YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

Samankaltaiset tiedostot
KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Ylivieskan kaupan rakenne

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030

Joulukauppa numeroina. Jaana Kurjenoja

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

TUUSULA KESKUSTAN KAUPALLI- NEN KEHITTÄMINEN

Mänttä-Vilppula. Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

JEDU:n luottamushenkilöpaikat. Omistajakuntien kokous Neuvottelutulos

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Kauppa-Joupin asemakaavoitus

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

KELLOKOSKI KAUPAN PALVELUVERK- KOSELVITYS

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

Savonlinnan kaupan palveluverkko 2020

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Keuruu. Kaupallinen asema

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, täydennysselvitys tavoitevuoteen 2040

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kuntatalouden syyskuulumiset

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Raumalla

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER

Vanhuspalveluiden tilannekatsaus

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?

Savuton kunta

Kaupan näkymät 2/2010

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Kauppakeskus Veska. Veskan kävijämääräennuste. on yli KAUPPAKESKUS VESKA

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

KAUPAN MITOITUS POIKKITIEN JA TUOMA- LAN KAAVA-ALUEET

Kasvukatsaus ja Toimialakatsaus

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

ICE IMATRANKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN KOKOUS

Transkriptio:

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788

PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen vaikutusalueeseen kuuluu lisäksi Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki, Haapajärvi ja Reisjärvi Ydin- ja toissijainen vaikutusalue muodostavat Ylivieskan paikallismarkkina-alueen Ydinvaikutusalueella asuu yhteensä noin 33 900 asukasta (2015). Suurimmat kunnat: Ylivieska 15 200 asukasta Nivala 10 900 asukasta Toissijaisella vaikutusalueella asuu yhteensä 41 500 asukasta (2015). Suurimmat kunnat: Kalajoki 12 600 asukasta Haapajärvi 7 430 asukasta Haapavesi 7 120 asukasta Koko paikallismarkkina-alueella yhteensä lähes 76 000 asukasta Väestötiedot: Tilastokeskus Ylivieskan ydinvaikutusalue on määritelty TNS Gallupin Suuren vaikutusaluetutkimuksen (2011) asiointialueen mukaan Toissijaisen vaikutusalueen määrittelyssä on käytetty em. vaikutusaluetutkimuksen erikoistavarakaupan asiointialuetta ja Ylivieskan kaupan rakenne selvitystä (Entrecon Oy, 2009)

SAAVUTETTAVUUS Oheisella kartalla on esitetty paikallismarkkina-alueen lisäksi ajoaikavyöhykkeet Ylivieskaan Kuten oheisesta kartasta näkyy, on Ylivieskan paikallismarkkina-alue selvästi laajempi kuin 45 min saavutettavuusvyöhyke 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Väestö ja työpaikat ajoaikavyöhykkeittäin 14 023 5 886 39 919 13 204 61 640 0-15 0-30 0-45 Ajoaika (min) 21 809 Väestö 2013 Työpaikat 2012

KAUPAN TARJONTA YLIVIESKASSA Ylivieskan kaupan tarjonta on monipuolinen Kaupungissa toimii mm. Kärkkäisen ja Halpa-Hallin tavaratalomyymälät sekä K-citymarket ja Prisma hypermarketit. Vähittäiskauppa on keskittynyt kahdelle alueelle: ydinkeskustaan ja nk. Savarin alueelle radan itäpuolelle Ydinkeskustan rooli kaupan tarjonnassa on paikallisempi ja Savarin alueelle taas on keskittynyt enemmän seudullista vähittäiskauppaa Oheisella kartalla on kuvattu kaupan ketjutoimijat Ylivieskassa toimialoittain jaoteltuna. Ketjutoimijoiden lisäksi kaupungissa toimii useita yksityisiä myymälöitä ja palveluita, jotka puuttuvat oheisesta kartasta. Lähde: Ramboll ketjutietokanta 12/2015.

Vähittäiskaupan liikevaihto, 1 000 VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO 2003-2013 Ylivieskan kaupan liikevaihto on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana Kasvu yli 114 miljoonaa euroa Ylivieskan kauppa on kasvanut ylivoimaisesti eniten kaikista paikallismarkkina-alueen kunnista Vuonna 2013 Ylivieskan vähittäiskaupan liikevaihto oli yli 206 miljoonaa euroa Koko paikallismarkkina-alueen vähittäiskaupan liikevaihto oli 534 milj. vuonna 2013. Ylivieskan osuus tästä oli lähes 40 %. Oheisessa graafissa on vertailun vuoksi esitetty myös paikallismarkkina-alueen muiden kuntien liikevaihto. Kaaviosta nähdään, että Ylivieskan vähittäiskaupan liikevaihto on selvästi suurempi kuin paikallismarkkina-alueen muissa kunnissa Ylivieskalla selvä seudullinen kaupan asema Oheissa graafissa on mukana päivittäis-, erikoistavara- ja tilaa vievä kauppa yhteensä (pl. autokauppa) 250 000 200 000 Ylivieska Nivala Sievi 150 000 Alavieska Kalajoki Oulainen 100 000 Haapajärvi Haapavesi Reisjärvi Kärsämäki 50 000 Merijärvi 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO 2013 ASUKASTA KOHDEN Ylivieskan asukaskohtainen liikevaihto on myös kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana Vuonna 2003: 7000 /asukas Vuonna 2013: 14 200 /asukas Ylivieskan asukaskohtainen liikevaihto on selvästi korkeampi kuin vaikutusalueen muissa kunnissa ja koko Suomessa keskimäärin Ylivieska saa ostovoimaa muista kunnista huomattavassa määrin ja on seudullinen vähittäiskaupan keskus Muista paikallismarkkina-alueen kunnista vain Oulainen yltää asukaskohtaisella liikevaihdolla koko Suomen keskiarvon yläpuolelle eli myös se saa pienessä määrin ostovoiman siirtymiä muualta Vähittäiskauppa = päivittäis-, erikoistavara- ja tilaa vievä kauppa yhteensä (pl. autokauppa)

Liikevaihto, /asukas YLIVIESKAN VÄHITTÄISKAUPAN LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN 2013 ASUKASTA KOHDEN Ylivieskan asukaskohtainen liikevaihto ylittää koko maan asukaskohtaisen liikevaihdon kaikissa toimialaryhmissä 10000 9000 9 027 Ylivieska saa ostovoiman siirtymää kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla Muun erikoistavarakaupan osalta siirtymä suhteellisesti pienempi Liikevaihto asukasta kohden yli kaksinkertainen koko Suomen tasoon verrattuna kaikilla muilla toimialoilla Ylivieska on myös seudullinen autokaupan keskus Liikevaihto asukasta kohden yli kaksinkertainen koko Suomen keskiarvoon verrattuna Kokonaisliikevaihto vuonna 2013 toimialoittain: Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot 131 milj. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 3 820 2 531 2 634 978 1 647 6 126 2 728 Ylivieska Koko maa Tilaa vaativa erikoistavarakauppa 37 milj. Muun erikoistavarankauppa 38 milj. Moottoriajoneuvojen kauppa 90 milj.

VÄESTÖNKASVUENNUSTE 2014-2025 Ylivieskan asukasluku kasvaa voimakkaasti, mistä johtuen ydinvaikutusalueen asukasluku kasvaa Toisin sanoen, Ylivieskan kasvu on suurempi kuin naapurikuntien asukasluvun vähentyminen. Asukkaat keskittyvät Ylivieskaan. Ylivieskan asukasluku: 2015: 15 200 asukasta 2025: 16 800 asukasta Toissijaisen vaikutusalueen asukasluku vähenee, koska ko. alueella vain Kalajoki kasvaa. Paikallismarkkina-alueen väestö vähenee, mutta samalla myös keskittyy Ylivieskaan Asukasluku 2015 2025 Muutos 2015-2025 Ydinvaikutusalue 33 900 34 900 1 000 Toissijainen vaikutusalue 41 500 39 500-2 000 Paikallismarkkina-alue yht. 75 400 74 400-1 000 Väestöennuste: Tilastokeskus 10/2015

OSTOVOIMA Ylivieskan ja koko paikallismarkkina-alueen ostovoima kasvaa Vaikka asukasluku kasvaa vain Ylivieskassa ja Kalajoella, kasvaa ostovoima kulutuksen kasvun seurauksena Ostovoimalaskelmien perusteena on käytetty Santasalo Ky:n vuoden 2012 kulutuslukuja. Luvut on korjattu vuoden 2015 tasolle vähittäiskaupan toteutuneen liikevaihdon muutoksen mukaisesti. Vuoteen 2035 mennessä on käytetty seuraavia kulutuksen kasvuoletuksia: päivittäistavarakauppa 0,5 %/vuosi ja erikoistavarakauppa 1 %/vuosi Kasvuoletukset ovat maltillisia: 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauppa on kasvanut selvästi nopeammin. Viime vuosina kaupan kulutus on sen sijaan supistunut. Pitkällä aikavälillä talouden nousu- ja laskukaudet tasoittavat toisiaan ja vuotuinen kasvu on keskimäärin 1-2 prosenttia. Vuonna 2015 koko paikallismarkkina-alueen vähittäiskaupan ostovoima (pl. autokauppa) on noin 474 milj. ja vuonna 2025 noin 505 miljoonaa kasvu 31 milj. Päivittäistavarakauppa, milj. 2015 2025 Muutos 2015-2025 Ylivieska 47 55 8 Muu ydinvaikutusalue 58 59 1 Toissijainen vaikutusalue 130 130 0 Paikallismarkkina-alue yht. 235 244 9 Tilaa vievä erikoiskauppa, milj. 2015 2025 Muutos 2015-2025 Ylivieska 16 19 4 Muu ydinvaikutusalue 19 20 1 Toissijainen vaikutusalue 43 45 2 Paikallismarkkina-alue yht. 77 84 7 Muu erikoiskauppa, milj. 2015 2025 Muutos 2015-2025 Ylivieska 33 40 7 Muu ydinvaikutusalue 40 43 3 Toissijainen vaikutusalue 89 94 5 Paikallismarkkina-alue yht. 162 176 15 Vähittäiskauppa yhteensä, milj. 2015 2025 Muutos 2015-2025 Ylivieska 96 114 19 Muu ydinvaikutusalue 118 122 5 Toissijainen vaikutusalue 261 268 7 Paikallismarkkina-alue yht. 474 505 31

LISÄTIETOJA: Tiina Kuokkanen Eero Salminen tiina.kuokkanen@ramboll.fi eero.salminen@ramboll.fi Puh: 050 543 8788 Puh: 050 325 7830