Asiakirjayhdistelmä Valtuus 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna enintään 8 400 000 euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna enintään 34 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriön keskeisten toimintalinjausten toteutuminen rakentuu lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kilpailukykyisyyden perustalle. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen. Lisäksi kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevia informaatio- ja ongelmanratkaisupalveluja kehitetään niin, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään sisämarkkinoista. Palveludirektiivin toimeenpano ja toimivuuden seuranta jatkuu vuoden aikana. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä jatketaan. Uuden lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa tavoitteena on toimiva ja yritysten kilpailukykyä tukeva säädösympäristö. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus korostuu kilpailuetua tuottavana tekijänä. Moderni kilpailupolitiikka on elinkeinopolitiikan olennainen osa ja kilpailukyvyn parantamisen välttämätön ehto. Uudistetulla kilpailulailla mahdollistetaan se, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä asemaa arvioidaan ja kehitetään siten, että osapuolet voivat toimia kilpailuneutraalisti markkinoilla. Valtiontukisääntelyn näkökulmasta on ensiarvoista tunnistaa aidosti elinkelpoiset yritykset toimijoista, joiden kannattavuus perustuu jatkuvaan julkiseen rahoitukseen. Taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen toteuttamistavoiksi kehitetään uusia toimintamalleja. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Julkisten hankintojen sääntelyllä ja ilmoitusmenettelyn kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia aiempaa nopeampiin ja joustavampiin sähköisiin hankintamenettelyihin. Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Hallinnollisia kustannuksia pyritään keventämään pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Tilintarkastajajärjestelmää ja sen valvontaa selvitetään työryhmätyönä. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon. Vuoteen 2015 ulottuvan aineettomien oikeuksien strategian toimeenpanoa jatketaan uudistetun toimenpideohjelman avulla. Keskeistä on vahvistaa edelleen oikeuksien hyödyntämistä ja täytäntöönpanoa turvaamalla Patentti- ja rekisterihallituksen asema kansainvälisiä patentoitavuustutkimuksia tekevänä viranomaisena, tiivistämällä yhteistyötä innovaatiopolitiikan toimijoiden kanssa ja kehittämällä kansainvälisesti kilpailukykyinen tuomioistuinjärjestelmä. Yritysten ja yhteisöjen rekisterihallinto on olennainen osa Suomen perusrekisterijärjestelmää, jossa tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia ja helpottaa yritysten ilmoittamisvelvollisuutta. Uuden kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano käynnistetään. Kuluttajanäkökulman huomioon ottamista yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kuluttajahallinnon ja kuluttajansuojalainsäädännön kehittäminen jatkuu. Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Työssä jaksamisen ja oppimisen edellytysten parantaminen nähdään entistä selkeämmin myös yritysten tuloksellisuutta lisäävänä arvona ja työssä jatkamista edistävänä asiana. Keskeisenä tavoitteena on, että yrityksissä tunnetaan entistä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Asiakirjayhdistelmä paremmin työelämän laadun ja tuottavuuden väliset yhteydet ja että pitkäjänteisen henkilöstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys työpaikoilla tunnistetaan. Hallinnonalan alueelliset toimijat (ELY-keskukset) määrittelevät toimintatapamallit työelämän laadun ja työorganisaatioiden kehittämiseksi. Malleissa tuodaan esille yhteistyö muiden sidosryhmien ja palvelutarjoajien kanssa. Tiedon jakamista työorganisaatioille jatketaan monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti. Politiikkalohkon tehtäviin kuuluu myös poikkeusoloihin varautuminen. Toiminnan linjaamiseksi aloitetaan huoltovarmuuden uuden päätökseen valmistelu. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -tulosalueelle strategisista lähtökohdista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet parantuneet. Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen. Yritysten hallinnollinen taakka vähenee 25 prosentilla vuoden loppuun mennessä vuoden 2006 tasosta (2 mrd. euroa). Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 837 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kuluttajavirasto edistää kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Toiminta kohdentuu kuluttajan kannalta merkityksellisiin asioihin ja ongelmiin. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus, tehokkuus ja kustannusvastaavuudet paranevat Kokonaistuottavuuden muutos (%) - 2 2 Kuluttaja-lehden kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen (%) 91 94 94 Valmismatkaliikerekisterin maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 59 100 100 Tuotokset ja laadunhallinta Valvonta on tehokasta ja ongelmia ennaltaehkäisevää Vakuuksien riittävyys valmismatkaliikkeiden konkurssitapauksissa (%) 100 100 100 Ala- ja aihekohtaisten hankkeiden onnistuminen (itsearviointi 1 5) 4,25 > 3,5 > 3,5 Päätettyjen ja saapuneiden valvontailmoitusten välinen suhde (%) 127 > 80 > 80 Kuluttajilla ja elinkeinonharjoittajilla on käytettävissään sisällöltään ajankohtaiset, helppokäyttöiset ja itsepalveluna sujuvasti toimivat Kuluttajaviraston verkkopalvelut Verkkopalvelujen käyntimäärä/kk 129 498 140 000 150 000 Verkkopalveluiden asiakastyytyväisyys (1 5) 4,1 > 4,0 > 4,2 Määrärahan arvioitu jakautuminen tulosalueittain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Asiakirjayhdistelmä 1 000 % 1 000 % 1 000 % Valmismatkaliikkeiden valvonta 232 4,5 48 1,0 40 0,8 Kuluttajaoikeus 2 102 40,5 1 914 39,4 1 948 40,3 Valistus ja viestintä 2 039 39,3 1 847 38,0 1 889 39,0 Alue- ja paikallishallinnon ohjaus ja koulutus 501 9,7 627 12,9 600 12,4 Palveludirektiivin mukainen hallinnollinen yhteyspiste 104 2,0 214 4,4 190 3,9 Euroopan kuluttajakeskus 204 3,9 195 4,0 170 3,5 Palvelut muille virastoille 5 0,1 15 0,3 - - Yhteensä 5 187 100,0 4 860 100,0 4 837 100,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 74,1 72,5 71,5 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 9,3 < 11,0 < 9,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 194 < 163 < 163 työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) 3,5/3,5 3,7/3,7 3,7/3,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 6 223 5 835 5 912 Bruttotulot 1 036 975 1 075 Nettomenot 5 187 4 860 4 837 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 479 siirtynyt seuraavalle vuodelle 272 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet -45 Palkkausten tarkistukset 99 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -60 Tasomuutos 4 Yhteensä -2 4 837 000 III lisä 21 000 4 839 000 tilinpäätös 4 979 000 02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 162 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:n komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Asiakirjayhdistelmä S e l v i t y s o s a : Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Kilpailuviraston tulot on momentille 12.32.99 lukuun ottamatta tälle momentille nettoja EU:n komissiolta saatavia matkakustannusten korvauksia. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymien kilpailuongelmat (sidosryhmien arvio 1 5) 3,5 > 3,7 > 3,7 Seuraamusmaksuesitysten määrä merkittävissä (I II -luokka) asioissa 1 > 1 > 1 Merkittävien (I II -luokka) ratkaistujen tapausten määrä, joissa rajoitus on poistunut 13 10 10 Ratkaistujen toimenpidepyyntöjen käsittelyajat (mediaani, pv) Vaikuttavuusluokka 1 (vaativin) 1 729 < 730 < 730 Vaikuttavuusluokka 2 737 < 630 < 630 Vaikuttavuusluokka 3 26 < 30 < 30 Päätösten sisällön laatu ja oikeellisuus (sidosryhmien arvio 1 5) 3,8 > 3,9 > 3,9 Uskottavan "hard core" kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen (sidosryhmien arvio 1 5) 3,8 > 3,8 > 3,8 Keskittyneillä markkinoilla kilpailun vastaiseen koordinaatioon puuttuminen ja kilpailijoiden poissuljenta (sidosryhmien arvio 1 5) 3,3 > 3,5 > 3,5 Toiminnallinen tehokkuus, kustannusten jakautuminen tulosalueittain (%) Toimialat 1 (päivittäistavarakauppa, elintarvikeketju (ml. maatalous) finanssiala, lääkeala, metsäteollisuus, kustannustoiminta, majoitus- ja ravitsemisala, muut palvelut) 34 35 35 Toimialat 2 (energia-ala, teollisuus, rakentaminen, liikenne ja satamat, sähköinen viestintä ja IT-sektori, vesihuolto ja ympäristöliiketoiminta, urheilu ja rahapelit, tekijänoikeusjärjestöt) 35 35 35 Kilpailunedistäminen 18 17 17 Kansainväliset asiat 13 13 13 Yhteensä 100 100 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Asiakirjayhdistelmä Henkilötyövuodet 70,1 68,5 78,5 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 13,8 < 9,0 < 9,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 189 < 190 < 190 työilmapiiri (asteikko 1 5) 4,0 > 3,9 > 3,9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 5 273 5 574 6 197 Bruttotulot 36 30 35 Nettomenot 5 237 5 544 6 162 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 008 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 391 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 82 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -7 Harmaan talouden torjunta (HO) 600 Tasomuutos 3 Yhteensä 678 6 162 000 III lisä 60 000 5 484 000 tilinpäätös 5 620 000 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 370 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % +3,4 +2,2 +2,0 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, % +2,6 +4,0 +2,0 Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1 5) 4,0 4,0 4,0 Sähköinen asiointi Patenttihakemukset, % 90,3 90 90 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 41,3 45 50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Asiakirjayhdistelmä Tavaramerkkihakemukset, % 39,5 50 60 Kaupparekisteri-ilmoitukset ja tilinpäätökset, % 51,6 55 60 Käsittelyaika keskimäärin Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,8 2,7 2,7 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (v) 4,9 5 5 Kaupparekisteri-ilmoitukset 14 8 8 Yrityskiinnityshakemukset (pv) 7 5 8 Yhdistysten perustamisilmoitukset (kk) 1,7 1,3 1,3 Tutkimukset määräajassa (PCT 16 kk, %) 67,8 100 90 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 453,7 440 418 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 9,3 < 7 < 9 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 987 < 1 000 < 1 000 työtyytyväisyysindeksi (1 5 naiset/miehet) 3,3/3,5 3,5/3,5 3,5/3,5 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 40 885 39 625 41 298 muut tuotot 84 65 78 Tuotot yhteensä 40 969 39 690 41 376 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 31 225 33 719 36 073 osuus yhteiskustannuksista 7 923 8 197 7 145 Kustannukset yhteensä 39 148 41 916 43 218 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 821-2 226-1 842 Kustannusvastaavuus, % 1) 105 95 96 Määräraha on tarkoitettu yhdistysrekisterille, jonka maksut eivät ole kustannusvastaavia yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan keskimäärin 10 %. Jos kysyntä muuttuu oleellisesti, tulee kustannuksia ja maksuja arvioida uudelleen tilanteen mukaisesti. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Asiakirjayhdistelmä Bruttomenot 46 775 45 700 47 060 Bruttotulot 45 235 44 302 45 690 Nettomenot 1 540 1 398 1 370 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 780 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 852 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 4 Tuottavuustoimet (-1 htv) -45 Tasomuutos 17 Yhteensä -24 1 370 000 III lisä 4 000 1 394 000 tilinpäätös 4 612 000 04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 123 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulot, % menoista 28 30 30 Maksullisen toiminnan tuotot, euroa 20 083 20 000 20 000 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 46 48 48 Tutkimustoiminta kokonaiskustannuksista, % 94 90 > 90 Tietopalvelu kokonaiskustannuksista, % 6 10 < 10 Kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 3 086 3 190 3 250 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritemäärä (ind.)/htv 247 250 250 Julkaisut (kirjalliset tuotokset), kpl 105 100 100 Tieteelliset kriteerit täyttävien julkaisujen määrä, kpl 28 15 15 Esitelmät eri foorumeilla, lkm 139 110 110 Tieteelliset esitelmät, lkm 48 30 30 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 36,9 37 37 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 4,3 < 5 < 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Asiakirjayhdistelmä lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 58 < 51 < 51 työtyytyväisyys indeksi (1 5) 3,2 3,6 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 3 022 3 093 3 103 Bruttotulot 877 980 980 Nettomenot 2 145 2 113 2 123 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 571 siirtynyt seuraavalle vuodelle 444 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 49 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -31 Tasomuutos 2 Yhteensä 20 2 123 000 III lisä 10 000 2 103 000 tilinpäätös 2 018 000 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 511 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille 2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon 3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen ja raportointijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä. Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto. Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna yhteensä 164 henkilötyövuotta (neuvojat 136 htv ja 28 htv avustajat). Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan kuluista kattoi noin 62 %. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle : Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää ( : 39 päivää; erot yksikköjen välillä ovat suuret) Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen erän poistuminen -200 Tasokorotus 1 000 Yhteensä 800 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määräraha on 4,5 milj. euroa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, ettei eduskunnan viime vuonna lisäämä määräraha sisälly esitykseen. Talous- ja velkaneuvonnan määrärahatilanne on ollut useina vuosina varsin tiukka ja taloustilanteen heiken- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Asiakirjayhdistelmä tyessä palvelu- ja määrärahatarve kasvavat. Asiakasmäärien lisääntyessä jonotusajat ovat pidentyneet ja samalla asiakkaiden ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat vapaaehtoisesti yli 50 prosenttia kuluista 21 neuvontayksikön alueella, kun vastaavasti osa kunnista ei rahoita palveluja lainkaan. Nuorten velkaantumista ja velkaneuvonnan tarvetta pahentaa erityisesti pikavippitoiminta, jonka volyymi on edelleen kasvamassa. Pienlainoihin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty, mutta uudistuksista huolimatta pikaluotoista aiheutuneiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut nopeasti ja voimakkaasti. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tavoitteena tulee valiokunnan mielestä olla, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään kokonaan vuoden 2013 alusta lukien. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa. 5 511 000 4 711 000 tilinpäätös 6 011 000 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 823 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n ja Työtehoseura ry:n asuminen ja palveluympäristötiimin tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa. Työtehoseuran asuminen ja palveluympäristötiimi edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä. Tulostavoitteet: Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella. Määrärahan arvioitu käyttö Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry 654 000 Työtehoseura ry 169 000 Yhteensä 823 000 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vuoden alusta lukien Suomen Kuluttajaliitto ry ja Kuluttajat - Konsumenterna ry yhdistyivät Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:ksi. Kuluttajaliiton ensi vuoden määrärahaksi ehdotetaan 504 000 euroa, joka on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrärahat yhteensä vuonna. Määrärahan vähennys johtuu siitä, että momentille kohdistettiin kuluvan vuoden ssa tilapäinen 150 000 euron tasokorotus, joka on nyt poistettu. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kuluttajaliitto - Konsumentbörbundet ry:n toimintaan. 823 000 823 000 tilinpäätös 698 000 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 080 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion osuuden maksamiseen 2) merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin 3) merimieslain nojalla merimiesten työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtion osuuden maksamiseen 4) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön vaihtokustannusten korvaamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 450 000 euroa perustuen tarkentuneeseen arvioon matkakustannusten korvausten määrästä. Määrärahan arvioitu käyttö Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 580 000 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000 Yhteensä 2 080 000 Merimiespalvelutoiminnan rahoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Asiakirjayhdistelmä Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 580 000 Työnantajien osuus 290 000 Työntekijöiden osuus 290 000 Lästimaksut (31.30.50) 470 000 Yhteensä 1 630 000 2 080 000 1 630 000 tilinpäätös 1 099 079 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 2) kilpailunrajoituslaissa (480/1992) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailuviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Kilpailuviraston edellytetään kilpailurajoituslain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailuviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailuvirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailuviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailuvirasto häviää jutun. 20 000 20 000 tilinpäätös 9 008 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10