Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2013 vp Perhevapaajärjestelmän kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisessa perhevapaajärjestelmässä on lasten etuun ja vanhempien keskinäiseen yhdenvertaisuuteen liittyviä puutteita, jotka liittyvät ennen kaikkea isyysvapaaoikeuteen. Järjestelmän kehittämisen yhteydessä isyysvapaaoikeuteen liittyvät kysymykset ovat jääneet lainvalmistelun sokeaksi pisteeksi. Esimerkkinä tästä on tilanne, jossa isyysvapaaseen oikeutettu vanhempi jää äitiyslomalle ennen kuin on ehtinyt pitää isyysvapaat loppuun puolisonsa synnyttämän lapsen osalta. Tällaisia tilanteita voi syntyä sellaisissa naisparien perheissä, joissa toinen synnyttää ensimmäisen ja toinen toisen lapsen. Niiden perheiden osalta, joissa synnyttäjä pysyy samana kahden lapsen osalta, isyysrahaa voi nostaa aiemmin syntyneen lapsen osalta myös silloin, kun toinen osapuoli on vanhempainvapaalla myöhemmin syntyneen lapsen kanssa. Synnyttäjän vaihtuessa tämä oikeus ei päde, koska henkilö ei voi samanaikaisesti olla sekä vanhempainvapaalla ensimmäisestä lapsestaan että isyysvapaalla toisesta lapsestaan. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävien henkilöiden tilanne rinnastetaan ottovanhemmiksi tulevien tilanteeseen, vaikka oikeampi rinnastuskohde olisi avioliittoon tai avoliittoon syntyvä lapsi. Tämän vuoksi rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä on lain mukaan oikeus isyysvapaaseen vasta siinä yhteydessä, kun hän ottaa puolisonsa juridisen lapsen ottolapsekseen, ei lapsen syntymän yhteydessä. Vaikka laki mahdollistaa isyysvapaan pitämisen synnytyksen yhteydessä, se ei velvoita työnantajaa antamaan sateenkaariperheessä elävälle isyysvapaata silloin, vaan vasta adoptiopäätöksen yhteydessä, mikä voi tarkoittaa noin 2 6 kk:n viivettä. Vertailun vuoksi avoliitossa äidin kanssa lapsen isä on oikeutettu isyysvapaaseen heti lapsen syntyessä, ei vasta isyyden tunnustamisen jälkeen. Lainsäädäntö sitoo edelleen isyysrahan siihen, että sitä nostavan henkilön on asuttava lapsen äidin kanssa. Tämä on ongelmallinen tilanne sekä etävanhempien osalta, joiden vanhemmuuden syntymistä nimenomaan pitäisi tukea jo heti lapsen elämän alkuvaiheessa, että niiden sateenkaari- ja muiden perheiden osalta, joissa lapsi asuu alusta alkaen isänsä kanssa ilman, että äiti asuu samassa taloudessa. Niillä isillä ja miespareilla, jotka hoitavat lastaan alusta asti itse ilman äitiä, ei nykytilanteessa ole oikeutta isyysvapaisiin eikä isyysrahaan. Heillä ei myöskään ole oikeutta äitiysrahaan, mikä tarkoittaa, että lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana nämä perheet eivät ole minkään vanhempainrahaetuuden piirissä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että isyysraha on aidosti lapsikohtainen siten, että sitä voi erityistapauksessa hakea myös yli 2- vuotiaan lapsen osalta, jos henkilö on pitänyt muita vanhempainvapaita ennen tätä, Versio 2.0

2 aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että rekisteröidyssä parisuhteessa elävien ja samaa sukupuolta olevien avoparien lapset rinnastetaan perhevapaita säänneltäessä heteroseksuaalisiin avio- tai avoliittoihin syntyviin lapsiin, ei ottolapsiin ja aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että oikeus isyysvapaaseen ja tietyissä tilanteissa myös äitiysvapaaseen tulee ulottaa myös vanhempiin, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa sekä etävanhempiin että niihin lastaan alusta asti vanhemmoiviin isiin, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa? Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2013 Jani Toivola /vihr 2

3 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jani Toivolan /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1054/2013 vp: Aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että isyysraha on aidosti lapsikohtainen siten, että sitä voi erityistapauksessa hakea myös yli 2- vuotiaan lapsen osalta, jos henkilö on pitänyt muita vanhempainvapaita ennen tätä, aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että rekisteröidyssä parisuhteessa elävien ja samaa sukupuolta olevien avoparien lapset rinnastetaan perhevapaita säänneltäessä heteroseksuaalisiin avio- tai avoliittoihin syntyviin lapsiin, ei ottolapsiin ja aikooko hallitus uudistaa perhevapaajärjestelmää siten, että oikeus isyysvapaaseen ja tietyissä tilanteissa myös äitiysvapaaseen tulee ulottaa myös vanhempiin, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa sekä etävanhempiin että niihin lastaan alusta asti vanhemmoiviin isiin, jotka eivät asu lapsen äidin kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia säännöksiä uudistettiin viimeksi vuoden 2013 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella (903/2012). Sen mukaan isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan, joka ei ole siirrettävissä toiselle vanhemmalle. Se ei vähennä niiden päivien lukumäärää, joilta vanhemmilla on oikeus vanhempainrahaan. Isyysraha on lapsikohtainen siten, että uuden lapsen syntyminen perheeseen ei lakkauta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lapsen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että isä käyttää oikeutensa ennen kuin se lapsi, johon oikeus perustuu, täyttää kaksi vuotta. Sairausvakuutuslain 9 luvussa on kaksi pykälää, jotka koskevat rekisteröidyn parisuhteen osapuolia. Luvun 16 koskee kaikkia rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä siitä riippumatta, adoptoiko parisuhteen osapuoli toisen osapuolen lapsen tai ei. Parisuhteen osapuolella on oikeus vanhempainrahaan toisen osapuolen lapsen hoidon vuoksi, jos suhteen rekisteröinnin jälkeen toiselle osapuolelle syntyy lapsi tai tämä ottaa alle 7-vuotiaan lapsen hoitoonsa ja henkilö asuu samassa taloudessa lapsen ja tämän vanhemman kanssa. Luvun 17 :n mukaan parisuhteen osapuolella, joka ottaa ottolapsekseen toisen osapuolen alle 1-vuotiaan lapsen, on sama oikeus isyys- ja vanhempainrahaan kuin adoptiovanhemmalla on. Vuoden 2013 alusta voimaan tullut isyysrahauudistus tuli siten koskemaan myös rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, joka ottaa ottolapsekseen toisen osapuolen lapsen. Hän voi edelleen tietyin edellytyksin olla oikeutettu isyysrahaan aikaisempaan adoptioon perustuen, vaikka parisuhteeseen syntyy uusi lapsi, jonka hän myös adoptoi. Isyysrahaoikeus aikaisempaan adoptioon perustuen on käytettävä ennen kuin on kulunut kaksi vuotta ensimmäisen lapsen hoitoon ottamisesta. Sen sijaan, jos isyysrahaan oikeutettu parisuhteen osapuoli tulee itse oikeutetuksi äitiysrahaan, katkeaa oikeus aikaisempaan isyysrahaan. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että pari- 3

4 Ministerin vastaus suhteen osapuoli tulee oikeutetuksi pitempiaikaiseen äitiys- ja vanhempainrahaan, jolloin lain tavoite isän ja aikaisemman lapsen välisen suhteen myönteisen kehityksen tukemisesta toteutuu korvaavan päivärahan muodossa. Vastaavasti myös heteroseksuaalisissa avio- tai avoliitoissa äiti menettää oikeutensa vanhempainrahaan aikaisempaan lapseen perustuen, jos perheeseen syntyy uusi lapsi ja syntyy uusi oikeus äitiysrahaan. Adoptiovanhempaa koskevia säännöksiä sovelletaan henkilöön, joka ottaa ottolapsekseen parisuhteen osapuolen lapsen, joka ei ole vuotta vanhempi. Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sen ratkaisukäytännössä ei ole tulkittu lain sanamuotoa siten, että isyysvapaan voisi pitää vasta adoption vahvistamisen jälkeen. Perusteena on se, että adoption vahvistaminen saattaa kestää paikkakunnasta riippuen useita kuukausia. Kun lapsi syntyy parisuhteen osapuolelle ja toinen osapuoli adoptoi lapsen, hoitoonottamisajankohtana pidetään lapsen syntymää. Isyysraha voidaan myöntää heti lapsen hoitoon ottamisen tapahduttua, jos adoptoija esittää adoptioneuvonnan antajan todistuksen lapsen hoitoon ottamisesta. Muussa tapauksessa isyysraha myönnetään vasta adoption vahvistamisen jälkeen, kuitenkin silloinkin takautuen lapsen hoitoon ottamisesta. Isyysvapaasta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Sen 4 luvun mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Säännös ei sanamuotonsa mukaisesti edellytä, että päivärahamaksu ja vastaava vapaa toteutuvat samanaikaisesti. Isyysrahaa tulee lain mukaan hakea viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta tai siitä, kun kaksi vuotta on kulunut lapsen hoitoon ottamisesta. Siten lainsäädännöllisiä esteitä ei ole sille, että rekisteröidyn parisuhteen osapuoli käyttää oikeutensa isyysvapaaseen parisuhteeseen syntyvän lapsen syntymän yhteydessä. Vanhempainpäivärahaa koskevia säännöksiä sovelletaan isään ja adoptioisään, joka on avioliitossa tai avoliitossa lapsen äidin kanssa eikä asu välien rikkoutumisen vuoksi hänestä erillään. Vastaavasti rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan adoptiovanhempaan edellä kerrotulla tavalla. Isyysrahan osalta tästä ei ole mitään poikkeuksia, eli isällä, joka ei asu lapsen äidin kanssa samassa taloudessa, ei ole oikeutta isyysrahaan. Käytännössä samoin on myös vanhempainrahan osalta. Vanhempainrahaa voidaan maksaa etäisälle vain poikkeuksellisesti. Sairausvakuutuslain 9 luvun 8 :n mukaan isällä on lapsen hoidosta vastatessaan oikeus vanhempainrahaan, jos vanhemmat eivät enää elä yhteisessä taloudessa ja lapsen äiti ei osallistu lapsen hoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Vanhempainvapaatyöryhmä (STM 2011:12) keskusteli työnsä aikana myös etävanhemman asemasta sekä vanhempainraha- ja vapaaoikeuden laajentamisesta rekisteröidyn parisuhteen ulkopuolelle, eli samaa sukupuolta olevien pariskuntien avoliittotilanteisiin. Työryhmä katsoi, että nämä kysymykset tulee selvittää erikseen, koska ne kytkeytyvät laajempaan kysymykseen sosiaaliturvajärjestelmän yleisen perhekäsitteen yhdenmukaistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään työtä perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä sekä mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään. Lisäksi pyritään parantamaan adoptio-, monikko- ja sijaisperheiden yhdenvertaisuutta muiden perheiden kanssa. Ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämiseen liittyvät asiat valmistellaan kolmikantayhteistyössä työelämän osapuolten kanssa. Jatkotyössä arvioidaan ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän rahoituksen kehittämisvaihtoehdot ja kustannusten jako. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan, kun rahoituksesta on sovittu. Hallitus on sitoutunut työmarkkinakeskusjärjestöjen 13 päivänä lokakuuta 2011 päivättyyn raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Siinä todetaan vuoden 2013 alusta voimaan tulleeseen isyysrahauudistukseen liittyen, että uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista tarkas- 4

5 Ministerin vastaus tellaan kahden vuoden jälkeen sen voimaan saattamisesta. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1054/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jani Toivola /gröna: Ämnar regeringen förnya systemet med föräldraledighet så att faderskapspenningen är öronmärkt per barn och i särskilda fall också kan sökas för ett barn som är äldre än två år, om den aktuella personen tidigare har hållit andra föräldraledigheter, ämnar regeringen förnya systemet med föräldraledighet så att barn till personer i registrerat parförhållande och barn till sambopar av samma kön i fråga om bestämmandet av föräldraledigheterna jämställs med barn som föds i heterosexuella äktenskap eller samboförhållanden, inte med adoptivbarn och ämnar regeringen förnya systemet med föräldraledighet så att rätten till faderskapsledighet och i vissa situationer också rätten till moderskapsledighet utsträcks också till föräldrar, som inte bor tillsammans med barnets mor, både till distansföräldrar och till fäder som fungerat som förälder för sitt barn ända från början, men som inte bor tillsammans med barnets mor Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sjukförsäkringslagens bestämmelser om faderskapspenning förnyades senast med en lagändring som trädde i kraft i början av år 2013 (903/2012). Enligt ändringen har fadern rätt till en fa-derskapspenning på högst 54 vardagar, som inte kan överföras till den andra föräldern. Detta minskar inte antalet sådana dagar, för vilka föräldrarna har rätt till föräldrapenning. Fa-derskapspenningen bestäms per barn så att ett nytt barn som föds i familjen inte innebär att faderns rätt till faderskapspenning för det tidigare barnet upphör. En förutsättning är dock att fadern använder sin rätt till dagpenning innan det barn som rätten gäller fyller två år. I kap. 9 i sjukförsäkringslagen finns det två paragrafer som gäller partnerna i ett registrerat parförhållande. Bestämmelserna i 9 kap. 16 i sjukförsäkringslagen gäller alla som lever i registrerat parförhållande, oberoende av om den ena partnern i parförhållandet adopterar den andra partnerns barn. I ett registrerat parförhållande har den ena partnern rätt till föräldrapenning om den andra partnern får ett barn eller tar ett barn som är yngre än sju år i sin vård efter att partnerskapet registrerats och den förstnämnda partnern bor i samma hushåll som barnet och barnets föräldrar. Enligt 17 i samma kapitel gäller samma rätt till faderskaps- och föräldrapenning som för adoptivföräldrar, när en partner i ett registrerat parförhållande adopterar den andra partnerns barn som är yngre än 1 år. Den reform av faderskapspenningen som trädde i form vid ingången av år 2013 omfattar alltså också den av partnerna i ett registrerat parförhållande, som adopterar den andra partnerns barn. Ifrågavarande partner kan fortfarande under vissa förutsättningar ha rätt till faderskapspenning på grund av en tidigare adoption, fastän det i parförhållandet föds ett nytt barn som partnern också adopterar. Rätten till faderskapspenning på grund av den tidigare adoptionen måste användas innan det har förflutit två år sedan det första 6

7 Ministerns svar barnet togs i vård. Rätten till den tidigare faderskapspenningen avbryts däremot om den till faderskapspenning berättigade partnern i förhållandet själv får rätt till moderskapspenning. Detta är befogat eftersom den aktuella partnern då får rätt till en långvarigare moderskaps- och föräldrapenning, varvid lagens syfte att stöda en positiv utveckling mellan fadern och det tidigare barnet nu genomförs med hjälp av en ersättande dagpenning. I heterosexuella samboförhållanden eller äktenskap förlorar modern på motsvarande sätt sin rätt till föräldrapenning för tidigare födda barn, om det i familjen föds ett nytt barn som följaktligen medför ny rätt till moderskapspenning. Bestämmelserna om adoptivförälder tillämpas på en person som adopterar ett barn till den andra partnern i parförhållandet när barnet är yngre än ett år. Enligt Folkpensionsanstaltens meddelande har man i dess beslutspraxis inte tolkat lagens ordalydelse så att faderskapsledigheten kan hållas först när adoptionen fastställts. Motiveringen till detta är att det beroende på ort kan ta flera månader att fastställa en adoption. När den ena partnern i ett parförhållande föder ett barn och den andra partnern adopterar barnet, betraktas barnets födelse som den dag då barnet togs i vård. Faderskapspenningen kan beviljas genast när barnet har tagits i vård, om adoptanten företer ett av adoptionsrådgivaren utfärdat intyg över att barnet tagits i vård. I annat fall beviljas faderskapspenningen först efter det att adoptionen har fastställts, dock även i sådana fall retroaktivt efter att barnet tagits i vård. I arbetsavtalslagen (55/2001) bestäms om faderskapsledighet. Enligt 4 kap. i arbetsavtalslagen har arbetstagaren rätt att få ledigt från arbetet under de perioder med moderskaps-, särskild moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning som avses i sjukförsäkringslagen. Bestämmelsen förutsätter inte ordagrant att utbetalningen av dagpenning och motsvarande ledighet verkställs samtidigt. Enligt lagen ska faderskapspenning sökas senast två månader efter det att barnet har fyllt två år eller efter det att två år förflutit sedan barnet togs i vård. Det finns alltså inte lagligt hinder för att en partner i ett registrerat parförhållande använder sin rätt till faderskapsledighet i samband med födseln när det föds ett barn inom parförhållandet. Bestämmelserna om familjedagpenning tilllämpas på fadern och en adoptivfader som lever i äktenskap eller samboförhållande med barnets moder och som inte på grund av söndrade relationer bor skilt från henne. På motsvarande sätt jämställs en partner i ett registrerat parförhållande med en adoptivförälder. Det finns inga undantag från detta i fråga om faderskapspenningen, vilket betyder att en far som inte bor i samma hushåll som barnets mor, inte har rätt till faderskapspenning. I praktiken gäller detta även i fråga om föräldrapenningen. Föräldrapenning kan endast i undantagsfall betalas till en distansfar. Enligt 9 kap. 8 i sjukförsäkringslagen har en far som ansvarar för barnets vård rätt till föräldradagpenning om föräldrarna inte längre lever i gemensamt hushåll och barnets mor inte deltar i vården av barnet. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för föräldraledighet (STM 2011:12) som under sin verksamhetsperiod diskuterade också distansförälderns position samt hur rätten till föräldrapenning och -ledighet kunde breddas också utanför registrerade parförhållanden, det vill säga till sambosituationer med par av samma kön. Arbetsgruppen ansåg att dessa frågor måste utredas skilt eftersom de är kopplade till bredare frågor kring förenhetligandet av det allmänna familjebegreppet inom socialskyddssystemet. Inom social- och hälsovårdsministeriet arbetar man på att utveckla systemet med familjeledighet. Enligt programmet för statsminister Jyrki Katainens regering är målet att öka de för papporna öronmärkta ledigheterna, göra det smidigare för papporna att använda familjeledigheterna samt göra det möjligt att med hjälp av föräldradagpenningen sköta barnet hemma längre än nu. Vidare strävar man att förbättra jämställdheten för adoptiv-, flerlings- och fosterfamiljer i relation till övriga familjer. I trekvotssamarbete med arbetslivets aktörer håller man på att bereda frågor som gäller utvecklandet av det inkomstrelaterade systemet med familjeledigheter. Arbetet fortsätter med utvärdering av vilka utvecklings- 7

8 Ministerns svar alternativ det finns för finansieringen av det inkomstrelaterade systemet med familjeledigheter och för kostnadsfördelningen. Lagstiftningsändringarna verkställs när man avtalat om finansieringen. Regeringen har bundit upp sig till det ramavtal om tryggandet av Finlands konkurrenskraft och sysselsättning som ingicks mellan arbetsmarknadens centralorganisationer den 13 oktober Här konstateras i samband med den reform av faderskapspenningen som trädde i kraft vid början av år 2013 att reformens verkningar och uppnådda mål granskas två år efter att den trätt i kraft. Helsingfors den 4 december 2013 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 8