PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURIN HYÖDYNTÄMINEN- RYHMÄN KOKOUS 2/2009 Aika: 8.12.2009 klo 13-15 Paikka: Maanmittauslaitos, kokoushuone Legenda Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jaana Mäkelä toivotti osallistujat tervetulleiksi.. 2. Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen osallistujat: Jaana Mäkelä, puheenjohtaja Elina Haapala, Juha Järvinen, Antti Kahra, Minna Kallio, Marko Kauppi, Hanna Koivula Olli Lopmeri Jere Metsävuo Seppo Murto Pasi Mustonen Antti Rainio Jenni Väliniemi, Petri Takala, siht. Esa Tiainen, siht. TKK CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Naantalin kaupunki GTK SYKE Tampereen kaupunki Luonnontieteellinen keskusmuseo Sisäasiainministeriö Espoon kaupunki Tieto Vantaan kaupunki Kuluttajatutkimuskeskus 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. (Pöytäkirja löytyy myös Paikkatietoikkunasta: https://www.paikkatietoikkuna.fi/web/inspire-verkosto/paikkatietoinfrastruktuurin-hyodyntaminenryhma )
4. Kokouksen työjärjestys Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi 5. Strategiaprosessi Strategiapäämäärät on hyväksytty verkoston ohjausssä 30.11.2009. Strategiaan on kirjattu myös Paikkatietoinfrastruktuurin määritelmä: Paikkatietoinfrastruktuurilla, osana yhteiskunnan tietoinfrastruktuuria, tarkoitetaan yhteisesti sovitulla tavalla tuotettuja paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja, näiden kuvailuja ja teknisiä toteutuksia sekä tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevia periaatteita ja prosesseja. Strategia luettelee päämäärät vuodelle 2015, joista paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminentyölle neljä: 1. Paikkatiedon hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja ilmastomuutoksen ja muiden ympäristökysymysten haasteisiin. 2. Paikkatietoa käytetään yleisesti päätöksenteossa ja se tukee kansalaisten osallistumista. 3. Paikkatietoalan tutkimuksen resurssit kasvavat ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tehokkaasti. 4. Koulutuksessa tähdätään kansainvälisen tason huippuosaamiseen avainalueilla. Työ tekee yhteistyötä Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -n kanssa päämäärän Yhteentoimivaa paikkatietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa välitavoitteiden ja mittareiden muodostamisessa. Keskustelussa kritisoitiin, että päämäärän 1. kohdalla on rajauduttu vain ilmastonmuutos- ja ympäristökysymyksiin vaikka paikkatietojen hyödyntämisellä on laajempia vaikutuksia yhteiskunnassa, ja muut tavoitteet ovat yleisellä tasolla. Antti Rainio totesi, että tähän ei nyt ole huomattu kiinnittää huomiota. Edelleen painotettiin, että kaikki tutkimuksen osa-alueet haluavat hyödyntää paikkatietoa, ei vain ympäristöala. Esimerkkinä mainittiin myös erilaisten uhkien ja riskien kartoittaminen sisäministeriön toimialalla. Uhkien ja riskien ohella myös mahdollisuus-näkökulmaa kannattaa pitää esillä. Ratkaisujen hakemisessa koulutus ja tutkimus ovat tärkeässä asemassa, ja niiden pitäisi näkyä tavoitteissa. Myös tietoturvariskit tarkan sijainnin julkistamisesta tulee tiedostaa. Tärkeäksi välineeksi paikkatiedon hyödyntämisen lisäämisessä todettiin sen näkyvyyden ja käytön lisääminen mediassa. Käytön lisäämiseksi tehtävänä on nimetä päätöksenteon prosesseja, joissa paikkatieto ei ole käytössä tai sitä voitaisiin merkittävästi hyödyntää ministeriöissä, kaupunginvaltuustoissa ym. päätöselimissä. Näin kansalaisilla olisi myös paremmat osallistumismahdollisuudet jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Tätä palvelisi esim. sovellus, jolla kartalta osoitettavaan pisteeseen liittyvä päätös- ja valmistelutieto olisi saatavilla, kun ehdotukset, suunnitelmat ja päätökset on sijoitettu kartalle ja avoimesti verkkomediassa saataville. Rakennetun ympäristön kohdalla on jo olemassa tämäntyyppinen kunnan rakennetun ympäristön sähköinen työpöytä- eli KRYSPhanke. Tässä yhteydessä voidaan pyrkiä myös kartoittamaan ilmiöalueita, joilla jokin tieto tai mittari puuttuu, ja mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen tiedon keruuseen. Välitavoitteet päämäärälle 2: Paikkatietoa käytetään yleisesti päätöksenteossa ja se tukee kansalaisten osallistumista:
Välitavoitteiksi määriteltiin keskustelun pohjalta 1. Nykytilan kartoitus vuonna 2010 - päätösprosessit, tiedon puuttuminen, paikkatiedon leviäminen mediassa 2. Päätökset kartalle vuonna 2013 ehdotukset, suunnitelmat, päätökset, havainnot, ennusteet kartalle ja avoimesti verkkomediassa - kansalaisille osallistumismahdollisuus jo valmisteluvaiheessa 3. Paikkatiedon leviäminen mediassa - seuranta - kyselyt, mittarit seurantaan - tietoisuuden levittäminen - toimittajien osaamisen kasvattaminen Välitavoitteet päämäärille 1, 3 ja 4 Sovittiin, että sihteeristö ja puheenjohtaja muotoilevat käydyn keskustelun pohjalta välitavoitteet, mittarit ja päämäärille 1, 3 ja 4. Ehdotus lähetetään työn jäsenille kommentoitavaksi mahdollisesti ennen joulua, mutta viimeistään heti tammikuun alussa. Toimenpiteet Mahdollisina toimenpidekohteina em. päämäärien kohdalla kirjattiin: Päämäärä 1 Paikkatiedon hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja ilmastomuutoksen ja muiden ympäristökysymysten haasteisiin: - ennusteiden laatiminen (ml. uhkat, riskit, mahdollisuudet) - laadukas karttaviestintä - viestintä mediassa Päämäärä 3 Paikkatietoalan tutkimuksen resurssit kasvavat ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tehokkaasti: - hallinnon, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö - aineistot tutkimukseen helposti saataville - sektoritutkimuslaitosten keskeiset rahoittajat (TEKES, Suomen akatemia, EU, TEKES) - nykyinen pätkärahoitusmalli uhkana jatkuvuudelle aineiston ylläpidossa - Suomen akatemia: aineiston varastointisuunnitelma - menetelmien kehittäminen hallinnossa - käyttäjätutkimus - seminaari paikkatiedosta tutkimuksessa (vuosittain) - FIUGINET - kansainvälisen tutkimuksen katsaus Päämäärä 4 Koulutuksessa tähdätään kansainvälisen tason huippuosaamiseen avainalueilla: - täydennyskoulutus - kansainvälinen tilannekartoitus ja verkostoituminen - TAMK: digitaalinen media lähialana - työvoimakoulutus - miten saataisiin paikkatietoala Aalto-yliopiston painopistealueisiin Puheenjohtaja ja sihteeristö muotoilevat edelleen kommentointia varten.
6. Kysely paikkatietojen käytöstä Kyselyn lähtökohtina ovat Ruotsin ULi:n kysely julkishallinnolle, joka on tehty vuosina 2003 ja 2007, sekä toisaalta paikkatiedon hyödyntämisen kartoitus. 6.1 ULi:n kyselyssä julkishallinnolle osa-alueina olivat - Organisaation yleiset tiedot - Paikkatietostrategia ja sen toimeenpano - Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa (GIS,GI) - Toimialat, joilla paikkatietoja hyödynnetään - Miten organisaatio käsittelee eri paikkatietoaineistoja? kerää, hallinnoi, tarjoaa muille, käyttää - Minkälaisilta organisaatioilta tarvittavat paikkatiedot saadaan/hankitaan? Viranomainen (valtio/kunta), ulkomainen viranomainen, yritys (kotimainen/ulkomainen), oma tuotanto, muu - Miten paikkatiedot halutaan käyttöön? omalla serverillä, haetaan tarvittaessa ulkoiselta serveriltä, suora käyttö (web) sovelluksessa -Tarve paikkatieto-osaamisen lisäämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana ja miten osaamista kehitetään - Seuraako joku henkilö organisaatiossa INSPIRE-direktiivin toimeenpanoa? - Standardit, niiden hyödyt ja käyttöönotto - Tarjoaako organisaatio paikkatietopalveluja Internetissä eri kohderyhmille? - Palvelujen maksuttomuus/maksullisuus - Onko paikkatietojen/gis:n käytöstä tehty kustannus-hyöty-analyysiä? - Mitkä asiat ovat tärkeitä paikkatietojen käytön lisäämiseksi organisaatiossa? - Mitkä tekijät ovat edesauttaneet paikkatietojen hyödyntämistä organisaatiossa? - Mitkä tekijät ovat estäneet paikkatietojen hyödyntämistä organisaatiossa? - Mitä hyötyjä odotetaan saavan paikkatietojen käytöstä? Kyselyn kohdistamisessa tulee varmistaa, että vastaukset edustavat koko organisaatiota, ei esim. vain paikkatietoasiantuntijoiden näkemyksiä edustavaksi. Antti Rainio esitti ajatuksen, että sama kysely voitaisiin tehdä myös yrityksille. Kansalaiskäyttäjille tehdään erikseen oma kysely. 6.2 Hyödyntämisen esteiden kartoittaminen Kyselyssä pyritään tunnistamaan ja erittelemään (organisaation) ulkoisia ja sisäisiä esteitä hyödyntämisen laajenemiselle. Tavoitteena on, että kysely voidaan lähettää samalla INSPIRE-raportointikyselyn kanssa tammikuussa 2010. 7. Kypsyysmalli Työpajan ajankohdaksi päätettiin 10.3.2010 klo 9-12 :ssa. Valmisteluaineisto toimitetaan etukäteen.
8. Muut mahdolliset asiat Ei ollut. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Työn seuraava kokous 10.3.2010 klo 13 :ssa. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.