Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus



Samankaltaiset tiedostot
Vesistövaikutusten arviointi

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Ympäristö ja viljelyn talous

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

HYDRO-POHJANMAA

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo Sivu 1

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Tarkka!-hanke ja LUMO-yleissuunnittelu Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Luomutuotanto Luomusopimukset Lieto. Varsinais-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue / maaseutupalvelut, ympäristöagrologi Erkki Aro

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

Tilakohtaisia esimerkkejä

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kosteikot ja vesiensuojelu

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon Mäntsälä

Vesienhoidon suunnittelu

Transkriptio:

ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia koko maakunnan pinta-alasta. Suurimmaksi osaksi Pirkanmaa kuuluu Suomen järvialueen läntisimpään osaan. 1

Vesien tila Pirkanmaalla Vesiensuojelun painopistealueet maataloudessa 2

Pirkanmaan peltoalan jakautuminen 2010 1000 ha Kevätviljat 73,5 Peruna 0,4 Öljykasvit 13,7 Herne ja härkäpapu 1,1 Syysviljat 3,0 Nurmet alle 5v 41,7 Hoidettu viljelemätön 25,5 pelto+vl Muut 2,5 - Pirkanmaalla pellot keskittyvät järvien rannoille - Suhteellisesti eniten peltoa on Sastamalassa ja Punkalaitumella. - Kotieläintuotannossa yleisin tuotantosuunta on lypsykarjatalous. Suurimmat viljelyalat ovat ohralla, kauralla ja nurmella. 3

TAUSTAA, kuivatus - Pelloilta vesistöihin tulevasta ravinnekuormasta merkittävä osa johtuu ojituksen huonosta toimivuudesta. - Ojien huono toimivuus aiheuttaa pintavalunnan kasvua, jolloin eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät. - Salaojitus vähentää pintavaluntaa, jolloin kiintoaineen ja siihen sitoutuneen fosforin huuhtoutuminen on vähäisempää kuin sarkaojitetuilta pelloilta. - Salaojitus lisää viljelypinta-alaa ja helpottaa maan tiivistymistä aiheuttavaa liikkumista raskailla peltokoneilla. TAUSTAA - Ravinnepäästöjen tehostetussa hallinnassa avainasemassa ovat tarkennettu lannoitus, karjanlannan ravinnesisällön täysimääräinen hyödyntäminen ja aidon talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen nykytasosta n. 20-30%. - Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen osalta tavoitteena on erityisesti yleissuunnitelmissa olevien kohteiden toteutuminen. 4

ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Toiminta-aika 1.10.2011 31.12.2013 Toteutus vuosina 2012-2014 Kohderyhmät Pirkanmaalaiset viljelijät Maaseudulla toimivat yhteisöt Muut maanomistajat Viranomaistahot ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Toteuttajat ProAgria Pirkanmaa ry (hankkeen hakija) Etelä-Suomen Salaojakeskus Pirkanmaan maa-ja kotitalousnaisten piirikeskuksen maisemanhoidonneuvonta Pirkanmaan kalatalouskeskus ry 5

ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Ohjausryhmä (ehdotus ELY-keskukseen) erikoistutkija Risto Uusitalo, MTT ylitarkastaja Heidi Heino, Pirkanmaan ELY-keskus, Y-vastuualue ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen, Pirkanmaan ELYkeskus, E-vastuualue viljelijä Kalle-Pekka Hietalahti, Tampere viljelijä Johanna Jahkola, Urjala toiminnanjohtaja Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus projektipäällikkö Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Mahdollisuus kutsua mukaan muita asiantuntijoita, rahoittajien edustajia ja toteuttajia. ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Kustannusarvio Kustannusarvio toteuttamisajalta Palkkauskulut ja palkkiot 364 000 Ostopalvelut 90 000 Vuokrat 24 600 Kotimaan matkakulut 20 000 Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset 16 100 Yhteensä, euroa Kokonaiskustannukset yhteensä 514 700 6

ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Rahoitus Rahoitussuunnitelma ELY-keskukselta haettava rahoitus (EU+valtio) Yhteensä, euroa 463 230 Yksityinen rahoitus 51 470 rahallinen osuus 51 470 vastikkeetta tehtävä työ Kokonaisrahoitus yhteensä 514 700 Rahoitushakemus on vastaanotettu Pirkanmaan ELY-keskukseen 2.9.2011. Rahoitusta on haettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. TAVOITTEET: Maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen Pirkanmaalla Perus- ja paikalliskuivatuksen tehostaminen Tilakeskusympäristöjen kehittäminen Maaseutumaiseman monimuotoisuuden lisääminen ja maisemanhoito Pirkanmaalla Ympäristöohjelmaan 2014 valmistautuminen Pirkanmaalla 7

TOIMENPITEET - Laaja-alaiset vesiensuojelun ja ympäristönhoidon pilottikohteet - Toimenpiteet useamman maanomistajan alueella, kohteiden suunnittelu ja toteutus - Tilakeskusten kehittämissuunnitelmat - Tilakeskuksen toimivuuden arviointi ja luonnos kehittämiskohteista - Ympäristökartoitukset ja toimenpide-ehdotukset tiloille - Kohdennetut toimenpiteet (erityistuet) tiloille - Tiedotus, koulutus, pellonpiennartilaisuudet, pienryhmät - Hankkeessa työskentelevien tiedon ja osaamisen kartuttaminen - Olemassa olevien työkalujen hyödyntäminen ja kehittäminen metsäsaareke puukujanne pellon ja metsän reunavyöhyke avoin viljelymaisema tulvapelto perinnebiotooppi kiviröykkiö avoin viljelymaisema tien pientareet talouskeskus maisemapuu avo-oja pientareineen kosteikko 8

TOTEUTUS Etelä-Suomen Salaojakeskus, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen maisemanhoidonneuvonta, Pirkanmaan kalatalouskeskus ja ProAgria Pirkanmaan maaseutuneuvonta tuovat laaja-alaisen asiantuntemuksen hankkeeseen. (Vesistöalueen) maatiloja pystytään tarkastelemaan ja neuvomaan kokonaisvaltaisesti huomioiden tuotannon ympäristövaikutukset, vesiensuojelu, maisema ja järvien kunnostustoimenpiteet. Uutta tietoa ja uusia työkaluja tarvitaan hankkeen toteuttamiseen. Toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan muut valtakunnassa ja Pirkanmaalla toimivat hankkeet. Tavoitteena on aloittaa hanke vuoden 2012 alusta. 9

Ohjelmakausi 2014 Ilmeistä on, että vesiensuojelutoimia pyritään kohdentamaan alueellisesti ja tilatasolla kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Tarvitaan myös kaikilla pelloilla toteutettavia toimenpiteitä. Jotta maatilat sitoutuisivat uuteen ohjelmaan ja voisivat toteuttaa sitä tilakohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, tarvitaan tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa. Neuvonnan tehtävä ja toisaalta suurin haaste on ympäristöriskien tunnistaminen tilakohtaisesti ja tehokkaimpien toimenpiteiden ja käytäntöjen löytäminen. Neuvonta voi markkinoida tiloille vain taloudellisesti kannattavia ympäristönhoitoon liittyviä toimenpiteitä. 10