Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä
|
|
- Pauliina Nurmi
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SolidStandards Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä Eija Alakangas, VTT 24. lokakuuta 2013 Tampere
2 2 Esityksen sisältö Hakkeen raaka-aineen luokittelu (SFS-EN ISO ) Hakkeen laatuluokat (SFS-EN ISO ) Näytteenotto ja näytteenkäsittely Ominaisuuksien määrittäminen lämpöyrittäjän näkökulmasta esimerkkinä Vakkalämpö Oy Esimerkki tuoteselosteesta VTT:n laatima Puupolttoaineiden laatuohje
3 3 Kiinteiden biopolttoaineiden ketju Taulukko 5 hakkeelle ja murskeelle (SFS-EN ISO ) tai tuotestandardi hakkeelle SFS-EN ISO Alkuperä Biomassa Polttoaineen tuotanto Kauppanimike (esim. puuhake) Kiinteä biopolttoaine Lämpö/sähkö/ jalostus kiinteäksi tai nestemäiseksi biopolttoaineeksi Bioenergia Raaka-aineen alkuperän dokumentointi (Taulukko 1) SFS-EN ISO Polttoaineen laadunvarmistus (SFS-EN hakkeelle ja murskeelle ja SFS-EN hakkeelle lämpöyrittäjille Tuoteseloste (SFS-EN tai 4)
4 & Ranka, lehtipuu ja havupuu Raaka-aineen luokittelu alkuperän mukaan (origin and source) EN ISO (julkaistaan 3/2014)
5 5 SFS-EN ISO ) 1 Puubiomassan alkuperän luokittelu (woody biomass) 4-tasoinen hierarkinen luokittelu 1.1 Metsän, istutusmetsän puu ja muu luonnonpuu Kokopuu ilman juuria ja Kokopuu juurineen Ranka/runkopuu Hakkuutähde Kannot ja juuret Kuori metsästä Sekalainen puu (mm. puistot, tienvarret, makean veden uppotukit) 1.2 Sivutuotteet ja tähteet metsäteollisuudesta Kemiallisesti käsittelemätön (kuori, sahanpuru ) Kemiallisesti käsitelty (vaneri, lastulevy, maalattu puu ) 1.3 Käytöstä poistettu puu Kuormalavat, puupakkaukset, rakennusten puu 1.4 Sekoitukset ja seokset (Blends and mixtures) blends = tarkoituksella tehdyt sekoitukset mixtures = sattumanvaraisesti syntyneet seokset
6 6 Laatuvaatimukset ja - luokat (SFS-EN ISO ) Erityisehtoja kemiallisesti käsittelylle puulle Kemiallinen käsittely (chemical treatment) käsittää kaiken muun käsittelyn paitsi vedellä, lämmöllä tai ilmalla tapahtuvan käsittelyn. Kemiallista käsittelyä on mm. pinnoitus, maalaus, laminointi, liimaus ja puunsuojaus (esim. kyllästys). Kemiallisesti käsitelty materiaali ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja enempää kuin tyypillisesti on luonnonpuussa siinä maassa, josta raaka-aine on peräisin. VTT* on julkaissut laatuluokittelun käytöstä poistetulle puulle, jossa on raja-arvot kemiallisesti käsitellylle puulle luonnonpuun mukaan. 6 *Alakangas, * Alakangas, E. & Wiik, E. & C. Wiik, C. Käytöstä Käytöstä poistetun poistetun puun luokittelu puun luokittelu ja ja hyvien hyvien käytäntöjen käytäntöjen kuvaus. kuvaus. VTT-R VTT-R (taulukko 22) ja vastaava Energiateollisuuden soveltamisohje.
7 7 Hakkeen laatuluokittelu SFS-EN ISO (pienille laitoksille ja kotitalouteen) - julkaistaan 3/2014
8 8 Hakkeen tuotestandardi SFS-EN ISO Jaettu laatuluokkiin: A1, A2, B1 ja B2 Luokat A1 ja A2 vain puhtaalle luonnonpuulle (1.1) ja kemiallisesti käsittelemättömälle teollisuuden puutähteelle (1.2.1) 8 Ei lyhytkiertoviljelypuuta luokka (mm. energiapaju), jos lannoitettu jätevesilietteillä tai epäillään että on kasvatettu saastuneella maalla (kuuluu luokkaan B1) Hakeluokat B1 ja B2 sisältävät myös kemiallisesti käsiteltyä (1.2.2) tai käytöstä poistettua puuta (1.3) Raja-arvot myös typelle (N1.0), rikille (S0.1), kloorille (Cl0.05) p-% kuivaaineesta Raja-arvot raskasmetalleille : As (<1), Cd (<2), Cr (<10), Cu (<10), Pb (<10), Hg (<1), Ni (<10) ja Zn (<100) mg/kg kuiva-aineesta Irtotiheys (BD) A1-luokka: BD150, BD200 ja BD250, A2-luokka: BD150, BD200, BD250 ja BD300 B1- ja B2-luokat: sovitaan erikseen
9 9 Hakkeen tuotestandardi SFS-EN ISO Kosteus (M) 9 A1-luokka; M10 ja M25, A2 luokka; M35, B1- ja B2-luokat; sovitaan erikseen Mitataan joka kuormasta Tuhka (A) A1-luokka; A1.0, rankahake kuuluu yleensä tähän luokkaan A2-luokka; A1.5 ja B1- ja B2-luokka (A3.0) Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) Opastava (vapaaehtoinen) ja minimiarvo ilmoitettava Tärkeä kaupankäynnin kannalta Lämpöarvo saapumistilassa lasketaan kosteuden (M) ja kuiva-aineen tehollisen lämpöarvon avulla. Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo saadaan kirjallisuudesta esim. Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045.
10 10 Hakkeen palakoon luokittelu SFS-EN ISO Luokka Pääfraktio (vähintään 60%) mm Karkea fraktio (mm) Maksimipituus ylisuurille kappaleille, mm P16S 3.15 <P < 16 <6% >31,5 mm < 45 mm < 2 P31S 3,15 <P< 31,5 <6% >45 mm <150 mm < 4 P45S 3,15 <P < 45 <10% >63 mm < 200 mm < 6 Poikkileikkauspinta-ala, cm 2 vain SFS-EN ISO standardille Täryttävä seulontalaite, jossa käytetään 3,15, 8, 16, 31,5, 45, 63 ja 100 mm seuloja. 10 Ei mitata yleensä, luokka joko P31S tai P45S Analyysi SFS-EN ISO /EN ISO menetelmällä
11 11 Irtotiheys BD (kg/m 3 ) Mitataan joka kuormasta A1-luokka: BD150; BD200; BD250; A2-luokka: BD150; BD200; BD250 BD300; B1- ja B2-luokat: minimiarvo ilmoitettava Laske irtotiheys: BD = (m 2 - m 1 )/V m 2 =näytteen ja astian yhteinen paino m 1 = tyhjän astian paino V=50 l eli 0,05 m 3 Ilmoita tulos 0,1 kg/m 3 tarkkuudella. Tarvitset näytettä noin 70 litraa, mikä laitetaan 50 litran astiaa (korkein mahdollinen keko). Astia pudotetaan kohtisuoraan 15 cm:n korkeudelta 3 kertaa. Välillä pinta tasataan. 11
12 12 Näytteenotto on tärkeää! Poikkeamat analyysituloksissa verrattuna todellisiin arvoihin: Näytteenotosta: 80 % Näytteen käsittelystä: 15 % Analyyseistä: 5 % Näytteen on edustettava koko toimituserää! Toimituserä 10 tonnia eli noin 40 irto-m 3 Näyte Esikäsitelty näyte Analyysinäyte ~5 g 12
13 13 Hyvän näytteenoton yksinkertaistetut periaatteet Paikka mahdollisimman lähellä polttoaineen luovutusta, Näytteenotto vapaasta liikkeestä (putoava virta), Näytteenoton kohdistuttava koko materiaalivirtaan tai valtaosaan siitä, Materiaalivirrasta useampia pienempiä näytteitä (osanäytteitä), Vältettävä jatkuvaa osavirrasta tapahtuvaa näytteenottoa VTT ottaa 10 osanäytettä putoavasta virrasta Vakkalämmön polttoainetta purettaessa.
14 14 Manuaalinen näytteenotto Käsinäytteenotto hitaille virtauksille tai paikallaan olevasta materiaalista (esim. kasasta). Tarvitaan näytteenottokauha, johon mahtuu 3 litraa näytettä on sopiva ranka- ja hakkuutähdehakkeelle. Näytteitä tarvitaan yhdestä kuormasta 10 kpl, jos päivässä toimitetaan yksi kuorma (<50 m 3 ) ja 5 jos 2 kuormaa päivässä tai >100 m 3 kuormasta. Näytteenkäsittely ja jakaminen eivät saa muuttaa tutkittavia ominaisuuksia.
15 15 Näytteen jakaminen Kaada näyte pöydälle nopealla liikkeellä ja tasoita kasa. Esimerkissä pöytänä on filmivanerin pala ja jalat on tehty kuormalavoista.
16 16 Näytteen jakaminen - neliöinti Hylkää H Hylkää Jaa näyte 4:ään yhtä suureen osaan ja ota 2 vastakkaista osaa näytteeksi ja hylkää toiset 2 vastakkaista. Toista käsittely, niin että näytettä on vähintään 300 g eli noin 2 litraa kosteusanalyysia varten.
17 17 Irtotiheys (BD) ja kosteus (M) säkeistä Vakkalämpö Polttoainevarastosta otetut säkkinäytteet Säkin numero Kosteus p-% Irtotiheys kg/m Keskiarvo Laitoksen oma mittaus Irtotiheys kannattaa määrittää ensin 50 litran astialla ja sitten jakaa näyte neliöintimenetelmällä noin 2 litran kosteusnäytteeksi (yli 300 g).
18 18 Kosteus (M) - Vakkalämpö Yksittäisnäytteen numero Kosteus, p-% Keskiarvo VTT:n mittauksista 31.6 (M35) Laitoksen oma mittaus (1 näyte) 32.7 (M35) Kosteus määritetään joka kuormasta irtotiheysnäytteestä jakamalla saadusta 2 litran kosteusnäytteestä (yli 300 g). Laske kosteus M = (m 2 -m 3 )/(m 2 -m 1 ) * 100 m 1 = astian paino tyhjänä, m 2 = alkupaino (kostea polttoaine+astia) m 3 = loppupaino (kuiva polttoaine+astia), max. 24 tunnin kuivaaika)
19 19 Tuhkapitoisuus (A) - Vakkalämpö Säkit otettu Vakkalämmön polttoainevarastosta Säkin numero Kosteus p-% Tuhkapitoisuus, p-% kuivaaineesta (550 o C) Tuhkapitoisuus (A) määritetään laboratoriossa, silloin kun raaka-aine ei ole tunnettu. Korkea tuhkapitoisuus huonontaa lämpöarvoa! Rankahakkeen tuhkapitoisuus on yleensä < 1 p-% kuiva-aineesta, jos varastoinnissa on oltu huolellisia eikä maa-ainesta ole hakkeessa.
20 20 Palakoko Vakkalämpö Seulan koko Määrä, p-% Mitattu fraktio vaatimus) Luokka 1 < 3,15 mm 6,9 6,9 % (< 8 %) P31S 3,15 8 mm 11, mm 28, ,5 mm 42,1 82,2 % ( > 60 %) P31S 31,5 45 mm 10,8 P31S mm 0,2 0,2 % P31S< 6 % yli 45 mm ja kaikki alle 150 mm tai mm 0 P31S < 100 mm 0 Poikkileikkauksen pinta-ala 3,4 cm 2 P45S < 10 % yli 63 mm ja kaikki alle 200 mm 1 Valitaan pienin palakokoluokka, joka täyttää laatuvaatimukset. P45S Vakkalämmön rankahake soveltuu palakokoluokkaan P45S standardin SFS-EN ISO mukaan. Muut ominaisuudet täyttävät luokan P31S, paitsi poikkileikkauksen pinta-ala, minkä takia luokka on P45S.
21 21 Lämpöarvon laskenta Kostean (saapumistilaisen) polttoaineen tehollinen lämpöarvo (Q) Q = q net,dry (100-M/100) x M Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo (q net,dry ), mikä on pienläpimittaiselle rangalle tyypillisesti 19,00-19,20 MJ/kg ja keskimääräinen kosteus Vakkalämmön tapauksessa (M) = 31.6 p-% Q = ( /100) x 31.6 MJ/kg = MJ/kg Lämpöarvoa ei mitattu vaan käytettiin tyypillistä arvoa. Energiatiheyden (E) laskeminen irtotiheyden avulla E=Q/3600x BD BD = mitattu keskimääräinen irtotiheys 233,0 kg/m 3 E = 12,36/3600 x 233,0 = 0,80 MWh/irto-m 3
22 22 Tuoteseloste - Vakkalämpö Tuoteseloste standardin SFS-EN ISO mukaan Ominaisuus Yksikkö Ominaisuusluokka Velvoittavat Raaka-aine tai Mitat, P mm P31 Kosteus, M p-% M35 Tuhka, A p-% kuiva-aineesta A1.0 Opastavat Irtotiheys, BD kg/m 3 BD250 Energiatiheys saapumistilassa, E MWh/irto-m Rankahakkeen laatuluokka on A2 standardin SFS-EN ISO mukaan. Talvella kosteuden keskiarvo ylittää kosteusluokan M35 vaatimuksen.
23 23 Ohjeet tiivistettynä Tee näytteenotto huolellisesti ja käytä 3 litran kauhaa. Kerää vähintään 70 litraa näytettä kannelliseen muovisaaviin irtotiheysmääritystä varten putoavasta virrasta, jos mahdollista. Määritä ensin irtotiheys (BD). Jaa näyte neliöintimenetelmällä irtotiheysnäytteestä, siten että saat 2 litraa (vähintään 300 g) näytettä kosteuden määritystä varten. Määritä kosteus (M) välittömästi. Älä kuivata yli 24 tuntia! Laske tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (Q) kosteuden ja kuivaaineen lämpöarvon avulla. Määritä polttoaine-erän energiasisältö (E) lämpöarvon (Q) ja irtotiheyden (BD) avulla. Laske polttoaine-erän energia (MWh:nä) energiasisällön ja kuormatilavuuden avulla.
24 24 Puupolttoaineiden laatuohje FINBION laatuohjeen 1998 päivitys VTT laatinut työryhmän kanssa, jossa edustus Bioenergia ry:n, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n jäsenistöstä sekä Energiamarkkinavirastosta. Perustuu SFS-EN/ISO standardeihin ja SolidStandards-projektin aineistoon. Ohje sisältää hakkeen, murskeen ja tärkeimpien metsäteollisuuden puutähteiden sekä näiden sekoituksien luokittelun, ominaisuuksien mittauksen ja tuoteselosteita. Ohjeessa on tarkempi kuvaus näytteenotosta ja näytteen käsittelystä Liitteinä tärkeimpien ominaisuuksien määritys kuvallisena esityksinä (kosteus, irtotiheys, palakoko), lämpöarvon laskenta, näytteenottokaavio, keskimääräisiä ominaisuuksia jne. Uusi puun mittauslaki (414/2013) ja Tilastokeskuksen polttoaineluokittelu huomioitu.
25 25 Käytetyt standardit SFS-EN (SFS-EN ISO ) Yleinen luokittel SFS-EN (SFS-EN ISO ) Laatuluokiteltu hake SFS-EN Näytteenotto SFS-EN Näytteenkäsittely SFS-EN (SFS-EN ISO ) Palakoko SFS-EN (SFS-EN ISO 17828), Irtotiheys SFS-EN (SFS-EN ISO 18122) Tuhkapitoisuus SFS-EN (SFS-EN ISO ), Kosteus, yksinkertaistettu menetelmä Suluissa tuleva uusi SFS-EN ISO-standardi
26 SolidStandards Kiitos! Johtava tutkija Eija Alakangas, VTT Puh COPYRIGHT: Tämä dokumentti on laadittu CENin luvalla koulutustarkoitukseen, käyttäjien opastamiseksi kiinteiden biomassojen standardeista. Dokumenttia ei ole lupa käyttää mihinkään muuhun henkilökohtaiseen/kaupalliseen tarkoitukseen kuin tähän koulutukseen. SolidStandards-projektin osarahoittajana toimii Euroopan Älykäs Energiahuolto-ohjelmaa (Sopimus No. EIE/11/218). Tämän julkaisun sisällöstä vastaavat kirjoittajat ja sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission mielipidettä eikä EACI tai Euroopan komissio ole vastuussa tämän julkaisun sisällön käyttämisestä.
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotPolttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi 23.3.2010 Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335 työryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotPolttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi
Kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalaiset standardit Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi Esimerkkinä pelletit, hake/murske ja ruokohelpipaalit Eija Alakangas, VTT CEN/TC 335
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010
Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori CEN/TC 335 WG2 puheenjohtaja http://www.eubionet.net Esityksen
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä
Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä Eija Alakangas, VTT CEN/TC335 ja ISO/TC 238 Kiinteät biopolttoaineet Laatuluokittelutyöryhmän 2 puheenjohtaja eija.alakangas@vtt.fi
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009, Approved 2005-
LisätiedotEnergiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy
Energiaturpeen laatuohje 2006 Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy Energiaturpeen laatuohje 2006 Nordtest, NT Method, NT ENVIR 009:fi, käännös vuoden 2006 alussa ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006:
LisätiedotNäytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet
Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet Jan Burvall, Skellefteå Kraft AB - Ruotsi Camilla Wiik, Antero Moilanen & Eija Alakangas, VTT - Suomi Martin Englisch, ofi - Itävalta CEN 335
LisätiedotKäytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008
Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS 18.8.2008 2 (30) Alkusanat Tämä puujätteen laatuluokitus on tehty sekä energiantuottajien että jätepuuta tuottavan teollisuuden
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotFysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)
24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuohje
Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 päivitys 2014 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuohje
Puupolttoaineiden laatuohje VTT-M-07608-13 Bioenergia ry Kaisaniemenkatu 4 A 00100 Helsinki www.bioenergia.fi Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT
Biopolttoaineiden standardit Näytteenotto ja näytteen esikäsittely Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. 3. 2010, VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT 2 Johdanto CEN/TC335
LisätiedotUunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan
Uunivalmiin polttopuun laatuvaatimukset EN 14961-5 standardin mukaan Eija Alakangas, VTT, puheenjohtaja WG2 CEN/TC 335 PL 1603, 40101 Jyväskylä Puh. 020 722 2550, sähköposti: eija.alakangas@vtt.fi, www.eubionet.net
LisätiedotKäytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14
VTT-M-01931-14 l 10.10.2014 Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön VTT-M-01931-14 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B 00101 Helsinki www.energia.fi Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotAutomaattisen biomassanäytteenottimen laadullinen tutkimus
Mikko Mustonen Automaattisen biomassanäytteenottimen laadullinen tutkimus Insinööri AMK Kone- ja tuotantotekniikka Kevät 2017 TIIVISTELMÄ Tekijä: Mikko Mustonen Työn nimi: Automaattisen biomassanäytteenottimen
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Riku Mutanen PUU- JA KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN MARKKINATUTKIMUS ITÄ-SUOMEN ALUEELLA Opinnäytetyö Toukokuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2015 Ympäristöteknologian
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa
Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen
LisätiedotSenfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen
Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen
LisätiedotSolidStandards Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218)
Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218) Koulutusraportti: Yleistä tietoa standardeista 21.3.2012, Jyväskylä, Finland
LisätiedotKuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.
DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotENERGIATURPEEN LAATUOHJE
NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 LIITE 7 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,
LisätiedotNT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.
NORDTEST METHOD NT ENVIR 009 1 ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS Avainsanat: Fuel peat, sod peat, milled peat, peat pellets,
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotHEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa
HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa
LisätiedotMetsäbiomassan energiakäyttö
Metsäbiomassan energiakäyttö Johtava tutkija Eija Alakangas Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tiedetreffit: Biotalouden sivuvirrat ja energiaratkaisut 17. huhtikuuta 2018, JAMK Biotalousinstituutti 1 Metsäenergia
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotNäytteenottostandardin soveltamisohje
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-03522-12 Näytteenottostandardin soveltamisohje Näytteenotto- ja näytekäsittely-standardien (SFS-EN 14778: 2012 ja SFS-EN 14780: 2012) soveltamisohje metsäpolttoaineille Suomessa
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotMetsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta
Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta Biokattilat kuumaksi Pirkanmaalla 12.4.2017 UKK-instituutti, Tampere Pekka Ripatti Biomassojen kestävyyden ja tukien valvonnan hierarkia EU:n valmistelu
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotPolttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Lappeenranta Prosessitekniikan koulutusohjelma Matti Karppinen Polttoaineen vastaanotto ja sen kehittäminen Pursialan voimalaitos Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12. Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01322-12 Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen Suomen oloihin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Timo Järvinen Luottamuksellinen 1 (54) Raportin nimi
LisätiedotKalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy
Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotSEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE
Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka
LisätiedotSOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA
1 SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA 1 Sopijapuolet Polttoaineen myyjä, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso, seuraavassa myyjä ja polttoaineen ostaja, Pyhäjoen kunta, seuraavassa ostaja, ovat sopineet
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotEkoPelletti - T&K hanke
1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotMASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö
MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotKemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Martin Englisch ofi Österreichisches Forschungsinstitut für Chemie und Technik Fritz Bakker ECN- Energy Research Centre of the Netherlands Kiinteä biopolttoaine
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotKesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa
Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan
LisätiedotVanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotBiovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto
Pro gradu -tutkielma Biovoimalaitoksen automaattisen näytteenoton käyttöönotto Jussi Orava Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötiede ja -teknologia Uusiutuvan energian maisteriohjelma
LisätiedotPOLTTOAINEEN AUTOMAATTINEN NÄYTTEENOTTO JA KOSTEUDEN MITTAUS. Mittauspäivät Kajaani 2019 Henna Karlsson
POLTTOAINEEN AUTOMAATTINEN NÄYTTEENOTTO JA KOSTEUDEN MITTAUS Mittauspäivät Kajaani 2019 Henna Karlsson Prometec Kajaanilainen asiantuntija- ja teknologiayritys Tarjoamme kokonaisvaltaisia mittaus- ja laadunvalvontapalveluratkaisuja
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotKäytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus TUTKIMUSRAPORTTI. Eija Alakangas & Camilla Wiik. Luottamuksellisuus:
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-04989-08 1.9.2008 Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Eija Alakangas & Camilla Wiik Julkinen 2 (62) Alkusanat Projektin
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
Lisätiedot2. Toimitettavan palaturpeen laatu
1 Tekninen toimi TARJOUSPYYNTÖ Porvarintie 26 D, PL 25, 64701 TEUVA puh. (06) 2413 4000 14.1.2010 fax (06) 2413 4255 PALATURPEEN TOIMITTAMINEN LÄMPÖENERGIAN TUOTTAMISEEN TEUVAN KUNNAN KAUKOLÄMPÖLAITOKSELLE
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotBioenergian. markkinapaikka. sähköinen. Koneyrittäjien Energiapäivä
1 Bioenergian sähköinen markkinapaikka Koneyrittäjien Energiapäivä 08.03.2019 2 Bioenergiamarkkina Suomessa Vuonna 2017 Suomessa energiankulutus oli 374 TWh, josta 101 TWh (27%) tuotettiin puupolttoaineilla,
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotBiopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo
Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF
Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski
PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 9.3.2009 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie 2 81750 Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotUUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA
UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
Lisätiedot