EnterpriceArchitect Käyttöohje 1.6.2012
2 (37) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Sisäänkirjautuminen... 3 3 Mallintaminen QPR -ohjelmistolla... 3 3.1 Uuden mallin aloittaminen... 3 3.2 Mallin tallentaminen... 5 3.3 Olemassa olevan mallin avaaminen... 6 3.4 Prosessimallin versionhallinta... 7 3.4.1 versiohallinnan käyttö... 7 3.4.2 Versionhallinnan periaatteet... 8 4 Elementtien lisääminen... 9 4.1 Organisaatioyksiköiden lisääminen malliin... 9 4.2 Prosessiaskeleiden lisääminen malliin... 10 4.3 Virtojen lisääminen malliin... 14 4.4 Prosessikuvauksiin liitettävät dokumentit... 15 4.4.1 Tapa 1... 16 4.4.2 Tapa 2... 17 4.4.3 Tapa 3... 18 5 Prosessien mallintaminen pikamallinnus (Quick modelling) toiminnallisuudella... 21 5.1 Pikamallinnus... 22 5.2 Kohdistuksen apuviivat... 25 6 Hierarkinen mallintaminen... 26 6.1 Aliprosessien teko... 26 6.2 Prosessitasojen välillä liikkuminen... 26 7 Olemassa olevien elementtien hyödyntäminen uudelleen... 26 7.1 Organisaatioyksiköt ja varastot... 26 7.2 Instanssit eli ilmentymät samasta prosessiaskeleesta... 26 8 Vinkkejä käyttöön... 27 8.1 Elementtien koon muuttaminen... 27 8.2 Elementtien liikuttaminen... 28 8.2.1 Elementtien liikuttaminen hiiren avulla... 28 8.2.2 Elementtien liikuttaminen nuolinäppäinten avulla... 29 8.2.3 Elementtien tasaus... 29 8.3 Vuokaavion kopiointi muuhun ohjelmaan... 29 8.4 Offline-mallinnus... 30 9 Tulostaminen... 33 10 Web-julkaisu... 36 10.1 Käyttäjäoikeuksien asettaminen... 37
3 (37) 1 Johdanto Tässä essa kuvataan, miten prosesseja mallinnetaan ja julkaistaan QPR -ohjelmistolla sekä kuinka tehtyjä kuvauksia voidaan katsella QPR Portaalista. Käyttöohje kuvaa toimintaa prosessien mallintajan näkökulmasta. 2 Sisäänkirjautuminen Ohjelmisto käynnistetään joko työpöydällä sijaitsevaa pikakuvaketta klikkaamalla tai valitsemalla Käynnistä Ohjelmat QPR Suite 2012 ohjelmat QPR. QPR -ohjelmiston avautuessa täytyy kirjautua sisään (palvelinkäyttö). QPR antaa kuvan 1 mukaisen ikkunan. KUVA 1: QPR kirjautumisikkuna Asianomaiseen kohtaan lisätään QPR:ltä saatu käyttäjätunnus ja salasana ja klikataan Ok. Salasanan voi halutessa vaihtaa QPR Portaalista kohdassa asetukset (oikea ylälaita). 3 Mallintaminen QPR -ohjelmistolla 3.1 Uuden mallin aloittaminen Ensimmäisenä käyttäjälle avautuu kuvan 2 kaltainen valintaikkuna, josta voi valita, haluaako ensin lukea ohjeita, aloittaa uuden mallin mallintamisen tai avata jo olemassa olevan mallin. Valitaan Uusi malli ja painetaan Ok.
4 (37) KUVA 2: QPR aloitusvalikko HUOM! Valintaikkunan saa pois käytöstä ruksaamalla kohdan Älä näytä tätä ikkunaa uudelleen. Uusi malli voidaan luoda myös seuraavilla tavoilla: 1. Klikkaa Sovellus-valikosta Uusi... ja Palvelinmalli tai Tiedostomalli (kuva 3) 2. Paina uuden tiedoston kuvaketta pikavalikossa (kuva 3) 3. Paina näppäinyhdistelmää CTRL+N KUVA 3: QPR päänäkymä Seuraavaksi voi valita, mihin mallipohjaan tai pohjamalliin (vain palvelinkäytössä) uusi malli perustuu (kuva 4). Valitse haluttu mallipohja / pohjamalli ja paina Ok. Mikäli haluttu pohjamalli ei näy pohjamalli-listalla, valitaan Lisää pohjamalleja ja painetaan Ok. Tämän jälkeen avautuu palvelinrakenne, josta valitaan haluttu pohjamalli. Kun
5 (37) on valinnut pohjamallin, painetaan Avaa ja käyttäjä on valmis aloittamaan uuden mallin mallintamisen. KUVA 4: Uuden mallin luonti mallipohjaan perustuen 3.2 Mallin tallentaminen Tallentamisen voi tehdä kolmella eri tavalla: 1. Tallenna-ikonista pikavalikossa 2. Näppäinyhdistelmällä CTRL+S 3. Sovellus-valikosta (ruudun vasen yläkulma) Tallenna-valinnalla
6 (37) 3.3 Olemassa olevan mallin avaaminen Mallin avaamisen voi tehdä kolmella eri tavalla: 1. Avaa-ikonista pikavalikosta 2. Näppäinyhdistelmällä CTRL+O 3. Sovellus-valikosta (ruudun vasen yläkulma) Avaa ja Tiedostomalli / Palvelinmalli. Kun valitsee jonkun edellä olevista, avautuu mallin valintaikkuna, josta voi edelleen valita haluamansa mallin (kuva 5). Mallilistalla näkyvät ainoastaan ne mallit, joihin käyttäjälle on myönnetty käyttöoikeus tämän en edellisen kappaleen mukaisesti. KUVA 5: Palvelinmallin avaus-valintaikkuna HUOM! Vihreällä ikonilla merkityt ovat palvelinmalleja, jotka perustuvat pohjamalliin ja punaisella ikonilla merkitty malli on pohjamalli, jota voidaan käyttää uuden mallin pohjana.
7 (37) 3.4 Prosessimallin versionhallinta 3.4.1 versiohallinnan käyttö Kun prosessimallia mallinnetaan ja kehitetään, versiotiedot halutaan myös muuttaa. Versiotietoja pääsee muokkaamaan valintanauhan Malli-välilehdeltä Versio-painikkeesta. KUVA 6: Version hallinnan painikkeen sijainti Kun versiotietoja muuttaa ensimmäisen kerran, pitää versionhallinta laittaa myös päälle: Valitse Käytä versionhallintaa ja valitse Tallenna muutokset nykyiseen versioon. KUVA 7: Versiotiedot-ikkuna Jatkossa riittää, että vaihtaa vain versiotietoja. Kun versionumero-kenttää päivittää, ohjelmisto kysyy seuraavan tallennuksen yhteydessä halutaanko uusi versio tallentaa. Paina Kyllä. Tämän jälkeen pystyt tarkentamaan vielä versiotietoja sekä valitsemaan haaran. Lopputuloksena prosessimalli näyttää seuraavalta palvelinnäkymässä. Jos prosessin avaa palvelimelta tuplaklikkaamalla mallin nimeä, avautuu mallin uusin versio.
8 (37) Mallin eri versioiden näkymä Palvelin-ikkunassa 3.4.2 Versionhallinnan periaatteet Versionumero Tila Muutoksen tyyppi 0.1-0.9 Luonnos / Ehdotus 1.0 Nykytila / Hyväksytty x.1-x.9 Luonnos / Ehdotus 2.0 Nykytila / Hyväksytty Prosessin ensimmäinen versio Prosessin ensimmäinen hyväksytty versio Prosessin kehitysversio Prosessin hyväksytyt versiot HUOM! Pienet korjaukset prosessin toiminnassa eivät välttämättä aiheuta syytä tehdä uusia prosessiversioita. On suositeltavaa että ainoastaan varsinainen prosessin kehitystyö aiheuttaa muutoksia prosessin versiointiin. Vaihtoehtoisesti myös nämä pienparannukset voidaan versioida 1.0.1, 1.0.2, 2.0.1 jne. mukaisesti ilman prosessien katselmointikäytäntöä mikäli tieto kaikkein pienimmistäkin prosessimuutoksista halutaan säilyttää. Katselmointi käytäntö pienimmissä prosessikaavioiden korjauksissa tekee toiminnasta usein liian kankeaa.
9 (37) 4 Elementtien lisääminen 4.1 Organisaatioyksiköiden lisääminen malliin Organisaatioyksiköt lisätään malliin kuten muutkin prosessiaskel-elementit. Valitaan työkalupaletista organisaatioyksikkö ja klikataan vuokaavionäkymää. Tämän jälkeen voi valita jo olemassa olevista organisaatioyksiköistä haluamansa (kuva 8), tai, jos on tarvetta uudelle, painetaan valintaikkunassa Uusi...-painiketta. KUVA 8: Organisaatioyksikön lisääminen malliin
10 (37) KUVA 9: Organisaatioyksikön näkyminen mallissa 4.2 Prosessiaskeleiden lisääminen malliin Prosessien mallintamisessa kaikkein eniten käytetty näkymä on perinteinen vuokaavionäkymä (kuva 9). Uutta mallia luotaessa ensimmäisenä avautuu tyhjä näkymä, jonka vasempaan laitaan tulee näkyviin mallinnettavan prosessin hierarkia. Keskellä näkyy varsinainen vuokaavio. Oikeassa laidassa on työkalupaletti, johon on listattuna kaikki mallinnuselementit. KUVA 10: Vuokaavionäkymä, jossa vasemmassa laidassa prosessiselain ja oikeassa laidassa työkalupaletti Vuokaavion mallintamiseen liittyvät elementit lisätään malliin klikkaamalla ensin haluttua elementtiä työkalupaletista ja klikkaamalla sitten haluttua kohtaa vuokaavioikkunassa (kuva 10). Elementin voi myös raahata työkalupaletista pitämällä hiiren painikkeen pohjassa ja pudottaa haluttuun kohtaan vuokaaviossa ( drag & drop ).
11 (37) KUVA 11: Elementin lisääminen vuokaavionäkymässä Lisätylle elementille voidaan antaa nimi heti valinnan jälkeen. KUVA 12: Elementille nimen antaminen
12 (37) HUOM! Useamman samanlaisen elementin lisääminen peräkkäin onnistuu tuplaklikkaamalla kyseistä elementtiä ensin työkalupaletissa ja sen jälkeen klikkaamalla vuokaavioikkunaa niiltä kohdin, joihin kyseinen elementti halutaan. Elementin nimen voi muuttaa aktivoimalla sen ja painamalla näppäintä F2. Ohjelma on käytettävyydeltään hyvin looginen, ja tiettyjen toimintojen suorittaminen tapahtuu aina samalla tavalla. Elementin klikkaaminen kerran aktivoi sen, tuplaklikkaus avaa siihen liittyvän taustatietolomakkeen (kuva 11) ja mahdollistaa taustatietojen muokkaamisen. Taustatietoja voi muokata myös kuvan 9 alalaidassa näkyvästä asetuspaneelista. Klikkaaminen hiiren oikealla painikkeella avaa ponnahdusvalikon (kuva 12), josta pääsee suorittamaan kaikkia mahdollisia määrityksiä. KUVA 13: Toiminto-prosessiaskeleen taustatiedot
13 (37) KUVA 14: Toiminto-prosessiaskeleen ponnahdusvalikko, joka aukeaa klikkaamalla elementtiä hiiren oikealla painikkeella
14 (37) 4.3 Virtojen lisääminen malliin Virrat valitaan työkalupaletista kuten muutkin elementit. Ne yhdistetään prosessiaskeliin viemällä kynä haluttuun alkupisteeseen (prosessiaskeleen sopivaan reunaan), painamalla hiiren vasen painike alas ja vetämällä virta haluttuun kohteeseen. Kun kohteen reunat muuttuvat punaisiksi, on virta kytkeytynyt kohteeseen ja hiiren painikkeesta voi päästää irti. Kuvassa 13 on näytetty, kuinka kaksi prosessiaskelta yhdistetään virralla. Tavallisimmin käytetty virta on kontrollivirta. KUVA 15: Virran valitseminen ja kiinnityskohdan hyväksyminen hiirennäppäimellä KUVA 16: Virran kiinnittyminen valittuun elementtiin
15 (37) KUVA 17: Virralle nimen antaminen KUVA 18: Kahden elementin välille piirretty virta 4.4 Prosessikuvauksiin liitettävät dokumentit Prosessikuvauksiin tulisi pyrkiä liittämään mahdollisimman kattavasti dokumentaatiota, jotta prosessikuvauksista koettu hyöty olisi mahdollisimman hyvä. Prosessikuvauksiin suositellaan liitettäväksi seuraavat dokumenttityypit: - Työohjeet - Dokumenttipohjat - Linkit ohjelmistoihin/web sivustoihin - Kansiorakenteet joissa on aihealuetta käsittelevää dokumentaatiota Dokumenttien linkittämisessä suositetaan käytettäväksi organisaation yhteistä dokumenttien tallennus/hallinta järjestelmää. Eli kun dokumentteja päivitetään normaalien käytäntöjen mukaisesti tulevat uusimmat dokumentti versiot tällöin saataville myös prosessikuvausten kautta. Mikäli dokumenttien hallinta on toteutettu verkkokansioihin pohjautuen on syytä huomata, että dokumenttien nimet eivät tällöin voi olla dokumentin versiosidonnaisia vaan ainoastaan arkistoidut dokumenttiversiot voivat tällöin käyttää version nimeä/päiväystä nimessään. - Oikein nimetty viimeisin dokumenttiversio Järjestelmän.doc - Väärin nimetty viimeisin dokumenttiversio järjestelmän _12042009.doc Dokumenttien linkittäminen prosessikuvauksiin voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:
16 (37) 4.4.1 Tapa 1 Dokumentti raahataan kansiorakenteesta prosessielementin päällle ja kysymykseen halutaanko tieto lisätä linkitettynä vai upotettuna vastataan Linkitetty. KUVA 19: Linkitettävän dokumentin tuonti kansiorakenteesta KUVA 20: Avautuva ponnahdusikkuna
17 (37) 4.4.2 Tapa 2 Tuplaklikataan prosessiaskelta, johon dokumentti halutaan linkittää. Tämän jälkeen mennään Tietoelementit välilehdelle ja valitaan Lisää. Lisää-painikkeen painamisen jälkeen avatuu dialogi josta löytyvät kuvaukseen jo linkitetyt dokumentit. Mikäli haluttua dokumenttia ei löydy listalta valitaan Uusi. Uusi tietoelementti -dialogista dokumentille annetaan nimi ja sen sijainti etsitään Selaa painikkeella. Tiedon sijainti -kenttään voidaan kirjata myös dokumentin web sijainti, web pohjaisen dokumentinhallintajärjestelmän dokumenttilinkki, kokonainen verkkokansio tai sovelluksen käynnistävä komento. KUVA 21: Tietoelementin lisääminen tietohierarkiasta
18 (37) KUVA 22: Uuden tietoelementin lisääminen 4.4.3 Tapa 3 Dokumentit tuodaan järjestelmän Navigaattori -näkymään joko raahaamalla kansiorakenteesta (kts. Tapa 1) tai luomalla uusia dokumentti linkkejä valitsemalla dokumentti rakenteesta hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Uusi tietoelementti. Tämän jälkeen Vuokaavio ja Navigaattori näkymät otetaan rinnakkain näkyville ja dokumentit raahataan ikkunoiden välisesti oikeisiin prosessiaskeleisiin.
19 (37) KUVA 23: Tietoelementtien näkyminen navigaattorinäkymässä KUVA 24: Uuden tietoelementin lisääminen navigaattorinäkymässä
20 (37) KUVA 25: Uuden tietoelementin lisääminen suoraan navigaattorinäkymästä
21 (37) 5 Prosessien mallintaminen pikamallinnus (Quick modelling) toiminnallisuudella Prosessien pikamallinnus ja kohdistuksen apuviivat -ominaisuudet saa käyttöönsä asetukset valikosta. Pikamallinnuksen voi valita myös F4 näppäimellä. KUVA 26: QPR asetukset valinta
22 (37) KUVA 27: QPR asetuksista pikamallinnuksen valinta 5.1 Pikamallinnus Pikamallinnuksessa hiiren kursori viedään jonkin vuokaaviossa jo olevan elementin päälle, josta halutaan jatkaa prosessien kuvaamista. Tämän jälkeen kaikkiin mahdollisiin mallinnussuuntiin ilmestyy nuolet, jotka osoittavat mallinnussuuntaa. Kun hiiren vie tällaisen nuolen päälle ilmestyy minikuvakkeet elementtityypeistä, joita voidaan kuvata. Kun käyttäjä klikkaa elementtityyppiä piirtää ohjelma automaattisesti virran ja uuden elementin haluttuun mallinnussuuntaan.
23 (37) KUVA 28: Uuden elementin piirtäminen pikamallinnustoiminnolla Mikäli halutussa mallinnussuunnassa on toinen elementti ja näiden välillä ei ole virtaa ehdottaa pikamallinnus-ominaisuus käytettäväksi virtaa ja värjää punaisella reunalla sen elementin johon virta tullaan piirtämään. KUVA 28: Virran piirtäminen pikamallinnustoiminnolla KUVA 29: Pikamallinnustoiminnolla piirretty virta
24 (37) Uuden organisaatioyksikön lisääminen tapahtuu vastaavalla tavalla viemällä hiiren kursori olemassa olevan organisaatioyksikön päälle. Klikkaamalla ylös tai alas osoittavasta nuolesta ohjelma tekee uuden organisaatioyksikön. Kun käyttäjä alkaa kirjaamaan organisaatioyksikön nimeä tarjoaa ohjelma niitä olemassa olevia organisaatioyksiköitä joiden nimi täsmää kirjoitettuun tekstiin. KUVA 30: Pikamallinnustoiminnolla voidaan piirtää myös uusia rooleja HUOM! Pikamallinnuksen saa myös nopeasti päälle/pois päältä painamalla F4 tai klikkaamalla hiiren kakkospainikkeella vuokaavionäkymässä ja ruksaamalla ponnahdusvalikosta Käytä pikamallinnusta.
25 (37) 5.2 Kohdistuksen apuviivat KUVA 31: Kohdistuksen apuviivat osoittavat koska toiminto on samalla linjalla muiden toimintojen kanssa KUVA 32: Kohdistuksen apuviivat osoittavat myös koska toiminto on yhtä etäällä muista toiminnoista KUVA 33: Vastaavat apuviivat ovat käytössä myös pystysuuntaisessa kohdistuksessa
26 (37) 6 Hierarkinen mallintaminen 6.1 Aliprosessien teko QPR -ohjelmistolla on mahdollista kuvata prosessi hierarkisesti useammalle eri tasolle käyttäen ns. aliprosessirakenteita; näiden prosessitasojen määrää ole rajoitettu. QPR soveltuu aliprosesseihin kahdella eri tavalla: 1. Mallintamisessa voidaan edetä 'ylhäältä alaspäin', jolloin kuvataan prosessi ensin karkeammalla tasolla. Tällöin yksittäinen prosessiaskel voidaan muuttaa Aliprosessi - tyyppiseksi ja siirtyä sen jälkeen kuvaamaan prosessia tarkemmalla tasolla. 2. Edetessä 'alhaalta ylöspäin' voidaan prosessi aluksi kuvata tarkemmalla tasolla, jonka jälkeen prosessitasojen jäsentely tapahtuu muodostamalla jo kuvatuista prosessin osista aliprosesseja. Aliprosesseja tai niiden osia voidaan myös siirtää prosessimallien välillä leikepöytää käyttäen. 6.2 Prosessitasojen välillä liikkuminen Prosessitasojen väliseen siirtymiseen helpoin tapa on liikkua näytön vasemmassa laidassa olevan hierarkianäkymän avulla (Prosessiselain). Klikkaamalla mitä tahansa hierarkian osaa, päästään siirtymään suoraan valitulle tasolle. Tämä siis mahdollistaa hyppäämisen esim. ensimmäiseltä tasolta suoraan viidennelle tasolle käymättä läpi välissä olevia tasoja. 7 Olemassa olevien elementtien hyödyntäminen uudelleen Varsinkin laajassa mallissa kannattaa käyttää samoja elementtejä useampaan kertaan, ettei joudu tekemään päällekkäistä työtä. Tähän on useita eri tapoja, joista kannattaa aina valita paras omia tarpeitaan varten. 7.1 Organisaatioyksiköt ja varastot Luotaessa organisaatioyksiköitä tai erilaisia varastoja, on luontivaiheessa valittavissa vaihtoehdot Uusi/Valitse, jolloin voi käyttöön valita jo olemassa olevan organisaatioyksikön tai varaston. Tällöin on huomioitava, että uudet organisaatioyksiköt ovat alkuperäisen ilmentymiä, eli tehtäessä muutoksia yhdessä paikassa sijaitsevaan organisaatioyksikköön, kopioituvat nämä muutokset myös muihin valitsemalla luotuihin organisaatioyksiköihin. 7.2 Instanssit eli ilmentymät samasta prosessiaskeleesta Kaikista prosessiaskeleista voidaan luoda instansseja eli ilmentymiä, jos sama toiminto toistuu useissa prosessin osissa. Valitsemalla jokin elementti vuokaaviossa ja painamalla sitä hiiren oikealla näppäimella avautuu valikko, josta valitaan Kopioi. Tämän jälkeen klikataan hiiren oikealla näppäimella halutun tyhjän kohdan päällä vuokaavionäkymässä ja valitaan Liitä erikoisliite -> Liitä instanssina. Näin ollen tehtäessä muutoksia yhteen tällä tavalla luotuun (tai siihen alkuperäiseen) prosessiaskeleeseen, kopioituvat nämä muutokset automaattisesti kaikkiin vastaaviin elementteihin (instansseihin).
27 (37) Instanssien lisäksi myös tavallinen elementin kopiointi on mahdollista. Valitsemalla mikä tahansa prosessiaskel, kopioimalla se joko näppäin yhdistelmällä CTRL+C tai valitsemalla Kopioi hiiren oikealla painikkeella saadusta ponnahdusvalikosta, voidaan tämä askel kopioida johonkin toiseen paikkaan. Kopioitu askel liitetään haluttuun paikkaan joko näppäinyhdistelmällä CTRL+V tai hiiren oikealla painikkeella saadusta ponnahdusvalikosta valitsemalla Liitä. Tässä tapauksessa luotava kopio ei ole alkuperäisen ilmentymä, joten mahdolliset tehtävät muutokset koskevat vain sitä askeletta, johon muutokset tehdään. Huom! Jos kopioi aliprosessia, kysyy ohjelma liitettäessä: Valinta sisältää varastoja/organisaatioyksiköitä. Napsauta Kyllä luodaksesi kopiot näistä elementeistä. Napsauta Ei luodaksesi uudet ilmentymät olemassaolevista elementeistä. Tähän kannattaa yleensä vastata Ei, jotta samoista organisaatioyksiköistä ja tietovarastoista ei luoda turhia kopioita. Ilmentymien eli instanssien käyttö tavallisten kopioiden sijaan helpottaa huomattavasti laajan mallin ylläpitoa. 8 Vinkkejä käyttöön 8.1 Elementtien koon muuttaminen Elementtien kokoa voi muuttaa hiiren avulla valitsemalla elementti aktiiviseksi ja sen jälkeen vetämällä elementin kulmasta tai joltain sivulta pitäen hiiren vasenta painiketta alhaalla (kuva 14). Kun saman tekee SHIFT-näppäin alhaalla, pysyvät elementin mittasuhteet koko ajan samana. CTRL-näppäimen kanssa koko muuttuu joka suuntaan samassa suhteessa. Painamalla ALT-näppäintä elementin koon muutos ei ota huomioon hilapisteitä ja näin kokoa pääsee muuttamaan pikselin tarkkuudella. KUVA 34: Elementin koon muuttaminen
28 (37) 8.2 Elementtien liikuttaminen 8.2.1 Elementtien liikuttaminen hiiren avulla Kaikkia elementtejä voidaan liikuttaa hiirellä niin, että elementin päällä painetaan hiiren vasen painike alas ja vedetään elementti uuteen paikkaan ja päästetään painikkeesta irti. Tämä ei kuitenkaan päde kiinnitettyihin virtoihin. Virrat kulkevat automaattisesti liikutettavan elementin mukana. KUVA 35: Elementin liikuttaminen Virran alku- ja loppupäätä voi siirtää valitsemalla ensin virta aktiiviseksi. Tämän jälkeen painetaan hiiren vasenta painiketta virran alku- tai loppupisteen päällä ja siirretään se haluttuun paikkaan. Mikäli virran muotoa halutaan muuttaa, painetaan hiiren oikeaa painiketta keltaisen vinoneliön päällä ja vedetään virtaa haluttuun suuntaan. Tässä tapauksessa virran päät pysyvät paikallaan, mutta niiden välinen matka muokkautuu haluttuun muotoon.
29 (37) KUVA 36: Virran alku- tai loppupisteen muuttaminen 8.2.2 Elementtien liikuttaminen nuolinäppäinten avulla Nuolinäppäimiä voidaan myös käyttää elementtien liikuttamiseen. Ainoat poikkeukset ovat organisaatioyksiköt ja tarkistuspisteet. Normaalisti elementit liikkuvat nuolinäppäimillä liikutettaessa yhden hilapisteiden välin kerrallaan. Jos hila ei ole käytössä, niin silloin nuolinäppäimet liikuttavat elementtejä yksi pikseli kerrallaan. Kun ALT-näppäintä pidetään alhaalla elementin liikuttamisen aikana, hilapisteitä ei oteta huomioon, vaan elementin voi pikselin tarkkuudella liikuttaa haluamalleen kohdalleen. 8.2.3 Elementtien tasaus Elementtejä voidaan tasata vuokaavionäkymässä. Organisaatioyksiköt ovat ainoita elementtejä, joita ei voida tasata. Tasaus onnistuu, kun vähintään kaksi elementtiä on valittu aktiivisiksi. Tasaus tapahtuu jonkun aktiivisen elementin päällä painamalla hiiren oikeata painiketta ja valitsemalla ponnahdusvalikosta haluttu tasaus. Tasauksia on erilaisia. Nämä käydään seuraavassa läpi: Vasemmalle: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien vasemmaisen reunan mukaan. Keskitä: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien horisontaalin keskustan mukaan. Oikealle: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien oikeimmaisen reunan mukaan. Ylös: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien ylimmän reunan mukaan. Keskelle: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien vertikaalin keskustan mukaan. Alas: Tasaa elementit aktiiviseksi valittujen elementtien alimman reunan mukaan. Levitä vaakatasossa: Levittää aktiiviseksi valitut elementit tasaisin välein toisistaan vaakatasossa. Levitä pystytasossa: Levittää aktiiviseksi valitut elementit tasaisin välein toisistaan pystytasossa. Tasaa virrat: Ryhmittää virrat, joilla on sama alku- ja/tai loppupiste. Levitä virrat: Jakaa virrat, jotka jakavat saman alku- ja/tai loppupisteen sekä tasaa ne lähtö- ja/tai loppukohteessa. 8.3 Vuokaavion kopiointi muuhun ohjelmaan Jos vuokaavion haluaa siirtää esimerkiksi esitystä varten PowerPointiin, tämä tapahtuu seuraavasti: Varmistetaan, ettei halutulla tasolla ole mikään elementti valittuna. Tämän jälkeen painetaan hiiren oikeaa painiketta ja valitaan Kopioi. Tämä kopioi koko avoimena olevassa ikkunassa olevan prosessitason leikepöydälle. (Vaihtoehtoisesti voi painaa Koti-valikosta Valitse kaikki ja sen jälkeen CTRL+C / Kopioi.) Tämän jälkeen avataan esim. PowerPoint ja valitaan Liitä (tai CTRL + V). Tämä liittää kopioidun tason esitykseen, ja siitä voi muokata sopivan kokoisen. Mikäli vuokaavio on kovin laaja ja sen haluaa katkaista lyhyempiin osiin esitystä varten, voi prosessitason tallentaa myös kuvana, jolloin kuvankäsittelyohjelmalla voi prosessitason kuvan jakaa pienempiin osiin.
30 (37) Tallentaminen kuvana tapahtuu seuraavasti: varmistetaan, ettei mikään elementti ole aktiivinen ja valitaan hiiren oikean painikkeen avulla avautuvasta ponnahdusvalikosta Tallenna kuvana. Tällöin voi myös valita, tallennetaanko kuva JPEG- vai PNG-muodossa. 8.4 Offline-mallinnus Offline-mallinus on hyödyllinen silloin, kun mallinnustyötä tehdään ilman jatkuvaa yhteyttä palvelimeen. Offline mallinnuksessa malli pysyy silti sidoksissa pohjamallissa tehtyihin määrityksiin. Avaa haluttu malli palvelimelta ja varaa malli alla olevan kuvien mukaisesti. Mallia varattaessa avautuu hakemistorakenne, jolloin voit tallentaa mallin muuhun kuin palvelin ympäristöön. KUVA 37: Avaa malli palvelimelta
31 (37) KUVA 38: Varaa malli ja tallenna se muuhun kuin palvelin ympäristöön. Tallentamisen jälkeen malli tallentuu tiedostomallina, jolloin sitä voi muokata ilman yhteyttä palvelimeen. Tiedostomallia avattaessa ohjelma kysyy käyttäjätunnusta tähän malliin. Tunnus ja salasana ovat sama kuin käyttäjällä, joka mallin varasi. KUVA 39: Käyttäjätunnusta kysytään kun avataan varattua tiedostomallia
32 (37) Varatun mallin voi myös avata palvelimelta, joko muokattavaksi tai katseltavaksi. Yksityiskohdat välilehdeltä näkee, kuka käyttäjä on varannut mallin. KUVA 39: Näkymä palvelin hakemistosta, kun malli on varattuna Varatun mallin palauttaminen takaisin palvelimelle tapahtuu avaamalla varattu tiedostomalli ja painamalla Tallenna varattu malli -painiketta Malli-välilehdellä. Kts. Alla oleva kuva. KUVA 40: Varatun mallin palauttaminen palvelimelle tapahtuu Tallenna varattu malli painikkeella
33 (37) Tallenna varattu malli-painikkeen painamisen jälkeen ilmestyy alla oleva ikkuna. Ikkuna kertoo, että varattuna ollut tiedostomalli on palautettu palvelimelle ja tiedostomallille on annettu vain luku -oikeudet. KUVA 41: Varatun mallin palauttaminen tallentaminen palvelimelle HUOM! Jos mallia on muokattu varauksen aikana palvelimella, niin sekä ne muutokset että offline mallinnuksen tekemät muutokset näkyvät mallissa, eli tietoja ei häviä. 9 Tulostaminen QPR ohjelmassa kaikkien tarkastelunäkymien tieto voidaan tulostaa. Aktiivisen ikkunan tulostaminen tapahtuu joko valitsemalla Sovellus-valikosta Tulosta... tai painamalla Tulosta-pikakuvaketta pikavalikosta. Tulostusasetuksia pystyy määrittelemään Sovellus-valikosta valitsemalla Tulosta... -> Sivun asetukset... Asetuksissa voidaan valita, miten monelle sivulle vuokaavio jaetaan, samoin kuin sen, tulostetaanko vuokaavio väreissä vai mustavalkoisena. Myös käytettävän kirjoittimen asetuksia voidaan muuttaa tämän ikkunan kautta. Usein tulostuksen asetuksissa on paperin suunnaksi määritelty Pysty. Vuokaavio on kuitenkin usein parempi tulostaa vaaka-asentoon, joten kannattaa tarkistaa Kirjoittimen ominaisuudet... valikosta, tuleeko tulostus pysty- vai vaaka asentoon (portrait vai landscape).
34 (37) KUVA 41: Prosessimallin tulostusasetukset Lisäksi valintaikkunassa on omat sivunsa tulostettavan vuokaavion ylä- ja alaviitteiden sekä marginaalien määrittelyä varten. Ylä- ja alaviite -sivulla voidaan määritellä, mitä tietoja tulostettaviin sivuihin lisätään. Nämä tiedot voidaan määrittää ensimmäiselle ja muille sivuille erikseen valitsemalla Erilliset asetukset ensimmäiselle sivulle -valintaruutu. Tulostettaville sivuille voidaan lisätä seuraavat tiedot: Mallin nimi, Aliprosessin nimi, Versionumero, Tila, Tulostusaika, Luontiaika, Viimeinen tallennusaika, Sivunumero sekä itse valitsemaansa tekstiä. Nämä lisätään ylä- ja alatunnisteisiin klikkaamalla ylä- ja/tai alaviitekenttää, jolloin ponnahdusvalintalista ilmestyy. Ylä- ja alatunnisteen tekstin muotoilua (esim. fonttikoko) pääsee muokkaamaan klikkaamalla tekstin päällä ja valitsemalla Muuta fonttia.
35 (37) KUVA 41: Tulostusasetusten ylä- ja alatunnisteisiin voidaan lisätä prosessimallin tietoja
36 (37) 10 Web-julkaisu Prosessimalli voidaan julkaista web-portaaliin näkyville helposti: Klikkaa Vaihda mallin julkaisuasetuksia pikakuvakkeesta Koti-valintanauhasta. KUVA 41: Prosessimallin julkaiseminen Kun malli on julkaistu, kuvakkeeseen tulee värillinen laatikkoreunus. Uudelleen klikkaamalla julkaisu voidaan poistaa milloin tahansa. Huom. Julkaisu astuu voimaan vasta tallentamisen jälkeen.
37 (37) 10.1 Käyttäjäoikeuksien asettaminen Palvelinmallin julkaisun yhteydessä pitää antaa käyttäjäoikeudet muille käyttäjille kyseiseen malliin. Käyttäjäoikeuksiin pääsee Koti-valintanauhasta valitsemalla Käyttäjäoikeudet... Valitsemalla Käyttäjäryhmät-välilehdeltä oman käyttäjäryhmän (esim. QPR Mallintajat), laitetaan rasti kohtaan Käytä kaikilla aliprosesseilla ja valitaan alasvetovalikosta Vain katselu tai Muokkaa -oikeudet prosessin ylimmälle tasolle. Vain katselu -oikeus oikeuttaa käyttäjäryhmän katselemaan mallia ja Muokkaa oikeus oikeuttaa käyttäjäryhmän tekemään myös muutoksia prosessimalliisi. KUVA 41: Käyttäjäoikeuksien antaminen mallille HUOM! Mikäli prosessimallille ei anneta käyttäjäoikeuksia, ei kukaan muu käyttäjä näe tehtyä mallia. Jotta annetut käyttäjäoikeudet tulevat voimaan, on prosessimalli tallennettava.