Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu synsytiotrofoblastien muodostamasta massasta, jossa solujen väliset kalvot häviävät ja muodostuu yhtenäinen monitumainen rakenne Synsytiotrofblastit eivät jakaudu, vaan massa kasvaa, kun jakautuvat sytotrofoblastit muuttuvat synsytiotrofblasteiksi 1
Kohdun seinämän rakenne muuttuu, kun ensimmäiset trofoblastin solut tarttuvat kiinni endometriumiin ja synsytiotrofoblastien muodostuminen alkaa Tätä kutsutaan desiduaaliseksi reaktioksi (decidua = katokalvo l. raskauden aikainen kohdun limakalvo) Limakalvo muuttuu löyhemmäksi ja turpoaa, sinne kertyy sokereita ja rasvahappoja, reaktio leviää vähitellen koko endometriumiin Progesteroni säätelee Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Amnion eli vesikalvo Ruskuaispussi Allantois eli rakkokalvo ja napanuora Korion eli suonikalvo = istukka epiblastista sisäsolumassasta sytotrofoblasteista trofoblasteista hypoblastista Trofoblasteista/ ruskuaispussista? 1. 2. 3. 4. 1. Sytotrofoblastit verhoavat ruskuaispussin onteloa, joka kehittyy blastoseeleontelon tilalle Synsytiumin laajenee ja paksuuntuu etenkin kohdun seinämän puolella Vesikalvo eli amnion muodostuu Ensimmäiset istukan verisaarekkeet muodostuvat 2
1. 2. Synsytium verhoaa verisaarekkeita Ruskuaispussi kasvaa Ruskuaispussin seinämään vaeltaa soluja hypoblastista sytotrofoblastien väliin muodostuu ekstraembryonaalinen mesodermi (somato- ja splanknopleurinen mesodermi) Näiden välinen tila muodostaa löyhän, ontelomaisen rakenteen eli korionontelon 2. 3. Primaarinen ruskuaispussi surkastuu ja syntyy sekundaarinen ruskuaispussi Ensimmäiset nukkalisäkkeet (villukset) muodostuvat istukkaan Amnionontelo laajenee Korionontelo laajenee, ekstraembryonaalinen mesodermi muodostaa korion- l. istukkalevyn ja sikiökannan 3. 4. Alkion gastrulaatio käynnistyy Ensimmäiset tertiäärivillukset muodostuvat istukkaan, kun alkion lateraalisen mesodermin verisaarekkeet alkavat muodostamaan verisuonia Korionontelo laaja, amnionontelo kasvaa 3
4. Kuva: Gray s Anatomy; 1858 Amnion Epiblastisolukosta irtaantuvat amnioblastit Soluilla samoja piirteitä kuin alkion kantasoluilla, monikykyisiä Verhoavat onteloa, johon myöhemmin muodostuu lapsivettä (sikiön virtsaa) Laajenee ja verhoaa lopulta koko kehittyvän sikiön ja napanuoran Mekaaninen suoja Sikiölle tasainen kasvuympäristö Kasvutekijöiden eritys Kantasolujen lähde 4
Vesikalvon jänteiden aiheuttama epämuodostuma Esim. raaja-amputaatio Muodostuu hypoblastista vaeltavista primitiivisen endodermin soluista, jotka verhoavat blastokystin ontelon sisäpinnan (primaarinen ruskuaispussi, seinämä muodostaa Heuserin kalvon) Sekundaarinen ruskuaispussi muodostuu ennen gastrulaatiota, primaarinen ruskuaispussi surkastuu ja muodostaa eksokeloomisen kystan Kuva: Gray s Anatomy; 1858 Ruskuaisnesteen täyttämä, mahdollisesti myös ihmisellä varhaisessa vaiheessa ravinteiden lähde Sekundaarista ruskuaispussia ympäröivät vitelliinilaskimot, joiden kautta ravinteet siirtyvät alkioon Primordiaaliset sukusolut ja gastrulaation jälkeen alkiossa gastrulaation jälkeen muodostuneet lateraalisen mesodermin solut vaeltavat ruskuaispussin seinämään Mesodermin solut muodostavat verisaarekkeet ja ensimmäiset verisuonirakenteet sekä veren kantasolut 5
Voidaan todeta ultaäänitutkimuksella jo ennen alkiota n. 5. viikolla Voidaan käyttää esim. varmistamaan, että alkio kehittyy kohdussa eikä kohdun ulkopuolella (esim. kohdun ulkoista raskautta epäiltäessä) Surkastuu ja häviää 10. raskausviikosta alkaen Jäljelle jää ruskuaispussin tiehyt (vitelliinitiehyt) Häviää sikiökehityksen aikana, joskus jäljelle jää sykkyräsuoleen (ileum) kiinnittynyt umpipussi ns. Meckelin divertikkeli Kuva: Gray s Anatomy; 1858 Rakkokalvo l. allantois on viimeisenä syntyvä sikiökalvo Muodostuu gastrulaation jälkeen ruskuaispussin ja takasuolen endodermaalisista soluista (ihmisellä) Anamniooteilla ja pussieläimillä toimii typen poistossa 6
Nisäkkäillä muodostaa yhdessä ekstraembryonaalisen mesodermin kanssa napanuoran esivaiheen (sikiökanta ja allantois) ja myöhemmin napanuorassa yhdessä lateraalisesta mesodermistä peräisin olevan ekstraembryonaalisen mesodermin kanssa napavaltimot ja -laskimon Sikiön kloaakin (viemärisuoli) ja rakkokalvon väliin jää yhdystie, urakus (dustus allantoicus), peräisin rakkokalvosta Sulkeutuu ja häviää sikiökehityksen aikana joskus jää jäljelle ns. avoin urakus (virtsarakko-napafisteli; harvinainen 1-2.5:100 000 vastasyntyneestä) 7
Koostuu kahdesta napavaltimosta ja yhdestä napalaskimosta, näitä ympäröi löyhä ns. Whartonin hyytelö Napalaskimo vie hapekasta verta ja ravinteita istukasta sikiöön Napavalmiot tuovat hapetonta verta, typpeä ja kuona-aineita sikiöstä istukkaan Kaksi osaa: pars fetalis (sikiönpuoleiset rakenteet) ja pars uterina (äidinpuoleiset rakenteeet) rakentuu sytotrofoblastien ja synsytotrofoblastien muodostamista nukkalisäkkeistä, joista syntyy villuspuusto sekä sikiön ja äidin verisuonista ja verisaarekkeista, jotka huuhtovat nukkalisäkkeitä 4. 8
Suurin osa kehittyneestä istukasta peräisin sikiön trofoblastisoluista Torfoblastit tuottavat koriongonadotropiinia Pitää yllä keltarauhasta (progesteroni) Aktivoi poikasikiöillä testosteronin tuotantoa Erittää korionmammotropiinia, muistuttaa kasvuhormonia ja prolaktiinia anabolinen vaikutus, jolloin proteiineja, kalsiumia, kaliumia yms. kertyy elimistöön Erittää myös steroidihormoneja, estrogeenituotanto noin 300 x verrattuna kuukautiskierron keskivaiheen eritykseen - kasvattaa kohtua, maitorauhasia, löyhentää ulkosynnyttimiä ja lantion lihaksistoa Progesteroni Vähentää kohdun lihassupistelua Lisää kohdun ja munanjohtimen limakalvon eritystä Vaikuttaa maitorauhasiin Syventää hengitystä keuhkojen jäännöstilavuus pienenee 9
A) poika-tyttö kaksoset yleisimpiä, 40 % kaikista kaksosraskauksista B) tyttökaksosia seuraavaksi eniten kaikista kaksoisraskauksista; C) poikakaksoset D) identtiset kaksoset: tyttö E) identtiset kaksoset: poika (harvinaisin) yleisempää vanhemmilla äideillä Yleisyys noin 1:80 raskautta Erimunaiset eli ditsygoottiset kaksoset Yleensä erimunaisilla kaksosilla omat sikiökalvot ja istukka Joskus istukat fuusioituvat ja saattaa esiintyä erilaisia istukkaverenkierron häiriöitä Samanmunaiset eli identtiset kaksoset Varhaisvaiheessa joko munasolun jakautumisella ennen 8-soluvaihetta tai sisäsolumassa jakautumisella blastokystivaiheessa 2-soluvaiheessa jakautuva: erilliset istukat ja korion Sisäsolumassan jakautuminen kahdeksi varhaisvaiheessa: yhteinen istukka, erilliset vesikalvot Sisäsolumassan jakautuminen kahdeksi myöhäisessä vaiheessa: yhteinen istukka, yhteinen vesikalvo 10
Chang ja Eng Bunker (1811-1874) olivat siamilaiset kaksoset, (kotimaa Siam, nyk. Thaimaa) joiden mukaan diplopaguslapsia alettiin nimittämään Heitä yhdisti rintalastan kärjen kohdalta rustoinen kudosmuodostuma Veljekset esiintyivät mm. P.T. Barnumin sirkuksessa USA:ssa Changilla oli 10 lasta, Engilla 12 Suomessa syntyy siamilaisia kaksosia keskimäärin yksi tai kaksi vuosikymmenessä Erottamisleikkauksia on 25 viime vuoden aikana tehty puolenkymmentä 11
12