Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko

Samankaltaiset tiedostot
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Kosteikkoja käytännössä

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut

Hannu Korhonen, +358 (0)

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

Patorakenteiden periaatekuvia

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

KOTISEUTUKOSTEIKKO: Suomenniemi, Punkka, Honnin kosteikko

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

KOSTEIKKOJEN PERUSTAMINEN JA SUUNNITTELU

Kotiseutukosteikko Life -hanke Hämeenlinna, Vitikankorven kosteikko

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Kosteikkoja monelta kantilta

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Kosteikoilla. eloa maisemaan. elinympäristöt tarvitsevat hoitoa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Kotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko

VYYHTI II hanke

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

MONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Metsätalouden vesiensuojelu

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

SIIKALATVAN VANHANMAJAN KOSTEIKKOJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Kopsalammen keskivedenkorkeuden pysyvä nostaminen, Juuka

Transkriptio:

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Kitee, Koposensuon kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Kuvat: Reijo Kotilainen, Esa Hannonen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - 1

Koposensuo on entistä viljelyaluetta, joka on ollut viljakasvien ja nurmen viljelyksessä. Lähtötilanne Alue on märkää turvemaata, jonka viljely on ollut haastavaa. Kuivatusjärjestelmänä ovat toimineet avo-ojat. Alue on lähdepohjaista ja pienestä valuma-alueesta huolimatta veden tulo valuma-alueelta on runsasta. Tilan pellot Koposensuolla on metsitetty kuuselle 2003. 2

Metsityksen jälkeen majavat keksivät alueen ja nostivat veden osin metsitetylle alueelle patoamalla valtaojan. Lähtötilanne Metsästyksestä ja patojen purkamisesta huolimatta majavat palasivat alueelle ja aiheuttivat istutettujen puiden kuolemisen. Epäonnistunut metsitysyritys turhautti maanomistajan, ja metsästäjänä hän kiinnostui Kotiseutukosteikko-Life+ hankkeen suomasta mahdollisuudesta perustaa kosteikko tuhoutuneelle alueelle, jonka majava oli jo vaaittanut patoamalla. 3

Tavoitteet Tavoitteena on perustaa vesilintukosteikko kaivamalla ja padottamalla Kosteikko: lisää ja parantaa vesilintujen ja kosteikkolajien elinympäristöä, avovesialuetta kasvattamalla. toimii valuma-alueen valumavesien suodattimena, poistaen siitä kiintoaineita ja ravinteita. lisää alueen monimuotoisuutta ja virkistysarvoa Kosteikko toimii myös esimerkki / mallikohteena lähiseudun maanomistajille ja metsästäjille 4

Luvat ja lausunnot Kosteikko perustettiin kokonaisuudessaan yksityisen maanomistajan alueelle, joka on ilmoitettu metsämaaksi, eikä kohteella sijaitse merkittäviä luontokohteita, jotka hankkeessa olisi huomioitava. Kosteikkoon ohjattavassa valtaojassa ei myöskään ole ojitusyhtiötä tai muita velvoitteita. Padotus suunniteltuun korkoon ei vaaranna naapurikiinteistöjen kuivatusjärjestelmiä. Kosteikkoalueella ei ole luonnontilaiseksi katsottavia puroja tai noroja Hankkeesta kuultiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualuetta. Metsäkeskukselle tehtiin alueen maankäytön muutosilmoitus 5

Kosteikon alle jäävä alue raivattiin puustosta ja raivausjäte poltettiin paikan päällä Suunnitelma Kosteikkoalueella suoritettiin vaaitus ja arvioitiin mahdollinen padotuskorkeus, josta ei olisi haittaa muulle maankäytölle Kosteikkoalueen ympärille kaivettiin avo-oja, mikä turvaa ympäristöalueen kuivatuksen Avo-ojan kaivamisen yhteydessä todettiin, että sateinen syksy oli aiheuttanut vettymishaittaa ja kaivualueen kantavuutta jouduttiin tarkastelemaan uudelleen 6

Töihin valittiin pitkäpuominen ja leveätelainen 20 tonninen kaivinkone Pitkäpuomisen kaivinkoneen etuna on sen ulottuvuus, jolloin vältytään maamassojen turhista siirroista ja ulottuvuuden ansiosta sillä voi kaivaa kohteella, jossa lyhytpuominen kone saattaisi sukeltaa Kokeneella kuljettajalla on myös vaikutusta työn tehokkuuteen 7

Patovallit tehtiin 6 metriä leveiksi, millä haluttiin varmistaa patorakenteen kestävyys ja sen helppo huollettavuus Säännöstelypatoon asennettiin halkaisijaltaan 200 mm tyhjennysputki, jonka avulla kosteikko voidaan laskea tyhjäksi, hoitotoimenpiteitä varten 8

Säännöstelypadon kiviverhoilun alle asennettiin suodatinkankaaksi luja viira millä turvataan säännöstelypadon tulva-aikainen kestävyys Suodatinkankaan päälle asetettiin verhoilukiviksi seulanperäkiveä, jonka halkaisija on noin 20 cm 9

Kosteikon faktat Kosteikon kokonaispinta-ala on 1,3 ha, josta vesipintaa noin 0,9 ha Kosteikon valuma-alue n. 40 ha, josta peltoa 6 ha Kosteikon kustannusarvio oli 6.750, josta Suunnittelun maastotyöt, suunnittelu ja valvonta 1.400 Kaivinkone 3.650 Tarvikkeet + maa-aineet 500 Henkilötyö 1.200 Maanomistaja oli itse suunnitellut pienimuotoisen kosteikon perustamista ja pyysi apua suunnitteluun kotiseutukosteikko-hankkeelta Kohde oli hyvä Kotiseutukosteikko-hankkeen mallikohteeksi ja sijainniltaan ernomainen. Kohde ei vaatinut AVIn luvitusta Maanomistaja ja paikallinen metsästysseura olivat halukkaita sitoutumaan kosteikkohankkeeseen, sekä osallistumaan työhön ja kustannuksiin 10

Muutoksia suunnitelmaan Kohteella ei tehty ennakkoon maaperätutkimusta ja alue osoittautui ennakoitua märemmäksi (sateinen syksy vaikutti osaltaan vettymiseen) Padotusvallien kosteikon puolelle jouduttiin jättämään noin 4 metriä leveä luonnontilainen kaista, ettei valli sortuisi koneen painosta Kosteikkoon tehtiin kaksi niemekettä maamassojen sijoittamista varten. Näin vältyttiin maamassojen turhalta siirtelyltä Valumavesien virtaama oli yllätys. Valuma-alueen lähteet ja kaltevuus tiedettiin ennakkoon, mutta sateinen syksy aiheutti yllätyksen veden määrässä Tukitun ojan ohjauspatoon voidaan joutua lisäämään rumpuputki tulva-aikaista juoksutusta ja kosteikon tyhjentämistä varten 11

Yllätyksiä kustannuksiin Sateisen syksyn jälkeen aiheutunut vettyminen ja kaivamisen yhteydessä esiin tulleet hetteiköt vaikeuttivat kaivamista Lisärakenteet ja kaksi niemekettä lisäsivät myös kaivinkonetuntien määrää Maamassoja jouduttiin siirtämään arvioitua enemmän Kaivinkonekustannukset kaksinkertaistuivat arvioiduista kustannuksista! kaivinkonetyöhön arvioitiin menevän 45 tuntia lopullinen tuntimäärä oli 77 Kustannusarvioista puuttui kaivinkonetyön osalta arvonlisävero 23% 12

Lopulliset kustannukset ja työtunnit suunniteltu toteutunut Vaaitus, suunnittelu ja rakennusaikainen valvonta 7 htp 7 htp Kohdealueen raivaus ja raivausjätteen poltto 40 h 37 h Rakenteiden teko (ihmistyö) 9 h 12 h Maansiirto- ja muut traktorityöt (maanomistaja) 4 h 11 h Tarvikkeet 500 500 Kaivinkonetyöt ja koneen siirto 3.650 6.150 Arvonlisävero (kaivinkonetyö + siirto) 0 1.415 Yhteenvetona voidaan todeta, että kaivinkonekustannuksia lukuun ottamatta pysyttiin suunnitelluissa kustannuksissa ja talkootyötunneissa 13

Kosteikkohankkeen toteuttajat Maanomistaja Esa Hannonen Kiteen Metsästysseura ry Koneurakointi, Koneyhtymä Happonen & Holopainen Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko-Life+ 14

Jatkoa toteutuneelle hankkeelle Maanomistaja ja metsästysseura ovat esittäneet kiinnostuksensa laajentaa omilla kustannuksillaan nyt perustettua mallikosteikkoaluetta Naapurikiinteistöjen omistajien kanssa on aloitettu neuvottelu kosteikon laajentamisesta myös niiden alueelle Lähiympäristössä on herännyt kiinnostus kosteikkohankkeesta ja siihen on käyty jo tutustumassakin Maanomistaja ja metsästysseura ovat esittäneet valmiutensa esitellä kohdetta siitä kiinnostuneille ja mahdollisesti lähialueen kouluille 15

Lisätietoja Lisätietoja: Kotiseutukosteikko-Life+ / Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala, suunnittelija / riistanhoidonsuunnittelija Reijo Kotilainen puh. 0500 196 622 tai Email; reijo.kotilainen@riista.fi Kohteen esittely: Kiteen Metsästysseura ry, Reijo Jumppanen puh. 0400 186 440 16