HAILUOTO NOKAN ALUEEN ASEMAKAAVA ( MARJANIEMI ) RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 1 ja 2 05.03.2010
2 NOKAN ALUEEN ( MARJANIEMI ) RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät Nokan alueen asemakaavaa täydentäen kaavassa olevia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Ohje toimii Hailuodon kunnan rakennusvalvonnan apuna rakentamisen ohjauksessa. Rakentajan tulee käydä asiakirjan ohjeet läpi rakennushankkeeseen ryhdyttäessä. Ohjeiden tavoitteena on osaltaan luoda Nokan alueesta alueen kulttuuriympäristön ja merellisen sijainnin huomioiva kokonaisuus ja tarjota mahdollisuudet alueen kehittämiseen ympäristön huomioivalla tavalla. Alueen omaleimaisuutta on säilytetty ja korostettu sijoittamalla täydennysrakentaminen siten että saavuttaessa alueelle Marjaniemen majakka ja entiset luotsiaseman rakennukset muodostavat näkymän keskeisen osan. Uudisrakentaminen täydentää kokonaisuutta ja sijoittuu reuna-alueille. Alueen tasapainoinen yleisilme muodostuu täydennysrakentamisen maastonmukaisesta sijoittumisesta, jota tukevat tässä ohjeessa esitetyt korttelikohtaiset rakennusmateriaali- ja värivalinnat. Suojelualueen täydennysrakennuksille esitetyt runkosyvyydet, kattokaltevuudet ja rakennuskorkeudet pohjautuvat suojeltujen rakennusten mittakaavaan. Laadinnassa on hyödynnetty Marjaniemen luotsi- ja majakka-aseman rakennushistoriallista selvitystä sekä rakennuksista laadittuja mittapiirustuksia. Alueen ympäristörakentamisella ja ympäristönhoidolla on tärkeä osuus alueesta syntyvään mielikuvaan. Asemakaavassa on osoitettu merkinnällä avoimena säilytettävä alueen osa, jonka tarkoituksena on säilyttää majakka-alueen maiseman luonteeseen kuuluva avoimuus. Laadukkaalla ympäristörakentamisella voidaan rakennettu ympäristö liittää hienovaraisesti alueen merelliseen maisemaan. Marjaniemen alueella on hyödynnettävä paikallista kasvillisuutta sekä alueen luonteeseen soveltuvia pelkistettyjä ratkaisuja ja materiaalivalintoja. Koko asemakaava-alue on pohjavesialuetta, jolloin kaikessa rakentamisessa on huomioitava pohjaveden suojaamisen edellyttämät määräykset. Rakentamistapaohje on jaettu kolmeen osaan seuraavasti: 1. Asemakaavassa esitetyt rakentamista koskevat määräykset 2. Osa-aluejako 3. Rakentamistapaohjeet osa-alueittain Rakentamistapaohjeissa kuvataan neljän osa-alueen rakentamista tarkemmin ohjaavat tekijät. Osa-aluejako ( A D ) on esitetty seuraavassa: A. Luotsihotelli ja Luototalo ympäristöineen ( RM-1 -kortteli ) B. Rakennussuojelualue ( SR kortteli ) C. Eteläinen lomarakentamisalue ( RA-1 korttelit ) D. Pohjoinen matkailupalvelujen alue ( RM-2 kortteli ) Täydennysrakentaminen tukeutuu yhtenäisen yleisilmeen saavuttamiseksi alueella aikaisemmin käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Uudisrakennusten ulkoseinien päämateriaalina on puu ( lautaverhous) ja katemateriaalina musta bitumihuopakate.
3 1. RAKENTAMISTA KOSKEVAT KAAVAMÄÄRÄYKSET Seuraavassa on esitetty Nokan asemakaavassa rakentamista koskevat asemakaavamääräykset.
4
5 Asemakaavan kerroslukumerkinnät Asemakaavan kerroslukujen esittämisessä on käytetty u-merkintää, joka määrittelee kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tällä merkinnällä pyritään yhdessä muiden rakennuksen ulkomuotoa määräävien tekijöiden kanssa ( rakennuksen harjakorkeus, kattokaltevuus, julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan korkeusasema ) sovittamaan uudisrakennukset alueen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Tilan korkeuden suhteen kerrosalaan kuuluvat yli 160 cm korkeat tilat. Lisäksi tilojen tulee olla rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Ympäristöministeriön vuonna 2000 julkaistussa oppaassa (Ympäristöopas 72) määritellään tarkemmin kerrosalan laskentaperiaatteita. 2. OSA-ALUEJAKO Kuvassa esitetty osa-aluejako sekä rakennuskohtaisiin ohjeisiin liittyvä rakennusten numerointi. Kuva 1. OSA-ALUEJAKO.
6 A Luotsihotelli ja Luototalo ympäristöineen ( RM-1/pv kortteli ) 1. LUOTOTALON LAAJENNUS Lähtökohdat Lisärakentamisen muotokielen lähtökohtana on nykyinen rakennuskokonaisuus, joka muodostuu kolmesta elementistä ( majakka, Luotsihotelli ja Luototalo ). Elementtien määrää ei tule lisätä, vaan laajennusosan tulee olla muotokieleltään ja rakennusmateriaaleiltaan samanhenkinen kuin nykyinen Luototalo. Laajennuksen sijoittuminen on rajattu rakennusala asemakaavassa siten, että laajennus ei vähennä majakan näkymistä meren suuntaan. Laajennuksen suurin sallittu kerrosala on 720 kem2. Laajennuksen tulee olla korkeudeltaan korkeintaan nykyisen Luototalon korkuinen, jonka vuoksi rakennuksen vesikaton ylin sallittu korkeusasema on määrätty asemakaavassa ( +10.50, N60 -korkeusjärjestelmä ). Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Laajennuksen massoittelu, muotokieli, materiaalit sekä värisävyt nykyisen Luototalon mukaisesti Vesikate: harmaa konesaumattu teräspelti kerrosluku II Laajennuksen sijainti ja massoittelun periaate on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. LAAJENNUKSEN SIJAINTI. Havainnekuva ja massoitteluperiaate.
7 2. KALAMÖKKITYYPPISET RAKENNUKSET Lähtökohdat Nykyisten rakennusten tilalle rakennettavat rakennukset ( 4 kpl ) muodostuvat osaksi länteen jatkuvaa kalamökkien reunustamaa raittia. Rakennusten tulee olla mittakaavaltaan sekä materiaaleiltaan nykyisten kalamökkien tyyppisiä. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Rakennusten suurin sallittu kerrosala on a' 40 kem2, yhteensä 120 kem2. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: lautaverhous, punamulta. Verhouksen tyyppinä pystylomalauta tai vastaava. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:1,5 kerrosluku I Päärakennukseen kytketty ulkovarasto saa olla enintään 10 kem2 Runkoleveys enintään 4,0 m Rakennusten julkisivuperiaate on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. KALAMÖKKIEN JULKISIVUPERIAATE 1:200. B Rakennussuojelualue ( SR/pv kortteli ) Yleistä Täydennysrakentaminen sijoittuu rakennussuojelualueen reuna-alueille. Rakennusten on sovittauduttava mittakaavaltaan, rakennusmateriaaleiltaan ja väreiltään alueen nykyisten rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen. Uudisrakennusten tulee sopeutua modernilla tavalla yhteen alueen nykyiseen rakennuskannan kanssa. Ns. uusvanhaa rakennustyyliä ei sallita. Rakennusten aukotus voi olla vapaamuotoista ja lasipintojen määrän ja sommittelun osalta modernia.
8 3. MAJOITUSRAKENNUS Lähtökohdat Rakennus sijoittuu pysäköintialueelta tulevan nykyisen kulkuyhteyden varteen ja täydentää jo rakennettujen uusien rakennusten ( laboratorio/saunarakennus, talonmiehen asunto ) muodostamaa reunavyöhykettä. Samalla rakennuksen sijainti jatkaa vanhojen luotsirakennusten ( iso luotsitupa ja vartiotupa ) muodostamaa viuhkamaista muotoa ( kuva 4 ). Uudisrakennuksen tulee lähestyä mittasuhteiltaan ison luotsituvan ulkoasua. Rakennus sijoittuu likimailleen paikalle, jossa on aiemmin sijainnut saunarakennus. Kuva 4. Sijaintipiirros. Kuva 5. Iso luotsitupa. Rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 100 kem2. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: peittomaalattu vaakalautaverhous, punamulta. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:1,5 kerrosluku Iu1/2 Rakennuksen pohjamuotona suorakaide Runkoleveys enintään 7,0 m Rakennuksen julkisivuperiaate on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. JULKISIVUPERIAATE JA LEIKKAUS 1:200.
9 4. MAJOITUSRAKENNUS/ESIINTYMISKATOS Lähtökohdat Rakennus täydentää makasiini/varaston, valtionsaunan ja majakkamestarin- /majakanvartioiden asuinrakennuksen muodostamaa rakennusryhmää ( kuva 7 ). Rakennus sijoittuu peitteisen alueen reunaan piha-alueen länsipuolelle. Kuva 7. Sijaintipiirros. Kuva 8. Makasiini/varasto. Uudisrakennuksen tulee vastata mittasuhteiltaan makasiini/varaston ulkoasua ( kuva 8 ). Mikäli rakennuksesta rakennetaan esiintymiskatos, tulee sen ulkoasun olla luonteeltaan rakennusmainen. Umpinaisen vaikutelman antavia seinäpintojen osuus tulee olla vähintään 60 %. Rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 60 kem2. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: peittomaalattu vaakalautaverhous, punamulta. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:2 kerrosluku I Rakennuksen pohjamuotona suorakaide Runkoleveys enintään 6,0 m Rakennuksen julkisivuperiaate on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. JULKISIVUPERIAATE 1:200.
10 5. MONITOIMIRAKENNUS Lähtökohdat Rakennus täydentää makasiini/varaston, valtionsaunan ja majakkamestarin- /majakanvartioiden asuinrakennuksen muodostamaa rakennusryhmää ( kuva 10 ). Rakennus sijoittuu alisteisesti suhteessa majakkamestarin/ majakanvartioiden asuinrakennukseen jääden sen taustalle majakan suunnalta tarkasteltuna. Kuva 10. Sijaintipiirros. Kuva 11. Majakkamestarin/majakanvartioiden asuinrakennus. Uudisrakennuksen tulee lähestyä mittasuhteiltaan majakkamestarin-/majakanvartioiden asuinrakennuksen ulkoasua. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 180 kem2. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: peittomaalattu vaakalautaverhous, punamulta. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:2 kerrosluku I Rakennuksen pohjamuotona suorakaide Runkoleveys enintään 9,0 m Rakennuksen julkisivuperiaate on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. JULKISIVUPERIAATE 1:200.
11 6. MAJOITUSRAKENNUS Lähtökohdat Rakennus muodostaa monitoimirakennuksen kanssa uuden itään avautuvan pihapiirin ( kuva 13 ). Rakennukset rytmittävät yhdessä luotsien asuinrakennuksen kanssa R antasumppuun johtavan kevyen liikenteen yhteyden vartta. Kuva 13. Sijaintipiirros. Rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 100 kem2. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: peittomaalattu vaakalautaverhous, punamulta. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:2 kerrosluku Iu1/2 Rakennuksen pohjamuotona suorakaide Runkoleveys enintään 7,0 m Rake nnuksen julkisivuperiaate on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. JULKISIVUPERIAATE 1:200.
12 C Eteläinen lomarakentamisalue ( RA-1/pv korttelit ) Lähtökohdat Rakennusryhmä ( 5 tonttia ) sijoittuu entisen luotsi- ja majakka-aseman rakennusten eteläpuolelle peitteiselle alueelle. Rakennukset sijoittuvat alueelle puusto ja maastonmuodot huomioiden ( kuva 15 ). Rakennusten sijainti on määritelty tiukasti asemakaavassa. Kuva 15. Sijaintipiirros. Kullekin tontille saa rakentaa majoitusrakennuksen ja erillisen talousrakennuksen. Majoitusrakennuksen suurin sallittu kerrosala on 70 kem2 ja piharakennuksen suurin sallittu kerrosala on 20 kem2. Alueen kokonaiskerrosala on 350 kem2 + 100 kem2. Rakentamista koskevat yleiset ohjeet Työmaa-alue Rakentamisalue tulee rajata tiukasti, jotta ympärillä olevan aluskasvillisuus ja maapohja säilyvät mahdollisimman hyvin. Rakentamisen tieltä kaadetaan mahdollisimman vähän puustoa. Uudisrakennuksen asemapiirroksessa tulee esittää tontilla sijaitsevat puut, sekä puut jotka tullaan poistamaan rakentamisen tieltä. Maa-aineksia ja rakennusmateriaaleja ei saa kasata luontoon rakennusalueen tai tien viereen. Rakennuskoneet eivät saa rikkoa luonnollista maanpintaa laajemmalta alueelta kuin on välttämätöntä. Tontille kuljettaessa on käytettävä tonttiliittymää. Rakennukset Rakennusten päämuoto tulee olla suorakaide. Kattomuotona tulee olla harjakatto. Kattojen tulee olla avoräystäällisiä ja kattokannattajien tulee näkyä. Räystäiden kotelointia ei sallita. Rakennuksen harjasuuntaa osoittava viiva on esitetty kaavakartassa. Mikäli käytetään tiiltä tai harkkoa savupiipussa tai sokkelissa, tulee sen pinta käsitellä rappaamalla. Rappauspinta jätetään maalaamatta. Mikäli käytetään peltiä verhoiluun savupiipussa, tulee sen olla mattapintaista ja väriltään musta. Majoitusrakennukset Majoitusrakennusten julkisivujen tulee vastata mittasuhteiltaan valtionsaunan julkisivuja ( kuvat 16-17 ). Julkisivujen tulee rakennussuojelualueen suuntaan ilmentää rakennusten liittymistä suojeltujen rakennusten yleisilmeeseen ja suuria aukotuksia tai laajoja lasipintoja ei tähän suuntaan sallita. Etelään meren suuntaan julkisivuja voi elävöittää vaihtelevalla aukotuksella, lasipinnoilla ja pienillä sisäänvedoilla/erkkereillä.
13 Talousrakennus Talousrakennus on rakennettava samalla julkisivu- ja katemateriaalilla, sekä maalattava samalla värisävyllä kuin päärakennus. Kuvat 16-17. Valtionsauna. Noudatettavat ohjeet ja rakennusmateriaalit Julkisivujen päämateriaali: vaakalautaverhous, tummanharmaa, esim. Teknos Woodex 1826,tai harmaa esim. Uula Roslagin Mahonki 0110 Kallio tai Valtti Akvacolor 5083 Kivi. Vesikate: musta kolmiorimahuopakate Kattokaltevuus: 1:1,5 Kerrosluku Iu1/2 Majoitusrakennuksen runkoleveys enintään 6,5 m Piharakennuksen runkoleveys enintään 4,0 m Pieli- ja otsalaudat sekä muut peitelaudat ovat sävyltään harmaita, valkoista väriä ei sallita. Rakennusten julkisivuperiaatteet on esitetty kuvissa 18-20. Kuva 18. JULKISIVUPERIAATE JA LEIKKAUS 1:200, majoitusrakennus.
14 JULKISIVUPERIAATE 1:200, talousrakennus. Kuva 19. Kuva 20. VÄRITYSPERIAATE JA JULKISIVUJEN AUKOTUSPERIAATE 1:200, majoitusrakennus ja talousrakennus.
15 D Pohjoinen matkailupalvelujen alue ( RM-2/pv kortteli ) Lähtökohdat Alueen rakentamisen lähtökohtana on orgaaninen, maaston muotoja seuraileva ja maiseman perusrakenteen huomioiva rakennuskokonaisuus. Rakennusryhmä muodostuu pitkänomaisesta, jalankulkuraittia seurailevasta vapaa-aika/majoitustiloja sisältävästä osasta sekä erillisestä näyttely/auditorio -rakennuksesta. Ajoyhteys kortteliin tapahtuu Marjaniementieltä. Ajoyhteys toimii samalla yhteytenä korttelin pohjoispuolisille kalamökeille ja on kaavassa osoitettu ajo -merkinnällä. Kuva 11. RAKENNUSTEN SIJAINTI. Vapaa-aika/majoitusrakennus Rakennus muodostaa uuden, polveilevan "rantavallin" nykyisten kalamökkien ja peitteisen harjanteen väliin. Rakennuksen merenpuoleisen julkisivun tulee ilmentää rakennuksen kasvua suoraan nykyisestä maanpinnasta ja samalla liittää rakennus kiinteäksi osaksi rantamaisemaa. Esimerkissä rakennuksen kalasataman puoleiseen, selvästi matalampaan päähän sijoittuvat vapaa-aikatilat. Merelle ja pohjoiseen avautuvat majoitustilat sijoittuvat kahteen kerrokseen, jalankulkuraitin varren yhteis-, huolto- ja liikennetilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Kuva 12. LEIKKAUS, vapaa-aika/majoitusrakennus. Rakennus tulee rakentaa kiinni jalankulkuraitille varattuun alueeseen. Tämä on osoitettu asemakaavan nuolimerkinnällä. Kaavassa on myös osoitettu rakennuksen vesikaton ylin sallittu korkeusasema. Julkisivujen vaihtelua luodaan porrastuksilla sekä puumateriaalivaihteluilla ja aukotuksilla. Julkisivuissa ei sallita yli 15 m pituista suoraa linjaa seinälinjan osalta. Ensimmäisen kerroksen julkisivua ei saa erottaa toisesta kerroksesta omalla julkisivumateriaalilla erilliseksi kokonaisuudeksi.
16 Julkisivujen päämateriaali on puu. Vesikate: musta bitumihuopakate tai konesaumattu teräspelti. Kattokaltevuus enintään 1/10 ( n. 6 % ) kerrosluku I-II Ullakkotilojen rakentamista ei sallita Näyttely/auditoriorakennus Rakennus muodostaa ulkoilmeeltään "siirtolohkareen", joka toimii alueen sisääntulon keskipisteenä. Rakennuksen eteläpuolelle muodostuu kiveys/laattapintainen sisääntulopiha, joka liittyy kiinteästi pysäköintialueeseen. Päälle liimattujen julkisivuaiheiden vaikutelma tulee estää. Julkisivujen päämateriaali on puu. Vesikate: musta bitumihuopakate tai konesaumattu teräspelti. Kattokaltevuus auditoriorakennus: enintään 1:10 ( n. 6 % ). kerrosluku I Ullakkotilojen rakentamista ei sallita Kuva 14. JULKISIVUPERIAATE, auditorio/näyttelyrakennus. Jalankulkuraitti ja pysäköintialue Jalankulkuraitti ja pysäköintialue toteutetaan korkeatasoisesti. Niiden toteutuksessa huomioidaan alueen puusto ja maastonmuodot. Jalankulkuraitin liittymistä rakennuksiin ja vapaa-alueisiin tulee pehmentää kiveyksien ja muiden pintamateriaalien avulla. Jalankulkuraitin valaisussa hyödynnetään eteläpuolisen alueen puustoa, jota valaistaan paikoitellen jalankulkuraitin suunnasta. Pysäköintialue liitetään auditorio/näyttelytilan sisääntulopihaan kiveyksin ja pysäköintialue jaetaan pienempiin yksiköihin pintamateriaalien ja alueelle tyypillisen kasvillisuuden avulla.