Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein tai aina 5 000 t tuotantoerän jälkeen). Näytteestä tulee analysoida irtotiheys, raekokojakauma, kosteus- ja tuhkapitoisuus, tuhkan sulamiskäyttäytymistä, lämpöarvoa, kemiallista koostumusta sekä epäpuhtaudet. Näytteenotto: Kiinteästä polttoaineesta otetaan edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan (laboratorionäyte) joko kokonaisuudessaan tai osanäytteenä akkreditoituun laboratorioon määritettäväksi. Laboratorion antamien ohjeiden mukaan, toimitetaan tarvittava näytemäärä määrityksiä varten. Näytteenotto suoritetaan aina samalla tavalla, riippumatta tarvittavasta näytemäärästä. Analyysitulosten perusteella määritettään toimituserän polttoaineen laatu, joka ilmoitetaan asiakkaille. Näytteenotto suoritetaan näytteenottosuunnitelman mukaisesti, sekä aina kun tuotannossa on tapahtunut muutos tai raaka-aineessa tapahtuu oleellinen muutos. Näyte otetaan soveltuvalla näytteenottimella, linjasta näytteenottolaatikolla ja pienestä aumasta lapiolla. Näytteenottosuunnitelma: Jotta näytteenotto voidaan tehdä laadukkaasti, tulee laatia näytteenottosuunnitelma. Sen tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää laaduntarkkailua sekä varmistaa otetun näytteen edustavuus. Suunnitelman tarkoituksena on ehkäistä systemaattisia ja satunnaisvirheitä näytteenotossa. Näytteenottosuunnitelmassa ja näytteenotossa käytetään apuna CEN/TS 14779 liite A:ssa esitettyjä lomakkeita (Näytteenottosuunnitelman liitteet I ja II). Näytteenotto suoritetaan 3 kk välein tai aina 5 000 t tuotantoerän jälkeen. Näytteenottosuunnitelman laadinta on esitetty omassa osiossaan tarkemmin. Suoritettava näytteenotto tulee noudattaa ennalta laadittua näytteenottosuunnitelmaa. Näytteenotto tulee tehdä liikkeessä olevasta materiaalista aina, kun se on mahdollista. Näytteen ottaminen linjasta: Näytettä otettaessa suoraan linjasta, käytetään näytteenottolaatikkoa. Näytteenottolaatikkoa ohjataan materiaalivirran läpi, jolloin saadaan yksittäisnäyte. Liikkeen nopeuden, tulee olla sellainen, ettei laatikko täyty yhdestä kerrasta kun se ohjataan materiaalivirran lävitse. Näytteenottolaatikolla tapahtuvassa näytteenotossa, on laatikon ohjaamisessa materiaalivirran lävitse, oltava välissä aina tauko (noin 10- kertaisen massan on mentävä linjalla, ennen uuden yksittäisnäytteen
ottamista), jotta näytteenotto on edustava. Näytteenottajan tulee arvioida todellinen syvyys H, mihin asti näytteenottolaatikko on täytynyt yksittäisnäytteenotossa. Näytteen ottaminen pienestä aumasta: Näytettä otettaessa pienestä aumasta (< 100 m 3 ), jaetaan auma visuaalisesti kolmeen kerrokseen ja otetaan jokaisesta näytteitä, kuitenkaan ottamatta läheltä maata. Näytettä ei saa ottaa alle 300 mm maaperästä (kontaminaatioriski). Näytteiden määrä eri kerroksista suhteutetaan kerroksen tilavuuteen. Auma tulee tarkastaa visuaalisella tarkastelulla ennen näytteenottoa epäpuhtauksien ja heterogeenisyyden varalta. Esimerkki auman visuaalisesta jaottelusta ja näytemäärien suhteellisesta jakautumisesta tilavuuden suhteen. Yksittäisnäytteen koko: V min = 0,05 x d, kun d > 10 mm (60 mm 0,05 * 60 = 3 L) V min d = Näytteenottotyökalun minitilavuus, litraa = Nimellisesti suurin pala/raekoko, mm Yksittäisnäytteiden lukumäärä Biopolttoaine/kierrätyspuu (315) homogeeninen näyte, ryhmä 2 (>10 mm) n = 10 + 0,040*M erä (esim. M=10 t n = 10) n M erä = yksittäisnäytteiden lukumäärä (minimi) = toimituserän tai osatoimituserän massa tonneissa
Kierrätyspolttoaine/purkupuu (3232) heterogeeninen näyte, ryhmä 3 näytteenotto paikallaan pysyvästä materiaalista (pihan kasa, ei muuten mahdollista) n = 20 + 0,060*M erä (esim. M=10 t n = 21) n M erä = yksittäisnäytteiden lukumäärä (minimi) = toimituserän tai osatoimituserän massa tonneissa Kokoomanäytteen tilavuuden laskeminen V kokoomanäyte = n minimi * V yksittäisnäyte (esim. 21*3 L = 63 L eli saavi) Jossa, V kokoomanäyte n minimi V yksittäisnäyte = kokoomanäytteen tilavuus litroina. = yksittäisnäytteiden lukumäärä = yksittäisnäytteen tai näytteen tilavuus litroina. Kokoomanäyteen tilavuus on minimikoko. Vaadittavan näytteen koko tulee selvittää näytteen analysoivan laboratorion kanssa tapauskohtaisesti. Esim. Irtotiheyden määritys (EN14961-1) voidaan suorittaa joko 50 L tai 5 L astialla. Tämän lisäksi näytteestä tehtävistä analyyseistä tehdään rinnakkaismääritykset (tilastollisesti kolme (3) on minimi), sekä mahdollinen backup -vara uusinta analyysejä varten. Näytteenotto kuorma-autosta Tarvittaessa näytteenotto voidaan suorittaa myös suoraan kuormaauton lavalta. Tällöin minimi näytteenottomäärä ja tilavuudet saadaan laskettua seuraavasti. n kuorma-auto V min n kuorma-auto M erä V min = 5 + 0,040 * M erä = 0,05 * d (d>10mm) = yksittäisnäytteiden lukumäärä kuorma-autosta (minimi). = toimituserän tai osatoimituserän massa tonneissa = Näytteenottotyökalun minitilavuus, litraa
Näytteenotin Oikeanlaisen näytteenottimen valinta on riippuvainen näytteenottopaikasta. Otettaessa kiinteästä polttoaineesta näytettä käytetään joko näytteenottolaatikkoa tai lapiota. Näytteenottimien mitoitus ja malli on määritelty seuraavasti. Näytteenottolaatikko Näytteenotto tehdään linjasta näytteenottolaatikolla, jonka koko on määritelty seuraavanlaisesti. Näytteenottolaatikon yläosan leveyden W on oltava 2,5 kertaa nimellisesti suurin pala/raekoko. Näytteenottolaatikon yläosanpituuden L on oltava sen mittainen, että se leikkaa koko materiaalivirran. Näytteenottolaatikon korkeuden H on oltava riittävä, jotta laatikko ei täyty yhdestä kerrasta, kun laatikko ohjataan virran läpi. Näytteenottajan tulee arvioida todellinen syvyys H, mihin asti näytteenottolaatikko täytyy. V yksittäisnäyte = 10-6 W L H V yksittäisnäyte = yksittäisnäytteen tilavuus, litraa W = näytteenottolaatikon leveys, mm L = näytteenottolaatikon pituus, mm H = näytteenottolaatikon korkeus, johon laatikko käytännössä täytetään, mm. Havainnekuva näytteenottolaatikosta Näytteenotto lapiolla Näytteenotto tehdään pienestä aumasta lapiolla, jonka koko on määritelty seuraavanlaisesti. Etureunan leveys 2,5 kertaa nimellisesti suurin pala/raekoko, lapion pituus 5*d mm.
V yksittäisnäyte V yksittäisnäyte W L d Toimintajärjestelmä Tuotteet/Näytteenotto = 10-6 W L (2d) = yksittäisnäytteen tilavuus, litraa = näytteenottotyökalun leveys, mm = näytteenottotyökalun pituus, mm = nimellisesti suurin pala/raekoko, mm. Periaatekuva soveltuvasta näytteenottolapiosta. Kokoomanäytteet ja laboratorionäytteet Aumasta/kuorma-autosta otetut yksittäisnäytteet kasataan joko pressun päälle tai isoon saaviin. Kun kaikki tarvittavat yksittäisnäytteet on otettu (vähintään minimi näytteenotto määrä), sekoitetaan kaikki yksittäisnäytteet keskenään. Tämän jälkeen sekoitettu näyte jaetaan kahteen yhtä suureen osaan. Molemmat kasat jaetaan neljään osaan (puolet puolet), jotka siirretään omiin kasoihin/saaveihin. Jokainen kasa/saavi sekoitetaan erikseen. Tämän jälkeen sekoitetut jaetut näytteet yhdistetään takaisin yhteen kasaan/saaviin satunnaisessa järjestyksessä. Tarvittaessa voidaan sekoittaa näyte vielä kerran. Saatu näyte on homogeeninen ja edustaa hyvin aumaa/kuorma-auton kuormaa. Sekoitetusta kokooma näytteestä voidaan ottaa halutun suuruinen laboratorionäyte. Laboratorionäyte Polttoaineanalyysiin toimitettavat näytteet pakataan ilmatiiviisiin muoviastioihin (kannellinen saavi/ämpäri). Pakkauksiin merkitään tunnistenumero sekä astiaan että kanteen. Pakkauksen/pakkausten mukana toimitetaan lähete, jossa on näytteenottosuunnitelman viitenumero, näytteen yksilöllinen tunnistenumero, näytteenottajan
nimi, näytteenoton päivämäärä ja kellon aika, toimituserän tai osatoimituserän tunnistenumero. Analyysit Tilattavat analyysit ovat palakoko (P), kosteus (M), tuhka (A), typpi (N), kloori (Cl), lämpöarvo (Q) sekä tarvittaessa hienoaines (F), tuhkan sulamiskäyttäytyminen (DT), irtotiheys (BD) ja raskasmetallit sekä rikki (S). Saadut analyysitulokset merkitään tuoteselosteeseen. Tuoteselosteeseen merkitään lisäksi raaka-aineen alkuperä, tuottaja ja tehdas, kauppanimi.
Liite I
Liite II