LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAN SEURANTA: HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUDEN TILASTOLLINEN KATSAUS

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAN SEURANTA: HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUDEN TILASTOLLINEN KATSAUS

SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 SAATESANAT LUKIJALLE... 4 1 LSSAVIN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISIÄ TUNNUSLUKUJA... 5 1.1 Alueen väestö 5 1.1.1. Väestömäärät, ikärakenne, muuttoliike sekä huoltosuhde 5 1.1.2 Väestön koulutustasomittari sekä väestö koulutusasteittain 12 1.1.3 Väestön äidinkieli ja ulkomaankansalaisten osuus alueella 18 1.1.4 Alueen yleinen pienituloisuusaste 22 1.1.5 Toimeentulon ja asumisentukemisen lukuja ja kustannuksia 24 1.2 Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueen hyvinvointi ja turvallisuus 27 1.2.1 Alueen sairastavuus-indeksejä 27 1.2.2 Sairaanhoidon kustannuksia 35 1.2.4 Päihdehaittojen ja riippuvuuksien lukuja ja kustannuksia 4 1.2.5 Muita turvallisuuteen liittyviä tilastoja 48 2 LAPSIEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS... 6 2.1 Perheet 6 2.1.1 Asuntokuntien ja perheiden määrä 6 2.1.2 Lasten ja lapsiperheiden palvelut 66 2.1.3 Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja asuminen 71 2.1.4 Huostaanotto ja turvakoti-toiminta 75 2.2 Lapset / Varhaisnuoret 81 2.2.1 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten elinolot ja sosiaaliset ongelmat 81 2.2.2 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten elintavat ja ravitsemus 84 2.2.3 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten fyysinen ja henkinen terveys 89 2.2.4 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten kouluolot 94 2.2.5 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten oppilashuolto 11 1

2.2.6 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat 14 2.2.7 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten päihteiden käyttö ja riippuvuudet 17 3 NUORTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS... 19 3.1 Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluterveyskyselyn tuloksia 19 3.1.1 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elinolot ja sosiaaliset ongelmat 19 3.1.2 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elintavat ja ravitsemus 112 3.1.3 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden fyysinen ja henkinen terveys 115 3.1.4 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluolot 12 3.1.5 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden opiskelijahuolto 124 3.1.6 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat 128 3.1.7 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden päihteiden käyttö ja riippuvuudet 13 3.2 Nuorten koulutus 132 3.3 Nuorten työllisyys ja työttömyys 142 3.4 Nuorten fyysinen ja henkinen terveys ja hyvinvointi 144 3.5 Nuorten päihteidenkäyttö ja sen seuraukset 151 3.6 Rikollisuus nuorten keskuudessa 156 4 TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS... 169 4.1 Työttömyys ja toimeentulo 169 4.2 Terveys 173 4.2.1 Fyysinen terveys ja hyvinvointi 173 4.2.2 Henkinen terveys ja hyvinvointi 18 4.3 Päihteet ja riippuvuudet 186 4.4 Turvallisuuden tunne 195 5 IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS... 198 2

5.1 Eläköityminen ja toimeentulo 198 5.2 Terveys, asuminen 23 5.2.1 Fyysinen terveys ja hyvinvointi 23 5.2.2 Henkinen terveys ja hyvinvointi 215 5.2.3 Asuminen 224 5.3 Päihteet ja riippuvuudet 225 5.4 Turvallisuuden tunne 228 5.5 Tapaturmat 231 LOPUKSI... 232 LÄHTEET... 233 3

SAATESANAT LUKIJALLE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia valmistui vuonna 212. Se sisälsi myös toimialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilanteen analyysin. Nyt valmistunut tilastollinen katsaus palvelee kokonaisturvallisuusstrategian seurantaa ja päivittäistä työtä. Tilastokatsaus on objektiivinen kuvaus hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta LSSAVIn toimialueella. Se on tarkoitettu kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnassa mukana olevien tahojen käyttöön tarkempien analyysien pohja-aineistoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ollut luomassa ja osallistuu aktiivisesti sähköisen ja ajassa kiinni olevan hyvinvoinnin ja turvallisuuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Nyt tehty tilastollinen katsaus palvelee myös tätä kehittämistyötä. Kiitämme n ja Sisä-Suomen poliisilaitoksia osallistumisesta tilastokatsauksen laadintaan. Suuri kiitos kuuluu assistentti Eeva-Maria Kaupille, jonka panos katsauksen luonnissa oli korvaamaton. Marja-Riitta Vest Kehitys- ja strategiapäällikkö Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 4

1 LSSAVIN ALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISIÄ TUNNUSLUKUJA 1.1 Alueen väestö 1.1.1. Väestömäärät, ikärakenne, muuttoliike sekä huoltosuhde Tilastokeskuksen (214) väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 213 lopussa 5 451 27 henkilöä, joista miehiä oli 2 68 364 ja naisia 2 77 96. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston toimialueella asukkaita oli 1 218 524, joista miehiä oli 63 442 ja naisia 615 82. Alueen maakunnista väkiluvullisesti suurin oli Pirkanmaan maakunta ja pienin Keski-n maakunta. (indikaattori 1) 6 5 4 3 2 1 Pirkanmaan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-n maakunta n maakunta Indikaattori 1. LSSAVIn toimialueen maakuntien väestö ja väestönmuutos Keski-n maakunta 21 489192 273637 19354 177946 68321 211 492737 274379 193735 17916 68484 212 496568 275161 19458 179663 6861 213 5166 27532 193977 18384 68677 Ikärakenne indikaattorit 2 7 kuvaavat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen väestön ikärakennetta. Alueen suurin ikäryhmä ovat yli 75-vuotiaat naiset ja pienin on 7 74- vuotiaat miehet. Erityisesti yli 75-vuotiaiden naisten verrattain suuri osuus väestöstä korostuu kaikissa alueen maakunnissa. 5

Miehet Naiset 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 6 4 2 2 4 6 8 Indikaattori 2. Koko LSSAVIn toimialueen ikärakenne Miehet Naiset 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 Indikaattori 3. Pirkanmaan maakunnan ikärakenne 6

Miehet Naiset 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 15 1 5 5 1 15 2 Indikaattori 4. Keski-Suomen maakunnan ikärakenne 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 Miehet Naiset 1 5 5 1 15 Indikaattori 5. Etelä-n maakunnan ikärakenne 7

Miehet Naiset 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 8 6 4 2 2 4 6 8 1 12 Indikaattori 6. n maakunnan ikärakenne Miehet Naiset 75-7-74 65-69 6-64 55-59 5-54 45-49 4-44 35-39 3-34 25-29 2-24 15-19 1-14 5-9 -4 3 2 1 1 2 3 4 5 Indikaattori 7. Keski-n maakunnan ikärakenne 8

Toimialueen väestömäärät ovat viime vuosina olleet laskusuuntaisia. Taulukko 1 osoittaa vuosien 212 ja 213 luonnollisen väestönlisääntymisen, kuntien välisen nettomuuton, nettosiirtolaisuuden sekä todellisen väestönlisääntymisen toimialueen maakunnissa. Indikaattori x. taas osoittaa väestönmuutokset koko toimialueen tasolla vuosien 21 ja 213 välillä. Luonnollisella väestönlisääntymisellä eli syntyneiden enemmyydellä tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Esimerkiksi vuonna 213 Pirkanmaan luonnollinen väestönlisäys oli 116 henkilöä. Kuntienvälinen nettomuutto taas on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus, joka saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista henkilöistä alueelta poismuuttaneet. Esimerkiksi vuonna 213 n nettomuutto oli negatiivinen, sillä maakuntaan ei muuttanut niin paljon ihmisiä kun sieltä muutti pois. Nettosiirtolaisuudella tarkoitetaan maahanmuuton ja maastamuuton erotusta. Nettosiirtolaisuus oli kaikissa maakunnissa positiivinen, sillä maahanmuutto oli suurempaa kuin maastamuutto. Suomesta poismuuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta, ei yleensä pidetä muuttona. Todellinen väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto. n maakunnassa. Pirkanmaa Keski-Suomi (Tilastokeskus 214.) Vuonna 213 todellinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi ainoastaan Etelä- Etelä- Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Todellinen väestönlisäys 212 1273 1635 941 3849 213 116 1549 995 356 212 273-24 521 77 213 32-589 453 166 212 173-293 437 317 213-43 -453 48-88 212 392-563 735 564 213 273-644 191 72 212 225-244 136 117 213 21-291 15 6 Keski- Taulukko 1. Vuosien 212 ja 213 väestömuutokset maakunnissa. 9

21 473 2 546 2 4 5 419 211 212 88 511 3 115 2 45 2 77 2 336 5 968 5 617 Todellinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys 213-428 1 749 4 418 3 97-1 1 2 3 4 5 6 7 Indikaattori 8. Vuosien 21-213 väestömuutokset LSSAVIn toimialueella. Myös muuttoliike toimialueen maakuntiin laski kaikissa maakunnissa vuodesta 212 (indikaattori 9). 16 14 12 1 8 6 4 2 12967 13443 13753 134 7812 8156 819 752 398 4242 3765 4122 3973 3278 3595 3518 185 1834 1724 1764 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-n Keski- 21 211 212 213 Indikaattori 9. Muuttoliike LSSAVIn toimialueen maakuntiin. 1

7 6 5 54 55,4 56,9 58,5 4 3 Demografinen huoltosuhde LSSAVIn alueella 2 1 21 211 212 213 Indikaattori 1. LSSAVIn toimialueen demografinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden määrä sataa työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Nykyään huoltosuhde on,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 23 suhde on jo yli,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 7. Suomen väestörakenne siis vanhenee. (Sotkanet 214.) Maakunnittain tarkasteltuna suurin huoltosuhde vuonna 213 oli Keski-n maakunnassa ja matalin huoltosuhde oli Keski-Suomen maakunnassa. Huoltosuhde on kohonnut kaikissa alueen maakunnissa tasaisesti viimeisen neljän vuoden aikana. 11

7 6 5 4 3 2 54 51,1 52,5 55,5 59,9 57,3 58,6 61,1 56 53,3 54,5 57,9 61,2 61,7 57,7 58,4 63,4 63,5 59,3 6 21 211 212 213 1 Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- Indikaattori 11. LSSAVIn alueen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä sataa työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti maakunnittain. 1.1.2 Väestön koulutustasomittari sekä väestö koulutusasteittain Koulutustasomittari-indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 2 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 2 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (Sotkanet 214.) Viimeisten vuosien aikana koulutusmittain on noussut koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella (indikaattorit 12 14). 12

35 3 25 2 15 1 27,8 28,2 28,7 26,3 26,7 27,2 Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus koko maassa 5 21 211 212 Indikaattori 12. LSSAVIn toimialueen koulutustasomittari eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti verrattuna koko maan koulutusmittariin. 4 35 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 29 294 328 344 321 211 295 299 334 349 326 212 3 34 339 355 33 Indikaattori 13. Koulutustasomittain eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti LSSAVIn alueella maakunnittain. 13

45 4 35 3 25 387 397 311 322 32 37 348 359 381 391 363 373 21 2 15 393 316 33 354 385 368 211 212 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa Indikaattori 14. Koulutusmittain eli peruskoulun jälkeisen korkeimman koulutuksen pituus henkeä kohti LSSAVIn keskuskaupungeissa. Keskiasteen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen saaneiden prosentuaalinen osuus väestöstä LSSAVIn toimialueella on noussut viimeisten vuosien aikana. Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla taas tarkoitetaan ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneita tai ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. (Indikaattorit 15 2.) 14

45 4 35 4,7 41,1 41,5 % 3 25 2 15 1 5 Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella 21 211 212 Indikaattori 15. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä LSSAVIn alueella, %. 3 25 26,3 26,7 27,2 % 2 15 1 Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden %-osuus LSSAVIn alueella 5 21 211 212 Indikaattori 16. Korkeakoulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä LSSAVIn alueella, %. Maakunnittain tarkasteltuna eniten keskiasteen koulutuksen saaneita on Etelä-lla ja vähiten lla. Keskuskaupungeittain mitattuna suurin keskiasteen koulutuksen saaneiden prosentuaalinen osuus on Seinäjoella ja matalin Pietarsaaressa. 15

% 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 41,7 41,4 41,3 4,6 38,7 211 42,3 41,8 41,8 4,9 39 212 42,9 42,4 42,2 41,2 39,6 Indikaattori 17. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus maakunnittain, %. 45 4 35 3 25 % 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 41,2 41 36,2 41,6 4,5 38,3 211 41,5 41,6 36,3 42,1 4,8 38,7 212 41,8 42,1 36,8 42,6 4,9 39,2 Indikaattori 18. Keskiasteen koulutuksen saaneiden 15 vuotta täyttäneiden osuus keskuskaupungeittain, %. Korkeakoulutuksen saaneita on prosentuaalisesti eniten Pirkanmaalla ja vähiten Keski- lla. Keskuskaupungeittain mitattuna suurin prosenttiosuus korkeakoulutuksen saaneille on Jyväskylässä ja matalin Kokkolassa. 16

35 3 25 % 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 22,1 22 26,2 28,5 26,6 211 22,5 22,4 26,7 28,9 27 212 22,9 22,9 27,1 29,5 27,4 Indikaattori 19. Korkeakoulutuksen saaneiden, 15 vuotta täyttäneiden osuus LSSAVIn alueella, %. % 4 35 3 25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 32,8 24,4 25,2 29,8 32,4 32 211 33,2 24,8 25,3 3,3 32,8 32,3 212 33,7 25,2 25,6 3,6 33,4 32,6 Indikaattori 2. Korkeakoulutuksen saaneiden, 15 vuotta täyttäneiden osuus keskuskaupungeittain, %. 17

1.1.3 Väestön äidinkieli ja ulkomaankansalaisten osuus alueella Tilastokeskuksen (214) mukaan äidinkielenään suomea toimialueen väestöstä puhuu enemmistö (noin 88,5 %). Ruotsinkielisiä alueen väestöstä on reilu 8 prosenttia, saamea äidinkielenään puhuu noin,5 prosenttia ja muita kieliä äidinkielenään puhuu noin 3,3 prosenttia väestöstä (Indikaattori 21). Kuten indikaattori osoittaa, muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana. 12 1 8 6 4 17372 178227 17996 176752 21 211 212 213 2 Indikaattori 21. Väestön äidinkieli 99632 9945 3527 4782 99637 99518 55 62 65 65 31912 37725 Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Saamenkielisiä Muita kieli puhuvia yhteensä Suurin osa toimialueen muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvasta väestöstä on kotoisin muista Euroopan maista. Viimeisen neljän vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut tasaisesti alueen lähes kaikissa maakunnissa. (Indikaattori 22.) 18

35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 Eurooppa 25211 26614 27928 2947 Afrikka 3279 3513 383 432 Amerikka 191 199 251 2135 Aasia 8979 9968 1654 11484 Osenia 235 232 196 227 Tuntematon 127 153 194 1151 Indikaattori 22. Ulkomaalaistaustaisten kansalaisuus LSSAVIn alueella Tilastokeskuksen (214) mukaan LSSAVIn toimialueella oli vuonna 213 ulkomaan kansalaisia yhteensä 3913, joka on noin 2,54 prosenttia alueen väestöstä. Väkilukuun suhteutettuna eniten ulkomaankansalaisia on n maakunnassa, jossa ulkomaan kansalaisten osuus on lähes 4,6 prosenttia (Indikaattori 23.) % 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1,8 1,9 1,5 4,6 2,7 2,5 3,8 213 Indikaattori 23. Ulkomaankansalaisten osuus maakuntien, LSSAVI:n toimialueen sekä koko maan väkiluvusta vuonna 213, %. 19

Maahanmuutto vähentyi lähes koko LSSAVIn alueella vuodesta 212. Maahanmuuttajien lukumäärä LSSAVIn maakunnissa vuosina 21 213 -indikaattori ilmaisee maahanmuuttajien lukumäärän maakunta tasolla vuosien 21 ja 213 välillä (Tilastokeskus 214). Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta ulkomaan kansalaista, joka aikoo asua maassa pidempään (Väestöliitto 214). 5 1 15 2 25 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- 188 226 22 244 725 854 93 835 491 67 611 572 1338 1628 1621 1626 1895 27 232 1972 21 211 212 213 Indikaattori 24. Maahanmuuttajien lukumäärä LSSAVIn maakunnissa vuosina 21 213. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa -taulukko ja -indikaattori osoittavat edellä kuvattujen määrän koko Suomessa vuosina 21 213. 2

21 211 212 213 Turvapaikanhakijat yhteensä 4 18 3 88 3 129 3 238 Turvapaikkapäätökset 1) Turvapaikka myönnetty 181 169 553 556 Oleskelulupa myönnetty 2) 1 63 2) 1 12 2) 1 48 2) 1 271 Kielteinen päätös 3 428 1 89 1 738 1 93 Perheenyhdistäminen Myönteiset päätökset 3) 423 495 611 875 Kielteiset päätökset 3) 596 1 4 1 3 1 692 Kiintiöpakolaiset 75 75 75 75 Vastaanotetut pakolaiset 4) 5) 3 27 5) 1 724 5) 1 431 5) 1 782 Pakolaisina maahan muuttaneet, vuodesta 1973 5) 37 587 5) 39 311 5) 4 742 5) 42 524 Taulukko 2. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa 1) Maahanmuuttoviraston päätökset 2) Ml. humanitaarisen ja toissijaisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat 3) Vuosina 2 21 yksi päätös voi koskea useampaa henkilöä, vuodesta 211 lähtien yhtä henkilöä 4) Kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisohjelman kautta vastaanotetut 5) Pl. vastaanottokeskuksissa kuntiin sijoittumista odottavat pakolaiset 4 5 4 3 5 Turvapaikanhakijat yhteensä, maahanmuuttoviraston päätökset 1) Turvapaikka myönnetty 3 2 5 2 1 5 1 5 21 211 212 213 Oleskelulupa myönnetty 2) Turvapaikkaa ei myönnetty Myönteiset päätökset, perheen yhdistäminen 3) Kielteiset päätökset perheen yhdistäminen 3) Kiintiöpakolaiset Vastaanotetut pakolaiset 4) Indikaattori 25. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä Suomessa. 21

Taulukossa 2 ja indikaattorissa x mainituilla kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan niitä pakolaisia, joita Suomen valtio on varautunut talousarviossaan vastaanottamaan vuoden aikana. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on iranilaisia, irakilaisia ja entisen Jugoslavian kansalaisia. Turvapaikanhakija taas on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Suomessa asuva pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Turvapaikoista päättää maahanmuuttovirasto. (Sotkanet 214.) 1.1.4 Alueen yleinen pienituloisuusaste Tulojaon kokonaistilaston (Sotkanet 214) mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien pienituloisuusaste laski hieman vuodesta 211 vuoteen 212. Pienituloisuusasteen indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Indikaattorit 26 28 kuvaavatkin, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 15,5 15,6 14,8 21 211 212 Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueen kuntien yleinen pienituloisuusaste Indikaattori 26. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä. 22

Maakuntatasolla tarkasteltuna matalin pienituloisuusaste on n maakunnassa, korkeimmat suhteelliset tuloerot taasen ovat Keski-Suomen maakunnassa. Keskuskaupungeittain tarkasteltuna korkeimmat suhteelliset tuloerot ovat Tampereella, matalimmat tuloerot taasen ovat Pietarsaaressa. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 15,1 13,7 17,6 15,7 12,7 211 15,3 13,8 17,7 15,8 12,9 212 14,5 13,1 17 14,9 12,2 Indikaattori 27. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä maakunnittain. 25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 18,3 13,4 12,6 12,8 19 15,1 211 18,5 13,5 13,1 13,1 19,2 15,8 212 18 12,8 12,6 12,6 18,3 15 Indikaattori 28. LSSAVIn toimialueen kuntien yleinen pienituloisuusaste eli henkilöiden, jotka kuuluvat pienituloisiin kotitalouksiin määrä prosentteina alueen koko väestöstä keskuskaupungeittain. 23

1.1.5 Toimeentulon ja asumisentukemisen lukuja ja kustannuksia Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat yhteensä koko maan, LSSAVIn sekä maakuntatasolla - indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärän yhteensä. Toimeentulotuen saamista käytetään yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Vaikka pitkäaikaisesti tukea saavia kotitalouksia on enemmän kuin 199-luvuin alussa, toimeentulotuki on kuitenkin edelleen suurimmalle osalle kotitalouksista elämänvaiheeseen liittyvä tilapäinen tukimuoto. (Sotkanet 214.) Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVIn alue Koko maa 4849 526 5316 22714 22724 22655 1329 13422 13569 2129 1995 227 7268 7245 7351 525 5412 5918 238726 239212 24257 5 1 15 2 25 3 Toimeentulotukea saaneiden asuntokuntien lukumäärä 212 211 21 Indikaattori 29. Toimeentulotukea saaneet asuntokunnat yhteensä koko maan, LSSAVIn sekä maakuntatasolla. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista -indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden tarkasteltavan alueen väestöstä. Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen, eli myös lapset ovat mukana laskennassa. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkeita sekä pitkälle teollistuneissa 24

kunnissa että köyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneen paikkakunnan kalliit elinkustannukset sekä toisaalta maaseutukuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. (Sotkanet 214.) 9 % 8 7 6 5 4 3 2 1 7 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,3 4,9 5,1 4,7 7,9 7,7 7,6 7,1 7,1 7 5,1 4,9 4,6 21 211 212 Indikaattori 3. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Toimeentulosta aiheutuvia kustannuksia osoittaa Toimeentulotuki, euroa / asukas -indikaattori. Indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset tarkasteltavan alueen yhtä asukasta kohti. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei tunnu olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nostaa toimeentulotuen kustannuksia. Myös kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt vaikuttavat maksetun toimeentulotuen määrään. (Sotkanet 214.) 25

Toimeentulotuki euro / asukas 16 14 12 1 8 6 4 2 135 12 13 118 11 1 99 16 92 84 84 91 6 52 51 58 123 128 115 115 111 119 113 122 75 79 8 74 21 211 212 213 Indikaattori 31. Toimeentulotuki, euroa / asukas Asumistukea saaneita henkilöitä kuvastaa Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista - indikaattori. Indikaattori ilmaisee kaikkien yleistä asumistukea saaneiden osuuden prosentteina alueen kaikista asuntokunnista. Yleinen asumistuki myönnetään asuntokohtaisena. 9 8 8,1 7 7,4 7,7 7,2 6 7 6,5 6,7 6,2 5 % 5,2 4,6 4,7 8,4 8,2 21 4 7,4 6,5 7,1 4,2 7,3 7,2 6,3 4,1 4,4 3 211 4,9 4,2 4,7 5,1 2 4,3 4,5 212 1 213 Indikaattori 32. Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista 26

1.2 Länsi- ja Sisä-Suomen avin alueen hyvinvointi ja turvallisuus 1.2.1 Alueen sairastavuus-indeksejä Alueen väestön yleistä terveydentilaa kuvataan indikaattoreilla THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu sekä THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton. Indeksit kuvaavat kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indekseissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksien sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indekseissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on näiden sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 1. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. 12 1 8 1 99,9 11,8 17,2 11,6 96,7 86,5 6 4 2 1,8 99,5 13,1 17,6 18,9 96 87,3 29 21 Indikaattori 33. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 27

12 1 8 1 1,5 16,2 18,5 111,8 95,7 86 6 4 2 1,5 99,9 16,9 18,6 19,8 94,8 87,6 29 21 Indikaattori 34. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi (indikaattori 33) on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioitu indeksi soveltuukin hyvin alueiden sairastavuuden vertailuun. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi (indikaattori 34) on myös laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Alueen ikärakenne kuitenkin vaikuttaa siihen voimakkaasti, sillä monet sairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Ikävakioimaton sairastavuusindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Väestön mielenterveyttä kuvaavat Mielenterveysindeksi, ikävakioitu (indikaattori 35) -sekä Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton (indikaattori 36) -indikaattorit. Indikaattorit ovat jaettu kolmeen osioon ja ne pohjautuvat neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset -indikaattori kuvaa itsemurhien tai sairaalahoitoon johtaneiden itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä 16 79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön; 2) Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet -indikaattori kuvaa psykoosin hoitoon 28

myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun; 3) Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet -indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16 64- vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indikaattorit kuvaavat kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispainosta sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa 1. 14 12 1 8 6 4 2 1 12,1 1,5 99,4 99,5 97,9 112,4 111,3 113,6 123,5 95,4 97,8 82,5 8,4 29 21 Indikaattori 35. Mielenterveysindeksi, ikävakioitu 29

14 12 1 8 6 4 1 11,3 97,8 1,7 98,8 99,5 111 11,2 113,4 123 95,1 97,2 81,1 78,8 29 21 2 Indikaattori 36. Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton Mielenterveysongelmien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi (indikaattori 35) kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta, jonka takia se soveltuu hyvin alueiden mielenterveyden ongelmien vertailuun. Ikävakioimaton indeksi (indikaattori 36) puolestaan heijastaa paremmin alueen mielenterveysongelmista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Alueen sairaalahoitoon johtaneita tapaturmia kuvaavat ikävakioitu tapaturmaindeksi (indikaattori 37) -ja ikävakioimaton tapaturmaindeksi (indikaattori 38) -indikaattorit. Indikaattorit ilmaisevat vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden -79-vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon koko maan tasoon. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Ikävakiointi on tehty epäsuoralla menetelmällä 5-vuotisikäryhmissä ikävälillä -79. Molemmat indikaattorit kuvaavat tapaturmien takia sairaalahoidossa olleiden osuutta -79-vuotiaasta väestöstä. Eri tapaturmien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi (indikaattori 37) kuvaakin sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (indikaattori 38) 3

puolestaan heijastaa paremmin alueen tapaturmista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja muuta haittaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. 14 12 1 8 1 11,4 94,5 15,6 113,4 99,6 94,7 6 4 11,1 11 95 19,3 114,8 97,2 94,1 29 21 2 Indikaattori 37. Tapaturmaindeksi, ikävakioitu. 14 12 1 8 1 13,3 1 16,1 114,8 99,6 98,5 6 4 1,5 12,4 1 19,2 115,6 96,8 97,6 29 21 2 Indikaattori 38. Tapaturmaindeksi, ikävakioimaton. 31

Tapaturmaisia kuolemia osoittavat indikaattori Tapaturmakuolleisuus / 1 sekä indikaattori Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta. Tapaturmakuolleisuus / 1 -indikaattori ilmaisee tapaturmiin kuolleiden lukumäärän ja osuuden sataa tuhatta asukasta kohti. Kaatumis- ja putoamisonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärää taas osoittaa Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta -indikaattori. Kaatumisissa ja putoamisissa tapaturmaisesti kuolleet on laskettu Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilaston perusteella. Väestötietona molemmissa indikaattoreissa käytetään keskiväkilukua. 8 7 6 5 4 3 2 1 52,1 54,3 55,7 48,8 54,4 51,3 54,8 57,8 48,1 38,1 44,1 33,6 7,6 63 7,2 67,5 51,1 5,7 38,9 57 36,2 49,2 44,8 35,3 29 21 211 212 Indikaattori 39. Tapaturmakuolleisuus / 1 asukasta. 4 35 3 25 2 15 1 5 22,3 22,1 2,2 2,5 19,6 17,6 33,4 32,9 19,4 24,4 16,4 19,7 29 21 Indikaattori 4. Kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin / 1 asukasta. 32

Indikaattori 41 kuvaa syöpää sairastavien osuutta -79-vuotiaasta väestöstä. Eturauhassyöpä on poistettu syöpäindeksistä, koska sen seulonnassa on merkittävää alueellista vaihtelua, joka vaikuttaa aluevertailuihin. Ihon ei-melanoomat on poistettu niiden vähäisemmän kansanterveydellisen merkityksen vuoksi. Syövän yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu syöpäindeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton syöpäindeksi puolestaan heijastaa paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVI:n alue Koko maa 94,5 94,3 11,7 99,8 86,8 88 94,7 94,1 1,8 16 96,7 97 1 1 2 4 6 8 1 12 Syöpäindeksi, ikävakioitu Syöpäindeksi, ikävakioimaton Indikaattori 41. Syöpäindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Dementiaindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton -indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon. 33

Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- LSSAVIN:n alue Koko maa 79,9 87,3 96,3 97,6 115 116,1 113,9 117,3 115 125,3 12,1 16,1 1 1 2 4 6 8 1 12 14 Dementiaindeksi, ikävakioitu Dementiaindeksi, ikävakioimaton Indikaattori 42. Dementiaindeksi vuodelta 21, ikävakioitu ja ikävakioimaton Alueen ikärakenne vaikuttaa Dementiaindeksiin, sillä vaikeat muistisairaudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhemmista ikäryhmistä on kysymys. Alle 6-vuotiailla ne ovat harvinaisia. Ikävakioimaton dementiaindeksi heijastelee alueelle kohdentuvaa dementian aiheuttamaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Sen sijaan alueiden sairastavuuden vertailuun soveltuu paremmin dementiaindeksin ikävakioitu versio, joka kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. 34

1.2.2 Sairaanhoidon kustannuksia Sairaanhoidon kustannuksia luvussa eritellään muutamia sairaanhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 43) ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. 4 35 3 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 43. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Keski-Suomi Pirkanmaa 29 361 31 325 327 315 2954 373 21 313 365 379 317 334 334 3144 211 3272 3261 332 3421 3238 3192 3381 212 3445 3461 3519 3565 3441 339 3587 Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 44) osoittaa pelkän sosiaalitoimen nettokustannukset. Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Pelkän terveystoimen nettokustannuksia ilmaistaan Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattorilla (indikaattori 45). Indikaattori ilmaisee laskennallisen kuntien terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Terveystoimen nettokustannukset, 1 euroa -indikaattori (indikaattori 46) taas ilmaisee laskennallisen kuntien terveystoimen nettokustannukset tuhansina euroina. 35

18 16 14 12 1 8 6 4 2 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 44. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas. Keski-Suomi Pirkanmaa 29 149 1417 1343 147 1463 1429 14 21 155 144 1386 1388 1458 1446 1473 211 1589 1532 1488 1514 1575 154 162 212 169 1647 1646 168 1684 1615 1694 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 45. Terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas. Keski-Suomi Pirkanmaa 29 157 1584 1682 1621 1552 1525 1674 21 1598 1625 1693 1783 1576 1588 1671 211 1683 1728 1814 197 1663 1688 1779 212 1754 1814 1873 1957 1757 1775 1894 36

1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 46. Terveystoimen nettokustannukset, 1 euroa. Keski-Suomi Pirkanmaa 29 843312 1896118 325425 11413 423478 74482 296321 21 85994 1954752 327632 121787 431373 776699 297262 211 9997 288786 351428 1361 456364 831776 31869 212 952771 222813 36359 134256 483431 881378 34241 Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, 1 euroa -indikaattori (indikaattori 47) ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset tuhansina euroina. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori (indikaattori 48) taas ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan erikoissairaanhoito, samoin kuin psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot. 37

4 35 3 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 328731 732199 124541 478 176493 278567 11189 21 32527 754232 128578 4838 18412 28421 1916 211 34973 788361 134477 5779 18491 299667 118528 212 3598438 84296 143342 5126 2252 322625 123447 Indikaattori 47. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, 1 euroa 8 7 6 5 4 3 2 1 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 6 612 644 597 647 574 632 21 65 627 664 77 673 581 613 211 631 652 694 741 674 68 662 212 663 694 739 744 736 65 687 Indikaattori 48. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas 38

Erikoissairaanhoidon kustannuksia mittaavat Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa (indikaattori 49) -sekä Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas - indikaattorit. (indikaattori 5) Käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa -indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä tuhansina euroina. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori taas ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. 7 6 5 4 3 2 1 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 5195435 1192677 214166 7389 253741 466875 1845 21 5348129 124127 21377 7896 252267 49582 23657 211 5675536 134514 227517 85719 272371 53986 215821 212 5969568 14497 23575 881 2853 564656 231866 Indikaattori 49. Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa 39

14 12 1 8 6 4 2 Koko maa LSSAVI:n alue Päihteiden vuoksi laitoshoidossa olleiden lukumäärää kuvaa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 18 64-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana -indikaattori (indikaattori 51). Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden 18 64- vuotiaiden asiakkaiden lukumäärän vuoden aikana. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 18 64-vuotiaiden lukumäärä vuoden aikana -indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. onko alueella tarjolla ja miten paljon päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitosten palveluita) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Etelä- Keski- Indikaattori 5. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Keski-Suomi Pirkanmaa 29 954 959 112 996 893 94 138 21 974 984 997 167 889 992 158 211 128 159 181 1131 974 167 1115 212 167 199 194 1176 14 117 1198 Kaikissa edellä kuvatuissa sairaanhoidon kustannukset -indikaattoreissa käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. 1.2.4 Päihdehaittojen ja riippuvuuksien lukuja ja kustannuksia 4

12 1 8 6 4 2 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 1771 1839 48 34 548 941 269 21 9581 1723 42 22 49 918 254 211 9996 1715 47 16 458 916 279 212 9839 1665 62 23 462 854 267 Indikaattori 51. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 18 64-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana Laitoshoidossa olleiden hoitopäiviä kuvaa indikaattori Päihdehuollon laitosten 18 64-vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana (indikaattori 52). Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden 18 64-vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivien lukumäärän vuoden aikana. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. 35 3 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 314951 44124 139 968 11285 2461 642 21 292961 4754 1223 894 984 28666 6881 211 282732 4947 1524 799 8814 2199 791 212 26381 39783 1675 1156 8736 1942 8796 Indikaattori 52. Päihdehuollon laitosten 18 64-vuotiaiden asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana 41

Molemmissa edellä kuvatuissa indikaattoreissa päihdehuollon laitoksiksi määritellään Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. Alkoholin vuoksi kuolleita kuvaa Alkoholikuolleisuus / 1 asukasta -indikaattori (indikaattori 53). Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden sataa tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan. Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 53. Alkoholikuolleisuus / 1 asukasta Keski-Suomi Pirkanmaa 29 38,7 33,6 27,4 23,5 38,2 4,9 17 21 36,6 32,3 33,1 27,8 4,3 32,6 19,7 211 35,1 27,6 26,3 27,8 38,7 27,5 12,3 212 36,2 3,3 26,3 23,3 37,5 33,6 17,3 Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15 64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 25. Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 24 SOTKAnetissä käytetyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli kaikkiaan 186 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. 42

Päihdehuollon kustannuksia kuvaavat indikaattorit Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa sekä Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (indikaattorit 54 ja 55). Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa -indikaattori osoittaa kuntien päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä tuhansina euroina. Tehtäväluokkaan "päihdehuolto" sisältyy A-klinikka- ja nuorisoasematoiminta, päihdeongelmaisten asuntola- ja asumispalvelut, ensisuojat ja selviämisasemat, pav-huoltolat ja muut päihdehuollon kuntoutuslaitokset sekä katkaisuhoitoasemat ym. päihdehuolto (ml. huumeklinikat, päihdeongelmaisten päiväkeskukset tms.) sekä raittiustyö, myös omassa perusterveydenhuollossa järjestetty edellä mainittu päihdehuoltotoiminta sekä vastaavien palvelujen osto. Päihdehuollon käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyserät. 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Indikaattori 54. Päihdehuollon käyttökustannukset yhteensä, 1 euroa Keski-Suomi Pirkanmaa 29 17449 35423 2978 143 797 19644 431 21 172774 35468 297 768 669 2491 4549 211 182574 379 3322 1183 738 2443 514 212 193652 38621 3949 1418 7619 211 5525 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona molemmissa päihdehuollon indikaattoreissa käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. 43

4 35 3 25 2 15 1 5 Koko maa LSSAVI:n alue Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 29 29,9 25,7 13 19,7 23,6 34,4 21,2 21 29,7 25,6 13 1,3 22,3 35,8 22,1 211 31,2 26,9 14,2 15,8 23,8 35,7 25,2 212 32,9 27,8 16,7 18,8 25,5 35,1 26,6 Indikaattori 55. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Päihdehuollon nettokustannukset voivatkin antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas -indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi. 44

LKM Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 56) sekä Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 57) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille vertailuvuosina ilmoitetut huumausainerikokset. Huumausainerikokseen syyllistyvällä henkilöllä tarkoitetaan ihmistä: Joka laittomasti 1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä, 2) viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa, 3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, 4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai 5) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (Suomen rikoslaki 5 luku 1.) 45 4 35 3918 3 25 2 15 1 5 396 577 435 638 266 222 763 758 177 1723 363 212 213 Indikaattori 56. Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa. 45

LKM 14 12 1 1148 8 6 1153 212 213 4 499 418 36 483 2 259 292 241 165 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 57. Huumausainerikokset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 58) sekä Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain (indikaattori 59) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille vertailuvuosina ilmoitetut huumausaineen käyttörikokset. Huumausaineen käyttörikoksella tarkoitetaan toimintaa, jossa henkilö laittomasti käyttää, taikka pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta omaa käyttöä varten. Käyttörikoksesta voidaan sakottaa tai tuomita vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Suomen rikoslaki 5 luku 2 a.) 46

LKM LKM 25 2 2358 15 1 126 225 212 5 264 43 266 386 189 123 466 42 165 213 Indikaattori 58. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n maakunnittain 8 7 6 716 5 4 698 3 2 271 257 271 293 1 18 166 169 89 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 59. Huumausaineen käyttörikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain 212 213 47

1.2.5 Muita turvallisuuteen liittyviä tilastoja Tässä luvussa esitellään tilastoja liikenneturvallisuudesta, omaisuusrikoksista, myymälävarkauksista ja näpistyksistä sekä poliisille tulleista kotihälytystehtävistä. Näiden lisäksi luvussa esitellään poliisin tilastoja väkivalta- ja seksuaalirikoksista sekä viharikoksista. Tilastot kuvaavat tilannetta LSSAVIn toimialueen, alueen maakuntien sekä alueen keskuskaupunkien (Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Jyväskylä ja Tampere) tasolla. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 6) sekä Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 61) -indikaattorit ilmaisevat kaikki poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamistapaukset. Liikenneturvallisuuden vaarantamisella tarkoitetaan tienkäyttäjää, joka: - - tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia (267/1981) tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle, on tuomittava liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa tarkoitetulla tavalla 1) ollessaan vastuussa aluksen ohjailusta tai aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo vesiliikennelakia (463/1996) tai sen nojalla annettuja taikka alusten yhteentörmäämisen ehkäisemisestä merellä, sisäisillä kulkuvesillä tai kanavassa annettuja säännöksiä tai määräyksiä, 2) ohjatessaan ilma-alusta tai toimiessaan sen miehistön jäsenenä tai muussa lentoturvallisuustehtävässä tai muulla tavoin rikkoo ilmailulakia (281/1995) tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, tai 3) kuljettaessaan junaa tai toimiessaan muussa junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä rikkoo junaturvallisuutta koskevia määräyksiä. Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tai 2 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu menettely on omiaan aiheuttamaan ainoastaan vähäisen vaaran. (Suomen rikoslaki 26 luku 1.) 48

LKM LKM 25 2 21837 15 1 5 6137 43144284 28632614 858 818 5535 7984 8572 22142 212 213 Indikaattori 6. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen maakunnissa 3 25 2 15 1 5 211 1944 2397 1265 1978 1399 678 773 532 479 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 212 213 Indikaattori 61. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa (indikaattori 62) sekä Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa (indikaattori 63) -indikaattorit osoittavat kaikki poliisille ilmoitetut liikennerikkomukset. Liikennerikkomuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa tahallaan tai huolimattomuudesta rikotaan tieliikennelakia. Liikennerikkomuksiin ei 49

LKM LKM kuitenkaan lasketa liikenneturvallisuuden vaarantamista, törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennejuopumusta, liikennepakoa tieliikenteessä tai kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Liikennerikkomuksesta tuomitaan sakkoihin. (Tieliikennelaki 8 luku 13.) 8 7 7548 6 5 4 3 2 1 1356 1241 129 1149 15194 3357 4178 12734 27127 34 7642 212 213 Indikaattori 62. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen maakunnissa. 9 8 7 7972 6 5 4 599 5925 896 212 213 3 2 1 5314 19491597 2545 3284 579 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 63. Liikennerikkomukset LSSAVI:n toimialueen keskuskaupungeissa 5

LKM Toisen omaisuuden kunnioittamattomuutta kuvataan Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n maakunnissa kpl (indikaattori 64) ja Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl (indikaattori 65) sekä Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n maakunnissa kpl (indikaattori 66) ja Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl (indikaattori 67) -indikaattoreilla. Omaisuusrikoksia ovat muun muassa varkaudet, murrot ja ryöstöt sekä ilkivalta- ja vahingonteot. Ilkivaltaa on muun muassa kaikki hyviä tapoja loukkaava käyttäytyminen julkisella paikalla sekä aiheettoman hätäilmoituksen tekeminen. Poliisi voi ottaa kiinni ilkivallan tekijän, jos hän häiritsee muita ihmisiä kadulla, kiipeilee katolla tai häiritsee muuten ilkivaltaisesti lähiympäristön elämänmenoa. Vahingontekoa taas on kaikki yksityisen tai julkisen omaisuuden oikeudeton hävittäminen, vahingoittaminen, turmeleminen, likaaminen tai rikkominen. Vahingonteoksi katsotaan esimerkiksi seinien töhriminen ja autojen potkiminen Myös tietovahingon aiheuttaminen on vahingontekona rangaistavaa. Tällaisissa tapauksissa kohteena ovat esimerkiksi asiakirjat, filmit, valokuvat tai tietokoneella tallennetut tiedot. Rikoslaissa on säännökset erilaisista vahingonteoista, ja ne jaetaan tavallisiin, törkeisiin ja lieviin. Rangaistus määräytyy vahingonteon törkeysasteen mukaan. Jos vahingonteon tai lievän vahingonteon kohteena on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus, poliisi ei voi tutkia asiaa, ellei asianomistaja eli vahinkoa kärsinyt ilmoita rikosta syytteen nostamiseksi. (ks. esim. Turva 214 & Poliisi 214a.) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 46814718 52946151 163147 137 8943 281 2478 42452 4176 212 213 Indikaattori 64. Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n maakunnissa kpl 51

LKM LKM 16 14 12 1365 1 8 212 6 4 2 13346 5875 3899 653 2172149 3391 13481225 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 213 Indikaattori 65. Poliisille ilmoitetut omaisuusrikokset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl 9 8 7 6 5 4 3 2 1 73 87 99916 289 211 19641782 4284 3921 8266 7781 212 213 Indikaattori 66. Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n maakunnissa kpl 52

LKM 35 3 25 2 15 1 5 2684 2992 1319 786 1445 766 348 385 27 189 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 212 213 Indikaattori 67. Poliisille ilmoitetut myymälävarkaudet ja näpistykset LSSAVI:n keskuskaupungeissa kpl Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia kuvaavat Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 68) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 69); Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 7) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 71); Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 72) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 73); Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 74) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 75) sekä Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 81) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 76) -indikaattorit. 53

LKM LKM 18 16 14 12 1 8 6 4 2 2253 247 1131 2266 214 991 4226 4233 734 6444 1681 1618 212 213 Indikaattori 68. Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n maakunnittain. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 3413 2182 3935 1418 2248 1384 98 92 79 771 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 212 213 Indikaattori 69. Poliisille tulleet kotihälytystehtävät LSSAVI:n keskuskaupungeittain. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset maakunnittain (indikaattori 7) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 71) sekä Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 72) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 73) -indikaattorit kuvaat rikoksia, joiden kriminalisointi pohjautuu ihmisten perustavanlaatuisiin oikeuksiin, oikeuteen 54

LKM LKM henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä jokaisen oikeuteen elämään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia ovat muun muassa heitteillepano, kuolemantuottamus, lapsensurma, pahoinpitely, murha, tappo ja surma sekä pelastustoimen laiminlyönti. (Nettilaki 214.) 9 8 7727 7 6 5 4 3 2 1 932 155 522 1133 1159 585 2153 213 3413 325 8443 212 213 Indikaattori 7. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n maakunnittain 25 2 1884 15 212 1 161 1928 213 5 1173 579 466 358 613 454 379 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 71. Poliisille ilmoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain 55

LKM LKM 9 8 7 6 5 4 3 2 1 884 973 58 178 156 561 211 1967 3348 382 8144 7414 212 213 Indikaattori 72. Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n maakunnittain 25 2 1858 15 212 1 158 193 213 5 1155 579 443 338 596 432 372 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 73. Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain (indikaattori 74) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 75) -indikaattorit kuvaavat muun muassa rikosnimikkeitä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Viharikosta tai 56

LKM vihapuhetta ei ole erikseen mainittu rikoslainsäädännössä, eikä niille ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. Poliisiammattikorkeakoulu (29) määrittelee viharikoksen seuraavasti: Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Edellä mainitun Poliisiammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan yleisimpiä viharikoksia ovat rasistisia piirteitä omaavat yleisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt (myös lievät), laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset. Kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen osalta rasistinen motiivi voi koventaa rangaistusta. Kyseiset rikokset on käsitelty kiusaamista käsittelevässä kohdassa, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä enempää. (Poliisi 214b.) 35 3 25 2 22 15 1 5 3 4 2 5 3 12 8 7 9 31 212 213 Indikaattori 74. Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain 57

LKM 8 7 6 5 4 3 6 7 6 212 213 2 1 4 3 2 2 2 1 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere Indikaattori 75. Poliisin tietoon tulleet viharikokset / rasismi maakunnittain Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain (indikaattori 76) ja keskuskaupungeittain (indikaattori 77) -indikaattoreissa seksuaalirikoksiksi lasketaan Suomen rikoslaissa määritellyt raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen, paritus sekä törkeä paritus. Edellisten lisäksi seksuaalirikoksiin lasketaan Internetissä tapahtuvat seksuaalirikokset, joita ovat muun muassa seksuaalissävytteiset viestit sekä web-kameran kautta tapahtuma hyväksikäyttö. Osa Internetin kautta liikkeille lähteneistä rikoksista johtavat myös fyysiseen tapaamiseen. Seksuaalissävytteinen viestittely täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. (ks. esim. Rikoslaki 2 luku & Poliisi 214c.) 58

LKM LKM 9 8 7 6 5 4 3 2 1 95 75 8 95 34 68 243 243 285 349 81 766 212 213 Indikaattori 76. Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n maakunnittain. 25 2 15 1 5 15 118 195 146 52 24 23 38 28 22 Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Tampere 212 213 Indikaattori 77. Poliisille ilmoitetut seksuaalirikokset LSSAVI:n keskuskaupungeittain. 59

LKM 2 LAPSIEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS 2.1 Perheet 2.1.1 Asuntokuntien ja perheiden määrä Tilastokeskuksen (214) mukaan LSSAVIn toimialueen yleisin asuntokunta on yhden hengen talous. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli yhden hengen talouksia vuonna 21 yhteensä 21981. Luku on noussut tasaisesti ja vuonna 213 yhden hengen talouksia oli jo 23863. (Indikaattori 78.) 25 2 15 1 5 1 hengen talous 2 hengen talous 3 hengen talous Indikaattori 78. Asuntokunnat LSSAVIn toimialueella. 4 hengen talous 5 hengen talous 6 hengen talous 7+ henkilö samassa taloudessa 21 219811 186968 6468 53674 2293 6539 3631 211 223169 189293 64325 53536 21957 6355 362 212 227421 19962 63868 53624 2199 6354 3569 213 23863 192962 63554 53369 21772 6274 359 Maakuntatasolla tarkasteltuna Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat erottuvat muista maakunnista yhden hengen talouksien määrällä, molemmissa maakunnissa yhden hengen talouksien osuus maakuntien asuntokunnista on noin 42 prosenttia. Yli seitsemän hengen asuntokuntia taasen on eniten Keski-lla, alueen asuntokunnista 1,43 prosenttia on yli seitsemän hengen asuntokuntia. (Indikaattorit 78 83). 6

LKM LKM 12 1 8 6 4 2 21 211 212 213 1 henkilö 96965 9877 1776 12332 2 henkilöä 78314 7995 79664 8588 3 henkilöä 26229 26246 26161 2668 4 henkilöä 21846 21784 21945 21957 5 henkilöä 7922 7926 82 847 6 henkilöä 293 275 257 293 7+ henkilöä 941 959 956 975 Indikaattori 79. Pirkanmaan asuntokunnat 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213 1 henkilö 5399 536 54352 54943 2 henkilöä 43499 4426 44458 44832 3 henkilöä 14354 14239 14138 1444 4 henkilöä 11542 11498 11424 11243 5 henkilöä 479 4683 4662 4598 6 henkilöä 147 1349 136 1349 7+ henkilöä 937 99 898 9 Indikaattori 8. Keski-Suomen maakunnan asuntokunnat 61

LKM LKM 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 1 henkilö 312 31663 3246 33112 2 henkilöä 28599 28993 29347 29694 3 henkilöä 1717 1496 13 1161 4 henkilöä 8547 8587 8532 8478 5 henkilöä 4318 4231 421 413 6 henkilöä 1439 1371 1366 1325 7+ henkilöä 728 72 74 682 Indikaattori 81. Etelä-n asuntokunnat 35 3 25 2 15 1 5 Indikaattori 82. n asuntokunnat 21 211 212 213 1 henkilö 2871 29195 29662 3155 2 henkilöä 26673 27112 27324 27574 3 henkilöä 9685 9624 9537 9597 4 henkilöä 8636 8651 875 878 5 henkilöä 3594 3592 3592 3577 6 henkilöä 19 148 144 996 7+ henkilöä 618 629 61 68 62

LKM LKM 12 1 8 6 4 2 21 211 212 213 1 henkilö 9846 9941 1171 1321 2 henkilöä 9883 167 1169 1274 3 henkilöä 3695 372 3732 3684 4 henkilöä 313 316 318 2983 5 henkilöä 155 1525 1434 142 6 henkilöä 51 512 527 511 7+ henkilöä 47 43 41 425 Indikaattori 83. Keski-n asuntokunnat. LSSAVIn toimialueen perheiden lukumäärä -sekä LSSAVIn toimialueen lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä -indikaattorit ilmaisevat perheiden osuuden LSSAVIn toimialueen asuntokunnista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (214) määrittelee perheen asuntokunnaksi, jonka muodostavat yhdessä asuvat avo- tai avioliitossa olevat henkilöt sekä heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avo- ja aviopuolisot ilman lapsia. 35 3 25 2 15 329447 33735 331823 332739 Perheitä yhteensä 1 5 21 211 212 213 Indikaattori 84. LSSAVIn toimialueen perheiden lukumäärä. 63

Perheiden lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aika noussut tasaisesti LSSAVIn toimialueella (ks. Indikaattori 84). Lapsiperheiden määrä on sen sijaan ollut pienessä laskussa. Vuonna 21 lapsiperheiden prosentuaalinen osuus perheistä oli 39,52 prosenttia, ja vuonna 213 luku oli 38,82 prosenttia. Lapsiperheeksi määritellään perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi (Sotkanet 214). 45 4 35 39,52 39,27 39,8 38,82 3 25 % Lapsiperheiden prosentuaalinen 2 osuus alueen kaikista perheistä 15 1 5 21 211 212 213 Indikaattori 85. LSSAVIn toimialueen lapsiperheiden prosentuaalinen osuus kaikista perheistä Yksihuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on noussut tasaisesti viimeisen neljän vuoden aikana. Indikaattorit 86 88 ilmaisevat yhden huoltajan lapsiperheiden prosenttiosuuden kaikista lapsiperheistä. 64

2 18 16 17,8 18 18,1 18,2 % 14 12 1 8 6 4 2 Yksinhuoltajaperheiden %- osuus kaikista LSSAVIn toimialueen lapsiperheistä 21 211 212 213 Indikaattori 86. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus LSSAVIn toimialueen lapsiperheistä. Maakuntatasolla tarkasteltuna eniten yhden huoltajan lapsiperheitä oli vuonna 213 Pirkanmaan maakunnassa ja vähiten lla. Samana vuonna keskuskaupungeittain tarkasteltuna eniten yksinhuoltajaperheitä oli Tampereella ja vähiten Pietarsaaressa. 25 2 % 15 1 5 Pirkanmaa Keski-Suomi Keski- Etelä- 21 2 14 19 13,9 15,9 211 2 14,1 19,3 14,8 15,8 212 2,1 13,9 19,3 15,1 16 213 2,3 14 19,4 15,1 16,4 Indikaattori 87. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä maakunnittain. 65

3 25 2 % 15 1 5 Vaasa Tampere Pietarsaari Kokkola Jyväskylä Seinäjoki 21 19,3 25,3 15,8 15,3 2,9 18 211 19,3 25,2 16 16,3 21 18 212 19,2 25,3 15,8 16,7 21,1 18,4 213 19,1 25,3 15,8 16,3 21,1 18,4 Indikaattori 88. Yksinhuoltajaperheiden prosentuaalinen osuus kaikista lapsiperheistä keskuskaupungeittain. 2.1.2 Lasten ja lapsiperheiden palvelut LSSAVIn toimialueen 1 2-vuotiaiden kunnan kustantaman kokopäivähoidon tarve on pääpiirteittäin laskenut viimeisen neljän vuoden aikana lähes kaikissa alueen maakunnissa (Sotkanet 214). Sen sijaan 3 5-vuotiaiden kunnan kustantama kokopäivähoito on hieman lisääntynyt (Indikaattori 92.). Seitsemän vuotta täyttäneiden päivähoidon tarve myös väheni vuoteen 213 tultaessa. Indikaattorit 89 97 ilmaisevat kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden 1-2-vuotiaiden, 3-5-vuotiaiden ja 7 vuotta täyttäneiden lasten määrän koko alueella sekä alueen maakunnittain ja keskuskaupungeittain. Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. (Sotkanet 214.) 66

LKM LKM 12 1 134 1613 1174 991 8 6 4 Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1-2 - vuotiaat lapset 2 21 211 212 213 Indikaattori 89. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1 2-vuotiaat lapset. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 1649 525 195 4185 177 211 176 597 1996 4362 1898 212 171 543 1931 4212 1778 213 1763 494 1666 4199 1779 Indikaattori 9. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat lapset maakunnittain. 67

LKM LKM 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 985 367 168 584 159 678 211 112 432 178 643 1713 75 212 98 385 138 643 1731 71 213 81 355 157 687 1748 677 Indikaattori 91. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 1-2-vuotiaat lapset keskuskaupungeittain. 3 25 2 2563 2641 278 26915 15 1 Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5 - vuotiaat lapset 5 21 211 212 213 Indikaattori 92. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset. 68

LKM LKM 14 12 1 8 6 4 2 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 3931 1355 4919 11272 4153 211 49 1427 583 11466 4416 212 4177 1541 583 11749 4458 213 4259 152 4782 1192 447 Indikaattori 93. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset maakunnittain. 6 5 4 3 2 1 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 2428 114 381 134 4348 1687 211 2497 188 437 1429 4376 1757 212 253 1159 433 1499 4513 1697 213 2214 1119 427 157 4763 1694 Indikaattori 94. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat lapset keskuskaupungeittain. 69

LKM LKM 9 8 7 6 78 77 5 4 3 53 45 Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset 2 1 21 211 212 213 Indikaattori 95. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset. 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 25 2 16 25 1 211 8 3 7 28 7 212 12 8 45 12 213 11 1 4 22 7 Indikaattori 96. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset maakunnittain. 7

LKM 4 35 3 25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 4 2 1 6 7 7 211 1 3 19 5 212 4 36 12 213 1 3 4 7 Indikaattori 97. Kunnan kustantamissa palveluissa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 7 vuotta täyttäneet lapset keskuskaupungeittain. 2.1.3 Lapsiperheiden pienituloisuusaste ja asuminen Lasten pienituloisuusaste -indikaattori (indikaattorit 98 1) ilmaisevat pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18- vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 6 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tilastot kuvaavat, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. LSSAVIn alueella lasten pienituloisuusaste on matalampi kuin yleinen pienituloisuusaste. 71

16 14 12 14,6 14,8 14,7 14,9 14 14,3 1 8 6 Lasten pienituloisuusaste Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn alueella Lasten pienituloisuusaste koko maan alueella 4 2 21 211 212 Indikaattori 98. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella sekä koko maassa 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 14,3 14,8 16,3 14,8 11,7 211 14,5 14,6 16,3 15 12 212 13,9 14,1 15,6 14,1 11,2 Indikaattori 99. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella maakunnittain 72

25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 15,7 14,1 14 11,3 19 14,1 211 16 14,2 14,2 11,7 19,9 15,3 212 15,5 13,9 13,7 11,4 18,9 14,5 Indikaattori 1. Lasten pienituloisuusaste LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella sekä koko maan alueella -indikaattorit (indikaattorit 11 13) ilmaisevat ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 199 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot - tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. 73

35 3 % 25 2 15 1 29,329,5 29 29,3 28,929,2 29 29,3 Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien %-osuus kaikista lapsiasuntokunnista LSSAVIn alueella Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien %-osuus koko maassa 5 21 211 212 213 Indikaattori 11. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella sekä koko maan alueella 35 3 25 % 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 28,3 29,9 31,2 28,9 28,6 211 28,1 29,6 3,5 28,6 28,3 212 27,8 29,4 3,3 28,6 28,2 213 27,8 3 3,4 29 27,9 Indikaattori 12. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIN alueella maakunnittain 74

35 3 25 % 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 29,5 28,4 27,8 22,4 3,6 28,8 211 28,6 28,2 27,3 22,2 3,4 28,7 212 28,6 28,2 28,1 22,2 3,9 28,5 213 29,1 28,8 26,6 22,7 31,5 28,3 Indikaattori 13. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain 2.1.4 Huostaanotto ja turvakoti-toiminta Huostaanotonindikaattori (indikaattorit 14 16) ilmaisee huostassa viimeisimmän sijoitustiedon mukaan olleiden -17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole 75

täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, sekä tahdonvastaisesti huostaan otetut lapset. 1,2 % 1,8,6,4,2 1,1 1,1 1,1,9,9,9 Huostassa olleiden - 17- vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä viimeisimmän sijoitustiedon mukaan LSSAVIn alueella ostassa olleiden - 17-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä viimeisimmän sijoitustiedon mukaan koko maan alueella 21 211 212 Indikaattori 14. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn ja koko maan alueella 1,4 1,2 1 %,8,6,4,2 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21,7,6 1,1 1,1,5 211,7,7 1,1 1,1,5 212,7,6 1,2 1,1,5 Indikaattori 15. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn alueella maakunnittain 76

1,6 1,4 1,2 1 %,8,6,4,2 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 1,2,8 1,7 1,5,7 211 1,3,9 1,1,8 1,5,7 212 1,3,8 1,1,8 1,5,6 Indikaattori 16. Huostaan otettujen lasten ja nuorten prosentuaalinen osuus LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain Turvakoti-toiminnan indikaattori (indikaattorit 17 112) ilmaisee turvakodeissa vuoden aikana asuneiden lapsiasiakkaiden lukumäärää. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Mikäli vanhemman ominaisuudessa oleva henkilö on alle 18-vuotias, luetaan hänet aikuiseksi. Kukin henkilö luetaan asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tarpeista ja toiveista johtuen. 77

LKM LKM 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1749 1612 1598 1347 428 39 37 315 21 211 212 213 Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset LSSAVIn alueella Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset koko maan alueella Indikaattori 17. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn ja koko maan alueella 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 9 76 68 247 28 211 1 3 66 157 46 212 6 38 8 123 6 213 5 39 82 129 6 Indikaattori 18. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn alueella maakunnittain 78

LKM LKM 25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 4 76 25 17 211 49 28 122 38 212 41 35 77 46 213 6 35 3 1 86 41 Indikaattori 19. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain 35 3 25 2 3186 367 389 274 Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella 15 1 5 7 546 539 559 Kunnan kustantamien palveluiden kautta turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet koko maan alueella 21 211 212 213 Indikaattori 11. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn ja koko maan alueella 79

LKM LKM 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Etelä- Keski- Keski-Suomi Pirkanmaa 21 15 11 111 44 69 211 16 46 133 254 97 212 9 55 157 211 17 213 1 68 139 237 15 Indikaattori 111. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella maakunnittain 4 35 3 25 2 15 1 5 Jyväskylä Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Tampere Vaasa 21 64 11 34 47 211 12 43 197 82 212 85 51 132 86 213 12 62 7 2 166 7 Indikaattori 112. Turvakoti-palveluiden asiakkaina olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet LSSAVIn alueella keskuskaupungeittain 8

2.2 Lapset / Varhaisnuoret Lapsien hyvinvointia ja turvallisuutta tarkastellaan tässä selvityksessä kouluterveyskyselyn avulla. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 28 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin 2 nuorta. Viimeksi kysely tehtiin vuonna 213 ja seuraava kysely pidetään vuonna 215. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 214.) 2.2.1 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten elinolot ja sosiaaliset ongelmat Vuosina 28/29 kouluterveyskyselyn avulla selvitettiin niiden peruskoulun 8.-9. luokkalaisten prosenttiosuus, joiden Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, % (indikaattori 124). Ydinperheeksi tässä selvityksessä lasketaan perhe, jossa molemmat vanhemmat asuvat laps(i)ensa kanssa samassa taloudessa. Vuonna 213 samaa asiaa tarkasteltiin hieman eri valossa ja kouluterveyskyselyssä kysyttiin, keiden aikuisten kanssa nuori asuu. Kouluterveyskyselyn mukaan yhdessä molempien vanhempiensa kanssa asui suurin osa 8.-9. luokkalaisista oppilaista vuosina 21/211 ja 213. Indikaattori 113 yhdistää molemmat kysymykset ja osoittaa niiden opiskelijoiden prosenttiosuuden, jotka eivät asu yhdessä molempien vanhempien kanssa eli keiden perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe. 81

35 3 33 32 32 % 25 2 15 1 5 25 22 17 24 16 22 17 24 28/29 213 Indikaattori 113. Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, % Peruskoulun 8.-9. luokan oppilaiden suhteita heidän perheisiinsä voidaan tarkastella kouluterveyskyselyn Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % (indikaattori 114) -sekä Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % (indikaattori 115) - indikaattoreilla. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa kuvaava indikaattori 114 osoittaa tilannetta, jossa nuori kokee, että hän ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 82

16 % 14 12 1 8 6 4 2 1 9 9 9 9 9 9 8 8 14 13 11 12 1 1 1 8 8 28/29 21/211 213 Indikaattori 114. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % 45 % 4 35 3 25 2 15 1 5 4 39 38 36 37 34 32 32 32 42 4 39 39 39 35 35 32 33 28/29 21/211 213 Indikaattori 115. Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % Nuorten ystävyyssuhteita ja sosiaalisuutta mitataan Ei yhtään läheistä ystävää, % -indikaattorilla (indikaattori 116). Peruskoulun 8.-9. luokan oppilaista noin kymmenesosa kokee, ettei hänellä oli yhtäkään läheistä ystävää. 83

12 % 1 8 6 4 9 11 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 7 1 7 1 9 8 28/29 21/211 2 213 Indikaattori 116. Ei yhtään läheistä ystävää, % 2.2.2 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten elintavat ja ravitsemus Elintapojen ja ravitsemuksen indikaattorit mittaavat nuorten liikunnallista aktiivisuutta, lepoa sekä säännöllistä ja monipuolista ruokailua. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään tunnin viikossa, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka harrastavat hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa. Indikaattori 117 osoittaa, että alle puolet 8.-9. luokkalaisista harrastaa hengästyttävää liikuntaa viikoittain vähintään tunnin. 84

45 % 4 35 3 25 2 15 1 5 34 34 31 32 41 36 36 37 35 35 34 32 32 28/29 21/211 213 Indikaattori 117. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään tunnin viikossa, % Ruutuaika-indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka käyttävät opiskelupäivinä vähintään neljä tuntia television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin 3 % 25 2 15 22 22 21 23 22 23 24 26 19 22 23 24 1 5 21/211 213 Indikaattori 118. Ruutuaika. 85

Riittävä lepo jää monella nuorella puutteelliseksi. Tutkimusten mukaan nuoret tarvitsevat unta noin 8-1 tuntia yössä, jotta henkinen virkeys ja hyvinvointi olisi taattua ja, jotta fyysinen kasvu pysyisi normaalina (Terve koululainen 214). Vuosina 28/29 ja 21/211 selvitettiin peruskoulun LSSAVIn alueen 8.-9. luokkalaisten nukkumaanmeno aikaa ja yli viidennes kertoi menevänsä nukkumaan arkisin klo 23 tai myöhemmin (indikaattori 119). Kysymysasettelua muutettiin vuonna 213, jolloin tarkasteltiin sitä, kuinka moni nuorista kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 12). LSSAVIN toimialueen peruskoulun 8.-9. luokkalaisista nuorista alle puolet kertoi nukkuvansa yli kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 12). 35 % 3 25 2 15 1 5 27 26 26 25 26 28 29 31 26 26 28/29 21/211 Indikaattori 119. Prosenttiosuus nuorista, jotka menevät arkisin nukkumaan klo 23 tai myöhemmin 86

35 % 3 25 2 15 29 27 3 26 25 3 1 213 5 Indikaattori 12. Prosenttiosuus nuorista, jotka nukkuvat alle kahdeksan tuntia yössä. Lasten ja nuorten säännölliseen ruokavalioon kuuluu päivittäin nautittu aamiainen ja koululounas. Peruskoulun 8.-9. luokan oppilaiden säännöllistä ruokailua kuvaavat indikaattorit, jotka kertovat aamiaisensyöntitottumuksista (indikaattori 121) sekä koululounaansyömisestä (indikaattori 122). Aamiaistottumuksia kuvaava Syö aamiaisen joka arkiaamu, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka syövät aamiaisen jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana. Kouluruokailua taasen kuvaa Ei syö koululounasta päivittäin, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka eivät syö koululounasta jokaisena koulupäivän. 87

5 % 45 4 35 3 25 2 15 1 5 43 41 42 41 44 43 36 37 42 41 45 43 43 28/29 21/211 213 Indikaattori 121. Syö aamiaisen joka arkiaamu, % 4 % 35 3 25 2 34 33 3 29 28 26 25 25 27 29 34 34 15 1 5 21/211 213 Indikaattori 122. Ei syö koululounasta päivittäin, % 88

2.2.3 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten fyysinen ja henkinen terveys Nuorten fyysinen ja henkinen terveys -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten koetusta terveydentilasta (indikaattori 123), oireista ja ylipainosta sekä yleisestä mielialasta, masentuneisuudesta ja koulu-uupumuksesta. 25 % 2 15 1 18 16 16 16 16 15 16 15 15 21 21 18 19 19 17 17 16 16 28/29 21/211 5 213 Indikaattori 123. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai erittäin huonoksi, % Kouluterveyskysely selvittää myös nuorien terveydentilaan liittyvien yksittäisten oireiden prosenttiosuuksia. Niska- ja hartiakivusta lähes päivittäin kärsii noin kolmannes (indikaattori 124), päänsärystä lähes päivittäin kärsii niin ikään lähes kolmannes (indikaattori 125) ja väsymyksestä kärsii vajaa viidesosa (indikaattori 126) LSSAVIn alueen nuorista. 89

35 3 25 31 29 29 3 31 3 29 3 28 28 27 27 31 31 32 31 3 29 % 2 15 28/29 1 21/211 5 213 Indikaattori 124. Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana, %. 4 35 3 25 35 32 33 34 34 32 32 3 31 32 33 34 31 32 31 33 31 32 % 2 15 1 5 28/29 21/211 213 Indikaattori 125. Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana, %. 9

18 % 16 14 12 1 8 6 4 2 17 15 15 16 15 14 17 17 15 15 14 13 17 16 16 15 15 15 28/29 21/211 213 Indikaattori 126. Tuntee itsensä väsyneeksi lähes päivittäin, %. Vähintään kaksi oiretta lähes päivittäin -indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8.-9. luokkalaisten prosentuaalisenosuuden, jotka kokevat lähes päivittäin kahta seuraavista oireista: niska- tai hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, väsymys tai heikotus. % 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 18 18 18 17 17 17 17 17 15 19 17 16 18 18 18 19 17 17 28/29 21/211 213 Indikaattori 127. Vähintään kaksi oiretta lähes päivittäin. 91

Ylipainoisia, % -indikaattori kertoo niiden nuorten osuuden, joilla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Ylipainoisia peruskoulun 8.-9. luokkalaisista on alle viidesosa, prosentti osuus on tosin ollut noususuhdanteinen koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa viimeisen viiden vuoden aikana. 25 % 2 15 1 5 18 17 16 16 16 15 19 19 18 17 16 2 18 17 16 16 16 15 28/29 21/211 213 Indikaattori 128. Ylipainoisia, % Henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kuvaavat peruskoulun 8.-9. luokan oppilaiden henkistä jaksamista arjessa. Mielialakyselyn mukaan keskivaikea tai vaikea masennus, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on mielialakyselyn (R-BDI) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. R-BDI poistettiin kouluterveyskyselyn lomakkeesta vuonna 213, jolloin se korvattiin Tuntenut ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % -indikattoorilla, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on kahden viime viikon aikana ollut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tuntenut koulu-uupumusta, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat uupumusasteista väsymystä, kyynistä asennetta työhön ja opintojen merkityksen vähentymistä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta opiskelijana. 92

14 12 1 13 13 13 13 12 12 12 13 13 13 % 8 6 4 2 28/29 21/211 Indikaattori 129. Mielialakyselyn mukaan keskivaikea tai vaikea masennus, % 14 12 1 11 11 12 11 11 11 % 8 6 4 2 213 Indikaattori 13. Tuntenut ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana, % 93

% 16 14 12 1 8 6 4 2 14 13 12 14 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 12 12 12 11 28/29 21/211 213 Indikaattori 131. Tuntenut koulu-uupumusta, % 2.2.4 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten kouluolot Kouluolot-aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulussa viihtymisestä, kouluympäristöstä, koulun työilmapiiristä, koulukiusaamisesta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuudesta, opiskelutaidoista ja poissaoloista. Kouluolot-indikaattorit selvittävät peruskoulun 8.- 9. luokkalaisten yleisiä koulunkäyntiin liittyviä tuntemuksia. Peruskoululaiset viihtyvät koulussa pääsääntöisesti hyvin ja vuonna 29 vain pieni osuus peruskoulun 8.-9. luokkalaisista ilmoitti, ettei pidä yhtään koulunkäynnistä (indikaattori 132). Koulunkäynnin miellyttävyydestä kertoo myös lintsanneet ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana -indikaattori. Lintsaaminen on hieman vähentynyt koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa viimeisten vuosien aikana. 94

7 6 6 6 6 5 5 5 4 % 3 28/29 2 1 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Indikaattori 132. Ei pidä yhtään koulunkäynnistä, % 12 % 1 8 6 4 1 1 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 6 28/29 21/211 2 213 Indikaattori 133. Lintsanneet ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana, % Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa -indikaattori on muodostettu kolmesta opettajien ja oppilaiden/opiskelijoiden vuorovaikutusta kuvaavasta tekijästä: mielipiteiden ilmaisuun 95

rohkaiseminen, mielipiteiden huomioiminen koulutyön/opiskelun kehittämisessä ja kiinnostus oppilaiden/opiskelijoiden kuulumisista. 35 % 3 25 2 15 31 3 25 29 29 29 27 26 23 27 25 21 32 3 3 29 26 24 28/29 1 21/211 5 213 Indikaattori 134. Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % Indikaattori 134 osoittaakin, että opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus on parantunut viimeisten vuosien aikana koko LSSAVIn alueella sekä koko maassa. Vaikka vuorovaikutus on parantunut, koko maan tasolla yli puolet oppilaista kokee kuitenkin vieläkin, että opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista (indikaattori 135). Kouluterveyskyselyn mukaan oppilaat eivät myöskään koe, että opettajat rohkaisevat mielipiteenilmaisuun (indikaattori 136). 96

7 6 5 63 62 56 % 4 3 Koko maa 2 1 28/29 21/211 213 Indikaattori 135. Kokee, että opettajia ei kiinnosta oppilaiden kuulumiset, % 5 45 % 4 35 3 25 2 15 1 5 44 43 28/29 21/211 213 37 Koko maa Indikaattori 136. Kokee, että opettajat eivät rohkaise mielipiteenilmaisuun oppitunneilla, %. Myös vaikuttaminen koulun asioihin koettiin haasteelliseksi, sillä lähes puolet 8.-9. luokkalaisista ilmoitti, ettei tiedä, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin (indikaattori 137). 97

6 % 5 4 3 2 46 42 43 39 47 42 51 5 46 48 47 47 43 28/29 21/211 1 213 Indikaattori 137. Ei tiedä, miten voi vaikuttaa koulun asioihin, %. Koulunkäynnin haasteellisuutta voidaan ilmaista Vaikeuksia opiskelussa -sekä Kokee koulutyöhön liittyvän työmäärä liian suureksi, % -indikaattoreilla (indikaattorit 138 ja 139). Vaikeuksia opiskelussa -indikaattori on muodostettu seitsemästä tekijästä: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen sekä opetuksen seuraaminen. Noin kolmannes peruskoulun 8.-9. luokkalaisista kokee, että heillä on vaikeuksia opiskelussa. Koulutehtävien työmäärän liiaksi kokee hieman isompi joukko oppilaita, muuta näiden oppilaiden prosentuaalinen osuus on laskenut lähes koko alueella viimeisten vuosien aikana. 98

4 35 3 25 35 34 33 34 32 31 3 3 31 34 35 34 34 33 33 33 33 34 % 2 15 1 5 28/29 21/211 213 Indikaattori 138. Vaikeuksia opiskelussa 45 4 35 3 4 39 38 38 37 37 37 35 36 4 39 39 38 39 4 39 37 34 % 25 2 15 1 5 28/29 21/211 213 Indikaattori 139. Kokee koulutyöhön liittyvän työmäärä liian suureksi, %. Koulun työilmapiirissä ongelmia havaitsee vajaa kolmannes peruskoulun 8.-9. luokkalaisista (indikaattori 14). Kokee, että koulun työilmapiirissä on ongelmia, % -indikaattori on muodostettu yhdeksästä työilmapiiriin vaikuttavasta tekijästä: opettajien odotukset ja oikeudenmukaisuus, toimeen tuleminen oppilaiden/opiskelijoiden ja opettajien kanssa, työskentely ryhmissä, 99

työympäristön rauhattomuus, kiireisyys, luokan/ryhmän työrauha sekä oppilaiden/opiskelijoiden viihtyminen yhdessä. 35 % 3 25 2 15 1 5 28 28 28 26 27 26 26 26 26 31 29 28 29 29 29 28 26 23 28/29 21/211 213 Indikaattori 14. Kokee, että koulun työilmapiirissä on ongelmia, %. Kokee koulun fyysiset olot puutteellisiksi, % -indikaattori ilmaisee niitä oppilaita, jotka kokevat koulunsa fyysiset olot puutteellisiksi. Indikaattori on muodostettu seuraavista työskentelyä haittaavista tekijöistä: opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. 7 % 6 5 4 3 2 1 55 57 57 58 54 54 5 52 52 5 5 51 63 61 54 55 57 54 28/29 21/211 213 Indikaattori 141. Kokee koulun fyysiset olot puutteellisiksi, % 1

2.2.5 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten oppilashuolto Oppilashuollon -aihealue selvittää kouluterveyskyselyn tuloksia peruskoulun 8.-9. luokkalaisten kokemuksista oppilashuollosta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja avun saamisesta. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun tarvetta -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka saavat harvoin tai ei juuri koskaan apua koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin koulusta/oppilaitoksesta tai kotoa. Tällaisia oppilaita on vastaajista noin kymmenesosa. 12 % 1 8 6 4 1 1 9 9 9 9 9 9 7 1 9 8 11 11 9 9 1 8 28/29 21/211 2 213 Indikaattori 142. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun tarvetta, % Kouluterveydenhuoltoa mitataan avunhakemisen ja hoitoon pääsyn -indikaattoreilla. On hakenut apua masennukseen ammattiauttajalta, % -indikaattori osoittaa niiden peruskoulun 8.-9. luokkalaisten prosentuaalisen osuuden, jotka ovat hakeneet joskus apua ammattiauttajalta masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia (indikaattori 143). Indikaattorit 144 147 ilmaisevat oppilaiden kokemuksia siitä, kuinka helposti koulukuraattorin (indikaattori 144), kouluterveydenhoitajan (indikaattori 145), koululääkärin (indikaattori 146) ja koulupsykologin (indikaattori 147) vastaanotoille pääsee. 11

% 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 17 18 17 17 15 17 18 28/29 213 Indikaattori 143. On hakenut apua masennukseen ammattiauttajalta, %. 35 % 3 25 2 15 1 2 18 28 28 2 17 14 15 22 17 29 24 2 28/29 21/211 5 213 Indikaattori 144. Kokee koulukuraattorille pääsyn vaikeaksi, %. 12

16 % 14 12 1 8 6 4 2 14 14 14 14 14 11 12 14 11 13 9 9 15 15 11 14 14 13 28/29 21/211 213 Indikaattori 145. Kokee kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi, %. 6 % 5 4 3 2 1 4 39 41 41 36 36 32 34 34 33 33 35 53 46 43 44 38 37 28/29 21/211 213 Indikaattori 146. Kokee koululääkärille pääsyn vaikeaksi, %. 13

7 6 5 6 56 % 4 3 42 37 37 35 46 44 44 4 45 45 4 28/29 2 21/211 1 213 Indikaattori 147. Kokee koulupsykologille pääsyn vaikeaksi, %. Peruskoulun 8.-9. luokan oppilaat kokevat koulukuraattorille ja kouluterveydenhoitajalle pääsyn verrattain helpoksi. Huomattavasti hankalammaksi koettiin pääseminen koululääkärille tai koulupsykologille. Luku on kuitenkin viime vuosina laskenut, ja hieman harvempi oppilas kokee vaikeaksi päästä tapaamaan koululääkäriä tai koulupsykologia. 2.2.6 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten keskuudessa esiintyvä väkivalta ja tapaturmat Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten väkivalta ja tapaturmat -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulutapaturmista sekä nuorten koulussa ja vapaa-aikana kokemasta häirinnästä ja väkivallasta. Koulukiusattuna noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana, % -indikaattori kuvaa tilannetta, jossa oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa/oppilaitoksessa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. 14

12 % 1 8 6 4 9 1 8 8 8 8 8 7 7 7 6 6 8 8 8 8 7 7 28/29 21/211 2 213 Indikaattori 148. Koulukiusattuna noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana, %. Fyysistä uhkaa on kokenut peruskoulun 8.-9. luokan oppilasta huomattavasti suurempi osuus. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % -indikaattori ilmaisee niiden oppilaiden prosenttiosuuden, jotka ovat kokeneet fyysistä uhkaa vuoden aikana. Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: nuorelta on varastettu tai yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä on uhattu vahingoittaa tai hänen kimppuunsa on käyty fyysisesti vuoden aikana. 25 % 2 15 1 2 19 19 19 19 18 2 17 17 22 16 15 19 17 17 2 2 19 28/29 5 21/211 213 Indikaattori 149. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, %. 15

Kokenut seksuaalista väkivaltaa -indikaattori ilmaisee niiden oppilaiden prosenttiosuuden, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti (indikaattori 15). Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen intiimi koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen, maksun tarjoaminen seksistä. 16 14 12 1 14 13 14 14 14 13 13 13 12 13 14 % 8 6 4 2 21/211 213 Indikaattori 15. Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, % Terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaativia tapaturmia koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana kuvaa indikaattori 151 Lukuvuoden aikana sattunut tapaturma koulussa/ koulumatkalla, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä, %. 16

3 % 25 2 15 1 5 24 23 23 23 24 23 24 25 23 21 22 23 22 21 21 23 24 23 28/29 21/211 213 Indikaattori 151. Lukuvuoden aikana sattunut tapaturma koulussa/ koulumatkalla, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä, %. 2.2.7 Peruskoulun 8.-9. luokkalaisten päihteiden käyttö ja riippuvuudet Päihteet ja riippuvuudet peruskoulun 8.-9. luokkalaisilla -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten tupakoinnista (indikaattori 152), alkoholinkäytöstä (indikaattori 153) sekä huumekokeiluista (indikaattori 154). 16 14 12 1 15 15 14 14 14 14 14 13 12 13 12 15 15 15 14 14 13 % 8 6 4 2 9 28/29 21/211 213 Indikaattori 152. Tupakoi päivittäin, % 17

2 % 18 16 14 12 1 8 6 4 2 16 15 15 13 11 11 19 19 14 16 15 13 14 14 9 17 15 12 28/29 21/211 213 Indikaattori 153. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8 9 6 6 7 8 4 5 6 5 5 5 5 4 3 6 8 9 28/29 21/211 213 Indikaattori 154. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 18

3 NUORTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Tässä katsauksessa nuoriksi lasketaan kaikki alle 26-vuotiaat. Suurimmassa osassa tämän luvun tilastoista nuoruus alkaa ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosikurssista (noin 16 vuotta) ja päättyy 25 ikävuoteen. Poikkeuksena toimii osa luvun 3.6 poliisin tilastoista, joissa nuoriksi on laskettu 15-vuotiaatkin. 3.1 Ammatillisen oppilaitoksen ja lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluterveyskyselyn tuloksia Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 28 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin 2 nuorta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 214.) 3.1.1 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elinolot ja sosiaaliset ongelmat Vuosina 28/29 kouluterveyskyselyn avulla selvitettiin niiden lukio- ja ammattikouluopiskelijoiden prosenttiosuus kaikista lukio- ja ammattikouluopiskelijoista, kenen Perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe, %. Ydinperheeksi tässä selvityksessä lasketaan perhe, jossa molemmat vanhemmat asuvat laps(i)ensa kanssa samassa taloudessa. Vuonna 213 samaa asiaa tarkasteltiin hieman eri valossa ja kouluterveyskyselyssä kysyttiin, keiden aikuisten kanssa nuori asuu. Kyselyn mukaan yhdessä molempien vanhempiensa kanssa asui ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista vuonna 213 5 prosenttia kyselyyn vastanneista. Saman ikäisistä lukio-opiskelijoista molempien vanhempien kanssa yhdessä asui 7 prosenttia. Indikaattori 167 yhdistää molemmat kysymykset ja osoittaa niiden opiskelijoiden prosenttiosuuden, jotka eivät asu yhdessä molempien vanhempien kanssa eli keiden perherakenne on jokin muu kuin ydinperhe. 19

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 6 5 4 3 2 1 52 5 5 46 42 35 3 31 29 29 3 26 24 24 24 22 2 18 19 13 13 12 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 213 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 155. Perherakenne muu kuin ydinperhe, % Lukion ja ammattikoulun 1.-2. vuosikurssin opiskelijoiden suhteita heidän perheisiin voidaan tarkastella kouluterveyskyselyn Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % -sekä vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % -indikaattoreilla. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % -indikaattori osoittaa tilannetta, jossa nuori kokee, että hän ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. 14 12 1 8 6 4 2 1 8 7 7 6 6 12 9 9 9 8 8 7 7 7 1 1 1 9 9 9 8 8 8 9 7 6 6 5 5 11 9 8 8 8 7 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 156. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa, % 11

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 6 5 4 3 2 1 52 46 47 48 43 44 46 47 48 45 43 45 34 36 37 34 34 35 31 48 5 31 49 49 31 313 31 48 47 31 32 33 35 3 32 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/211 213 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 157. Vanhemmat eivät aina tiedä nuoren viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % Nuorten ystävyyssuhteita ja sosiaalisuutta mitataan ei yhtään läheistä ystävää, % -indikaattorilla. Toisen asteen koulun 1.-2. vuosikurssin opiskelijoista alle kymmenesosa kokee, ettei hänellä oli yhtäkään läheistä ystävää. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 9 9 9 9 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 7 8 8 8 8 8 8 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 6 6 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 158. Ei yhtään läheistä ystävää, % 111

3.1.2 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden elintavat ja ravitsemus Nuorten elintavat ja ravitsemus -aihealueisiin on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten vapaa-ajan liikunnasta, ruutuajan käytöstä, nukkumisesta sekä ruokailutottumuksista ja kokemuksista kouluruokailusta. Harrastaa vähintään tunnin hengästyttävää liikuntaa viikossa, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka harrastavat hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajalla tavallisesti korkeintaan tunnin viikossa. 6 5 4 3 2 35 32 32 27 28 52 49 46 47 47 34 31 29 27 27 49 5 5 46 45 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 1 Keski- Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 21/211 213 Indikaattori 159. Harrastaa vähintään tunnin hengästyttävää liikuntaa viikossa, %. Ruutuaika, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka käyttävät opiskelupäivinä vähintään neljä tuntia television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin. 112

35 3 25 2 15 1 25 2 19 19 2 17 31 31 32 32 3 25 29 2 21 22 22 19 31 29 27 27 27 24 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- 5 Koko maa Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Indikaattori 16. Ruutuaika, % 21/211 213 Toisen asteen 1.-2. vuosikurssin opiskelijoiden nukkumista selvitettiin vuosina 28/29 ja 21/211 selvittämällä niiden nuorten prosenttiosuuden, jotka menevät nukkumaan koulupäivinä/opiskelupäivinä tavallisesti noin kello 23 jälkeen (indikaattori 161). Kysymystä muutettiin vuonna 213, jolloin tarkasteltiin sitä, kuinka moni nuorista kertoo nukkuvansa arkisin alle kahdeksan tuntia yössä (indikaattori 162). 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 45 41 39 39 4 4 37 38 38 36 36 37 34 35 35 36 33 31 31 28 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/211 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Indikaattori 161. Menee tavallisesti arkisin nukkumaan kello 23 jälkeen, %. 113

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 6 5 4 3 38 48 42 43 4 39 37 31 46 5 47 47 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 2 1 Keski- Koko maa Lukio Ammattikoulu 213 Indikaattori 162. Nukkuu alle 8 tuntia yössä, % Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden aamiaistottumuksia kuvaa Ei syö aamiaista jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka eivät syö aamupalaa jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana. Kokemuksia ja suhtautumista kouluruokailuun taasen kuvaa Ei syö koululounasta päivittäin, % -indikaattori, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka eivät syö koululounasta jokaisena koulupäivänä/opiskelupäivänä. 6 5 4 3 2 1 35 55 34 35 31 31 32 27 55 55 55 48 54 45 31 3 29 28 3132 55 55 55 46 52 47 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 163. Ei syö aamiaista jokaisena aamuna opiskeluviikon aikana, %. 114

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 35 3 25 2 15 1 5 32 29 29 29 3 31 29 29 28 26 26 26 24 24 24 22 22 22 2 21 18 17 18 16 Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 21/211 213 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa Indikaattori 164. Ei syö koululounasta päivittäin, % 3.1.3 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden fyysinen ja henkinen terveys Nuorten fyysinen ja henkinen terveys -aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset nuorten koetusta terveydentilasta (indikaattori 165), oireista ja ylipainosta sekä yleisestä mielialasta, masentuneisuudesta ja koulu-uupumuksesta. 3 25 2 15 1 5 21 21 16 16 17 17 19 23 22 17 24 25 26 22 2 21 21 22 19 19 2 17 16 16 14 2 2 14 23 19 16 19 15 21 14 2 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 165. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai erittäin huonoksi. 115

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Kouluterveyskyselyn mukaan niska- ja hartiakivusta lähes päivittäin kärsii yli kolmannes (indikaattori 166), päänsärystä lähes päivittäin kärsii niin ikään lähes kolmannes (indikaattori 167) ja väsymyksestä (indikaattori 168) kärsii reilu kymmenesosa LSSAVIn alueen nuorista. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 4 38 38 39 39 35 36 37 34 35 35 33 35 35 38 38 31 34 32 35 15 15 12 12 37 38 35 35 33 3 34 36 32 28 14 11 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 166. Vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana, %. 4 35 3 25 2 15 1 5 26 27 28 3 25 34 32 31 32 33 27 28 25 26 26 31 32 32 32 32 3 25 24 26 26 35 33 32 36 32 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- 28/29 21/211 213 Indikaattori 167. Vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana, %. 116

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 14 14 14 14 14 14 14 13 12 12 12 12 12 11 11 14 15 15 14 15 12 13 13 14 13 14 14 14 12 13 17 16 14 18 15 16 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 168. Väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana lähes päivittäin, %. Vähintään kaksi oiretta päivittäin -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat lähes päivittäin kahta seuraavista oireista: niska- tai hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, väsymys tai heikotus. 25 2 15 1 5 2 19 18 17 17 17 16 15 18 16 16 14 19 19 19 16 15 15 15 15 15 14 14 18 12 16 17 17 14 14 2 21 2 18 18 2 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 169. Vähintään kaksi oiretta päivittäin, %. 117

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Ylipainoisia, % -indikaattori kertoo niiden nuorten osuuden, joilla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. 3 25 2 15 1 5 17 16 13 13 13 13 26 24 25 22 22 21 18 14 15 15 13 14 23 2 21 22 2 21 18 15 16 14 15 15 22 21 27 21 21 19 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 17. Ylipainoisia, %. Henkisen hyvinvoinnin indikaattorit kuvaavat toisen asteen koulun 1.-2. vuosikurssin opiskelijoiden henkistä jaksamista arjessa. Tuntee masentuneisuutta, % -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on mielialakyselyn (R-BDI) mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. R- BDI poistettiin kouluterveyskyselyn lomakkeesta vuonna 213, jolloin se korvattiin Tuntee ahdistuneisuutta -indikaattorilla, joka ilmaisee niiden nuorten osuuden, joilla on kahden viime viikon aikana ollut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tuntee koulu-uupumusta -indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka kokevat uupumusasteista väsymystä, kyynistä asennetta työhön ja opintojen merkityksen vähentymistä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta opiskelijana. 118

14 12 1 8 6 12 12 1 1 1 1 1 1 12 12 12 11 11 1 9 9 9 9 9 11 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- 4 2 Keski- Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 28/29 21/211 Indikaattori 171. Tuntee masentuneisuutta, % 14 12 1 8 1 9 1 13 12 12 12 12 12 9 12 Pirkanmaa Keski-Suomi 6 7 Etelä- 4 2 Keski- Koko maa Lukio Ammattikoulu 213 Indikaattori 172. Tuntee ahdistuneisuutta, % 119

Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu Lukio Ammattikoulu 18 16 14 12 1 8 6 4 2 14 12 12 1 14 1 11 11 11 9 8 7 6 6 9 1 1 6 7 7 6 7 5 5 11 11 11 1 17 1 8 8 8 8 8 8 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä- Keski- Koko maa 28/29 21/211 213 Indikaattori 173. Tuntee koulu-uupumusta, % 3.1.4 Toisen asteen koulun 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijoiden kouluolot Kouluolot-aihealueeseen on koottu kouluterveyskyselyn tulokset koulussa viihtymisestä, kouluympäristöstä, koulun työilmapiiristä, koulukiusaamisesta sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuudesta, opiskelutaidoista ja poissaoloista. Toisen asteen koulun 1.-2. vuosikurssin opiskelijat viihtyvät pääsääntöisesti hyvin koulussa. Tämä ilmenee kouluterveyskyselyn Ei pidä yhtään koulunkäynnistä, % -ja Lintsannut ainakin kaksi kokonaista päivää lukukauden aikana, % - indikaattoreista. 12