Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 348/2011 vp Työsopimuslakiin kirjattava synnytykseen osallistuvalle isälle oikeus palkalliseen vapaapäivään Eduskunnan puhemiehelle Isien perhevapaaoikeuksiin on vuodesta 1995 lähtien tehty useita parannuksia. On kasvatettu isille tarkoitettuja perhevapaita, nostettu korvaustasoa ja joustavoitettu järjestelmää. Työsopimuslainsäädäntöä tulisi vielä tarkistaa oman lapsen synnytykseen osallistuvien isien oikeudesta palkalliseen vapaapäivään. Nykyisellään sitä ei ole sinne kirjattu. Eri aloilla ja työpaikoilla on omat käytäntönsä. On olemassa joukko, joka joutuu ottamaan palkattoman vapaapäivän kyseiselle päivälle. Tasavertaisen tilanteen saavuttamiseksi työsuhdelainsäädäntöä tulisi tältä osin täydentää. Se olisi selkeä signaali, että arvostetaan kaikkien isien perhe- ja työelämän yhteensovittamista aina ensi hetkestä lähtien. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työsopimuslakiin kirjataan synnytykseen osallistuvalle isälle oikeus palkalliseen vapaapäivään? Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Elsi Katainen /kesk Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elsi Kataisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 348/2011 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työsopimuslakiin kirjataan synnytykseen osallistuvalle isälle oikeus palkalliseen vapaapäivään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työsopimuslain (55/2001) mukaan työntekijällä on oikeus saada työstä vapaaksi aika, jolta hänellä on sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Oikeus yhteensä enintään 18 arkipäivän ajalta maksettavaan isyysrahaan on lapsen isällä, joka osallistuu vanhempainpäivärahaan oikeuttavan lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä. Isyysrahaa haetaan lapsen syntymän tai isyysvapaan aloittamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä. Kansaneläkelaitos voi ratkaista hakemuksen vasta, kun se tietää lapsen syntymän ajankohdan. Tiedon lapsen syntymästä Kansaneläkelaitos saa maistraatista. Edellä olevan mukaisesti, jos lapsi syntyy esimerkiksi 1.1.2012, isyysraha voidaan myöntää taannehtivasti aikaisintaan mainitusta päivästä lukien edellyttäen, että isä on mainittuna päivänä ollut pois ansiotyöstään jäätyään isyysvapaalle hoitamaan lasta äidin kanssa. Synnytykseen osallistuvalla isällä voi olla oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamaan isyysrahaan näiden edellytysten täyttyessä. Hallitus ei ole tältä osin tekemässä muutoksia lainsäädäntöön. Työnantaja ei ole työsopimuslain 4 luvun 8 :n mukaan velvollinen maksamaan palkkaa perhevapaan esimerkiksi isyysvapaan ajalta, ellei siitä ole sovittu, vaan työntekijällä on oikeus ansioihin suhteutettuun Kansaneläkelaitoksen maksamaan isyysrahaan. Työntekijän oikeus palkalliseen poissaoloon perhevapaan ajalta perustuu työ- tai virkaehtosopimuksissa asiasta mahdollisesti oleviin määräyksiin. Jos työnantaja maksaa isyysvapaan ajalta palkkaa, isyysraha maksetaan työnantajalle. Siinä tapauksessa, että isä ei jää isyysvapaalle, synnytykseen osallistuva isä voi olla pois töistä esimerkiksi hakemalla vuosilomaa tai sopimalla siitä työnantajansa kanssa. Työnantaja voi harkintansa mukaan myöntää palkatonta vapaata. Työ- ja perhe-elämän sujuva yhdistäminen edistää perheen perustamisen mahdollisuuksia, lapsen arjen hallintaa ja hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Monista jo toteutetuista toimenpiteistä huolimatta on tarpeellista edelleen kehittää työn ja perheen yhteensovittamista. Perhevapaajärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pitempään. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 13.10.2011 päivätyn raamisopimuksen ja siihen liittyvän hallituksen kannanoton mukaan isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan. Vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan. Uudistus tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kahden vuoden jälkeen sen voimaan saattamisesta. 2

Ministerin vastaus KK 348/2011 vp Elsi Katainen /kesk Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 348/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Elsi Katainen /cent: Vad tänker regeringen göra för att det ska skrivas in i arbetsavtalslagen att en pappa som deltar vid förlossningen har rätt till en ledig dag med lön? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt arbetsavtalslagen (55/2001) har arbetstagarna rätt till ledighet från arbetet under den tid de enligt sjukförsäkringslagen (1224/2004) har rätt att få moderskaps-, särskild moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning. Barnets pappa har rätt till faderskapspenning för sammanlagt högst 18 vardagar, om han deltar i sådan vård av ett barn som berättigar till föräldradagpenning och under denna tid inte är i förvärvsarbete. Faderskapspenning söks efter barnets födelse eller efter att faderskapsledigheten har inletts, dock senast inom två månader efter att föräldradagpenningsperioden har löpt ut. Folkpensionsanstalten kan avgöra ansökan först efter att ha fått kännedom om när barnet har fötts. Uppgift om barnets födelse får Folkpensionsanstalten av magistraten. Om barnet föds t.ex. den 1 januari 2012 kan faderskapspenning enligt det ovansagda beviljas retroaktivt tidigast från och med den dagen, förutsatt att pappan den dagen har uteblivit från sitt förvärvsarbete efter att ha tagit ut faderskapsledighet för att sköta barnet tillsammans med mamman. En pappa som deltar vid förlossningen kan ha rätt till den faderskapspenning som betalas av Folkpensionsanstalten om dessa villkor uppfylls. Regeringen har inte för avsikt att göra några ändringar i lagstiftningen till denna del. Arbetsgivaren är enligt 4 kap. 8 i arbetsavtalslagen inte skyldig att betala lön för tiden för familjeledigheter, t.ex. faderskapsledighet, om man inte har kommit överens om det, utan arbetstagaren har rätt till en faderskapspenning som är avvägd enligt förtjänsten och som betalas av Folkpensionsanstalten. Arbetstagarens rätt till frånvaro med lön för föräldraledighetstiden baserar sig på eventuella bestämmelser i arbets- eller tjänstekollektivavtal. Om arbetsgivaren betalar lön för faderskapsledighetstiden, betalas faderskapspenningen till arbetsgivaren. I det fallet att pappan inte tar ut faderskapsledigheten, kan han om han deltar vid förlossningen utebli från arbetet t.ex. genom att ansöka om semester eller komma överens om det med arbetsgivaren. Arbetsgivaren kan enligt eget övervägande bevilja ledighet utan lön. Om arbets- och familjelivet kombineras på ett smidigt sätt, främjar det möjligheterna till familjebildning, barnets vardagskontroll och välbefinnande samt gör det lättare att orka i arbetet. Trots att många åtgärder redan har genomförts, är det nödvändigt att vidareutveckla möjligheterna att kombinera arbete och familj. Systemet med familjeledigheter kommer att reformeras i enlighet med regeringsprogrammet. Avsikten är att öka den ledighet som är öronmärkt för pappor, göra pappors användning av familjeledigheter smidigare och göra det möjligt att längre än för närvarande vårda barn i hemmet. Enligt det ramavtalet mellan arbetsmarknadscentralorganisationerna av den 13 oktober 2011 och regeringens ståndpunkt i anslutning till det ska pappans andel av ledigheterna utökas så att faderskapsledigheten utgör sammanlagt 54 vardagar, varav högst 18 4

Ministerns svar KK 348/2011 vp Elsi Katainen /kesk kan tas ut samtidigt med mammans ledighet. Pappans ledighet är specifik för varje barn, och den kan tas ut på ett flexibelt sätt tills barnet fyller två år. Den nuvarande kopplingen till föräldraledigheten slopas. Fördelningen av kostnaderna för föräldradagpenningarna förblir oförändrad. Reformen träder i kraft från början av 2013. Effekterna av reformen och uppnåendet av målen granskas två år efter att reformen har satts i kraft. Helsingfors den 15 december 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5