- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö

- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009-2013 1

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi 6 1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä... 6 2. Lasten ja nuoren kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila... 10 3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut... 13 4. Lastensuojelun tarve kunnissa... 18 II Lastensuojelun strateginen suunta 19 5. Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet...19 5.1. Lastensuojelun arvot 19 5.2. Lastensuojelun strateginen suunta 20 5.3. Yhteenveto strategisesta suunnasta 23 6. Keskeiset kehittämiskohteet, päätöksenteko, toteutus ja seuranta... 24 6.1. Keskeiset kehittämiskohteet 24 6.2. Seurantasuunnitelma 24 6.3. Toiminnan käynnistäminen Vakka-Suomen sosiaalijaoksen tehtävänä 25 Liitteet Liite 1. Toimijaverkosto Liite 2. Viiteaineisto. Lyhennelmä Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisesta ohjelmasta, Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksestä ja Vakka-Suomen Päihdestrategiasta 2007-2010. Liite 3. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa. Liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli. Liite 5. Tilastoja Vakka-Suomesta. Kuviot Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus. Taulukot Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2008. Taulukko 2. Lastensuojelun asiakasstrategia. Taulukko 3. Lastensuojelun palvelustrategia. Taulukko 4. Lastensuojelun henkilöstöstrategia. Taulukko 5. Lastensuojelun talousstrategia. 2

Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua sekä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Yhteistyö on tärkeä Vakka-Suomen lastensuojelun arvo ja tavoite. Käytännössä yhteistyötä tehdään monella eri tavalla: o Yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen kanssa on toiminnan lähtökohtana. o Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä kehitetään edelleen laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä Vakka-Suomen seutukunnassa. Vakka-Suomen Sosiaalijaos on lastensuojelun asioissa keskeinen toimija, mutta lasten ja nuorten kasvuoloja 3

ja palveluita käsitellään myös muissa jaoksissa. Yhteistyön muotoja ovat myös yhteinen kouluttautuminen, kehittäminen ja koordinaation järjestäminen, o Kuntien sisäinen poikkihallinnollisuus ja kunnanvaltuuston vastuu ovat lasten ja nuorten elinolojen kehittämisessä ja palveluissa ja resurssien turvaamisessa keskeisessä asemassa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalitoimen vastuulla, mutta myös muut hallintokunnat ovat tärkeässä roolissa koko lasten ja nuorten palveluverkon kehittämisessä. o Kuntien välinen yhteistoiminta turvaa lastensuojelulain velvoitteita niissä tilanteissa, joissa esim. lastensuojelun työntekijöitä ei ole riittävästi. o Moniammatillisessa asiakastyössä tehtävä yhteistyö eri ammattiryhmien kesken sisältää mm. suunnittelu- ja ohjelmatyötä sekä naapurikunnista saatavaa apua lastensuojelun hätätilanteissa. o Yhteistyötä tehdään mm. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Vakka- Suomen kunnat ovat mukana myös maakunnallisessa sijaishuoltopankkitoiminnassa. o Toimijaverkostossa (liite 1.) ovat kunnallisten palveluiden lisäksi mukana seurakunnat, järjestöt, poliisi ja yksityiset palvelujen tuottajat. Seurakuntien ja järjestöjen tehtävässä korostuvat hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut ja toimet. Poliisi toimii oman toimivaltansa puitteissa rajojen asettajan, ennaltaehkäisijän ja puuttujan roolissa. Yksityisten palvelutuottajien tehtävissä korostuu mm. sijaishuolto. Yksi lastensuojelun haaste Vakka-Suomessa on henkilökunnan saatavuus ja vaihtuvuus. Vakka- Suomessa löytyy kuntia, joissa ei tällä hetkellä ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää, joka voisi tehdä lastensuojelulaissa mainittuja viranomaistehtäviä. Jatkossa lastensuojelusuunnitelman toteuttamisen yhteydessä pitää kiinnittää huomiota myös ehkäisevien palveluiden koordinaation ja johtamisen haasteisiin. Ratkaisuja ollaan mahdollisesti lähdössä etsimään myös lastensuojeluun keskittyvän Remontti hankkeen avulla. Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto käsitteli lastensuojelusuunnitelman tekemistä ja päätti, että Vakka-Suomessa tehdään yhteinen lastensuojelun suunnitelma vuosille 2009-2013. Työssä käytettiin soveltaen Balanced Score Card menetelmää. Suunnitelmaa työsti syksyn 2008 aikana ryhmä, johon kuuluivat: o Sari Rantanen, sosiaalijaosto, ryhmän pj. Laitila (sari.rantanen@laitila.fi), o Lauri Heino, sosiaalijaosto, Pyhäranta (lauri.heino@pyharanta.fi), o Sirpa Ikala-Suomalainen, Vehmaa, kulttuurijaosto (kirjasto@vehmaa.fi), o Jonna Kari, terveyskeskus (jonna.kari@vehmassalonky.fi), o Eija Kesälahti, opetustoimi, Uusikaupunki (eija.kesalahti@uusikaupunki.fi), o Jaana Kulmala, seurakunta (jaana.kulmala@evl.fi), o Kimmo Laasonen, seurakunta (kimmo.laasonen@evl.fi), o Terhi Melos, poliisi (terhi.melos@poliisi.fi), o Tiina Ojansuu, opetusjaosto, Laitila (tiina.ojansuu@laitila.fi), o Tuija Suominen, vapaa-aikajaosto, Uusikaupunki (tuija.suominen@uusikaupunki.fi), o Katja Törrönen, vapaa-aikajaosto, Pyhäranta (katja.torronen@pyharanta.fi), o Jukka Vehmas, kulttuurijaosto, Laitila (jukka.vehmas@laitila.fi ), o Meeri Kojonkoski, Turun ammattikorkeakoulu, lastensuojelusuunnitelman kirjoittaja, (meeri.kojonkoski@turkuamk.fi) Suunnitelman teon aikana pyrittiin saamaan mukaan kaikki lastensuojelutyötä Vakka-Suomessa tekevät henkilöt ja organisaatiot. Työryhmä käytti Balanced Score Card- menetelmää arvojen ja strategisten tavoitteiden asettamisessa. 4

Kevättalvella 2009 lastensuojelun suunnitelma menee vahvistettavaksi kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustoon. Laitila 24.3.2009 Sari Rantanen Laitilan sosiaalijohtaja Lauri Heino Pyhärannan sosiaalisihteeri 5

I Nykytila ja tulevan kehityksen ennakointi 1. Lastensuojelulain mukainen palvelujärjestelmä Yhteistyö lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa on lastensuojelusuunnitelman punainen lanka. Lähtökohtana on vaikuttaa lapsen ja nuoren kasvuolosuhteisiin niin että yksilöllinen hyvä elämä ja kasvu ovat mahdollisia. Jos vanhemmat, lapsen lähellä elävät, lasten kanssa työskentelevät tai lapsi tai nuori itse kokevat huolta lapsen kasvusta tai kehityksestä, tulee antaa oikea-aikaisesti sellaista tukea ja palveluita, joiden avulla lapsi, nuori ja perhe selviävät hankalista olosuhteista ja tilanteista huolimatta. Lastensuojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Palvelut toimivat etenevänä yksilökohtaisena prosessina ja toisaalta ne muodostavat yhdessä toimivan palveluverkoston, jonka avulla vastataan lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeisiin. L A S T E N S U O J E L U 1. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISEMINEN Kuntien kaikissa hallintokunnissa, seurakunnassa, järjestöissä, yhteisöissä ja koko alueella tehtävä työ lasten, nuorten ja perheiden hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ongelmien ehkäisemiseksi. 2. EHKÄISEVÄ LASTEN- SUOJELU Edistää ja turvaa lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukee vanhemmuutta. Erityinen tuki sosiaalihuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa, nuorisotyössä. 3. LAPSI- JA PERHE- KOHTAI- NEN LASTEN- SUOJELU Sosiaalilautakunnan vastuulla LASTEN- SUOJELU- TARPEEN SELVITYS LAPSEN KIIREEL- LINEN SIJOITUS SIJAIS- HUOLTO AVO- HUOLLON TUKI- TOIMET HUOS- TAAN- OTTO JÄLKI- HUOLTO Kuvio 1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin palvelukokonaisuus. 6

1. Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen Kuntien tehtävänä on Kuntalain mukaan turvata väestölleen hyvän elämän edellytyksiä. Vakkasuomen hyvinvointipoliittinen ohjelma kuvaa tätä tehtävää, jossa työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen on otettu hyvinvointia luoviksi tavoitteellisiksi kehittämiskohteiksi. (Tarkemmin liite 2. Viiteaineisto.) Myös seurakunnan, yhteisöjen ja järjestöjen keskeisenä tehtävänä on järjestää mielekästä toimintaa ja lisätä väestön hyvinvointia. 2. Ehkäisevä lastensuojelu Kunnat järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin kun lapsi ei vielä ole lastensuojelun asiakas. Ehkäisevä lastensuojelutyö on mm. lapsille ja nuorille järjestettävää informaatiota, neuvontaa, perhepalveluja, perhetyötä, vertaistukea, yhteisön tukea, oppilashuoltoa, tehostettua tukea päivähoidossa ja neuvolassa (liite 3.). Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tästä kerrotaan lisää kappaleessa 3. 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Usein lastensuojelun asiakkuus alkaa (1.) lastensuojeluilmoituksella (liite 4.) ja sen jälkeen tehtävällä lastensuojelutarpeen arvioinnilla tai kiireellisellä lastensuojelutoimella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös nimettömänä, mutta monilla virnaomaisilla on siihen myös salassapitosäännöksistä riippumaton velvollisuus. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava myös poliisille, mikäli on syytä epäillä rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä vakavaa tekoa. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös (2.) vanhempien aloitteesta tai (3.) työntekijöiden huolen perusteella. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään viivytyksettä ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana lastensuojelun työntekijä tapaa lasta ja perhettä ja lastensuojeluselvitys on saatava valmiiksi kolmen kuukauden kuluessa.(lastensuojelulaki 2007/ 417 27.) Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lastensuojelun toimenpiteitä ja niiden on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta ja siellä vastuullinen sosiaalihuollon toimielin. Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, 7

tukihenkilötoimintaa, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja terapiaa, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. (Lastensuojelulaki 2007/ 417 34-37.) Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus lakkaa kun peruste siihen poistuu tai kun siitä tehdään uusi lastensuojelun päätös (sijoituksen lopettaminen, jatkaminen tai huostaanotto). Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Alle 18 -vuotias lapsi otetaan hallinto-oikeuden päätöksellä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon. (Lastensuojelulaki 2007/417 40 44.) Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on yhteydessä sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen, hänen vanhempiinsa ja huoltajaansa sekä sijaishuoltopaikan edustajaan lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 10.) Jälkihuoltoa on järjestettävä lapselle tai nuorelle jonka sijaishuolto on päättynyt. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelama. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen lakkaa viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 12.) Yhteenveto palvelujärjestelmästä Niin lasten ja nuorten hyvinvointia edistävissä ja ongelmia ehkäisevissä toimissa ja palveluissa, kuin lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussakin painopiste on ehkäisevissä palveluissa ja tukitoimissa sekä varhaisessa ja kuitenkin oikea-aikaisessa puuttumisessa. Lisäksi korostuvat seuraavat periaatteet: Perheiden ensisijainen kasvatusvastuu. Lapsen, nuoren ja perheen osallisuuden ja kuulemisen korostaminen. Riittävä ja oikea-aikainen ohjaus, tuki ja puuttuminen. Eri tahojen sujuva yhteistyö sekä verkostomaisesti toimivat palvelukokonaisuudet ja yksilölliset asiakasprosessit. Yhteistyössä järjestettävät ja koordinoidut ehkäisevät toimet, peruspalvelut, perheiden kasvatustyön varhainen tuki ja lastensuojelupalvelut. Hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö. Palvelujen saatavuuden ja resurssien turvaaminen. Palvelujen vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden seuraaminen. Palvelujärjestelmän tarkoituksena on tukea lasta ja nuorta sekä lapsiperheitä niin, että perhe sekä lapsi ja nuori itse ovat ensisijaisia toimijoita kaikissa tilanteissa. Hyvinvoinnin edistäminen ja 8

ongelmien ehkäiseminen ovat koko kunnan sekä alueen muiden toimijoiden vastuulla. Vasta kun tämä ei onnistu, tulevat mukaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keinot. Oikea-aikainen puuttuminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tae silloin kun on selvästi nähtävissä että lapsen tai nuoren elämässä tai käytöksessä ei kaikki ole hyvin. Puheeksi ottaminen ja vaikeammassa tapauksessa lastensuojeluilmoituksen teko (liite 4. Lastensuojeluilmoituksen malli). ovat keinoja tuoda ongelmat pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Vakka-Suomen alueella monia palveluja hoidetaan yhteistyössä. Yhdessä järjestetään ja tehdään mm. perheneuvola- ja perhetyöpalveluita, päihdepalveluita, sosiaalipäivystys (yhteistyö Merikratoksen kanssa) ja strategista suunnittelua. Palvelujen yhteisessä järjestämisessä on vielä paljon kehitettävää ja kukin kunta on viimekädessä itse vastuussa lastensuojelulain velvoitteiden toteutumisesta omalla alueellaan. 9

2. Lasten ja nuorten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila Suurin osa vakkasuomalaisista lapsiperheistä voi hyvin (Vakka-Suomen lapsiperhebarometri), ja kun perhe voi hyvin se edistää myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä on lähtökohtana hyvinvoinnin edistämisen ja ongelmien ehkäisyn toimissa. Lapsille ja nuorille järjestetään turvalliset kasvuolot, jossa kasvu ja kehitys etenevät hyvään suuntaan. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman tavoitteissa 2005-2015 korostetaan hyvää kasvuympäristöä ja arjen sujumista. Lastensuojeluun soveltaen hyvinvointipoliittista ohjelmaa voidaan kuvata seuraavasti: Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta ensisijaisesti itsenäiseen suoriutumiseen eri elämäntilanteissa. Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut eri ikäkausina. Lasten ja perheiden arki Vakka-Suomessa on viihtyisää ja turvallista. Perheiden itsenäistä suoriutumista ja arkielämän sujumista edistetään vaikuttamalla lasten ja nuorten kasvuolosuhteisiin, tukemalla vanhemmuutta sekä järjestämällä osallistavia, riittäviä ja oikea-aikaisia palveluita. Vakka-Suomen alueella kouluterveyskysely ja hyvinvointibarometri tukevat näitä ajatuksia. Niiden avulla voidaan myös seurata lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteita ja riskejä. Vakkasuomalaisten nuorten kokemuksia vakkasuomalaisen nuoren elämästä koottiin 13-15 vuotiaiden tyttöjen ja poikien ryhmähaastatteluilla Ihoden nuorisotalolla joulukuussa 2008. Haastattelun teemoja olivat vakkasuomalaisuus (tyytyväisyys asuinseutuun ja sen tarjoamiin vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja kouluun), osallisuus ja tuki (voiko vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin, saavatko nuoret tukea ongelmiinsa) ja tiedonsaanti (saavatko nuoret tietoa siitä, mitä kautta tieto tulisi parhaiten perille). Nuoret mielsivät Vakka-Suomen hyväksi ja rauhalliseksi asuinpaikaksi. Rauhallisuus ja mielekäs vapaa-aika koettiin positiivisena ja harrastuksia oli riittävästä, jos oli valmis käymään myös toisella paikkakunnalla. Urheilu, nuorisotalo, jalkapallo, jääkiekko, motocross, VPK -toiminta ja nyrkkeily olivat mieluisia. Rahan vähyyden koettiin rajoittavan joidenkin lajien harrastamista, mutta mielekästä vapaa-ajan toimintaa oli kuitenkin riittävästi. Nuoret kokivat voivansa vaikuttaa kotona tehtäviin päätöksiin ja usein myös päätöksiin vapaa-ajan harrasteistaan. Kaverit ovat tärkeitä ja tytöt kokivat saavansa heiltä tarvittavaa tukea. Myös lähisukulaisilta kuten sisaruksilta, vanhemmilta ja isovanhemmilta sai tarvittaessa tukea. Nuoret kokivat saavansa pienellä paikkakunnalla väkisinkin tietoa jos jotakin tapahtuu. Sana kulkee parhaiten kavereiden keskuudessa suusta suuhun ja jos nuoret kaipasivat joistakin tapahtumista, harrasteista tai aiheista enemmän tietoa, he etsivät sitä internetistä tai ilmoitustauluilta. Vakka-Suomen lasten ja nuorten parissa työtä tekevät henkilöt kokevat, että vakkasuomalaisille lapsille ja nuorille on onnistuttu järjestämään turvallinen ja virikkeinen kasvuympäristö, jossa on kattavat monipuoliset harrastemahdollisuudet. Kulttuuri-, nuoriso- ja 10

liikuntapalveluiden järjestäjät toimivat yhteistyössä alueen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Muita aktiivisia toimijoita ovat mm. seurakunnat ja järjestöt. Kouluilla on myös tärkeä merkitys lasten ja nuorten arkipäivien sujumisessa. Harrastemahdollisuuksia ovat mm. tyttö- ja poikakerhot, iltapäiväkerhot, perhekerhot, nuorten leirit, ja illat, partio sekä päivähoidon ja koulun kautta tuleva harrastustoiminta. Suurella osalla lapsista on myös rahaa käytössä. Aktiivisilla lapsilla ja nuorilla on paljon mahdollisuuksia, mutta asian kääntöpuolena on että passiivisuus ja harrastamattomuus tuntuvat myös kasaantuvan tietyille lapsille ja nuorille. Tätä pyritään ehkäisemään korostamalla lapsen ja nuoren osallisuuden, kuulemisen ja päätöksentekoon osallistumisen tärkeyttä. Toisena ongelmana harrastamismahdollisuuksissa ja virikkeisyydessä ovat paikoin pitkät välimatkat. Nuoren pariin jalkautuminen ja etsivä nuorisotyö ovat keinoja löytää juuri niitä nuoria jotka tarvitsevat tukea. Vanhemmuuden ongelmat, yhdessä vietetyn ajan ja yhteisöllisyyden merkitys sekä päihteet nousivat selvästi esille yhteistyöryhmän kommenteissa. Vanhemmuuden ongelmat johtavat usein lastensuojelun tarpeeseen. Jos perheet ja vanhemmat voivat huonosti se heijastuu myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ongelmia ovat mm. vanhempien väsymys, keskinäiset ristiriidat, kypsymättömyys ja elämäntapa. Perheen rikkonaisuus ei tue tasapainoista kehitystä. Osalla vanhemmista on vaikeuksia tukea lasta tai asettaa rajoja ja päihteet kuuluvat kiinteästi joidenkin vanhempien vapaa-aikaan. Ongelmat kasautuvat helposti tietyille perheille ja yksilöille. Ongelmana voi olla myös yhteisöllisyyden heikkous, yksinäisyys ja aikuisuuden puute lasten ja nuorten elämässä. Netistä voi tulla liian keskeinen tai velttoon elämäntapaan houkutteleva vapaaajanviettotapa, jos lapsen ja nuoren elämästä puuttuvat oikeat läsnä olevat kaverit ja perheen yhteistä virikkeinen vapaa-aika. Koulukiusaaminen on ongelma johon on puututtava. Ryhmään kuuluminen on lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää, ja ne jotka eivät jostain syystä löydä vertaisryhmää, voivat syrjäytyvät nopeasti ja valitettavan syvälle. Nuorten päihdemyönteisyys, liiallinen alkoholin käyttö ja huumekokeilut tulevat esille keskeisenä nuorten kanssa työskentelevien huolena. Myös huomattavan paljon rikoksista kuten näpistykset ja rattijuopumus liittyy päihteiden käyttöön. Päihteet ovat jollakin tavalla mukana lähes kaikissa lastensuojelun asiakkuuksissa. (Liite 2.) Lapsiin, etenkin tyttöihin kohdistuva hyväksikäyttö ja siihen liittyvä alaikäisten tyttöjen harrastama seksin myynti on räikeä ongelma. Siihen tulee puuttua tekemällä lastensuojeluilmoitus aina kun sitä havaitaan. Yhteiskunnan kilpailu, lasten liian aikainen aikuistuminen, näköalattomuus ja kovat arvot ovat muutenkin osa arkea johon nuoret törmäävät. Riittävän ajoissa tapahtuva syrjäytymisvaaran tunnistaminen sekä syrjäytymisvaarassa olevan lapsen ja nuoren tavoittaminen on tärkeää. Varhainen ja oikea-aikainen puuttuminen on siksi oltava kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien lähtökohtana. Tähän tarvitaan resursseja ja yhteistyöosaamista. Monen lasten ja nuorten kanssa peruspalveluissa työtä tekevän kokemuksena on että nuoret hakevat herkästi apua, etenkin tytöt ja siihen pitäisi osata myös vastata. Toisaalta 11

avun tarve, varsinkin psyykkiset ongelmat, voivat joskus jäädä tunnistamatta ja aina ei tavoiteta niitä jotka tarvitsevat apua, jos lapsi, nuori tai perhe ei itse ole aktiivinen. Usein ne jotka tarvitsevat apua eniten eivät sitä välttämättä hae ja siksi kodilla, päivähoidolle, kouluterveydenhuollolla ja etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä tehtävä ongelmatilanteiden tunnistamisessa. Nuoren elämän keskeisinä kehitystehtävinä ovat itsenäistyminen, ammatin saaminen ja työelämään siirtyminen. Jos tämä ei onnistu, vaan nuori keskeyttää opintonsa, jää kotiin eikä pääse työmarkkinoille, tarvitaan tähän yhteistyössä annettavaa tukea. MYÖNTEISIÄ MUUTOKSIA Myönteistä kehitystä on Vakka-Suomen asukkaiden koulutustason parantuminen ja laitoshoitopäivien vähenemisen esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa. 17 74-vuotiaiden hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa ovat vähentyneet v. 2006 2007 (9 398 7 604). Seutukunnassa on panostettu ennaltaehkäiseviin avopalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä on kääntynyt selvään nousuun. Muutoksen syitä analysoitiin monipuolisesti. Nämä palvelut ovat muuttuneet raskaspainotteisemmiksi, sillä erikoissairaanhoito on siirtänyt osan asiakkaistaan avohuollon palvelujen piiriin. Toisaalta jaostossa pohdittiin, että taustalla saattaa olla kuntien strategiset valinnat keskittyä ennalta ehkäisevämpään näkökulmaan. Siten tämä muutos koettiin kaiken kaikkiaan myönteisenä. Koulutustason parantuminen näkyy sekä keski- että korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden kasvuna. Poliisin tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset ovat pääosin vähentyneet koko väestön osalta, samoin alle 18-vuotiaiden tekemät varkausrikokset. KIELTEISIÄ MUUTOKSIA Haasteita ovat (1.) nuorten ns. väliinputoajien joukko, joilla on useita kasautuvia ja monimutkaisia ongelmia, jotka voivat käynnistää syrjäytymiskehityksen, (2.) päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja (3.) yleinen talouden laskusuhdanne, joka vaikuttaa negatiivisesti seutukunnan kehitykseen ja sitä kautta asukkaiden hyvinvointitilanteeseen. Nuorten väliin putoajien tilanne. Huoli näkyy esim. ehkäisyneuvolakäynneillä. Nuorilla tytöillä on epäsosiaalista käytöstä (esim. välinpitämättömyyttä itsestä) ja päihteiden riskikäyttöä. Nuorilla pojilla on päihteiden riskikäyttöä. Mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat lisääntyneet avopalveluissa 2006 2007 (7 776 8 560). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy työttömyyden kasvuna. Työttömyysaste on noussut Vakka-Suomessa v. 2007 2008 (6,9 % 7,3 %). Nuorisotyöttömiä oli 2008 seutukunnassa 116 henkilöä ja 2007 luku oli 94. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vielä toistaiseksi laskussa. Huoltosuhteen nousu on maakunnan ja koko Suomen lukuja korkeampi. Huolen vyöhykkeet -mittarin tuloksen. Vuoden 2008 kevään tilanteessa päivähoidon piirissä olevat 0 6- vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Asiantuntija-arvioiden mukaan n. 69 % päivähoidon piirissä olevaista lapsista, N=753, ei ole huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat ovat arvioineet, että 30 % lapsilla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä. Taulukko 1. Vakka-Suomen Hyvinvointitilinpäätökseen 2007 perustuva Vakka-Suomen sosiaalijaoksen 1) arviointi asukkaiden hyvinvoinnin kehityksestä tilastojen ja kokemusten valossa. 1) Vakka-Suomen sosiaalijaokseen kuuluvat Vakka-Suomen kaikkien kuntien sosiaalijohtajat. 12

3. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä, kasvun ja kehityksen turvaamisessa sekä vanhemmuuden tukemisessa on hyvän elämän edellytysten turvaaminen ja ongelmien ehkäiseminen, joka tehdään yhteistyössä eri toimijatahojen kesken. Erityistä tukea voidaan antaa mm. sosiaalihuollossa, äitiysja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä tehdään ja nuorten asioita hoidetaan usein poikkihallinnollisena ja moniammatillisena toimintana ja yhteistyö on silloin tärkeää. Yhteistyötä tehdään käytännössä erityisesti koulujen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin, kulttuuri-toimen, seurakunnan sekä nuorisoja raittiusjärjestöjä ja urheiluseurojen kanssa. Kaikkien lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien pitää tunnistaa lapsen ja nuoren hyvän kasvun ja kehityksen tekijät ja siihen liittyvät ongelmat sekä osata puuttua niihin oikealla tavalla. Toiminnan ja yhteistyön tavoitteita ja toteutumista kuvataan mm. Vakka-Suomen Hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa 2007-2015 sekä Hyvinvointitilinpäätöksessä. Lisäksi eri tahot tekevät alueellisia ja kunnallisia suunnitelmia ja hankkeita, jotka ohjaavat osaltaan myös yhteistä työtä (mm. Lapsipoliittiset ohjelmat, terveydenhuollon, vapaa-aikapalvelujen ja koulutoimen kuntakohtaiset ja alueelliset strategiat). Näitä dokumentteja sekä kuntien ja terveyskeskusten wwwsivuja ja kommentointia on käytetty lähteinä suunnitelmaa työstettäessä. Päivähoito ja esiopetus koskettavat hyvin suurta osaa lapsista ja lapsiperheistä ja siksi se on myös oleellinen välinen lasten ja perheiden tukemisessa. Päivähoitoa järjestetään perhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoitona. Onnistunut päivähoito on kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta joka sisältä pedagogisen tehtävän, mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun sekä tukee heitä kotien kasvatustehtävässä. Päivähoidolla on myös ehkäisevä tehtävä lastensuojelutyössä. Päivähoidossa toteutuvat lapsen hoidolliset, kasvatukselliset ja esiopetukselliset näkökulmat. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset saa tarvitsemaansa tukea mm. integroiduissa pienryhmissä ja erityislastentarhanopettajan palveluista. Päivähoidossa tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma sekä yksilölliset suunnitelmat lasten tavoitteellisen kasvun ja kehittymisen tueksi. Koulu on kaikkien lasten ja nuorten toimintaympäristö ja opiskelupaikka. Koululla on opetus- ja kasvatustehtävä ja koulu antaa nuorelle tarpeellisia tietoja ja taitoja elämää varten. Perusopetuksesta saa päättötodistuksen ja sen myötä jatko-opintokelpoisuuden. Koulussa toimitaan ryhmässä, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja kartutetaan voimavaroja ja mahdollisuuksiaan turvallisessa ja tukevassa ympäristössä. Koulu tukee siis omalta osaltaan nuorten kasvua yhteiskunnan jäseniksi. Työtä tehdään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa sekä tarvittaessa verkostotyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jos lapsi tai nuori ei jostain syystä mene kouluun tai pääse jatko-opintoihin, se tarkoittaa riskiä, joka pitää tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Siinä koulun toiminta ja vastuu on tärkeää. Jos lapsi tai nuori ei käy koulua, se ei vielä sinänsä ole huostaanoton peruste. 13

Koululaisille on taattava opetuksen lisäksi turvallinen oppimisympäristö ja oppilashuollon palvelut (esim. kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa mainittu kasvatuksen tukeminen). Koulu tarjoaa oppilaille yleistä, erityistä tai tehostettua tukea ja tätä koskeva lakiuudistus tulee voimaan 2010. Yleinen tuki koskee mm. tukiopetusta, kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista sekä kriisiapua. Erityinen tuki on erityisoppilaita koskevaa tukea, josta tehdään erillinen viranhaltijapäätös. Tehostetussa tuessa otetaan käyttöön astetta pidemmälle viedyt toimet, kuten yksilökohtaiset pedagogiset suunnitelmat tai mahdolliset koululykkäykset. Vakka-Suomessa on kuvattu yhdessä oppilashuollon arvot ja strategia ja täällä on meneillään alueellisia kehittämishankkeita, joissa haetaan yhteisiä toimintaohjeita alueen oppilashuoltotyöhön. Koulut ovat voimavarojensa puitteissa mukana myös muissa kunnan ja seutukunnan lapsiin ja nuoriin liittyvissä hankkeissa. Lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sekä sosiaalityö voivat auttaa lasta ja perhettä haastavien elämäntilanteiden yli. Lapsiperheille suunnatun kotipalvelun merkitys on nostettu uudelleen esille valtakunnallisissa tavoitteissa (esim. STM Hyvinvointi 2015 ohjelma.). Oikea-aikainen kotipalvelu ja perhetyö ovat keinoja auttaa perhettä konkreettisissa arjen asioissa riittävän ajoissa. Lapsiperheille suunnattujen palvelujen, niin myös lastensuojelun ja sosiaalityön kehittäminen, on tiiviisti yhteydessä kansalliseen ohjaukseen (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2008-2011). Ohjauksessa korostetaan mm. lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuksien kehittämistä ja yhteen nivomista yli sektorirajojen. Vakka-Suomessa kehittämistyötä on tehty mm. hankkeiden avulla. Esimerkkejä tästä ovat: o Verkostoyhteistyön, koulutusyhteistyön, tilastoinnin ja lapsiperheiden kuulemisen kehittäminen (Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalipalvelujen kehittämishanke VASOKE 2005-2007) o Lastensuojeluosaamisen kehittäminen ja apu pienille kunnille. Julkaisu Arjen tuella ja työvälineillä laatua lastensuojeluun. Lastensuojeluosaamisen kehittäminen Varsinais- Suomen kunnissa -hanke 2006-2008. Ritva Alkio. Julkaisuja 2/2008 löytyy osoitteestawww.vasso.fi / julkaisut ja raportit. o VAKASSO 2005 o Erityissosiaalityöntekijöiden ja poliisin yhteistyön kehittäminen (ESSO) o Menetelmällisen ammatillisen osaamisen kehittäminen (esim. MLL:n vauvaperhehanke ja VARVAS hanke). Vakka-Suomen kunnat osallistuvat myös Remontti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-suomessa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnan kunnissa 2008-2013 hankkeeseen, jonka lähtökohtana on lapsilähtöinen verkostoyhteistyön malli. Siinä tavoitellaan palvelurakenteen uudistamista ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseksi, työkäytäntöjen ja menetelmien kehittämistä sekä hyvinvointitiedon keräämistä ja yhteisten mittareiden käyttöönottoa. Äitiys- ja lastenneuvola sekä muu terveydenhuolto ovat tiiviisti mukana lapsiperheen elämässä. Äitiysneuvolassa tuetaan äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointia sekä vanhemmuuteen valmistautumista säännöllisin terveystarkastuksin ja perhevalmennuksen keinoin. Sekä terveydenhoitajien että lääkärin vastaanotolla voi keskustella kaikista 14

raskauteen liittyvistä asioista, myös masennuksesta, perhe- ja parisuhdeongelmista, päihteistä, peloista sekä mukavista asioista. Lastenneuvolassa tuetaan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään. Tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys ennaltaehkäisemällä sairauksia terveysneuvonnan ja rokotuksien keinoin sekä havaitsemalla poikkeavuudet terveydentilassa ja kehityksessä riittävän ajoissa. Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänet ohjataan kyseisten palvelujen piiriin (esim. fysioterapia, toimintaterapia, psykologipalvelut), hänelle tehdään kuntoutussuunnitelma ja annetaan suunnitelman mukaista palvelua. Lastenneuvolassa ohjataan perhettä yksilöllisesti erilaisissa kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä tilanteissa. Lapsen sairastuessa tai perhekriisin kohdatessa voi ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan ja keskustella luottamuksellisesti kaikista perheeseen liittyvistä asioista. Neuvolan tulee myös huomata riittävän ajoissa poikkeamat lapsen, nuoren ja perheen elämässä. Koko perheen ja vanhempien hyvinvointi erityisesti voimavaroja vaativissa tilanteissa on neuvolan perustehtäviä. Kouluterveydenhuolto työskentelee kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistämiseksi sekä terveen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi yhteistyössä oppilaiden, opettajien, oppilashuollon, vanhempien ja muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuolto antaa apua erityistukea tarvitsevien koululaisten tunnistamiseen, mielenterveysongelmien ja kiusaamisen havaitsemiseen ja hoitamiseen sekä painonhallintaan. Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu nuorisotyöstä. Nuorisotyön eri menetelmin tuotetaan palveluja, jotka edesauttavat nuorten elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisotyö tukee kotien ja vanhempien kasvatustehtävää; rohkaisee vanhemmuutta ja luo mahdollisuuksia vanhempien ja lasten rakentavaan yhdessäoloon ja hyvään elämään. Perusnuorisotyön tavoitteena on vaikuttaa vahvasti nuorten elämänhallintaan siten, että jokainen nuori löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. Elämänhallinnan tukeminen on myös ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Perusnuorisotyöhön tarvitaan riittävästi nuorisotiloja ja motivoituneita, tukevia, koordinoivia ja huolehtivia nuorisotyöntekijöitä. Nuorten on saava myös tietoa päätöksenteosta, vaikuttamisen tavoista, meneillään olevista projekteista, harrasteista ja tapahtumista ja heillä pitää olla vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten osallistuminen yhteisönsä päätöksiin on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista. Kunnallisdemokratia, nuorisodemokratia ja kouludemokratia toimivat hyvinä lähidemokratian oppimismuotoina. Erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta toimivat yhteistyössä koulujen, kotien, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä seurakunnan kanssa. Erityisnuorisotyön kohdejoukko on usein saavutettavissa koulujen kautta ja tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle oma juttunsa esimerkiksi nuoriso-, liikunta- tai kulttuuripalvelujen kautta, nuorten osallisuushankkeista tai työpajatoiminnan avulla. Liikuntatoimi tuottaa liikuntapalveluja myös terveysliikuntapalveluja rakentamalla uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja 15

kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa sekä tekemällä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luomiseksi. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle edistämällä liikunta-alan paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä tarvittaessa itse järjestämällä liikuntatoimintaa ottaen huomioon myös liikunnan erityisryhmien tarpeet. Osa vapaa-aikapalveluista tuotetaan seutuyhteistyönä. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden leiritoimintaa järjestetään kuntakohtaisesti ja leirejä organisoidaan seutukunnallisessa yhteistyössä (Vakka-Suomen Suurleiri, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikuntaleiri). Kulttuuritoimi vahvistaa myös lasten ja nuorten identiteettiä. Se luo myös edellytyksiä kulttuuriharrastuksiin järjestämällä mahdollisimman monipuolisia ja vaihtoehtoisia kulttuuripalveluja ja mahdollisuuksia niiden käyttämiseen. Seurakuntien tarjoama lapsi-, nuoriso- ja perhetyö tarjoaa osalle nuorista yhteisöllisyyttä ja mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Seurakuntien diakoniatyöllä on myös oma tehtävänsä lapsiperheiden köyhyyden poistamisessa. Poliisin huomioi lapset ja nuoret työssään esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä ja koulupoliisitoiminnassa. Poliisin näkyminen ja jalkautuminen nuorten joukkoon luo turvallisuutta ja opettaa lapsille ja nuorille käyttäytymisen ja laillisuuden rajoja. Poliisin ja lastensuojelun yhteistyö liittyy myös alaikäisistä rikoksentekijöistä tehtäviin ilmoituksiin lastensuojelulle. Järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut tukevat omalta osaltaan lasten, nuorten ja perheiden arjen sujumista. Yhteenveto lasten ja nuorten ongelmia ehkäisevistä toimista Hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut ovat Vakka-Suomessa pääsääntöisesti kunnossa, mutta palvelujen järjestämisessä ja toimivuudessa on kuntakohtaisia eroja (Liite 3). Jatkossa ehkäisevien palveluiden koordinointi ja vastuiden selkeyttäminen koko Vakka- Suomen alueella on tärkeä edistysaskel ehkäisevien palveluiden kohdalla. Joissakin kunnissa ei ole tarjolla riittävästi kouluterveydenhuoltoa, kuraattoripalveluita tai terapeuttisia palveluita. Vastaavasti voidaan kertoa esimerkkejä myös siitä että päivähoito ja neuvolapalvelut toimivat joka kunnassa hyvin ja puuttuvia palveluita on paikoin saatu kehitettyä ja lisättyä. Lapsiperheiden perhetyön ja kotipalveluiden saatavuutta pitää parantaa. Kotikäyntejä pitää lisätä, jotta perheiden todellinen tilanne saadaan selvitettyä. Henkilöstön saatavuus on paikoin ongelma, joka vaikuttaa mm. perheneuvolan haavoittuvuuteen, psykologityön vähyyteen ja sosiaalityön saatavuuteen. Palvelujen saatavuutta voi vaikeuttaa tarjonnan keskittyminen ja syrjäkyliltä tulevien pitkät välimatkat. Tavoitteena on turvata toimiva palveluverkko kaikille vakkasuomalaisille. 16

4. Lastensuojelun tarve kunnissa Keväällä 2008 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta koko Vakka-Suomessa. Päivähoidon piirissä olevat 0 6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Päivähoidon piirissä olevaista lapsista n. 69% kohdalla (N=753) ei koettu huolta. Toisaalta päivähoidon asiantuntijat arvioivat, että 30 % lapsen kohdalla (N=327) on joko pieni huoli tai he ovat ns. huolen harmaalla vyöhykkeellä. Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Ongelmana onkin joissakin kunnissa kasvatus- ja perheneuvolan puuttuminen ja neuvolan perhetyön / muun perhetyön puuttuminen. Kunnat eroavat todella paljon alle18 vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrissä. Kun Uudessakaupungissa ja Laitilassa oli 2007 yli 90 asiakasta / 1000 asukasta, niin Pyhärannassa heitä oli 0 / 1000 asukasta. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18 vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 77 asiakasta / 1000 asukasta, Varsinais-Suomessa 69 / 1000 asukasta ja koko Suomessa 68 / 1000 asukasta. Lastensuojelun avohuollossa olleita 0-17 -vuotiaita lapsia oli vuoden aikana 5,5 % Vakka-Suomen vastaavan ikäisestä väestöstä. Kunnista Uudessakaupungissa luku oli suurin (7,4%) ja Vehmaalla pienin (3%). Myös tämä luku kertoo sekä avohuollon palvelujen käytöstä että palvelujen tarjonnasta eri kunnissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2007 oli suhteellisesti eniten Vehmaalla ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Ei yhtään sijoitettua oli Kustavissa ja alle 5 sijoitettua oli Pyhärannassa ja Taivassalossa. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa 2007 54 lasta. Tarkempia tilastotietoja löytyy liitteestä (liite 5.). Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö 14 45 10 42 186 25 perhetyö: lapset (/ perheet) 3 51 (/17) 9/5 4 82/37 10/6 lapsiperheiden toimeentulotuki 9 25 3 4 103 24 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) 6 45 22 9 216 13 lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset 5 2 2 3 12 5 lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 10 45 22/14 8 238/159 26/18 sijaishuolto - 13 3 4 26 5 jälkihuolto - 2 1 0 16 2 ensi- ja turvakoti - 3 0 2 2 Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 2008. 17

II Lastensuojelun strateginen suunta 5. Lastensuojelun arvot ja strategiset tavoitteet 5.1. Lastensuojelun arvot Lastensuojelusuunnitelman tekeminen lähti liikkeelle nykytilan kuvaamisesta, jota on tehty työn alkuosassa sekä arvojen pohdinnasta. Vakka-Suomen lastensuojelutyön arvoja ovat: Osallisuus: Lapsen ja nuoren osallisuus. Perheen osallisuus ja ensisijainen kasvatusvastuu. Yksilön kunnioittaminen: Kuuleminen, aito välittäminen, lapsilähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja oppilaslähtöisyys. Terve elämäntapa ja elämän sisältö, harrastusmahdollisuudet ja harrastaminen, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä elämän säilyminen. Kasvatuksen sääntöjen ja rajojen esillä pitäminen ja toteuttaminen. Tieto (ymmärrys) siitä miten kasvatamme. Oikeudenmukaisuus: Yhdenvertaisuus vakkasuomalaisena ja palvelujen käyttäjänä, tasa-arvoisten ja oikeudenmukaisten periaatteiden noudattaminen, mahdollisuuksien tasa-arvo kasvuolojen ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa sekä ja positiivinen diskriminaatio syrjäytymisvaaran uhatessa ja lastensuojelupalveluja resursoitaessa ja käytettäessä. Turvallisuus: Oikeudenmukaiseksi koettu yhteiskunta tuottaa turvallisuutta kasvuolosuhteisiin ja asenteisiin. Oikea-aikaisuus: Ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja palvelujen oikea-aikaisuus. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja muutosvalmius. Vastuullisuus, systemaattisuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja luottamus. Osaaminen: Olemassa olevan hyvän ammatillinen vahvistaminen. Osaaminen ja jatkuva koulutus. Ammatillinen osaaminen sisältää yhteistyöosaamisen (yksittäiset työntekijät, organisaatiot, moniammatillisuus). Yhteistyö: Lähtökohtana on lapsen, nuoren ja perheen ensisijainen toiminta (subjektius) ja osallisuus (yksilöllisyys, yhteisöllisyys, kunnioitus, joustavuus ja yhteisvastuu). Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tarvitaan ja kehitetään laajaa alueellista ja hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä: o Kunnan sisäinen poikkihallinnollisuus, o julkisen, yksityisen ja järjestötoiminnan yhteistyö ja o seutukuntaa koskeva ja alueellinen yhteistyö. 18

5.2. Lastensuojelun strateginen suunta Lastensuojelun suunnitelman ytimen muodostaa strateginen kartta, jossa kuvataan asiakkuuden, palveluiden henkilöstön ja talouden näkökulmista arvoja, tavoitteita, kriittisiä menestystekijöitä sekä mittareita ja resursseja. Työssä siis käytettiin soveltaen Balanced Score Card menetelmää. ASIAKKUUDET Strateginen päämäärä: Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Vanhemmuuden vahvistaminen. Lasten ja nuorten terveellisen ja vastuullisen elämäntavan edistäminen. Lasten, nuoren ja perheiden ongelmiin puututaan oikeaaikaisesti. Vanhemmuuden tukeminen painottuu ehkäiseviin palveluihin. Turvallisten ja ohjattujen vapaaajanviettomahdollisuuksien turvaaminen eri ikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Välitön puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön siellä missä se havaitaan. Kodin, vapa-ajan, koulun ja päivähoidon yhteinen kasvatusvastuu ja kasvatustavoitteet. Otetaan käyttöön verkostot, suku, naapurit ja ystävät yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Kehitetään vakkasuomalaisessa yhteistyössä toimintatapoja, joilla tunnistetaan lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen riskit ja voidaan ehkäistä niitä. Lastensuojeluasiakkuuden ylisukupolvisuus katkaistaan. Aito välittäminen lapsesta ja nuoresta. Rohkea ongelmakäytökseen puuttuminen siellä missä se havaitaan, etenkin palveluiden rajapinnoilla. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen tarvittaessa. Lastensuojelupalveluiden oikeaaikainen kohdentaminen, myös oikeaaikainen huostaanotto. Varhaisen puuttumisen palvelut ovat käytettävissä ja ne on oikein resursoitu. Harrastustoiminnan määrä ja laatu. Kirjataan hyvän elämän kasvatustavoitteet ja päihteiden käyttöön puuttumisen säännöt kouluikäisille ja nuorille. Yhteisöllisyyden kokemusta mitataan kysymällä sitä lapsilta ja nuorilta. Toimintatapa kuvataan vuoden 2010 loppuun mennessä. Sen resursointi tarkennetaan vuoden 2011 alkuun mennessä. Lastensuojeluilmoitusten määrä. Oikea-aikaisuuden arviointi. 19

Lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta parannetaan. Riskiäitien seulonta neuvolassa ja seurantamittareiden käyttäminen. Tehdään vakkasuomalainen malli koulunsa keskeyttäneiden ohjaamiseen Kehitetään vakkasuomessa etsivää nuorisotyötä Vertaistuen ja yhteisöllistä tukea antavien verkostojen toiminta turvataan. Turvataan suositusten mukaiset peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö). Nuorisofoorumin käyttöönotto. Tiedottamisen parantaminen. Osallisuuden vahvistaminen Lasta tavataan henkilökohtaisesti kun hänen asioitaan päätetään Käytetään masennusseulaa ja päihde-äitien seulontaa tarpeen mukaan. Koulunsa keskeyttäneiden tukemisen ja etsivän nuorisotyön malli on valmis vuoden 2010 loppuun. mennessä. Ehkäisevän työn ja vertaistuen koordinointi on käynnistynyt. Taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit. Vakka-Suomen nuorisofoorumi alkaa 2009. Verkkopalvelu aloitetaan 2009 Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Osallistumisaktiivisuus. Taulukko 3. Lastensuojelun asiakasstrategia. PALVELUT Strateginen päämäärä: Palvelut järjestetään yhteistyössä Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Turvataan peruspalvelut: a) Peruspalvelut ovat laadukkaita ja asiakasprosessit toimivat sujuvasti. Kuvataan lastensuojelun asiakasprosessit, tavoitteet ja suunnitelmapohjat. Kuvataan neuvolan, oppilashuollon ja nuorisotyön asiakasprosessit verkostomaisena kokonaisuutena lastensuojeluprosessien kanssa. Tehdään kuntakohtainen realistinen palvelutarpeen ja palvelun saatavuuden arviointi. a) Onko kuvattu vuoteen 2011 mennessä? Tehdään palveluiden arviointi 2011 mennessä. Tehdään asiakaskohtainen vaikuttavuuden arviointi joka toinen vuosi. 20

b) Peruspalvelujen resurssit ovat riittäviä. c) Peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Lastensuojelun vaikuttavuutta arvioidaan vähintään joka toinen vuosi vuodessa. Turvataan resurssit. Kuntakohtaista yhteistyötä tehostetaan. Vakkasuomalainen verkostomainen palvelumalli on kuvattu ja sitä koordinoidaan. b) Lastensuojeluun käytetyt resurssit tilastoidaan. c) Peruspalvelujen käyttäjien arvio. Lastensuojelun erityispalveluiden turvaaminen Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö. Ostopalvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Sovitaan vastuista. Tilastoidaan käyttö. Taulukko 4. Lastensuojelun palvelustrategia. HENKILÖSTÖ Strateginen päämäärä: Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Tavoitteet Kriittiset menestystekijät eli keinot Mittarit / resurssit Henkilöstön mitoitus on riittävä. Henkilöstön tehtävärakenne vastaa palvelutarpeeseen Vältetään määräaikaisia työsuhteita. Tunnistetaan ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaamisen alueet. Oikea rekrytointi ja hyvä johtaminen. Kehitetään tarkoituksenmukaista lastensuojelun työnjakoa ja hyödynnetään ammattiryhmien erityisosaamista. Kehitetään lasten ja nuorten ohjauksen käytäntöjä. Vakinaistetaan työsuhteita. Otetaan käyttöön osaamisen johtamisen malli ja määritellään ehkäisevän työn ja lastensuojelun ydinosaaminen. Henkilöstön osaaminen vastaa ydinosaamista ja osaamisen vajeet on tunnistettu. Kehitetään erityisesti nuorten yksilökohtaisen tukemisen ja aktivoinnin menetelmiä ja palveluohjauksen seudullista mallia. Rekrytointimalli on kuvattu Riittävä henkilöstömäärä on arvioitu. Sovitaan vastuista STM:n tehtävärakennesuosituksen mukaisesti. Määräaikaisten työntekijöiden lukumäärä. Ydinosaamisen alueet on määritelty. Osaamisvajeet on tunnistettu. Koulutussuunnitelma on tehty ja siihen on varattu riittävät resurssit. Kehittämiskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. 21