukut, urheiluvälineet sekä ruuanlaittoon tarkoitetut välineet ruumaan menevään matkatavaraan. 5. Fluoripitoisten suksivoiteiden, suksivoiteiden poistoaineiden, lämmittimien ja lukkosulien kuljettaminen lentokoneessa on kielletty. 6. Poista rinkoista ja suksipusseista kaikki vanhat matkatavaralipukkeet ja irtoremmit. Sido hihnat ja muut nauhat yhteen, jotta ne eivät takerru matkatavarakuljettimiin. Tutustu tarkempiin ohjeisiin osoitteessa www.finavia.fi/lentomatkustajille/matkalle-lahto-ja-paluu VIA HELSINKI 5
Totta puhuen hyvin harva elää tätä hetkeä. JONATHAN SWIFT Finavia - Vantaa juhlii HELSINKI-VANTAAN lentoaseman käyttöönotosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta: kenttä avattiin Helsingin olympialaisiin kesällä 1952. Nykyään -Vantaa on 15 miljoonan matkustajan lentoasema, joka tarjoaa työpaikan noin 20 000 ihmiselle. 60-vuotisjuhlat kruunaa World Design Capital 2012 -vuosi, jonka pääyhteistyökumppani -Vantaan lentoasema on. 6 VIA HELSINKI
Useimmat valmistautuvat elääkseen jonain toisena hetkenä. Sadunhohtoisia saapumisia ja ajan kerrostumia Elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock, näyttelijä Marlon Brando, paavi Johannes Paavali II, Suomen entinen presidentti Urho Kekkonen, vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela he kaikki ja monet muut kuuluisuudet ovat tulleet Suomeen -Vantaan lentoaseman kautta. Menneinä vuosikymmeninä filmitähtien, muusikoiden ja muiden julkkisten sekä merkkihenkilöiden saapuminen lentokoneella huomattiin ja uutisoitiin näyttävästi. Vastassa oli toimittajien ja kuvaajien lisäksi suuri joukko uteliasta yleisöä. - Vantaan valokuvanäyttely kertoo näistä tilanteista koko lentoaseman 60-vuotisen historian aikana. Nostalginen näyttely, jonka kaikki kuvat ovat Ilmailumuseon arkistosta, sijaitsee terminaali 2:n tuloaulassa, jossa vastaanottajat voivat odottaa saapuvia matkustajia. Alueelle on maksuton ja vapaa pääsy kaikilla lentoasemalla asioivilla. - Vantaan julkkiskavalkadi on esillä tammikuun 2013 loppuun asti. Elokuvatähti Elizabeth Taylor piipahti -Vantaalla 1975. SAMASSA PAIKASSA ERI AJASSA Lentoasemalla on juhlavuonna esillä myös toinen ainutlaatuinen valokuvanäyttely, Same place different time, jonka kuvissa -Vantaan 60-vuotinen historia on läsnä erityisellä tavalla: tänä keväänä otettuihin värivalokuviin on yhdistetty lentoaseman vanhoja mustavalkokuvia. Kuvakollaasit ovat valokuvaaja Markus Kontiaisen tekemiä. Näyttely on esillä uudella näköalaterassilla (terminaali 2:n vieressä sijaitsevan Toimintakeskus-rakennuksen katolla), jonne on vapaa pääsy kaikilla lentoasemalla asioivilla. Terassi on avoinna joka päivä kello 7 22. Lehtikuva KENTTÄPIISPA Nykyajan kahdeksan kuolemansyntiä SEITSEMÄN on täydellisyyden symboli. Sen avulla on kautta aikojen lueteltu hyvän huiput ja syntien syöverit. Keskiaika sai hyveistä seitsenluvun lisäämällä antiikin päähyveisiin eli viisauteen, oikeamielisyyteen, kohtuullisuuteen ja rohkeuteen, kolme kristillistä hyvettä: uskon, toivon ja rakkauden. Sama oli kuolemansyntien määrä: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo. Viime vuosina näistä seitsikoista on sorvattu uusia versioita. Omaa mieltäni kiehtoo nobelisti Konrad Lorenzin 1973 julkaisema kirja Kahdeksan kuolemansyntiä. Tekijä on tarttunut perinteeseen, missä luku kahdeksan kuvaa täydellisyyttäkin täydellisempää sen toista potenssia. Lorenzin lista on tämä: liikakansoitus, elinympäristön turmeleminen, ihmisen kilpajuoksu itsensä kanssa, tunteiden latistuminen, geneettinen rappeutuminen, perinteiden hylkääminen, indoktrinaation (manipulatiivisen, oman ajattelun kieltävän opettamisen) kasvava valta ja ydinaseet. Uudet kuolemansynnit uhkaavat tuholla koko ihmisyyttä. Lorenzin terävät viillot ovat yhä, vuosikymmeniä myöhemmin, osuvia kuvauksia ihmisyyttä rapauttavista trendeistä. Sekä hyveet että kuolemansynnit heijastavat hyvän ihmiselämän perussääntöjä siis moraalia. Edellisissä niitä tavoitellaan, jälkimmäisissä niiden päälle syljetään. Hyvää edistäviä oikeita valintoja ja turmiota tuottavia vääriä valintoja ohjaavat arvot; näkemykset siitä, mitä elämässä pitää ennen kaikkea tavoitella, jotta elettäisiin ihmisiksi. Arvot siis joko edistävät moraalia tai rapauttavat sitä. Niiden merkitys on suurempi kuin arvaisikaan. Ilman vahvaa pyrkimystä moraaliseen hyvään, moni sinänsä itsessään neutraali asia, kuten esimerkiksi kauneus, rikkaus tai älykkyys, voi johtaa kuolemansynteihin. Oikealla arvomaailmalla varustettua ihmistä ne eivät kuitenkaan pahenna. Juha Pihkala Tampereen hiippakunnan emerituspiispa VIA HELSINKI 7
Elämä on lyhyt. Älkäämme viivytelkö Finavia paransi lentoasemiensa ympäristötehokkuutta YMPÄRISTÖFAKTA Finavia kehittää lentoasemiensa ympäristötehokasta toimintaa. Tämä merkitsee myös hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Finavia HELSINKI-VANTAAN lentoaseman toiminnan päästöt vähenivät vuonna 2011 selvästi, minkä myötä se hyväksyttiin kansainvälisen lentoasemien päästövähennysohjelman Airport Carbon Accreditationin toiselle tasolle (reduction). Hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2011 yhteensä 2 474 tonnia edellisvuoteen verrattuna, ollen yhteensä 19 895 tonnia. Tämä vastaa 0,4 kilogramman päästövähennystä matkustajaa kohti tai 23 säiliörekan kuljettamaa polttoainemäärää. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaksi prosenttia. Tästä noin viisi prosenttia syntyy lentoasemien toiminnasta. Vaikka kyse on suhteellisesti pienestä osuudesta koko toimialan päästöissä, Finavia haluaa lentoasemillaan tehdä oman osuutensa päästöjen vähentämiseksi, kertoo Finavian kestävän kehityksen johtaja Mikko Viinikainen. Viinikaisen mukaan kyse on konkreettisista toimenpiteistä: nyt aikaansaatu päästövähennys toteutettiin tehostamalla lentoaseman energiankulutusta, säätämällä lämmitystä, optimoimalla valaistusta ja järjestämällä henkilökunnalle taloudellisen ajotavan koulutuksia. Pysäköintipalveluissa toimii jo ensimmäinen täysin sähkökäyttöinen auto ja lisää on tarkoitus hankkia tekniikan kehittyessä. Muilla lentoasemilla jatketaan uusien ympäristöystävällisten lämmitysmuotojen ja energialähteiden käyttöönottoa sekä uusitaan valaistusta ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Esimerkiksi Kittilässä on juuri vaihdettu lämmityspolttoaine öljystä pellettiin ja Rovaniemen lentoasemalla otetaan käyttöön maalämpöratkaisu kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Finavia mukana eurooppalaisessa päästövähennysohjelmassa. Finavia käynnisti energia- ja ilmasto-ohjelmansa vuonna 2008. Vuoden 2011 lopulla -Vantaa ja kuusi Lapin lentoasemaa hyväksyttiin mukaan kansainväliseen Airport Carbon Accreditation (ACA) -ohjelmaan. ACA on kansainvälisen lentoasemien etujärjestön Airport Council Internationalin ohjelma lentoasemien hiilidioksidipäästöjen määrittelyyn ja hallintaan. Se on konkreettinen työkalu lentoasemien päästöjen vähentämiseen ja lopulta hiilineutraaliuteen. ACAohjelmaan on hyväksytty mukaan yhteensä 59 eurooppalaista lentoasemaa. -Vantaa hyväksyttiin ensimmäisenä vuonna ohjelman ensimmäiselle tasolle Mapping, jolla päästöjä ryhdyttiin kartoittamaan, ja Lapin lentoasemat toiselle tasolle Reduction, jolla päästöjä on jo onnistuttu vähentämään. Päästövähennyksen myötä myös -Vantaa hyväksyttiin Reduction-tasolle. Ohjelman kolmannella tasolla, joka on Optimisation, päästöjen vähentämistyöhön on sitouduttava kaikkien lentoasemalla toimivien yritysten, myös lento- ja huolintayhtiöiden. Neljännellä Neutrality-tasolla lentoasema on hiilineutraali, mikä saavutetaan osallistumalla julkisesti hyväksyttyihin päästövähennyshankkeisiin kehittyvissä maissa. Kirjat kiertoon -Vantaan lentoasemalle on avattu maksuton Book Swap -kirjanvaihtopiste, jossa voi vaihtaa tarpeettomaksi käyneet kirjat tuoreeksi matkalukemiseksi. Kirjanvaihtopiste lukutuoleineen on avoinna ympäri vuorokauden, ja sen löytää suuntaamalla portille 27 ja edelleen hissillä tai rappusia ylös toiseen kerrokseen ravintola Restaurant & Deli Fly Innin kohdalta. 8 VIA HELSINKI
näyttääksemme hyväntahtoisuuttamme. HENRI AMIEL Uudistuksia Oulun, Tampere-Pirkkalan ja Vaasan lentoasemilla SUOMEN toiseksi vilkkaimmalla kentällä, Oulun lentoasemalla, otettiin viime syksynä käyttöön uusi terminaaliosa, joka kaksinkertaisti lentoasemarakennuksen neliömäärän. Samalla myymälä- ja ravintolapalvelut paranivat, matkustajatilat sekä asemataso uudistettiin ja koneisiin siirtymistä helpottamaan rakennettiin matkustajasillat. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen kunnostustöitä on jatkettu vanhojen osien saneerauksella, joka on vielä kesken. Muutostöitä on luvassa myös Tampere- Pirkkalan lentoasemalla, jonka kakkosterminaalin kehittämistä suunnitellaan parhaillaan. Nykyisin terminaalista voidaan operoida kaksi lentoa yhtä aikaa, mutta kapasiteetti on nyt tarkoitus nostaa kolmeen yhtäaikaiseen lentoon. Tavoitteena on, että uudistettu terminaali on valmiina loppuvuonna 2013. Lisäksi Finavia käynnistää syksyn 2012 aikana Vaasan lentoaseman terminaalitilojen uudistamisen. Työt toteutetaan vaiheittain niin, että ne saadaan päätökseen vuoden 2013 aikana. Uudistustöiden yhteydessä terminaalin nykyistä tilankäyttöä muutetaan, jolloin sekä lähtevien että saapuvien matkustajien auloihin saadaan lisää tilaa. Tämä mahdollistaa muun muassa myymälä- ja ravintolapalveluiden kehittämisen sekä neljännen lähtöportin käyttöönoton. Myös lentoturvallisuuden kannalta tärkeä turvatarkastusprosessi saa lisää tilaa. Tavoitteena on Vaasassa kuten Oulussa ja Tampere-Pirkkalassakin parantaa matkustajien palvelua, jotta lentoasema vastaisi lentomatkustuksen tarpeisiin kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla myös tulevaisuudessa. Muutostöillä voi olla vaikutusta kenttien toimintaan. Finavia tiedottaa remonttien mahdollisista vaikutuksista matkustajille sekä terminaalissa että lentoasemien sivuilla www.finavia.fi/lentomatkustajille. Finavia VIA HELSINKI 9
TEKSTI TERHI KIVIKOSKI-HANNULA KUVAT MATTI RAJALA Emman matkat LEMPIKOHTEET Thaimaa ja Euroopan kaupungit HAAVEISSA Euroopan, erityisesti Etelä-Euroopan rannikot, sekä entiset Jugoslavian maat YKSI PARHAISTA Miehen kanssa Brasiliassa vuonna 2006. Runouden ja rytmin maa, jossa on järisyttävän hieno luonto. Rakastan brasilialaisten tapaa suhtautua elämään: kaikki tekosyytkin juhlimiseen käytetään. LENTOKONEESSA Surffaan läppärillä, kuuntelen musaa, nukun, luen, katson ehkä pari leffaa. 10 VIA HELSINKI
Lauluja maailmalta EMMA SALOKOSKI EI KADU SITÄ, ETTÄ USKALTAUTUI EI NIIN VAKAVASTI OTETTA- VAAN AMMATTIIN. Toivoisin etten aina tuntis kaipausta / sietäisin kysymyksen ilman vastausta / kulkisin aina tyynenä kuin Dalai Lama Nämä säkeet ovat soineet viime kevään ja kesän aikana radiossa monet kerrat. Emma Salokoski Ensemblen toukokuussa julkaistulta Valoa pimeään -albumilta lohkaistu single Dalai Lama toi laulajan niidenkin tietoisuuteen, jotka eivät seuraa musiikkimaailmaa valtavirran ulkopuolella, tai joilta oli mennyt ohi Salokosken edellisen levyn Veden alla hitiksi asti rakastettu nimikkokappale. Valoa pimeään on Emma Salokoski Ensemblen kolmas albumi ja artistille itselleen käännekohta muutenkin kuin näkyvyyden kannalta: 12 kappaleesta 10 on hänen sanoittamiaan, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmilla levyillä. Lisäksi tekstit ovat aiempaa henkilökohtaisempia, avoimempia. VIA HELSINKI 11
DALAI LAMA SYNTYI THAIMAASSA UIMA-ALTAALLA. Minulla on ollut taipumus piiloutua runollisuuden taakse, kirjoittaa hienoja ja mystiseksi jääviä lauseita. Useinkaan en aloittaessani tiedä, mistä laulu tulee kertomaan, joten teksti myös lähtee helposti rönsyilemään. Tätä levyä tehdessä opin kiteyttämään, Salokoski kertoo, kun albumin ilmestymisestä on kolme kuukautta. Tiukan työrupeaman ja nykyhetken välissä on kesä, jonka aikana Salokoski on levännyt ja matkustellut. Pakoja. Matkustaminen on aina ollut laulajalle tärkeää. Ennen lapsen, nyt 4-vuotiaan Emilin, syntymää hän teki reppureissuja miehensä, jazzrumpali Olavi Louhivuoren, kanssa esimerkiksi Brasiliaan, Malesiaan, Intiaan ja Guineaan. Kuukauden kestävän tanssi-rumpukurssin Guineassa vuodenvaihteessa 2000 2001 Salokoski mainitsee kokemuksena, joka painui mieleen ja herätti: Olot olivat alkeelliset, olin kipeä koko ajan ja koti-ikävä vaivasi. Olin pitänyt itseäni ennakkoluulottomana, mutta tuolla reissulla tajusin, etten ole mikään extreme-ihminen. Matkoilla löytää itsestään uusia puolia. Viime syksynä Salokoski esiintyi London Design Festival -tapahtumassa muotoilija Aamu Songin suunnitteleman REDDRESS-konsertti-installaation solistina. Se oli mieletön reissu. Esiinnyin neljänä iltana valtavan punaisen mekon sisällä, ja yleisö istui helmoissani. Mekon taskuihin mahtui 238 kuulijaa. Ennen suomeksi esiintyvää Emma Salokoski Ensemblea ulkomaita tuli koluttua työn merkeissä enemmänkin: niistä yhtyeistä, joissa Salokoski aiemmin lauloi, esimerkiksi Quintessencella ja Don Johnson Big Bandilla oli keikkoja monien eurooppalaisten kaupunkien lisäksi Japanissa ja Kiinassa. Nykyään lennän perheeni kanssa joka talvi pakoon pimeyttä ja kylmää. Thaimaassa on kaunista, ja sinne on helppo matkustaa lapsen kanssa. Matkustaminen voi myös avata luovuuden kanavan, kuten kävi viime vuonna. Valoa pimeään -albumin ensimmäinen teksti, ihanneminän ja arjen realiteettien välistä ristiriitaa luotaava Dalai Lama, syntyi kaukana Suomesta, thaimaalaisen hotellin uima-altaalla. Siellä alkunsa sai myös samalla levyllä julkaistu Paetaan, jossa haaveillaan kahden ihmisen karkaamisesta muun maailman ulottumattomiin. Teemat olivat jo olemassa, mutta rauhoittuminen lomalla sai kirjoittamisen vauhtiin. Tienristeyksessä. Salokoski sanoo kirjoittamisen liikkuvan alitajunnan alueella. Hän vertaa kirjoittamista meditaatioon: Kumpaakin on harjoiteltava pitkään ja kurinalaisesti. Kummassakin on kyettävä päästämään irti tietoisuudesta. Sanoitusten hiomisessa hänellä olivat apuna PMMP:n Paula Vesala, Maija Vilkkumaa ja varsinkin Salokosken levy-yhtiön Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö Lasse Kurki, joka kehotti Salokoskea pohtimaan, mitä hän oikeasti yrittää sanoa teksteissään. Lopulta prosessi oli niin hyvässä vauhdissa, että kappaleita jäi varastoon seuraavallekin levylle. Päästäkseen eteenpäin lauluntekijänä Salokoski irrottautui vuodeksi muista projekteista, esimerkiksi työstään laulunopettajana. Pysähdystä edelsi omien tavoitteiden tarkistaminen. Olin saanut tehdä kymmenen vuotta töitä eri muusikoiden kanssa ja kokeilla musiikissa monenlaista. Minulle tuli tarve sanoa jotain, joka on selkeästi minua itseäni. En enää halunnut olla tekemässä aina vaan erilaisia tyyliharjoituksia, Salokoski kertoo rauhallisesti. Salokosken ääni onkin vuosien varrella taipunut todella moneen; jazziin, funkiin, bossa novaan, kansanmusiikkiin, lastenlauluihin ja musikaaleihin. Hän sanoo kuitenkin viihtyvänsä parhaiten nykyisessä roolissaan laulaja-lauluntekijänä. Ehkä siksi, että kuulin singer-songwriter-musiikkia jo lapsena, suhde siihen muodostui syvemmäksi kuin esimerkiksi jazziin. Kotiintulo. 26.7.2012, Cuba!-baari,. Hiphop-yhtye Axl Smith & Superfriendsin illan muusikkovieraana on Emma Salokoski, joka astelee lavalle Axl Smithin rinnalle muutaman kappaleen jälkeen. Mustaan pitsimekkoon ja isoihin korvakoruihin pukeutunut Salokoski saa yleisön pidättämään hetkeksi hengitystään väittämällä lausuvansa aluksi runon. Liuskat artistin kädessä osoittautuvat kuitenkin lunttilapuksi illan ohjelmistosta, josta osan Salokoski sanoo esittäneensä viimeksi vuosikymmen 12 VIA HELSINKI
Emma Salokoski sitten. Silti kappaleet soljuvat eteenpäin kuin mitään taukoa ei olisi koskaan ollutkaan. Keikasta jäi hyvä fiilis, Salokoski sanoo kaksi viikkoa myöhemmin. Bändi oli loistava, ja olin juurillani. Siitä maailmasta olen tullut. Juurilla Salokoski viittaa hiphopin ja jazzin yhdistäneeseen nu-jazziin, jota Salokosken ammattilaisuran aloittanut Quintenssence oli osaltaan luomassa vuosituhannen vaihteessa. Yhtye jatkoi 2000-luvun puoliväliin, siihen asti, kun uusiutuminen oli vielä mahdollista. Musiikkityylin aikasidonnaisuuden lisäksi myös esityskieli englanti alkoi tuntua vähitellen rajoittavalta. Se oli minulle tärkeä bändi, mutta vasta nyt olen löytänyt oman juttuni ja oman ääneni. Aiemmin yleisön ja minun välissäni oli muuri. Emma Salokoski Ensemblen ensimmäisen levyn jälkeen koin vihdoin tavoittavani kuulijat, laulaja hymyilee. s. 1976 Helsingissä, asuu Vantaalla muusikko, laulunopettaja, kuoronjohtaja opiskellut Pop & Jazz -konservatoriossa muusikkolinjalla, Sibelius-Akatemian jazzosastolla sekä musiikkiteatteria Tukholman Kulturamassa valmistui Complete Vocal Technique -laulutekniikan opettajaksi vuonna 2009 nykyisen yhtyeensä Emma Salokoski Ensamblen lisäksi laulanut useissa eri kokoonpanoissa, muun muassa Quientessencessa, Ilmiliekki Quartetissa ja Q-Continuumissa vieraillut monien artistien ja yhtyeiden, esimerkiksi Don Johnson Big Bandin, levyillä ja konserteissa julkaissut Emma Salokoski Ensemblen kanssa albumit Kaksi mannerta (2005), Veden alla (2008), Parhaat (kokoelma, 2012), Valoa pimeään (2012), joka nousi heti ensimmäisellä viikolla Suomen virallisen albumilistan sijalle 5, sekä Emma Salokoski Trion kanssa EP:n Puutarhassa (2003) saanut vuonna 2007 Emma-palkinnon vuoden parhaana naissolistina harrastaa balettia, nykytanssia ja lenkkeilyä. Uskallus. Lomamatkojen lisäksi Salokoski on viime vuosina löytänyt oman tilan Pohjassa sijaitsevasta taiteilijaresidenssistä, jonne hän vetäytyi viime kesänä kolmeksi päiväksi yksin pianon kanssa. Riittävä etäisyys tiskivuoresta ja hyvä flow tekivät paikasta paratiisin. Kirjoittaessa en pelkää epäonnistumista. Nykyään uskallan panna paperille myös naurettavia ja huonoja tekstejä. Pahinta laulujen tekemisessä on odottaa levyn julkaisua siinä vaiheessa, kun sille ei voi enää tehdä mitään, Salokoski naurahtaa. Horisontissa siintää jo seuraava elämää rikastuttava haaste : säveltäjäksi ryhtyminen. Sitä ennen on kuitenkin otettava kunnolla haltuun jokin soitin. Vähän yllättäen Salokoski sanoo osaavansa soittaa vain pianoa ja sitäkin välttävästi. Lapsuuden ja nuoruuden instrumentteja olivat ensin viulu ja sitten alttoviulu, mutta jälkimmäinenkin jäi parikymppisenä sen jälkeen, kun unelma laulajanurasta oli kirkastunut selaillessa lukiossa ammatinvalintaopasta. Siihen asti Emma Salokoski oli epäillyt, ettei laulaminen ehkä olisi tarpeeksi vakavasti otettava työ. Yksi kysymys oppaan ammatinvalintatestissä kuitenkin pysäytti. Siinä kysyttiin, mitä tehdessä olet onnellisimmillasi. VIA HELSINKI 13
KEHITTYVÄ LENTO- LIIKENNE TUKEE SUOMEA KANSAIN- VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n teettämän tutkimuksen mukaan lentoliikenteellä on keskeinen merkitys suomalaiselle elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle. Tutkimuksen mukaan lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia, ja ala työllistää suoraan tai välillisesti yhteensä yli 100 000 ihmistä. Kasvunvaraa on silti. Tuottavalla ja tehokkaalla lentoliikenteellä on erittäin keskeinen rooli nykypäivän kansainvälisessä taloudessa. Suhteessa maan talouteen Suomen lentoyhteydet ovat keskitasoa. Suomi pystyisi siis vauhdittamaan taloudellista kasvuaan ja ulkomaisia sijoituksia maahan tukemalla ilmailua ja kehittämällä näin lentoyhteyksiä, sanoo IATAn valtio- ja teollisuusyhteistyöstä vastaava johtaja Jeff Poole. Suomalaisia lentoasemia ylläpitävä Finavia työskentelee aktiivisesti yhdessä lentoyhtiöiden kanssa, jotta Suomen lentoyhteydet kehittyisivät entisestään myös tulevina vuosina. On Suomen kansallisen edunmukaista, että tarjoamme Suomessa toimiville lentoyhtiöille hyvät palvelut ja infrastruktuurin. -Vantaasta on kehittynyt johtava vaihtolentoasema Pohjois-Euroopassa Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tämän vaihtomatkustuksen ansiosta -Vantaalta on kattavat lentoyhteydet eri puolille maailmaa, mikä hyödyttää suomalaisia ja Suomen elinkeinoelämää monella tavalla, toteaa viestintäjohtaja Mikko Saariaho Finaviasta. Liikenteen ja rakennetun ympäristön johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Suomessa toimivasta Elinkeinoelämän keskusliitosta korostaa kilpailukykyisen toimintaympäristön merkitystä: Lentoliikenne toimii markkinaehtoisesti ja pärjää siinä kehittymällä jatkuvasti, hakemalla tehokkuutta ja vas- 14 VIA HELSINKI
FINAVIA Lentoliikenteellä on iso merkitys Suomelle - lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia - ala työllistää suoraan ja välillisesti yli 100 000 ihmistä - ulkomaisista matkailijoista 36 prosenttia tulee Suomeen lentoteitse - vuonna 2011 lentomatkustajien määrä oli 19,1 miljoonaa. taamalla asiakkaiden tarpeisiin. Menestyminen vaatii yrityksille suotuisat ja kilpailukykyiset toimintapuitteet, joiden varmistaminen on monelta osin poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä. Yhteyksien toimivuus kartuttaa yhteistä hyvää. Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi lentoliikenteellä on erityisen suuri merkitys suomalaisille vientiyrityksille niin yhteyksien mahdollistajana kuin rahtitoimintojen tarjoajana. Kaikelle kotimaiselle ja kansainväliselle yritysten yhteydenpidolle, markkinoinnille, asiakkuuksille, läsnäololle, ovat hyvät lentoyhteydet välttämättömiä, puhumattakaan matkailusta tai lentoyhteyksiä edellyttävästä rahdista, Haapasalo sanoo. Noin 36 prosenttia ulkomaisista matkailijoista tulee Suomeen lentoteitse. Tutkimus arvioi lentoteitse saapuvien matkailijoiden luovan suoraan noin 7 000 työpaikkaa matkailuyrityksissä ja sen lisäksi välillisesti jopa 11 000 työpaikkaa. IATA:n tutkimuksen mukaan ilmailuala tuo valtion kassaan noin 2,5 miljardin euron tulot suorina verotuloina ja välillisesti alan toimitusketjun veroina sekä alalla työskentelevien ihmisten kulutuksen kautta. Suomessa toimivien ilmailualan yritysten maksamat verot ja sosiaaliturvamaksut olivat yhteensä 864 miljoonaa euroa vuonna 2010. Lentomatkustajien määrä Suomessa oli vuonna 2011 19,1 miljoonaa. Lentojen määrä kasvoi 11 prosenttia ja lentorahti 8 prosenttia. Suomessa sijaitsevat lentoyhtiöt kuljettivat matkustajista ja rahdista noin 63 prosenttia. Tutkimus on osa IATA:n kansainvälistä projektia, ja sen on toteuttanut tutkimuslaitos Oxford Economics. VIA HELSINKI 15
TEKSTI MINNA KALAJOKI KUVAT FINNAIR, WIKIMEDIA näyteikkuna Aasiaan MONIKERROKSINEN SINGAPORE ON KULTTUURIEN KOHTAAMISPAIKKA, JOSSA NÄKEE PALJON LYHYELLÄKIN MATKALLA. Singapore on siisti, toimiva ja turvallinen, mutta samalla juuri sopivan eksoottinen. Kiinalainen, malaijilainen ja intialainen kulttuuri pitävät pintansa kaupunkikuvaa hallitsevien modernien pilvenpiirtäjien katveessa. Valtaosa maan viidestä miljoonasta asukkaasta on kiinalaista alkuperää. Kiinalaistunnelmaan pääsee parhaiten Chinatownissa, jonka kiemurtelevat kaupunkitalokorttelit alkavat heti bisneskeskustan liepeiltä. Little Indian toreilla ja temppeleissä taas vuorostaan Intia tulee iholle. Kulttuurien väliset kontrastit ovat oleellinen osa Singaporen viehätystä. Kieliä, uskontoja ja tapoja on valtavasti, eikä yhtä oikeaa ole. Pilvenpiirtäjät kohoavat luontevasti vanhojen kolonialististen rakennusten, moskeijoiden ja temppeleiden lomasta. Ostoksia ja herkuttelua. Paikallisten tapaa viettää aikaa ilmastoiduissa ostoskeskuksissa alkaa ymmärtää, kun yrittää kävellä paikasta toiseen. Trooppinen ilmasto tarkoittaa suurta ilmankosteutta ja liki 30 asteen keskilämpötilaa ympäri vuoden. Onneksi liikenne toimii. Supersiistit metrot kulkevat ajallaan, ja taksin saa helposti. Legendaarisella ostoskadulla Orchard Roadilla on 21 ostoskeskusta ja lisää rakennetaan koko ajan. Tuontitavara on samanhintaista kuin Euroopassa, mutta vähintään yhtä kiinnostavat aasialaiset brändit ovat edullisempia. Luottokorttilaskua saa pienennettyä myös seuraamalla alennusmyyntejä, joita on jatkuvasti. Shoppailun lisäksi singaporelaisten lempiharrastus tuntuu olevan syöminen. Ei ihme, sillä paikallinen keittiö on mainio sekoitus kiinalaisia, intialaisia, malesialaisia ja indonesialaisia makuvivahteita. Singaporea kutsutaankin Aasian kulinaariseksi pääkaupungiksi. Ateria paikallisten suosimilla ruokatoreilla on elämys. Yksi suurimmista ja suosituimmista on vuonna 1894 perustettu Lau Pa Satin food court Chinatownissa, aivan keskellä kaupunkia. Kaakkois-Aasian suurin viktoriaanisen ajan rakennuskompleksi on jo itsessään nähtävyys. Kaupunkikierroksen jälkeen väsyneet jalat ovat ansainneet vyöhyketerapiakäsittelyn jossain kaupungin lukuisista refleksologiapaikoista. Rennosti rannalla. Pinta-alaltaan Singapore vastaa Suomen pääkaupunkiseutua. Pienestä maasta peräti puolet on erilaisia viheralueita. Rantapuisto East Coast Park on suosittu pyöräilypaikka ja kaupungin edustalla sijaitseva Sentosan-saari lapsiperheiden suosima retkikohde. Saarelle pääsee siltaa pitkin tai World Trade Centeristä lähtevällä köysiradalla, jonka vaunuista käsin kelpaa ihailla suurkaupungin siluettia. Perheitä vetävät Sentosaan upeiden vaikkakin keinotekoisten hiekkarantojen lisäksi muun muassa Underwater World -akvaario ja Universal Studios -teemapuisto. Singaporen maailmankuulu eläintarha tunnetaan harvinaisista valkoisista tiikereistään. Myös yöaikaan järjestettävä junasafari ja maailman suurin lintupuisto houkuttelevat turisteja kaikkialta maailmasta. 16 VIA HELSINKI
Singapore tunnetaan siisteydestään. Purukumi kiellettiin 70-luvulla, kun kaupungin metroliikenne pysähtyi jonkun tukittua purukumillaan metron ovien sulkeutumismekanismin. Sylkeminen kiellettiin kulkutautien pelossa. Roskaaminen, tupakointi ja purukumin syönti julkisella paikalla ovat vieläkin sakon uhalla kiellettyjä, mutta valvonta on satunnaista. Siivillä Suomesta Singaporeen Finnair lentää Helsingistä Singaporeen 4 7 kertaa viikossa vuodenajasta riippuen. Suora lento kestää noin 12 tuntia. Singaporen Changi on merkittävä solmukenttä, josta on yhteydet yli kahteen sataan kaupunkiin ympäri maailman. Taksimatka Changista Singaporen keskustaan kestää noin puoli tuntia. 17 VIA HELSINKI 17
TÄYSOSUMIA Maakunnista maailmalle LÄHDÖSSÄ MATKAAN? SUOMEN KATTAVA LENTOASEMAVERKKO TARJOAA HYVÄT YHTEYDET ULKOMAILLE. KÖÖPENHAMINA Leipien aatelia Köpiksessä käydessä kuuluu tietysti haukata smørrebrødia, maailmankuulua tanskalaista voileipää, jossa itse leipäsiivu on selkeästi sivuroolissa. Täysjyväleivälle kootaan avokätisesti ja mielikuvitusta käyttäen erilaisia päällysteitä: lihaa, kalaa, kaviaaria, äyriäisiä, makkaraa, juustoa, kasviksia, hedelmiä. Usein kyytipoikana on tanskalaisten toinen taidonnäyte, olut. Schønnemann, yksi Kööpenhaminan vanhimmista ravintoloista, on tarjonnut smørrebrødeja vuodesta 1877. Schønnemann Hauser Plads 16 Avoinna ma la klo 11.30 17 www.restaurantschonnemann.dk RIIKA Zeppelin-hallien uusi elämä Riian ostospaikoista mieleenpainuvin on kaupungin keskustori. Siellä kauppaa käydään viidessä kaarihallissa, jotka rakennettiin 1930-luvulla Zeppelin-ilmalaivoille. Torilla käy asiakkaita päivittäin jopa 100 000. Myynnissä on elintarvikkeiden lisäksi muun muassa käsityöläisten tuotteita ja matkamuistoja. Tinkiä saa, mutta kaupanteon lomassa kannattaa pitää silmällä lompakkoa paikka houkuttelee myös taskuvarkaita. Keskustori on UNESCO:n maailmanperintökohde. TALLINNA Kaikki merestä Toukokuussa 2012 avautunut Lennusadammuseo sijaitsee parin kilometrin päässä Tallinnan vanhastakaupungista. Lentoasemalta matkaa on kuusi kilometriä. Museon rakennus on aiemmin toiminut vesilentokonehalleina, jotka rakennettiin vuosina 1916 1917 Pietari Suuren merilinnoituksen osaksi. Näytteillä on muun muassa vesitaso Short 184, sukellusvene Lembit ja jäänmurtaja Suur Tõll. Tarjolla on myös oppia meritaidoissa, maailmanympärimatka Yellow Submarinella, akvaario, pelejä, kahvila ja satama. Lennusadam Küti 17 Aukioloajat loka huhtikuussa: museo ma su klo 11 19, museolaiva Suur Tõll ke su klo 11 19 Pääsy koko Lennusadaman alueelle aikuisilta 10 euroa www.lennusadam.eu Rigas Centr lais T rgus N u iela 7 Lisää matkavinkkejä: www.latvia.travel TUKHOLMA Siniverisiä hevosvoimia Ruotsin kuningaskunnan komeimmat kiesit eri aikakausilta voi katsastaa Tukholman keskustassa toimivassa Hovitallissa, joka vastaa hovin kaikista kuljetuksista niin autoilla kuin hevosilla. Hänen majesteettiinsa talliin pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, joissa esitellään hevostallit asukkeineen ja valjashuoneineen sekä kuninkaallisten eri tilaisuuksissa käyttämät ajopelit, joilla jokaisella on oma tarinansa. H.M. Konungens hovstall Väpnargatan 1 (Kungliga Dramatiska Teaternin vieressä) Kierroksia 9.12. asti (vuonna 2012 14.1. alk.) la su klo 14, ei ennakkovarausta Maksu (vain käteisellä) aikuisilta 90 kruunua ja 10 17-vuotiailta 30 kruunua, nuoremmat ilmaiseksi www.kungahuset.se 18 VIA HELSINKI
TÄYSOSUMIA Teksti: Terhi Kivikoski-Hannula Enontekiö > Ivalo > Kööpenhamina Kittilä > Kööpenhamina Rovaniemi > Kemi-Tornio > Kuusamo > Oulu > Kööpenhamina Tukholma Vaasa > Kööpenhamina Riika Tukholma Pori > Tukholma Maarianhamina > Tukholma Turku > Kööpenhamina Gdansk Riika Tukholma Kokkola-Pietarsaari > Tukholma Jyväskylä > Tallinna Tampere-Pirkkala > Bremen Budapest Kööpenhamina Frankfurt Lontoo Riika Tukholma Kajaani > Kuopio > Varkaus > Savonlinna > Lappeenranta > Kööpenhamina Milano Riika -Vantaa 130 suoraa kohdetta eri puolille maailmaa Tiedot on koottu syyskuussa 2012, ja ne voivat muuttua. Aikataulut ja kohteet kannattaa tarkistaa Finavian sivuilta: www.finavia.fi/lentomatkustajille/lentoyhteydet. Joensuu > Tallinna VIA HELSINKI 19