Parempia tuo eita oikeaan aikaan Prosessi venealan yritysten tuotekehitykseen Turun Amma korkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA Vaasan Yliopisto Tero Reunanen Turun amma korkeakoulu Vene ohjelman seminaari 29.11.2011 Pietarsaari Lähtökohta Tyypillisiä tuotekehityksen ongelmia Myöhästynyt tuotelanseeraus Ennustettua korkeammat kehityskustannukset Asetettuja laatutavoitteita ei saavuteta Suunniteltua korkeammat tuotteen valmistuskustannukset Todellinen ongelma Mitä haluttiinkaan tehdä?
Tavoi eet Projektin tarkoituksena on tarjota Tarkistuslista tyyppinen polku venealan yritysten tuotekehitykselle Yleinen prosessinäkemys venealan tuotekehitykselle Antaa esimerkkejä ja vaihtoehtoja ajattelun stimuloimiseksi Nostaa venealanprofiilia ja tunnettuutta Projektin tiivistelmä Tutkimusprojekti Turun Ammattikorkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA Vaasan Yliopisto Kohdealueet Strategia lähtöisyys Segmentointi Konseptointi Tuotekehitysprosessi Kokonaisbudjetti 760 k Aikataulu 1.4.2009-31.12.2011 30.4.2011 lisäaikaa anottu
Osallistuvat yritykset Astrum Vene Marino Merinova Kewatec Aluboat Kuopion Matkailupalvelu Plastweld Process Flow Suomen Hopealinja Suomen Meripelastusseura Uudenkaupungin Työvene Venealan tutkimus- ja kehittämiskeskus Työpaketit WP0 Projektihallinnan koordinointi WP1 Yrityksen strategia tuotekehityksen perustana WP2 Segmentointi ja trendianalyysit WP3 Tuotevisiointi ja konseptointi WP4 Tuotekehitysprosessi WP5 Tuotannon visiointi (Case) WP6 Sisävesialuksen konsepti (Case)
Strategiaohjattu tuotekehitysprosessi venealalle Kyselytutkimukset Asiakaspalaute Veneilyfoorumit Suunnittelu Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat Määrittely Suunnitteluprosessi Tuotantoon tuominen Ideointi Arviointi ja testaus Konseptointiprosessi Markkinastrategia Tuotestrategia Teknologiastrategia Kehitys Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta Markkinoiden kanna avuuden arvioin Suora kilpailu/ Kilpailukeinot Markkinoiden kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toimittajien neuvotteluasema Asiakkaiden neuvotteluasema Korvaavien tuotteiden paine Uusien kilpailijoiden paine Viranomaismääräykset teknologian kehitys markkinoiden kasvu Tulos: ymmärrys alan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja kilpailumahdollisuuksista, kts. Luku 2.2.2.2
Kyselytutkimukset Palaute Veneilyfoorumit Suunnittelu Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat Määrittely Tuotesuunnittelu prosessi Tuotantoon tuominen Ideointi Konseptointi prosessi Arviointi ja testaus Markkinastrategia Tuotestrategia Teknologiastrategia Kehittely Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta Miten eri asiakasryhmien markkinat Mihin yritys haluaa sijoittua kilpailijoihin nähden (missä kilpaillaan ja miten)? Teknologiajohtajuus??? Markkinajohtajuus Mihin asiakasryhmiin markkinointi suunnataan (suuriin, kasvaviin, Markkinointiponnistelut Tulos: perusteltu ja dokumentoitu markkinastrategia, kts. Luku 2.2.2.1 Kyselytutkimukset Palaute Veneilyfoorumit Suunnittelu Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat Määrittely Tuotesuunnittelu prosessi Tuotantoon tuominen Ideointi Konseptointi prosessi Arviointi ja testaus Teknologiastrategia Tuotestrategia Markkinastrategia Kehittely Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta Hanki elävää tietoa asiakkaista! Tee kyselytutkimuksia ja kerää asiakaspalautetta. Hanki tällä tavoin käyttäjätietoa, jolla vastaat kysymyksiin: Mitä ongelmia käyttäjä kokee tuotteissa ja palveluissa? Mikä kilpailijan tuotteissa tai palvelussa on parempaa kuin meillä? Mikä meidän tuotteissa on parempaa kuin kilpailijoilla? Mitkä olisivat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä parannuskohteita? Minkälainen mielikuva käyttäjillä on tuotteestamme? Mitkä asiat vaikuttavat eniten syntyneeseen mielikuvaan? Miten käyttäjä voitaisiin ottaa mukaan tuotekehitysprosessiin? Lue lisää aiheesta luvusta 3.3
Kyselytutkimukset Palaute Veneilyfoorumit Suunnittelu Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat Määrittely Tuotesuunnittelu prosessi Tuotantoon tuominen Arviointi ja testaus Ideointi Konseptointi Teknologiastrategia Tuotestrategia prosessi Kehittely Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta Markkinastrategia Konseptoinnissa kehitetään asiakastietojen pohjalta sekä teknisesti että kaupallisesti toteutuskelpoisia tuote- tai palveluideoita. Tuotekonsepti määrittelee tuotteen erityispiirteet. Tärkeitä näkökohtia ovat: Asiakkaan saama hyöty tai mielihyvä Teknologia ja uudet ratkaisut Toimintaperiaate, joka palvelee erityisiä tarpeita tai asiakasryhmiä Muotoilu, joka herättää kiinnostusta ja on teknisesti pätevä Konseptin kehittäminen voi sisältää useita ideointikierroksia, joissa konseptia parannetaan ja tarkennetaan. Valmis konsepti on tuotesuunnitteluprosessin tärkein lähtökohta. Lue lisää aiheesta luvusta : 4; 4.1 Kyselytutkimukset Palaute Veneilyfoorumit Suunnittelu Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat Määrittely Tuotesuunnittelu prosessi Tuotantoon tuominen Ideointi Arviointi ja testaus Teknologiastrategia Tuotestrategia Markkinastrategia Konseptointi prosessi Kehittely Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta Ideoinnilla haetaan tuoreita ajatuksia Kokeile eri tapoja tuottaa runsaasti uusia ajatuksia: Ei takerruta olemassa olevaan Ei välitetä siitä, mikä on mahdollista Kaukaiset ajatusmallit Käännetään vanhat ajatukset nurin Ei kritisoida tässä vaiheessa Innostutaan, annetaan ajatusten lentää Anna tilaa ajatuksille ja poimi myöhemmin helmet isosta ideajoukosta. Lue lisää aiheesta luvusta: 4.2.1
Tuotesuunni eluprosessissa Suunni elun aja elutapa Suunni eluprosessissa Perus edot (EN ISO 8666: 2002) Merkintäjärjestelmä (EN ISO 10087:1996/A1:2000) Pakokaasupäästöt (EN ISO 8178-1:1996) Melupäästöt (EN ISO 14509) Valmistajan kilpi (EN ISO 14945:2004) Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen (ISO 15085:2003) Moottoriveneet. Näkyvyys ohjauspaikalta (ISO 11591:2000). Omistajan käsikirja (EN ISO 10240:2004) Rungon rakenne. Mitoitus: Osa 1: Materiaalit. Kertamuovihartsit, lasikuituluji eet, vertailulaminaa (ISO12215-1:2000) Osa 2: Materiaalit: Kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit(iso12215-2:2002). Osa 3: Materiaalit: Teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002). Osa 4: Valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002) Osa 5: Laskennallinen paine ja mitoitus Osa 6: Rakenneyksityiskohdat ja valmistustapa Suunni eilla: Osa 7: Monirunkoveneiden mitoitus Osa 8: Peräsin Osa 9: Purjeveneet Vakavuuden ja kelluvuuden arvioin ja luoki elu: Osa 1: Moottoriveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-1:2002). Osa 2: Purjeveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-2:2002). Osa 3: Veneet, joissa rungon pituus on alle 6 m (EN ISO 12217-3:2002) Ikkunat, valoven ilit, kansiluukut, aukot ja ovet. Lujuus- ja iveysvaa mukset (ISO 12216:2002) Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit: Osa 1: Metalliset (ISO 9093-1:1994) Osa 2: Ei-metalliset (ISO 9093-2:2002) Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (EN ISO 11812:2001) Pilssipumppausjärjestelmät (EN ISO 15083:2003) Sähkökäyttöiset pilssipumput (EN ISO 8849:2003)
Tuotesuunni eluprosessissa Suurin kuormankantokyky (EN ISO 14946:2001) Palontorjunta: Osa 1: Veneet, joiden runkopituus on enintään 15 m (EN ISO 9094-1:2003) ja Osa 2: Veneet, joiden runkopituus on yli 15 m (EN ISO 9094-2:2002) Ankkuroin, kiinnitys ja hinaus. Kiinnityskohdat (EN ISO 15084:2003) Veneet, joiden rungon pituus on alle 8 metriä. Suurimman propulsiokonetehon määritys (ISO 11592:2001) Kiinteästi asennettujen bensiinimoottoreiden polttoaine- ja sähköjärjestelmät (EN ISO 15584:2001 Diesel-käyttöiset sisämoottorit. Moottoriin asennetut polttoaine- ja sähkökomponentit (EN ISO 16147:2002) Palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 7840:2004) Ei palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 8469:1994/ ISO DIS 8469:2003) Nestemäisellä polttoaineella toimivat liedet (EN ISO 14895:2000) Bensiinimoottoreita ja/tai bensiinisäiliöitä sisältävien tilojen tuuletus (EN ISO 11105:1997) Kiinteästi asennetut polttoainejärjestelmät ja kiinteät polttoainesäiliöt (EN ISO 10088:2001) Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (EN ISO 11547:1994) Sähköjärjestelmät. Pienjänniteasennukset tasavirtaa varten (EN ISO 10133:2000) Sähköjärjestelmät. Vaihtovirtalaitteistot (EN ISO 13297:2000) Sähkölaitteet. Suojaus tulenarkojen kaasujen syttymistä vastaan ((EN ISO 28846:1993/A1:2000 (ISO 8846)) Laivojen sähköasennukset (EN 60092:2000 Osa 507: Huvialukset = IEC 60092-507:2000) EY:n pienjännitedirektiivi (73/23/ETY, jota on muutettu direktiivillä 93/68/ETY) on sovellettavissa veneissä rajojensa puitte issa Ohjauslaitteet. Vaijeriohjausjärjestelmät (EN ISO 8847:2004) Kaapeliohjausjärjestelmät (EN 28848/A1 (ISO 8848:1990)) Hydrauliohjausjärjestelmä (EN ISO 10592:1995/A1:2000 (ISO 10592:1994)) 15 40 kw:n teholla toimivien perämoottorien ohjausjärjestelmät (EN 29775/A1 (ISO 9775:1990)) Ohjauslai eet. Veto- ja vipuvarsijärjestelmät (EN ISO 13929:2001) Nestekaasulai eet (EN ISO 10239:2000) Sähköiset kulkuvalot (pren ISO 16180:2004) Käymäläjäteveden varastointijärjestelmät (EN ISO 8099:2000) Moottoriveneiden aiheuttaman ilmamelun äänenpainetason mittaaminen (EN ISO 14509:2000) Moo orit ja propulsiojärjestelmät. Tehon mi aus ja ilmoi aminen (ISO 8665:1994). Tuotesuunni eluprosessissa Hyväksyttäminen Tuotantoon tuominen Valmistustekniikan huomioiminen DFM
Julkaisun sisällysluettelo (alustava) Strategia ohja u tuotekehityskonsep venealalle 1 Johdanto (Reunanen) 1.1 Strategia 1.2 Kilpailutekijöiden vaikutus 1.2.1 Uusien toimijoiden uhka 1.2.2 Toimi ajien neuvo eluvoima 1.2.3 Asiakkaiden neuvo eluvoima 1.2.4 Korvaavien vaihtoehtojen uhka 1.2.5 Alalla toimijoiden välinen kilpailu 1.2.6 Order winners ja order quali ers 2 Strategiaohja u tuotekehitys (Jäntti) 2.1 STRATEGIA OHJAAMAAN TUOTEPROSESSIA 2.2 YRITYKSEN STRATEGIAN PERUSTA 2.2.1 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.2.2 STRATEGIA 2.3 TUOTEPROSESSI 2.3.1 SEGMENTOINTIPROSESSI 2.3.2 KONSEPTOINTIPROSESSI 2.3.3 TUOTESUUNNITTELUPROSESSI 21 Julkaisun sisällysluettelo (alustava) 3 KÄYTTÄJÄTIETOPROSESSI KÄYTTÄJIEN SEGMENTOINTI, HAVAINNOINTI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT (Pekkala, Peltonen 3.1 SEGMENTOINTI 3.1.1 KOHTI ELÄMÄNTYYLIN YMMÄRTÄMISTÄ 3.1.2 SUOMALAISTEN HUVIVENEILIJÖIDEN SEGMENTOINTICASE 3.2 TRENDIANALYYSI 3.2.1 MITÄ TRENDIT OVAT? 3.2.2 3.2.1 HUVIVENEILYN TRENDIANALYYSICASE 3.3 KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN 3.3.1 KÄYTTÄJÄTUTKIMUS WAVE OSAPROJEKTISSA 3.3.2 3.3.2 Veneilyn mo voivat teemat 62 3.3.3 TEHTÄVÄOSIO: KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN 4 KONSEPTOINTIPROSESSI 4.1 Konseptoin prosessi (Seppänen, Nieminen) 4.1.1 KONSEPTOINNIN ROOLI YRITYKSEN TUOTEKEHITYKSESSÄ 4.2 TUOTEKONSEPTOINNIN VAIHEET (Seppänen, Nieminen) 4.2.1 Ideoin 4.2.2 KEHITTELY 4.2.3 ARVIOINTI JA TESTAUS 4.3 KONSEPTOINTICASE WAVE HANKKEESSA (Pekkala, Peltonen) 4.4 TEHTÄVÄOSIO: TUOTE- JA PALVELUMAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KONSEPTOINTI (Pekkala, Peltonen)
Julkaisun sisällysluettelo (alustava) 5 5 Tuotekehitysprosessi (Häkkinen, Lahtinen, Nieminen, Penttilä, Räisänen, Seppänen) 5.1 Määrittely 5.1.1 Tuo een krii set ominaisuudet 5.1.2 Avainteknologioiden veri oin 5.1.3 Alustavat toimi ajavalinnat 5.1.4 Poten aaliset innovaa ot 5.1.5 Markkinoin vies (Penttilä) 5.1.6 Käyttötilanne 5.2 Suunni elu 5.2.1 Veneen Teknisen suunnittelun pääpiirteitä (Räisänen) 5.2.2 Tuotekonstruk o 5.2.3 Tuotespesi kaa o 5.2.4 Valmistuksen suunni elu 5.2.5 Valmistusteknologia 5.2.6 Toimi aja valinnat 5.2.7 Hankintasopimukset 5.2.8 Prototyyppien valmistus 5.3 Esituotanto 5.3.1 Esisarjan valmistus 5.3.2 Testaus 5.3.3 Hyväksyttäminen 5.3.4 Lopullinen Konstruk o Julkaisun sisällysluettelo (alustava) 6 6.1 Johdatus lean-aja eluun 6.2 Tuotealusta ja muunnelmat 6.3 Materiaalilue elo ja kustannusten jakautuminen 6.4 Rotaa ovalu 6.4.1 Rotaa ovalun kustannukset 6.4.2 Rotaa ovalun läpimenoajat 6.5 Kokoonpanoajat ja ajankäytön jakautuminen 6.6 Kokonaiskustannukset 6.7 Tuotantolaitoksen layout 6.8 Vaivaton kokoonpano 6.8.1 SMED nopeat asetusajat 6.8.2 Kanban 6.8.3 Asiakastyökalu ja kokoonpanon vaihtelu 6.8.4 5 S
Porter Kilpailustrategia 5 voimaa MIKSI? Porter 1985 Porter 2008 Miksi? Löytyykö jostain vielä Sininen valtameri jonne voidaan seilata kilpailema omille markkinoille? Blue Ocean Strategy Kim & Mauborgne 2004
Miksi? Order quali ers ja winners Hinta Toimituksen luote avuus Toimitusnopeus Tuotevalikoima Laatu Hill 1995/2009 Osa yritystrategiaa Tuotantostrategia Markkinavetoinen: Thun 2008 Resurssipohjainen: Hill 1995 Thun 2008
Integroitu Arvioin esim. QSDFC Tuotantostrategia Thun 2008
Tavoi eena LEAN Kustannussäästöjen tavoitteena 50 % Tavoi eena LEAN
Tavoi eena LEAN Variaa on hallinta Tavoi eena LEAN
Tavoi eena LEAN Variaatioiden määrä ja hallinta tärkeää? Tavoi eena LEAN Mikä veneen platformiksi?
Tavoi eena LEAN Venekonsep pla ormipohjalta Kustannussäästöt Tavoi eena LEAN 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 Kokoonpano Rungonvalmistus Moduulit ja komponen t Runkomateriaali 1 000 500 0 Perusmalli, rotovalu Perusmalli, ruiskulaminoin
Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika ulkoistetulla tuotannolla 10 000 9 000 Nollapiste: 50 venettä Rotovalu 8 000 Ruiskulaminoin 7 000 Kokonaiskustannukset 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tuotetut veneet, per vuosi Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika investoinnille 10 000 9 000 8 000 Nollapiste: 100 venettä Rotovalu Ruiskulaminoin 7 000 Kokonaiskustannukset 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Tuotetut veneet, per vuosi
Tavoi eena LEAN Konsep tehtaan Lay-Out Tavoi eena LEAN Moduuleja ja pla ormi
Asiakasrajapinta Tavoi eena LEAN Turun Amma korkeakoulu KIITOS! Lisätietoja: Tero Reunanen, tero.reunanen(at)turkuamk. Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi- Suomen Muotoilukeskus MUOVA Janne Pekkala, janne.pekkala(at)aalto. ja Sanna Peltonen, Sanna.peltonen(at)aalto. Vaasan yliopisto Petri Helo, petri.helo(at)uwasa.