Ympäristölupahakemus Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille, Helsinki

Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2016/1 Dnro ESAVI/110/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2016 ASIA Ympäristölupahakemus Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille, Helsinki LUVAN HAKIJA Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (aiemmin Puolustusvoimat, Kaartin Jääkärirykmentti) PL 69 33541 TAMPERE Toiminnanharjoittaja on Puolustusvoimat / Kaartin jääkärirykmentti. Maavoimien alaisuuteen kuuluva Kaartin jääkärirykmentti on sotilaskoulutusta antava joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa rakennetun alueen taisteluun erikoistuneita joukkoja pääkaupungin suojaksi. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain vähän alle 2 000. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä, virka-avun antamisesta muille viranomaisille ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Raskaiden aseiden (kaliiperi 20 mm) ammuntojen ja räjäytysten (räjähdysainetta 60 g) alueet sijaitsevat Helsingin kaupungin Itä-Helsingin saaristossa Santahaminan saarella kiinteistöllä 91-425-4-1 ja Metsähallituksen omistamalla määräalalla 91-425-4-1M (Haapasaari ja sen ympäristö). Raskaiden aseiden toimintaan eivät kuulu pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammunnat ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammunnat, joita suoritetaan Santahaminassa ampumaratojen ulkopuolisilla alueilla. Santahaminan maa-aluetta, rakenteita ja rakennuksia hallinnoi valtioomistajan edustajana Senaatti-kiinteistöt ja ympäröivää merialuetta Metsähallitus. Puolustusvoimilla ei Santahaminassa ole omistuksessaan rakennuksia tai maa-alueita. Kaartin jääkärirykmentillä on Santahaminan alueella sijaitsevien rakennusten ja maa-alueiden käyttöoikeus erillisissä vuokrasopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Etelä- ja Itä- Suomen joukko-osastot sekä Rajavartiolaitoksen ja Poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja ruokahuollosta vastaava Leijona Catering Oy. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Uudenmaan yksikkö. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia. 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 30.4.2014. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 :n 2 momentin kohta 3) Uudenmaan ELY-keskuksen päätös UUDELY/736/07.00/2010 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus (169/2001) 5 :n 2 momentti TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Toiminnalla ei ole sijoituspaikkalupaa eikä ympäristönsuojelulain tai ympäristölupamenettelylain (735/1991) mukaista ympäristölupaa. MUUT PÄÄTÖKSET Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 84 :n mukaisella päätöksellä UUDELY/736/07.00/2010, 20.12.2010 määrännyt raskaiden aseiden käyttöön liittyen, että 1) Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä- Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 31.12.2011. 3) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että lukuun ottamatta joukkotuotantosuunnitelman mukaista puolustusvoimien omaa toimintaa

sinkoja, kranaatinheittimiä tai muita raskaita aseita ei saa käyttää Santahaminassa - sunnuntaisin ja arkipyhinä - lauantaisin ennen klo 8 ja klo 16 jälkeen. 4) Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kirjaa Santahaminassa kuukausittain ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Kirjanpito on pyydettäessä annettava valvontaviranomaiselle. Lisäksi päätöksen määräyksessä 2 on rajoitettu ulkopuolisten käyttäjien ampumatoimintaa Santahaminan ampumaradoilla. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 11/0227/1, 6.9.2011 kumonnut määräykset 2 ja 3 ja muuttanut määräyksen 1 kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): 1. Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille (poistettu tekstiä) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä- Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 30.4.2012. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään taltionumero 3259, 16.10.2013 kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin sillä on muutettu Uudenmaan ELY-keskuksen päätökseen sisältynyttä määräystä 1. ELY-keskuksen päätös saatetaan voimaan määräyksen 1 osalta seuraavasti muutettuna: 1. Kaartin jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä- Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 30.4.2014. 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Santahaminan saari sijaitsee Helsingin keskustan kaakkoispuolella, Laajasalon saaren eteläpuolella. Matkaa saaren ampuma-alueelta on Helsingin keskustaan noin seitsemän (7) kilometriä. Saaren pohjoispuolella ovat Jollaksen ja Laajasalon kaupunginosat. Itäpuolella sijaitsee Villingin saari ja länsipuolella Kuninkaansaari, Vartiosaari sekä Suomenlinna. Santahaminassa raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset suoritetaan Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella, joka on Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmassa erotettu saaren rakennetusta alueesta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Rakennetulla alueella sijaitsevat varuskuntaan kuuluvat kasarmit ja muut rakennukset. Saaren kaakkoispuolella sijaitsevat Haapasaaret.

4 Ympäristön tila ja laatu Santahaminan saaren pinta-ala on noin 400 hehtaaria, pituus eteläpohjoissuunnassa noin 2,6 km ja itä-länsisuunnassa noin 3,3 km. Maalialueena toimivien Haapasaarten pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Santahaminan etelä- ja itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo- ja avomerivyöhykkeeseen, kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Rakennetut alueet painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen ihmisen toiminnan muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on Helsingin edustan suurimpia saaria. Saari koostuu laajoista hietikkoalueista, niitä ympäröivistä kalliometsistä sekä lammista ja luonnontilaisista korpi- ja lehtoalueista. Saari on valtaosaltaan kuivaa hiekka- tai kalliopohjaista kangasmaastoa. Santahaminan metsät ovat vanhoja, yli puolet saaren maapinta-alasta on keski-iältään yli satavuotista männikköä ja kuusikkoa. Saaren kasvillisuus pitää sisällään runsaasti Helsingissä ja sen saaristossa harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. Santahamina on osana Suomenlahden rannikkoa useiden lepakkolajien tärkeä elinympäristö. Lisäksi saarella on havaittu yli 1100 perhoslajia, joista uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on yli 70. Luonnonympäristö ja arvokkaat luontokohteet Santahaminassa ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat noin 6,5 kilometrin päässä sijaitsevat Vanhankaupunginlahden lintuvesi sekä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet. Santahaminan saaren merkittävimmät luontoarvot on esitetty kuvassa 1 (hakemuksen kuva 6.1. ja taulukokko 6.1). Luontokohteet on esitetty kaksitasoisesti siten, että arvokkaina aluekokonaisuuksina rajatut alueet (A-G) pitävät useimmissa tapauksissa sisällään useita erityisen arvokkaita luontokohteita (1-16). Erityisen arvokkaissa luontokohteissa esiintyy uhanalaista, harvinaista tai erityisen monipuolista lajistoa tai ne edustavat poikkeuksellisen luonnontilaisia, edustavia tai harvinaisia luontotyyppejä. Puolustusvoimien toiminta ja liikkumisrajoitukset ovat edesauttaneet luontoarvojen syntymistä ja säilymistä alueella. Raskaiden aseiden ampumapaikat sijoittuvat Santahaminan itäosiin. Alueeseen kuuluvat Suurlahden alue, Haapasaaret, Kissalammen ympäristö sekä pohjoisosassa Kissalammenniemen ja Leipurinniemen sekä eteläosassa Itäniemen kallioiset metsät. Lisäksi pohjoisosassa Hämylänniemessä on lehtoa sekä tärkeä lepakoiden pesimä- ja ruokailualue. Suurlahden loiva rantavyöhyke (kohde 11) on saaren merkittävin kosteikkoalue ja luontoarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Ammunnat ja maastopalot pitävät aluetta osittain avoimena. Laakeilla hiekkapohjaisilla rannoilla vallitsevat merenrantaniityt, joiden edustan matalikolla sini- ja merikaisla muodostavat näyttäviä kasvustoja. Länsiosassa kohde jatkuu saa-

ren keskustaan päin ulokkeena, jonka sisäosia vallitsevat tervaleppäluhdat, -korvet ja -lehdot. Useat metsäkuvioista ovat lahopuustoisia. Taisteluampuma-alueen kupeessa on rehevä lammikko, jossa kasvaa Helsingissä äärimmäisen uhanalaista varstasaraa. Maalialueen ulkopuolelle jäävällä Rivieraksi kutsutulla niityllä pesivät mm. tylli ja punajalkaviklo ja alue on myös tärkeä paahteisten ympäristöjen hyönteisille. Suurlahdella sijaitsevilla Haapasaarilla (kohde 10) pesii lokkeja ja vesilintuja. Kissalampi (kohde 12) on hyvin matala kluuvityyppinen lampi, jonka matala hiekkakannas erottaa merestä. Lammen ympärillä on monipuolisesti luhtakasvillisuutta ja kaakkoispuolella lehtoa. Lammesta työntyy kohti länsilounasta pitkä ja kapea luhta- ja niittykasvillisuuskieleke, jonka pohjoisreunalla on ruohoista tervaleppäkorpea. Lampi ja sen rehevät ja lahopuustoiset rantametsät ovat linnustoltaan arvokkaita; lammen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku ja ristisorsa. Kissalampi on myös tärkeä matelija- ja sudenkorentoalue ja rantametsineen merkittävä pesimä- ja ruokailupaikka lepakoille. Kissalammenniemi (kohde 13) koostuu luonnontilaisesta hiekkarannasta sekä länsiosan lehdosta. Rinteen yläosassa on pieni, luonnontilainen lähde. Alueella esiintyy Helsingissä huomionarvoista kasvilajistoa. Itäniemen länsiosassa (kohde 14) on runsaslahopuustoisia metsäkuvioita. Rannassa ja rinteessä on lehtoa. Vanhan kalliometsän alueella on laajoja jäkälikköjä. Alue on myös linnustoltaan arvokas ja siellä tavataan lepakoita. 5 Kuva 1. Santahaminan saaren arvokkaat luontokohteet ja alueet

6 Maaperä Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Santahaminan kallioperän pääkivilajit ovat gneissi, amfiboliitti sekä graniitti. Kallioiden pääkivilaji on kiillegneissi. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke ja saaren pohjoisosasta löytyy hiukan kalkkikiviä sisältävä, Hevossalmen kautta Laajasaloon kulkeva vyöhyke. Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia esiintyy paikoin ohuena kerroksena kalliopaljastumien ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Pohjavesi Santahaminan saarella sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu I-luokan pohjavesialue (nro 0109103). Pohjavesialue on saaren luoteis- ja keskiosissa ja se kattaa saaren pinta-alasta noin 28 %. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,13 km 2 ja varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,85 km 2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 400 m 3 /d. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee Santahaminan pohjavedenottamo, joka on toiminut saaren vedenottamona vuosina 1959 2007. Nykyisin ottamo toimii Helsingin kaupungin varavedenottamona. Santahaminan pohjavesialue on pääosin kallioharjanteiden rajaamaa, topografialtaan tasaista aluetta, joka nousee 5-10 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maa-aines on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa sekä pintaosista usein myös silttistä hiekkaa. Syvemmällä tavataan karkeampaa hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuudet ovat yli 15 metriä. Alueella esiintyy kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Pohjavesialue on suhteellisen pienialainen ja hyvin vettä johtavia maakerroksia käsittävä muodostuma. Pohjaveden virtausta ohjaavat kalliokynnykset ja osa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu mereen. Santahaminan pohjavesi on laadultaan hapanta ja sisältää runsaasti vapaata hiilihappoa. Alkaliteetti on korkeahko ja kovuus hieman suurempi kuin pohjavesillä yleensä. Vesi on väriltään kellertävää johtuen korkeasta rautapitoisuudesta. Humusta on selvästi enemmän kuin pohjavesissä yleensä. Huolimatta meren läheisyydestä ei kloridipitoisuuksissa ole havaittu meriveden suotautumista indikoivia muutoksia. Yleisesti ottaen vesi on talousvedeksi kelpaavaa, kun syövyttävät ominaisuudet poistetaan ilmastuksen ja alkaloinnin avulla ja rauta ja mangaani saostamalla. Pohjavedenpinnan taso maanpintaan nähden vaihtelee saaren eri alueilla noin metristä kymmeneen metriin. Pohjavedenpinnan tasossa ei ole tapahtunut seurantavuosina 2007 2013 merkittäviä muutoksia.

Santahaminan alueelle on asennettu yhteensä 12 pohjaveden seurantaputkea. Pohjaveden laatua tarkkaillaan Santahaminan jakeluaseman ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa pohjavesiputkesta X023, kerran vuodessa havaintoputkista X016, X018 ja X019 sekä vedenottamolta (X021). Lisäksi pienoiskivääriradan alueella on pohjavesiputki X014 ja ampuma- ja harjoitusalueen Kupu-tukikohdan alueella pohjavesiputki X015. Pohjaveden pinnantaso on putkessa X015 noin 0,7 metriä maanpinnasta. Pintavedet ja merivesi Alueen kaavoitustilanne Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue rajautuu osin mereen. Saari on yhteydessä mantereeseen Hevossalmen sillan kautta. Alueella on alun perin biologiseksi jätevedenpuhdistamoksi rakennettu Likolampi, joka sijaitsee ampuma- ja harjoitusalueen lounaiskulmassa. Lisäksi Santahaminan saarella on Kissalampi, joka sijaitsee varsinaisen ampuma-alueen koilliskulmassa. Molemmat lammet sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Asutus ja häiriintyvät kohteet Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta lähimpänä ovat Puolustushallinnon henkilöstön asuintalot, jotka sijaitsevat noin 600 metrin päässä lähimmistä raskaiden aseiden ampumapaikoista. Saarella asuu noin 350 asukasta. Santahaminan pohjoispuolella on Laajasalon saari, jonka eteläosassa sijaitsevat Jollaksen ja Hevossalmen alueet ovat lähimmät saaren ulkopuoliset asutusalueet. Hevossalmen lähimmät asuintalot ovat ampuma- ja harjoitusalueesta noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Laajasalon asukasmäärä on noin 16 500 ja asukasmäärän on uuden Kruunuvuorenrannan asutusalueen myötä ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 28 000 asukkaaseen. Santahaminan alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 2006. Muita alueella voimassa olevia, vahvistettuja maakuntakaavoja ovat Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava. Santahaminan alue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Merkinnällä alue on varattu puolustusvoimien käyttöön ja sillä on osoitettu sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnoista johtuvat melualueet, joilla melutaso (LAeq, 7 22) on yli 55 db. Melualue ulottuu osittain Laajasalon eteläosiin. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Kaavasta on valitettu. 7

Vireillä olevat kaavat Santahaminan alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut voimaan 19.1.2007. Helsingin yleiskaavassa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on kaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot (Haapasaaret, Jänissaari, Pitkäsaari ja Punaluoto) on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi (A), joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois. Santahaminassa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Helsingin uuden yleiskaavan kaavaehdotuksessa 6.10.2015 Santahaminan saari on merkitty puolustusvoimien käytössä olevaksi alueeksi, joka osoitetaan asumisen, kaupan, julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön, jos alueella oleva toiminta siirtyy alueelta pois. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot (Haapasaaret, Jänissaari, Pitkäsaari ja Punaluoto) on kaavaehdotuksessa osoitettu virkistys- ja viheralueeksi, joita kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto-, ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Yleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 27.11.2015 29.1.2016. 8 Ampuma-alue rajautuu Helsingin Itäisen saariston alueeseen, jossa on vireillä asemakaava. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 5.12.2014 12.1.2015. Luonnoksen mukaan alueen saarille mm Villingin saarelle lisättäisiin vapaa ajan asumista. Suunnittelualueeseen kuuluu 30 Helsingin itäisen saariston saarta ja saman verran asumattomia luotoja sekä näitä ympäröivät vesialueet. Alueelle suunnitellaan virkistystä, lomailua, veneilyä ja matkailua palvelevia alueita, loma- ja muuta pienimuotoista asumista ja työntekoa, luonnonsuojelualueita ym. pääasiassa Helsingin yleiskaava 2002:n ja Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavan pohjalta. Luonnoksen mukaan alueen saarille mm. Villingin saarelle lisättäisiin vapaa-ajan asumista. SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Hakemukseen on liitetty seuraavat toimintaa, ympäristöntilaa ja toiminnan ympäristövaikutusten vähentämistä ja tarkkailua koskevat selvitykset ja suunnitelmat:

Melua ja tärinää koskevat Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi, Puolustusvoimien ohje, 2005 Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys (Ins. tsto Akukon Oy, 3/2010, 93002-1) Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueet, Melulle altistuvien analyysi (Ramboll Finland Oy, raportti 26.3.2013) Santahaminan ampumatoiminta, Meluntorjuntasuunnitelma (Ins. tsto Akukon Oy, 10/2011, 103078-1.1) Yksittäisten raskaiden aseiden ja räjäytysten melun leviäminen (Akukon Oy, 1.4.2014, 103078-2) Maaperää, pinta- ja pohjavettä koskevat Santahaminan ampuma-ja harjoitusalue, Raskasaseammuntojen ja räjäytysten haitta-aineiden vuosipäästöt: Pinta ja pohjaveden tarkkailuohjelman taustaselvitys (Puolustushallinnon rakennuslaitos, 25.4.2014) 9 TOIMINTA AMPUMA- JA HARJOITUSALUEELLA Yleiskuvaus toiminnasta Puolustusvoimien tehtävät ja koulutustavoitteet Puolustusvoimien toiminta perustuu puolustusvoimista annetun lain (11.5.2007/551) 2 :ssä määriteltyihin puolustusvoimien tehtäviin. Lainkohdan mukaan puolustusvoimien päätehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, mikä pitää sisällään maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvomisen, sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen. Lisäksi sotilaalliseen puolustamiseen kuuluu sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta mm. ampuma- ja harjoitusalueilla tapahtuvien sotilaallisten harjoitusten kautta ja näin suorittaa lainsäädännössä annettua tehtäväänsä. Suomen sotilaallisen puolustamisen lisäksi puolustusvoimien tehtäviin kuuluu puolustusvoimista annetun lain 2 :n mukaan muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät myös joukot, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa kahden viimeksi mainitun lakisääteisen velvollisuuden toteutumisessa. Puolustusvoimien ampumatoiminnan suuntaviivat ja rajoitukset määritetään ampuma- ja harjoitusalueiden johtosäännöissä. Esimerkiksi Santahaminan johtosäännössä (hakemuksen liite 8.1) on raskasaseammunnoille asetettu ajallisia, alueellisia ja määrällisiä rajoituksia melurasituksen vähentämiseksi. Ampumakoulutuksen toteuttamista ohjeistetaan varomääräyksillä ja ampumaohjelmistolla, joka käsittää ampumaradoilla ja ampuma-alueilla toteutettavan perusampumakoulutuksen, taisteluammunnat sekä ase- ja asejärjestelmäkohtaiset ammunnat. Puolustusvoimissa annetta-

van sotilaskoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenevät täyttämään määritetyt koulutustasovaatimukset sekä joukkojen suorituskykyvaatimukset. Ase- ja ampumakoulutuksen päämääränä on, että taistelijat hallitsevat rynnäkkökiväärin käytön lisäksi myös oman koulutushaaransa mukaisten henkilökohtaisten ja ryhmäkohtaisten aseiden sekä räjähdysaineiden käytön. Ryhmäkohtaiset aseet ovat usein raskaita aseita. Kaartin jääkärirykmentin tehtävät ja tavoitteet Kaartin jääkärirykmentin tehtävänä on tuottaa sodan ajan reserviin erilaisia jalkaväkiyksiköitä. Ase- ja ampumakoulutus on tärkeä osa tätä tehtävää ja se sisältää monipuolisesti erilaisia perus-, taistelu- ja asejärjestelmäkohtaisia ammuntoja. Varusmiehiä Kaartin jääkärirykmenttiin astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa, noin 850 varusmiestä kerrallaan. Varusmiesten koulutusaikaa on rajallisesti (5,5 kuukautta), josta vain osa on varattu ase- ja ampumakoulutukseen tai taistelukoulutukseen. Koulutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että koulutusaikaa ei käytetä siirtymisiin vaan ampumakoulutus voidaan toteuttaa mahdollisimman lähellä joukko-osastoa olevalla ampuma- ja harjoitusalueella. Kaartin jääkärirykmenttiä lähimmät muut raskasaseammunnoille soveltuvat ampumaalueet ovat kaikki vähintään kahden tunnin ajomatkan päässä ja ovat muiden joukko-osastojen käytössä. Kaikkien joukko-osastojen varusmies- ja reserviläiskoulutuksen noudattaessa samaa rytmiä, ei muiden ampuma- ja harjoitusalueiden käyttö ole käytännössä sovitettavissa Kaartin jääkärirykmentin käyttötarpeiden kanssa. Koulutuksen tehokkuuden ja kustannusten minimoinnin kannalta on siis välttämätöntä, että raskaiden aseiden ammunnat voidaan suorittaa Santahaminassa. Kaartin jääkärirykmentin lakisääteisenä tehtävänä on varsinaisen sotilaskoulutuksen lisäksi antaa virka-apua muille viranomaisille, järjestää kertausharjoituksia ja palkatun henkilökunnan täydennyskoulutusta sekä järjestää tarvittaessa erilaisiin vierailuihin liittyviä koulutustapahtumia, tarkastuksia ja näytöksiä. Virka-avun antamiseksi Kaartin jääkärirykmentti ylläpitää Santahaminassa tarvittavia henkilö- ja materiaaliresursseja. Tätä varten Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella on paikka, jossa pääkaupunkiseudulla löytyvät räjähdysvaaralliset esineet voidaan turvallisesti hävittää räjäyttämällä. Virka-apuun liittyviä räjäytyksiä on vuodessa noin 10 15 ja ne suoritetaan pääsääntöisesti virka-aikana. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen käyttäjät Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen vastuullinen hoitaja on Kaartin jääkärirykmentti, joka on myös alueen suurin käyttäjä. Toinen merkittävä alueen käyttäjä on Maanpuolustuskorkeakoulu, joka käyttää aluetta valtakunnalliseen kadettien koulutukseen sekä puolustusvoimien henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Lisäksi alueelle on sijoitettu Merivoimien yksiköitä. Myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta antava Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää alueella puolustusvoimien tilaamaa sotilaskoulutusta. Aluetta käyttävät Puolustusvoimien joukkojen ja Maanpuolustuskoulu- 10

tusyhdistyksen lisäksi myös muut viranomaiset (mm. Poliisi ja Rajavartiolaitos), jotka suorittavat alueella mm. pienimuotoista räjäytystoimintaa. Santahamina on kokonaisuudessaan sotilasaluetta, jolla liikkuminen ilman asianmukaista lupaa on kielletty. Santahaminassa käytössä olevat raskaat aseet ja ampumatarvikkeet Santahaminassa suoritettavassa koulutuksessa ja ammunnoissa käytetään raskaita aseita ja räjähteitä. Tässä lupahakemuksessa raskaalla aseella tarkoitetaan sellaista asetta, jonka putken sisähalkaisijan pienin mitta (kaliiperi) on vähintään 20mm. Lisäksi raskaisiin aseisiin rinnastetaan räjähteet, joissa käytetään yli 60 g räjähdysainetta. Tällä hetkellä Santahaminassa on käytössä puolustusvoimien raskaista aseista kranaatinheittimiä (81 mm ja 120 mm), erilaisia panssarintorjuntaaseita (mm. raskas- ja kevyt kertasinko), kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli. Santahaminassa koulutuksessa käytettävät raskaat aseet saattavat vaihdella jonkin verran, mikäli Kaartin jääkärirykmentille käskettyä joukkotuotantoa muutetaan. Tämän vuoksi Santahaminassa tulee kyetä ampumaan myös muilla kuin edellä mainituilla aseilla. Raskaiden aseiden ammusten vaikutus maaleihin perustuu yleensä sirpaleisiin, suunnattuun räjähdysvaikutukseen tai paineeseen. Sirpaleiden materiaali on tyypillisesti terästä ja niiden määrä, muoto ja koko vaihtelevat eri ammuksissa. Ampumatarvikkeet Raskailla aseilla ammutaan varsinaiseen taistelukäyttöön tarkoitettuja ampumatarvikkeita, jolloin puhutaan kovista ampumatarvikkeista. Useimmilla raskailla aseilla ammutaan harjoitusampumatarvikkeita, joilla aseen toiminta on samanlaista, mutta vaikutus maalissa eroaa oleellisesti varsinaisesta taistelulaukauksesta. Harjoitusampumatarvike näyttää yleensä maalissa vain osuman, ja varsinainen paine-, sirpale- tai suunnattu räjähdysvaikutus jää pois. Käytettäessä harjoitusampumatarvikkeita laukausääni on sama tai lähes samantasoinen kuin kovilla ampumatarvikkeilla, mutta osumaääni on hyvin pieni. Joillakin raskailla aseilla voidaan ampua myös savu- ja valaisuammuksia, joiden tarkoituksena on valaista tietty alue tai levittää savua alueelle. Tyypillisesti savu- ja valaisuampumatarvikkeiden ampumisesta syntyy laukausääni, muttei erillistä räjähdystä. Panssarintorjunta-aseet Panssarintorjunta-aseet on tarkoitettu panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Tyypillisesti panssarintorjunta-aseet ovat sinkoja tai ohjusaseita. Molemmissa asetyypeissä ampumatarvike saa liike-energiansa joko ruutirakettimoottorista tai ruutipohjaisesta voimakkaasta lähtöpanoksesta. Panssarintorjunta-aseiden ampumatarvikkeiden vaikutus maalissa perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen (ontelopanos). Kovan ampumatarvikkeen osuma tuottaa selvän räjähdysäänen ja maalin tyypistä ja materiaalista riippuen sirpaleita ampumasuunnassa maalin taakse. Harjoituksissa tyypilliset maalit ovat isoja teräslevyjä (paksuus > 5 cm), käytöstä pois- 11

tettuja panssarivaunuja ja lauta- tai vanerimaaleja. Santahaminassa käytössä olevia panssarintorjunta-aseita ovat kevyt kertasinko (66 KES), raskas kertasinko (112 RSKES), raskas sinko (95 RSSKO) sekä tulevaisuudessa lisäksi uusi panssarintorjuntaohjusjärjestelmä (NLAW). Panssarintorjunta-aseista kevyelle ja raskaalle kertasingolle sekä raskaalle singolle on olemassa myös harjoitusampumatarvikkeet. Harjoitusampumatarvikkeiden toimintaperiaate noudattelee kovien ampumatarvikkeiden vastaavaa, mutta niissä ei ole rakettimoottorin tai lähtöpanoksen lisäksi muuta räjähdysainetta. Tällöin laukausmelu vastaa kovaa ampumatarviketta, mutta räjähdysääntä osumasta ei tule. Harjoitusampumatarvikkeita ammutaan pääsääntöisesti kevytrakenteisiin maaleihin (kangas tai muovi). Kevyen kertasingon käyttöä koulutetaan kaikille varusmiehille ja valtaosa varusmiehistä ampuu vähintään harjoitusampumatarvikkeella. Raskas kertasinko, raskas sinko ja panssarintorjuntaohjukset ovat erikoiskoulutettujen varusmiesten aseita. Koulutuksen saaneet taistelijat ampuvat käyttämillään aseilla sekä harjoitus- että kovin ampumatarvikkein. Kranaatinheittimet Kranaatinheittimet on jaettu kaliiperin mukaan kevyisiin (81 mm) ja raskaisiin (120 mm) kranaatinheittimiin. Molemmat aseet on tarkoitettu jalkaväen taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella. Kummankin vaikutus perustuu TNT-räjähdysaineella täytettyihin teräs- tai rautakuorisiin sirpaloituviin taistelukranaatteihin. Aseiden ero on kantamassa (kevyellä heittimellä n. 5 km ja raskaalla n. 7 km) sekä kranaattien tehossa. Aseille on taistelukranaattien lisäksi olemassa harjoitusampumatarvike sekä erikoisampumatarvikkeita (savu- ja valoammuksia). Harjoitusampumatarvike on tarkoitettu aseen käsittelyn (erityisesti lataamisen) harjoittamiseen, ja niiden kantama on 10 20 metriä. Savu- ja valaisuammuksia ammutaan kuten taistelukranaatteja, eron ollessa vaikutuksessa maalialueella. Savuammus alkaa levittää savua maahan osuttuaan ja valaisuammus aukeaa maalialueen yllä ja siitä irtoaa laskuvarjon avulla hitaasti putoava kirkasta valoa tuottava valaisupanos. Valoammuksilla ammutaan yleensä pimeällä toteutettavien taisteluammuntojen osana. Kevyt kranaatinheitin on Santahaminassa jatkuvassa koulutuskäytössä. Kranaatinheittimillä ammutaan sekä omia asekohtaisia ammuntojaan että osana jalkaväen taisteluammuntoja. Kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli Kranaattikonekivääri on jalkaväen tulitukiase. Aseen kova ampumatarvike on 40 mm:n kranaatti, jonka vaikutus perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen sekä sirpaleisiin. Harjoituksissa aseen maaleina käytetään tyypillisesti teräslevyjä, käytöstä poistettuja panssarivaunuja sekä lauta- tai vanerirakenteisia maalirakennelmia. Aseelle on olemassa lisäksi harjoitusampumatarvikkeita, joissa ei ole osumasta räjähtävää kranaattia. Kranaattikonekiväärit ovat jatkuvassa koulutuskäytössä Santahaminassa. Kranaattipistooli on yksittäisen taistelijan käyttämä jalkaväen tulitukiase. Aseella voidaan ampua useita erilaisia 40 mm:n kranaatteja 50-300 m etäisyyksille. Aseelle on sirpalevaikutukseen perustuvia räjähtäviä kranaatteja ja rä- 12

jähtämättömiä harjoitusampumatarvikkeita. Lisäksi käytetään useita erikoisampumatarvikkeita, kuten savu-, valaisu- sekä paukkuvaloammuksia, joiden tarkoituksena on tuottaa savua, ääntä ja valoa. Kranaattikonekiväärillä ja -pistoolilla ammutaan omien asekohtaisten ammuntojen lisäksi myös osana jalkaväen taisteluammuntoja. Molempien aseiden laukausääni on melko vähäinen, ja maalialueelle osumasta syntyvä ääni riippuu käytettävästä ampumatarvikkeesta. Santahaminassa suoritettavat räjäytykset ja käytettävät räjähteet Räjähteellä tarkoitetaan räjähdysainetta tai räjähdysainetta sisältävää esinettä tai välinettä, joka on valmistettu tuottamaan räjähdyksen tai pyroteknisen ilmiön. Räjähteitä ovat räjähdysaineet, ruudit, pyrotekniset aineet sekä edellä mainittuja sisältävät tuotteet. Yleisimmät puolustusvoimien käyttämät räjähdysaineet ovat TNT (trinitrotolueeni) ja RDX (heksogeeni). Santahaminassa annettavaan sotilaskoulutukseen ja virka-apuun liittyen järjestetään saarella räjäytysharjoituksia ja suoritetaan erilaisia räjäytystöitä. Räjäytysharjoitus on koulutustapahtuma, jossa henkilöstölle koulutetaan räjäytystöitä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Räjäytystyöllä tarkoitetaan räjäytysten valmistelua, panostamista, räjähtämättömiksi jääneiden panosten räjäyttämistä, räjähdystarvikkeiden hävittämistä, ja muita töitä, joissa käsitellään ja käytetään räjähdystarvikkeita. Räjähteitä käytetään yleensä pioneeri- ja panssaritorjuntakoulutuksessa sekä muiden räjähteiden raivaamisessa ja virka-aputoimintaan liittyen. Myös käsikranaattien heittäminen rinnastetaan tässä hakemuksessa räjäytyksiin. Santahaminassa käytettävistä räjähteistä tehtävien panosten koko vaihtelee muutamista grammoista viiteen kiloon. Kaartin jääkärirykmentin komentaja voi antaa erillisluvan yli 5 kg:n panosten räjäyttämiseen. Näin joudutaan menettelemään erityistilanteissa mm. pakollisten raivausten tai räjähteiden hävittämisen osalta. Tulen ja räjähdysten kuvaaminen Tulen ja räjähdysten kuvaaminen liittyy pääsääntöisesti taisteluharjoituksiin tai muihin ammuntoihin. Tulen- ja räjähdysten kuvaamisella tarkoitetaan esim. tykistön lähtölaukausten ja iskemien sekä erilaisten räjähteiden tai aseiden vaikutusten kuvaamista. Tulen- ja räjähdysten kuvaamisessa käytettävien räjähdysaineiden panoskoot vaihtelevat tyypillisesti 60 g 1 kg välillä. Halutusta vaikutuksesta riippuen panoksia voidaan räjäyttää useita kappaleita erilaisilla aikaväleillä. Tyypillinen tykistötulta kuvaava tulenkuvauskenttä sisältää 12 kpl 200 g:n TNT-panosta, jotka räjäytetään vaihtelevin välein yhden minuutin aikana. Konetykin tulta kuvaava tulenkuvauskenttä voi muodostua kuudesta 60 g:n TNT-panoksesta, jotka räjäytetään nopeana sarjana kahden sekunnin aikana. Räjähteiden raivaamiseen ja hävittämiseen liittyvät räjäytykset Osa ammunnoissa käytettävistä ampumatarvikkeista saattaa jäädä räjähtämättä, jolloin ne on ammunnan päättyessä raivattava. Raivaaminen tarkoittaa räjähteen tekemistä vaarattomaksi. Ammunnoissa räjähtämättä jääneiden ampumatarvikkeiden tyypillinen raivaamismenetelmä on räjäyt- 13

tää ne löytöpaikallaan erillisellä räjähdyspanoksella. Lisäksi Puolustusvoimat raivaa virka-apuna poliisille erilaisia sotilasräjähteitä. Tällöin raivaamismenetelmä voi olla jokin muukin kuin räjäyttäminen. Raivaamisen hoitaa aina ensisijaisesti ampumaharjoituksen järjestänyt joukko ammunnan yhteydessä, yleensä sen päätyttyä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään muutaman päivän kestäviä raivausleirejä, jolloin raivataan maastoon jääneet vaaralliset ampumatarvikkeet sekä siivotaan maalialueita maali- ja ampumatarvikeromusta. Sisäministeriön alaisilla viranomaisilla (Poliisi ja Rajavartiolaitos) on oikeus suorittaa siviiliräjähteiden hävittämistä ampuma-alueella sallittujen panoskokojen puitteissa. Näissä tapauksissa toiminta sovitaan viranomaisten kanssa aina erikseen. Tyypillisten raivaamispanosten räjähdysainemäärät vaihtelevat 500 g 4 kg välillä raivattavasta ampumatarvikkeesta riippuen. Virka-apuraivaamisessa käytettävien erikoispanosten räjähdysainemäärät vaihtelevat välillä 5 g 4 kg. Virka-apuun liittyviä raivaamisia oli vuonna 2012 yhteensä 14 ja vuonna 2013 yhteensä 11 tapausta. Näiden tapausten ajallinen ennakointi on mahdotonta, sillä tapauskohtaisesti joudutaan päättämään miten kiireellisestä raivaamisesta on kyse. Raivaaminen tehdään virka-aikana, mikäli se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista. Muut räjähdepanokset ja räjäytysvälineet Muita Santahaminassa käytettäviä räjähdepanoksia ovat erilaiset miinat, viuhkapanokset sekä räjähtävät raivaimet. Miinat ovat sytyttimellä ja laukaisimella varustettuja räjähdyspanoksia, joiden vaikutus perustuu räjähdyspaineeseen, sirpaleisiin, suunnattuun räjähdysvaikutukseen, iskumassaan, kemialliseen vaikutukseen tai polttovaikutukseen sekä näiden yhdistelmiin. Viuhkaräjähdepanokset ovat teollisesti valmistettuja räjähdyspanoksia, joiden teho perustuu suunnattuun sirpalevaikutukseen. Viuhkapanoksia käytetään jalkaväen taistelun tukemiseen ja kevyitä ajoneuvoja vastaan. Räjähtävät raivaimet (tyypillisesti putkiraivain) ovat teollisesti valmistettuja räjähdyspanoksia, joita käytetään miinoitteiden tai esteiden raivaamiseen. Raivaimien käyttö kuuluu pioneerikoulutukseen. Miinoja räjäytetään pääasiassa miinojen asennus- tai raivaamiskoulutuksessa sekä miinojen tehoesittelyihin liittyen. Viuhkapanoksia sekä räjähtäviä raivaimia voidaan räjäyttää joko samoin periaattein kuin miinoja tai niitä voidaan käyttää osana jalkaväen taisteluammuntoja. Santahaminassa taistelumiinoja käytetään vain taisteluampuma-alueella. Muita Santahaminassa käytettäviä räjäytysvälineitä ovat mm. räjähtävä tulilanka ja katkaisunauha. Näitä välineitä käytetään esimerkiksi tulenkuvauskentissä ja pioneerikoulutuksessa. Käsikranaatit ja erikoisheitteet Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan, joita ei voida tilanteesta johtuen tuhota suora-ammunta-aseilla. Santahaminassa käytetään sirpale- ja painekäsikranaatteja. Käsikranaattien käyttö rajoittuu käytännössä erityisesti niiden heittämistä varten rakennetuille harjoituspaikoille. Heitteillä tarkoitetaan paukku- ja valoheitettä sekä sen 14

harjoitusvälinettä. Paukku- ja valoheitteet on tarkoitettu tuottamaan kovaa ääntä sekä kirkkaita valonvälähdyksiä. Heitteitä käytetään pääsääntöisesti sisätiloissa (Helsinki-simulaattori) tai ampuma-alueella taisteluammuntojen osana. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten määrät Santahaminassa suoritettavat raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset ovat osa varusmiesten ja reserviläisten koulutusta ja ammuntojen määrä vaihtelee puolustusvoimien koulutusvelvoitteiden mukaisesti. Taulukossa 1 (hakemuksen taulukko 8.1) on esitetty yleisimpien Santahaminassa käytettävien raskaiden aseiden laukausmäärät ja räjäytysten lukumäärät vuosina 2009 2013. Vuosien 2009 2013 seurantatulosten lisäksi taulukossa 1 on esitetty arvio laukausmääristä keskimääräisenä toimintavuotena. Vuosina 2009 2013 on kertausharjoituksia ja varusmiesten maastovuorokausia ollut normaalia vähemmän ja arvio keskimääräisen toimintavuoden laukausmääristä perustuu tietoihin kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien lisääntymisestä lähitulevaisuudessa. Laukausmäärät voivat lisäksi vaihdella vuosittain noin 20 % suuntaansa keskimääräisen toimintavuoden tasosta. Raskaiden aseiden laukausmäärät ovat vaihdelleet vuosina 2009 2013. Merkittävintä vaihtelu on ollut kevyen kertasingon harjoitusammusten vuotuisissa laukausmäärissä. Santahaminassa järjestettävien kertausharjoitusten määrä vaikuttaa kyseisen ampumatarvikkeen laukausmääriin ja tämä on huomioitu myös keskimääräisen toimintavuoden arviossa. Taulukossa ei ole mukana raskasta kranaatinheitintä, jolla ei ole ammuttu viime vuosina. Myös ammunnat raskaalla singolla ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Joukkotuotantotehtävistä riippuen näitä aseita voidaan tulevaisuudessa käyttää varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen myös Santahaminassa. Vuosina 2012 2013 Santahaminassa suoritettujen räjäytysten lukumäärät ovat olleet noin 4 200 kpl/vuosi, joissa räjähdysainetta on käytetty vuosittain noin 700 kiloa. Sekä lukumäärästä että räjähdysaineen käyttömäärästä yli puolet muodostuu tulenkuvauksesta, jossa käytettävä panoskoko on 60 g 200 g. Myös käsikranaatit muodostavat merkittävän osan vuotuisesta laukausmäärästä ja räjähdysaineen käyttömäärästä. Isoimmat räjäytykset (> 5 kg) ovat määrältään pieni ryhmä, mutta muodostavat merkittävän osan vuotuisesta räjähdysaineen käyttömäärästä. 15

Taulukko 1. Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten määrät vuosina 2009 2014 sekä arvio keskimääräisen toimintavuoden laukausmääristä 16 Raskaat aseet Kevyt kertasinko Ampumatarvike Laukausmäärä Keskimääräinen toimintavuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 taistelulaukaus harjoitusammus 400 230 235 310 225 975 370 610 80 260 75 500 350 1 050 Raskas kertasinko taistelulaukaus harjoitusammus 80 40 40 0 115 115 80 100 30 30 35 35 60 120 Raskas sinko taistelulaukaus harjoitusammus 35 54 35 280 20 0 0 0 5 6 0 0 10 10 Kevyt kranaattiheitin taistelulaukaus savuammus 2 040-2 210-1 880-2 660-1 820-580 25 2 900 115 Kranaattikonekivääri taistelulaukaus harjoitusammus 30 130 190 0 650 400 500 1 020 670 590 525 350 800 1 150 Kranaattipistooli taistelulaukaus harjoitusammus 145-0 - 55-180 290 50 190 45 140 230 345 Räjäytykset Räjäytykset/tulenkuvaus 60g 200g Keskimääräinen 2012 2013 2014 toiminta- vuosi kpl kg kpl kg kpl kg kpl kg 2 560 460 2 800 510 3 345 493 3 300 600 Räjäytykset < 200g 5 kg 45 50 15 20 55 47 70 80 Räjäytykset > 5 kg 7 60 12 105 - - 20 175 Käsikranaatit ja erikoisheitteet 1 580 110 1 420 101 1 285 67 2 100 150 Muut räjäytysvälineet - - - - 65 Räjäytykset yhteensä 4 192 680 4 247 736 4 685 607 5 490 1 070 Ammuntojen vuosittainen jakautuminen Ammunnat raskailla aseilla mukailevat ajallisesti varusmieskoulutuksen rakennetta. Varusmiehiä astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammija heinäkuussa. Varusmieskoulutus jaetaan perus-, erikois- ja joukkokoulutuskausiin, joiden kestot vaihtelevat peruskoulutuskauden 8 viikosta erikoiskoulutuskauden 9 ja joukkokoulutuskauden 7 viikkoon. Raskaiden aseiden ammunnat ajoittuvat pääasiassa erikois- ja joukkokoulutuskausille, maalis-toukokuulle ja loka-joulukuulle. Peruskoulutuskaudella varusmies-

ten ampumakoulutus keskittyy ampumaradoille tammi-helmikuulle ja heinä-elokuulle. Taulukossa 2 (hakemuksen taulukko 8.2) on esitetty Santahaminan ampumapäivien lukumäärät vuosina 2012 2013. Lukumäärät perustuvat taisteluampuma-alueen käytönseurantaan. Lisäksi ampumapäivien määrässä on huomioitu muualla kuin taisteluampuma-alueella suoritetut pienemmät räjäytykset (< 1 kg). Ampumapäivistä n. 70 % koostuu taisteluampumaalueen ampumatoiminnasta. Vuosien 2012 2013 ampumapäivien lisäksi taulukossa 2 on esitetty arvio päivien lukumäärästä keskimääräisenä toimintavuotena. Keskimääräisen toimintavuoden ampumapäivien lisääntymiseen vaikuttaa mm. kertausharjoitusten määrän vaihtelu. Vuosina 2012 2013 on kertausharjoituksia ja varusmiesten maastovuorokausia ollut normaalia vähemmän puolustusmäärärahojen niukkuudesta johtuen. Arvio ampumapäivien keskimääräisestä tasosta perustuu tietoihin kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien palautumisesta normaalitasolle. Ampumapäivien lukumäärä voi lisäksi vaihdella vuosittain noin 20 % suuntaansa keskimääräisestä tasosta. Lisäksi kuukausittainen päivien jakautuminen saattaa muuttua, mikäli varusmieskoulutuksen rakenne tai ajoittuminen muuttuu nykyisestä tai jos kertausharjoitusten määrää lisätään. Taulukko 2. Raskaiden aseiden ampumapäivien ja räjäytyspäivien lukumäärä vuosina 2012 2013 sekä arvio päivien lukumäärästä keskimääräisenä toimintavuotena Kuukausi 2012 2013 Keskimääräinen toimintavuosi Tammikuu 0 0 2 Helmikuu 11 11 13 Maaliskuu 7 6 7 Huhtikuu 25 17 24 Toukokuu 10 13 13 Kesäkuu 3 4 4 Heinäkuu 0 0 2 Elokuu 14 15 17 Syyskuu 3 1 3 Lokakuu 20 15 20 Marraskuu 11 14 14 Joulukuu 7 3 6 Yhteensä 111 99 125 Ammuntojen viikoittaiset toiminta-ajat Santahaminan ampuma-alueen käyttöä rajoitetaan Santahaminan johtosäännössä, jossa raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille on määritetty ampuma-ajat. Ampuma-ajat on määritetty huomioiden koulutukselliset tarpeet sekä se, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ympäristöön. Ampuma-ajat on jaoteltu maanantaista torstaihin sekä perjantaihin ja lauantaihin. Raskaiden aseiden ammuntoja ei suoriteta sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä. 17

18 Taulukko 3. Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten toiminta-ajat. Raskaat aseet ja räjäytykset ma-to pe la su Sinkojen taistelulaukaukset 08 20 08 18 10 16 Kranaatinheittimet 08 20 08 18 10 16 Kevyen kertasingon harjoitusammukset 07 22 07 20 07 20 Kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli 07 22 07 20 07 20 Taistelukäsikranaatit ja erikoisheitteet 07 22 07 22 07 20 Räjäytykset / tulenkuvaus 07 22 07 18 10 16 60g 200g Räjäytykset > 200 g 5 kg 08 20 08 18 10 16 Räjäytykset > 5 kg 10 18 10 18 Santahaminan ampuma-alueen käyttöä rajoittaa johtosäännön lisäksi lähialueen lento- ja meriliikenne. Lentoliikenne rajoittaa ammuntoja raskailla aseilla aamuisin ja iltapäivisin kun lentoliikenne on vilkkainta. Kesäisin ammuntoja rajoittaa alueen vilkas vapaa-ajan veneliikenne. Edellä mainituista syistä hakemuksen mukaisille raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille esitetään toiminta-ajoiksi taulukon 3 (hakemuksen taulukko 8.3) mukaisia aikoja. Ampumaharjoitusten suunnittelussa on aina huomioitava, että ammuntojen toteuttamiseen varattu aika riittää opetustavoitteiden saavuttamiseen palvelusturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tästä johtuen toiminta-aikojen rajoitukset eivät saa vaarantaa turvallista koulutusta. Taulukossa esitetyssä aikataulutuksessa on huomioitu melupäästöt siten, että pienimmän melupäästön aiheuttavilla aseilla ammunta voidaan aloittaa aikaisemmin ja jatkaa myöhempään. Edellä esitetyistä ampuma-ajoista joudutaan poikkeamaan erityisestä syystä joitakin kertoja vuodessa. Poikkeamisen syitä voivat olla ammuntojen ajallinen venyminen esimerkiksi varoalueella olevien veneiden tai lentotoiminnasta aiheutuvien keskeytysten vuoksi. Lisäksi koulutussuunnitelmaan kuuluvien pimeäammuntojen järjestämiseksi joudutaan kesäaikaan harjoittelemaan normaaleja myöhäisempinä aikoina. Ampuma- ja harjoitusalueen suorituspaikat Tuliasema-, maali- ja räjäytysalueet Santahaminassa raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille on saaren pienen koon vuoksi vakioituneet suorituspaikat. Suorituspaikkoja ovat tuliasema-alueet (T1 T9), maalialueet (M1 M10) sekä räjäytysalueet (R1 R4), joiden sijainti on esitetty kuvassa 9.1. Tuliasema-alueilla sijaitsee eri asejärjestelmien ampumapaikat, joista ammunnat suoritetaan. Kranaatinheittimien tuliasema-alueita ovat alueet T1 T9, joista alueilta T1 ja T2 voidaan ampua myös muilla raskailla aseilla. Raskaiden aseiden maalialueet M1 M10 eivät ole tarkkarajaisia, vaan toimivat ohjeellisina maastonkohti-

na. Räjäytysalueilla R1 R4 voidaan räjäyttää erilaisia panoksia koulutukseen, taisteluharjoituksiin tai virka-apuun liittyen. Kuvun alue Kuvun alueella voidaan suorittaa monipuolisesti erilaisia taisteluammuntoja ja -harjoituksia. Alueen tärkeimmät osakokonaisuudet ovat Kupu-tukikohta ja puolustustalot sekä näihin liittyvät tuliasema- ja maalialueet (T1-T2 ja M1-M6), jotka on esitetty kuvassa 2 (hakemuksen kuva 9.1). Alueella on myös kolme vain kranaatinheitinammuntoihin käytettävää tuliasemaaluetta (T3, T4 ja T5). Kuvun alueella sijaitsee myös räjäytysalue R1. 19 Kuva 2. Santahaminan raskasaseammuntojen ja räjäytysten suorituspaikat Kupu-tukikohta on ampuma- ja harjoitusalueen keskeisin tuliasema-alue T1. Tukikohdan muodostavat kranaatinheittimien ja sinkojen tuliasemat, joista ammutaan niiden kaakkoispuolella sijaitseville maalialueille M1 M4 ja M10. Alueista M10 on ainoa Santahaminan saaren ulkopuolella oleva maalialue, se käsittää Suurlahdella sijaitsevat Haapasaaret. Kuputukikohdan tuliasema-alueella (T1) on vakioituneita panssarintorjuntaaseiden ampumapaikkoja, joilta ammutaan sekä taistelulaukauksia että harjoitusampumatarvikkeita. Tällä tuliasema-alueella on ampumapaikat myös kranaatinheittimille, kranaattikonekivääreille ja kranaattipistooleille. Maalialueella M1 suoritetaan runsaasti tulenkuvausta ja eri ammuntoja tuetaan savuheitteillä ja valaisuvälineillä. Maalialueet M2 ja M3 ovat Santa-

haminan saaren merkittävimmät kranaatinheittimien maalialueet ja kranaattien aiheuttama kuormitus on näillä alueilla merkittävin. Maalialueelle M2 ammutaan myös muilla jalkaväen aseilla kuten singoilla, kranaattikonekiväärillä ja pienikaliiperisilla aseilla. Maalialue M4 toimii pääasiassa sinkojen ja pienikaliiperisten aseiden maalialueena mutta myös savuheitteitä ja valaisuvälineitä käytetään. Maalialueelle M10 ammutaan joitakin kertoja vuodessa kranaatinheittimien taistelukranaatteja. Puolustustalot Kuvun alueella sijaitsevalla puolustustalojen tuliasema-alueella (T2) ammutaan pääasiassa pienikaliiperisilla aseilla ja kevyillä kertasingoilla harjoitusampumatarvikkeita. Ammunnat kohdistuvat talojen kaakkoispuolella sijaitsevalle maalialueelle M5. Ammuntoja tuetaan savuheitteillä, valaisuvälineillä ja tulenkuvauksella. Puolustustalojen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kranaatinheittimien tuliasema, josta ammutaan maalialueille M2, M3 ja M10. Kissalammen alue Kissalammen alue käsittää saaren itäisellä niemellä sijaitsevan, Kissalammen ja Suurlahden väliin jäävän maa-alueen. Alueella sijaitsevat kranaatinheittimien tuliasema-alueet T8 ja T9 sekä maalialueet M7 ja M8. Alueen tuliasema-alueilta voidaan ampua kranaatinheittimillä. Tuliasemaalueiden koon vuoksi kovia ampumatarvikkeita ammutaan vakioituneilta paikoilta. Kaikissa alueella suoritettavissa kranaatinheitinammunnoissa maalialueina ovat Kuvun alueella sijaitsevat maalialueet M2, M3 ja M10. Kissalammen alueella tehdään myös erikokoisten osastojen etenemis- ja ammuntaharjoituksia, joissa ammunnat suoritetaan pienikaliiperisilla aseilla. Harjoituksissa voidaan käyttää myös sinkoaseiden harjoitusampumatarvikkeita sekä savuheitteitä ja valaisuvälineitä, joiden maalialueina ovat M7 ja M8. Itäniemen alue Saaren kaakkoisosissa sijaitsee Itäniemen alue. Alueella on käsikranaattien heittopaikka sekä maalialue M9. Taistelukäsikranaattien heittämiseen on oma vakiintunut heittopaikka. Käsikranaattien heittopaikalla on bunkkeri, josta käsikranaatit heitetään noin 15 m päähän heittopaikasta. Räjäytysalueet Santahaminassa suoritetaan koulutukseen liittyviä räjäytyksiä erikokoisilla panoksilla neljällä eri alueella. Suurin osa räjähteiden käytöstä tapahtuu Kuvun alueen räjäytysalueella (R1). Alueella suoritetaan räjäytystöitä, pidetään räjäytysharjoituksia sekä räjäytetään mm. taistelumiinoja. Isoimmat, yli 1 kg panokset on räjäytettävä tällä alueella. Alueella suoritettavissa räjäytyksissä panoksia ei aseteta kallion päälle. 20

21 Tiedot vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella ei käytetä juoksevaa vettä, eikä siellä ole viemäriverkostoa. Saaren rakennettu osa on yhdistetty Helsingin kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Saaren oma vedenottamo toimii varavedenottamona. Liikenne ja liikennejärjestelyt Ampuma- ja harjoitusalueen toiminta ei lisää Santahaminan lähialueiden liikennettä. Ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät valtaosin saarella majoittuvat varusmiehet sekä saarella työskentelevä henkilökunta ja sinne suuntautuva liikenne on saaren sisäistä liikennettä. Saarella liikkuu sekä kevyttä että raskasta ajoneuvoliikennettä. Varusmiehet kulkevat alueella yleensä jalkaisin. Liikennettä lisäävä vaikutus muodostuu saaren ulkopuolisista käyttäjistä, jotka saapuvat ampuma- ja harjoitusalueelle. Nykymuotoinen toiminta on saarella jatkunut yhtäjaksoisesti jo vuosikymmeniä, joten liikenteen määrässä ei tulevaisuudessa tapahdu muutoksia. Saarelle suuntautuva liikenne on valvottua, mutta liikenteen määristä ei ole tilastotietoa. Kulku Santahaminaan tapahtuu saaren pohjoisosassa sijaitsevan Hevossalmen sillan kautta, josta saaren pääväylä, Santahaminantie jatkuu saaren eteläosaan. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Santahaminan raskaiden aseiden ampumatoiminnalle ei ole olemassa erillistä ympäristöohjelmaa tai muuta ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Kaikessa puolustusvoimien toiminnassa otetaan huomioon Pääesikunnan laatima ympäristönsuojelun toimintasuunnitelma. Sen mukaisesti puolustusvoimien toiminnassa tulee toimintojen ympäristöhaitat tunnistaa ja vähentää haittojen syntymistä. Ympäristövaikutuksia, kuten melua ja maaperän kuormitusta, seurataan kaikilla puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla erikseen laadittujen ohjelmien mukaisesti. Ympäristövaikutusten seurantojen avulla pystytään täyttämään ympäristönsuojelulain mukainen toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus. Lisäksi tavoitteena on toiminnan ympäristöhaittojen tunnistaminen ja niiden vähentäminen. AMPUMATOIMINNAN PÄÄSTÖT, NIIDEN VAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Melu Ampuma- ja harjoitusalueella suoritettavat raskasaseammunnat tuottavat melua, joka leviää ympäristöön. Raskaiden aseiden melu on impulssimaista ja suurenergistä. Ampumamelussa voidaan enimmillään erottaa laukausääni, ammuksen lento- ja iskemä-ääni. Laukausääni aiheutuu aseen suupamauksesta. Ammuksen lentoääni aiheutuu yliääninopeudella lentävästä ammuksesta. Ammuksen osuessa maaliin syntyy iskemä-ääni. Laukausäänen ja iskemä-äänen syntytapahtumat ovat akustisesti pistemäisiä, joiden synnyttämä ääniaalto on muodoltaan palloaalto. Lentoääni leviää