Pohjois-Pohjanmaa Ajankohtaista Sotesta 15.3.2016 Johtava lakimies Kirsi Mononen
Kunnat, hyvinvointi ja terveys 2019 - Kunnilla on jatkossakin tärkeä tehtävä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestämisvastuun siirto antaa tilaa vahvistua muilla toimialoilla. Varmistettava:» Rahoitus» Kannusteet» Neuvottelumenettely» Palveluiden rajapinnat» Mahdollisuus sopimiseen» Siirtymäkauden järjestelyt Asiakkaat, kuntalaiset Henkilöstö Omaisuus, sopimukset 2
Laaja lakipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalaki Em voimaanpanolait Maakuntien valtionosuuslaki Kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaki Verolainsäädännön muutokset Vaalilain, vaalirahoituslain hallinto-, julkisuus-, kieli-, arkisto-, tietohallinto-, ym hallinnon lainsäädännön muutokset Viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimus-, eläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muutokset 3
Sote järjestämislaki 1 Maakuntien vastuu järjestämisestä ja kehittämisestä Tarkoitus» Hyvinvoinnin edistäminen» Yhdenvertaisuus» Kustannustehokkuus Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Hyvinvoinnin seuranta ja päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Yhteistyövelvoite 4
Järjestäminen Yhteistoiminta-alueet (5)» asetus Palvelujen järjestämisen keskittäminen» Laissa kriteerit, asetus» Ensihoito» Laajan päivystyksen palvelut Järjestämisen ja tuotannon erottaminen» Sote- toimielin» Itsenäinen tuotanto» Viranomaistehtävät Valinnanvapaus 5
Yhteistoimintasopimus Valtuustokausittain Sisältö:» Integraatio» Osallisuus» Kielelliset oikeudet» Tuotantorakenne ja valinnanvapaus» Maakuntien työnjako» Investointisuunnitelma» Tutkimus ja kehittäminen» Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri» Valmiussuunnitelma Asetus Valtioneuvoston toimivalta STM neuvottelut 6
Ohjaus STM» Ohjusyksikkö: Yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta» Sosiaali- ja terveyspolitiikka» Valtakunnallisten tavoitteiden valmistelu Yhteistyöalueen maakuntien valtuustojen ehdotus» Neuvottelukunta VN nimeää» THL» Neuvottelumenettely palvelurakenteen kehittämisen ohjaus ministeriön ja maakunnan välinen yhteistyö Työnjako, maakuntien yhteistoiminta, omavalvonta Palvelut, toimintaympäristö, kehittämistarpeet Rahoitustarve ja tuottavuuden lisääminen VM» Julkisen talouden suunnitelma» Neuvottelumenettely Valvira 7
Voimaanpanolaki Sote rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen maakuntiin Väliaikaishallinto Henkilöstön siirto Omaisuuden siirto Valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden perustaminen» Tilat» Hankinnat» ICT» muut 8
Maakuntalaki Julkisoikeudellinen yhteisö, itsehallinto Toimiala ja tehtävät Järjestämisvastuu Valtion ja maakuntien neuvottelumenettely Valtuusto» Vaalit» Koko» kelpoisuus Asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen Toimielimet ja johtaminen Konserni Toiminta markkinoilla Alijääminen kattaminen» Kriteerit arviointimenettelylle Tukipalvelujen järjestäminen 9
Maakuntien itsehallinto Vaaleilla valitut valtuustot Verotusoikeus» perustuslaki ei edellytä? Talouden liikkumavara ja rahoitusperiaate» puhtaassa valtionrahoitusmallissa korostuu Tehtävistä säädettävä lailla» Valtioneuvoston tavoitteet Yleinen toimiala» suhde kuntien yleiseen toimialaan? Oikeus päättää sisäisestä hallinnostaan» Tarastin ehdotukset Oikeus sopia» työnjako kuntien kanssa rajoitetaanko? 10
Rahoitus Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta Tarkastelu tehdään kunnittain Sote-rahoitus ja maakuntien tulorahoitus» Tuloverotuksen lajeja uudistamalla ja alentamalla kunnallisveroa» Valtion sote-vero, alentamalla kuntaveroa» Valtion soteveron/ tuloverouudistuksen ja maakuntaveron yhdistelmä Kunnat alentavat veroprosenttejaan» Määräaikainen verokatto 11
Miljardiluokan kysymys - omaisuusjärjestelyt SOTE-omaisuuden tasearvo on karkeasti arvioiden n. 6-6,5 mrd. tekninen arvo (nykyarvo) arviolta noin 7-11 mrd. euroa ja jälleenhankinta-arvo arviolta 11-14 mrd. euroa 12
Omaisuusjärjestelyiden vaihtoehdot Kunnat luovuttavat kiinteistöomaisuutta korvausta vastaan. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta lunastetaan tarpeellinen omaisuus. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnilta vuokrataan tarvittavat tilat. Velat ja tarpeeton omaisuus jää kunnille. Kunnat perustavat yhtiön, joka vuokraa toimitilat. Kunnat päättävät veloista ja yhtiöön siirtyvistä kiinteistöistä. Omaisuus erotetaan maakunnille, ns. jakautumismallilla. SOTEen liittyvä omaisuus ja velat siirtyvät Kuntayhtymiltä/kunnilta maakunnille/yhtiölle. Taseeltaan riittävän vakavaraisella yhtiöllä mahdollisuus sulattaa tarpeeton omaisuus. 13
Järjestelyjen reunaehdot kuntien näkökulmasta Kuntia kohdellaan järjestelyssä keskenään tasapuolisesti» Omaisuuden arvostus yhdenmukaisin periaattein Kuntien taloudellinen asema ei saa heikentyä omaisuusjärjestelyissä» Riittävä korvaus Mikään osapuoli saa perusteetonta etua toisen kustannuksella Omaisuuteen liittyvät riskit tulisi hajauttaa kuntien ja maakuntien kesken asianmukaisesti» Riski pitäisi kohdistaa pääsääntöisesti ja pääosin sille osapuolelle, joka voi parhaiten omin toimin ehkäistä ja hallita riskin toteutumista ja kantaa sen taloudelliset ja muut seuraukset» Maakunnilla parempi mahdollisuus kantaa riskit 14
Henkilöstö henkilöstön palvelussuhdelaji ja oikeusasema henkilöstön siirtyminen, siirtyvät tehtävät, tehtävien rajapinnat, kuntiin/ kuntayhtymiin jäävät tehtävät ja henkilöstö henkilöstön palvelussuhteen ehdot, sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset, eläkejärjestelmä, eläkevastuiden jaot maakuntien henkilöstöresurssit, henkilöstörakenne, osaaminen, (kelpoisuudet) 15 15.3.2016 Kirsi Mononen, johtava lakimies
Eläkemenoperusteiset maksut sote-uudistuksen jälkeen 1. Eläkemenoperusteiset maksut sote-uudistuksen jälkeen» jääkö maksurasite kunnille vai siirtyykö itsehallintoalueelle?» Vastuu eläkemenoperusteisista maksuista siirtyy itsehallintoalueelle siirtyvien tehtävien suhteessa kaikilta osin 2. Miten eläkemenoperusteiset maksut kuntiin jäävien tehtävien osalta jakautuvat maksajien välillä» historiaan vai nykytietoon perustuen?» Nykyiseen kantokykyyn perustuen kuntien kokonaismenojen suhteessa. Tällöin toimintoja ulkoistaneet joutuvat kantamaan vastuunsa. 16
Linjaukset, hyväksytty reformiministerityöryhmässä tammikuussa 2016 1. Tietohallinnon valtakunnallinen ohjaus Maakuntien tietohallinnon ohjaus 2. Tietohallinnon ja ICT-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen maakunnissa yhtenä erityiskysymyksenä valtakunnalliset yhteistyömuodot: ICT-palvelukeskus ja yhteishankintayksikkö 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen 4. Maakuntien ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen 17
ICT-palvelukeskuksen jatkovalmistelu Toteutetaan yhteistyössä kuntatoimijoiden sekä nykyisten palvelukeskusten omistajien kanssa Selvitystyön pohjaksi tuotetaan alustava ehdotus keskitetysti hoidettavista tehtävistä Selvitystyön tehtävänä on:» tuottaa tarkennetut ehdotukset palvelukeskuksen organisointimalliksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi» tarkentaa palvelukeskuksen, rakenne, muodostamisen periaatteet sekä lainsäädäntötarpeet» käydä neuvottelut sen vastuulle siirtyvistä tehtävistä ja palveluista» tarkentaa suhde nykyisiin organisaatioihin ja niiden sidosyksiköihin Selvitystyön aikataulu 3/2016-9/2016 Selvityshenkilönä aloittanut 14.3. Pekka Kantola» sijoituspaikkana Kuntaliitto, AKUSTI-foorumi» VM:n edustaja selvitystyössä Tuija Kuusisto 18
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Vaikuttava ja integroitu palvelutuotanto edellyttää asiakasta ja palveluita koskevaa täydellistä tietointegraatiota sekä tietojen saatavuutta yli organisaatio- ja hallintorajojen Tietojen yhteiskäytöstä ja rekistereiden yhdistämisestä säädetään osana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolain (159/2007) uudistamista mm.» sosiaali- ja terveydenhuollon erillisten henkilörekisterien yhdistäminen» suostumus ja kieltosäädösten yhdenmukaistaminen ja kokoaminen yhteen toimialakohtaiseen lakiin Muutosten yhteydessä varmistetaan kansalaisten mahdollisuudet hyödyntää asiakas- ja potilastietoja sekä tuottaa tietoja terveydestään ja hyvinvoinnistaan myös ammattilaisen käyttöön sähköisessä muodossa 19
Maakuntien ja kuntien muutostuki sekä digitalisaation edistäminen Maakuntien perustaminen, niiden vastuulle siirtyvien palveluiden jatkuvuuden turvaaminen sekä kuntien toiminnan sopeuttaminen edellyttää kansallista tukea. Muutostukiohjelman valmistelun yhteydessä selvitetään myös maakuntien perustamiseen sekä toiminnallisiin uudistuksiin ja digitalisaatioon liittyvien välttämättömien ICTinvestointien rahoitus. Esitetään asetettavaksi ICT-muutostukiohjelma osana muuta maakuntien muutostukea 20
Kiitos!