Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS 4.ALIKASVOKSEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?
Maksimaalinen perustamiskustannus Viljelyllä ja taimikonhoidolla saadaan ainoastaan lisäystä hakkuutuloihin Menojen lisäys saa olla korkeintaan hakkuutulojen nykyarvon lisäyksen suuruinen Tyypillisiä nettotulovirtoja viljelymetsistä ( /ha): MT kuusi Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% 35 9 45 3 5 88 5 645 7 43 34 568 Yhteensä 64 464 533 Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % 38 76 % 3 57 % 46 53 VT mänty Vuosi Netto NykyA % NykyA 3% 4 75 34 9 6 564 78 435 8 773 47 674 Yhteensä 45 577 38 Viljelyllä ja hoidolla saatu lisäys Maksimikustannus, /ha 3 % 773 399 % 55 66 % 58 33 Jos viljely ja hoito tuottaa %:n lisän nettotuloihin, viljely ja hoito saa maksaa yhteensä korkeintaan 3 /ha MT-kuusikossa ja 55 /ha VT-männikössä (kun korko on %)
Metsikön optimaalinen kasvatustiheys
Optimaalinen kasvatustiheys Nuoren ja varttuneen tasaikäisen metsikön sekä erirakenteisen metsikön kehitystä simuloitiin 5 vuotta Kolme eri läpimittajakaumaa Runkoluku, puita / ha 45 4 35 3 5 5 5 Runkoluku, puita / ha 8 6 4 8 6 4 Runkoluku, puita / ha 4 35 3 5 5 5 Läpimitta, cm Läpimitta, cm Läpimitta, cm Laskettiin metsikön kasvu ja arvokasvu eri pohjapinta-aloilla Saatiin pääoman tuottoprosentin (POT) riippuvuus paljaan maan arvosta ja :sta Tukin kantohinta 5 /m 3 ja kuidun /m 3
Optimaalinen kasvatustiheys OMT-kuusi Tilavuuskasvu, m3/ha 8 6 4 Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arvokasvu, /ha 5 45 4 35 3 5 5 5 Kuusi OMT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % 3.5 3.5.5.5 Kuusi OMT Maa 8 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 PTO, % 8 7 6 5 4 3 Ku OMT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 4.5 4 3.5 3.5.5.5 Ku OMT Varttunut tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 7 6 5 4 3 Ku OMT Erirakenteinen /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on noin 8 /ha > optimitiheys m/ha
Optimaalinen kasvatustiheys MT-kuusi Kasvu, m3/ha 7 6 5 4 3 Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 Arevokasvu, /ha vuodessa 35 3 5 5 5 Kuusi MT Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 4 POT, % 5 4 3 Kuusi MT 4 /ha Nuori tasa Varttunut tasa Erirakenteinen 3 4 POT, % 6 5 4 3 Ku MT Nuori tasa /ha 4 /ha 8 /ha 3 4 POT, % 4 3 Ku MT Varttunut tasa 3 4 Maan arvo 4-8 /ha > optimitiheys m/ha /ha 4 /ha 8 /ha POT, % 6 5 4 3 Ku MT Erirakenteinen 3 4 /ha 4 /ha 8 /ha
Optimaalinen kasvatustiheys MT-mänty Kasv u, m3/ha vuodessa POT, % Mänty MT 8 6 4 Nuori Varttunut 3 4 7 6 Mänty MT nuori 4 5 8 4 3 3 4 Arvokasvu, /ha vuodessa POT, T Mänty MT 35 3 5 5 Nuori 5 Varttunut 4 Mänty MT varttunut 4 /ha 4 /ha 3 8 /ha 3 4 Maan arvo %:n korolla on 4-8 /ha > optimitiheys on m/ha 3 %:n korolla maan arvo on -4 /ha -> optimitiheys on 6 5 m/ha
Optimaalinen kasvatustiheys CT-mänty Kasvu, m3/ha vuodessa 6 5 4 3 Mänty CT Nuori Varttunut Arvokasvu, /ha vuodessa 5 5 5 Mänty CT Nuori Varttunut Maan arvo %:n korolla on noin /ha > optimitiheys on 6 m/ha 3 4 3 4 Mänty CT Nuori Mänty CT Varttunut POT, % 6 5 4 3 /ha /ha 4 /ha 3 4 POT, % 3.5 3.5.5.5 4 3 4
Päätelmiä MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla taloudellisesti optimaalinen kasvatustiheys on m /ha metsikön iästä ja rakenteesta riippumatta Suuremmalla tuottovaatimuksella (3%) alempi: 5-5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeinen minimipohjapinta-alasuositus: noin m /ha Kannattavuus ei juuri heikkene, vaikka tämä alitetaan tilapäisesti Karummilla kasvupaikoilla kuin VT optimaalinen tiheys on 5 m /ha Kasvatushakkuun jälkeisen minimipohjapinta-alan suuruusluokka kaikissa metsikkörakenteissa ja kaikilla puulajeilla ( %:n korolla): Etelä-Suomi Pohjois-Suomi OMT MT 8 VT 8 6 CT 6 5 ClT 5 4
3 Taloudellisesti kasvatuskelpoiset puulajit
Puun taloudellinen kasvatuskelpoisuus Puun arvokasvuprosentti A B C Aika - Siniset: kuusia - Punaiset: koivuja Markkinakorko Taloudellisesti kasvatuskelpoisia: A: kaikki puut B: suurin osa kuusista, osa koivuista C: ei mikään Puu on ~ hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle
Taloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut Ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Lyhyellä kiertoajalla esim. energiapuutuotannossa Lisäksi lehtipuuvaihe tervehdyttää metsää maannousemasta Sekapuina, parhaiten nuorella iällä Sekametsä tuottaa enemmän puuta kuin yhden puulajin metsä Lehtisekapuut Parantavat kuusten kasvua, leppä parantaa kasvupaikkaa Edistävät kuusen uudistumista Vähentävät kuusen kuolleisuutta Parantavat metsikön terveyttä (estävät S-tyypin maannouseman leviämistä kuusesta toiseen) Kyse ei ole otaksumista vaan selkeistä tutkimustuloksista!
Suoraan puista mitattuja tuloksia OMT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty 745 9.5.5 3 6.97.396 4. Kuusi 957 3.4. 3.77.7 5. Raudus 533 5.6.7.75.89 5.9 Hies 59...4.3 4.6 Haapa 6 3.6.87.97.373 7.7 Leppä 545 9.4.75.37.83 4.5 Pihlaja 39 4.6.5 5.3.4.9 MT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty 9669 3.9.5 3.99.94 6. Kuusi 5898.6.96 3.35.55 4.3 Raudus 957 5.8.3.84.6 4.4 Hies 57.6.8.3.5 4. Haapa 736.9.35.84.43 5.8 Leppä 97 8..7.4.6 5. Pihlaja 483 3.4.36.3.7 5.6 VT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty 7447.3.6 3.9.8 7.4 Kuusi 8.6.4 3.49.598 8. Raudus 3 9.8.6.83.38 7.4 Hies 488 8...5.83 7. Haapa 95 9.3.33.36.5 8.4 Leppä 6 7..53.7.37 4. CT Mitattuja Keski- Läpimitan Yksikköhinta Puun arvo Puun arvo- Suht. arvo- Puulaji puita, kpl läpimitta, cm kasvu, cm/5 v /m3 kasvu, /5v kasvu, %/v Mänty 5.6.38 3.48.56 7.5 Kuusi 48 9.9.83 3..3 4.9 Raudus 8 7.7.74.44. 5.5 Hies 3 7.4.88.4.37 6.9
Mitä havaitsemme? Haapa on kasvanut paremmin kuin koivu Leppä ei hyvällä kasvupaikalla jää juuri jälkeen hieskoivusta Vähäarvoisten puulajien suhteellinen arvokasvu on yhtä hyvä kuin arvokkaiden puulajien Puihin sidottu pääoma tuottaa niissä yhtä hyvin Koska pääoman arvo on pieni, arvokasvukin saa olla pieni Maan arvon (paljaan maan pääoma-arvon) huomioon ottaminen muuttaa tilannetta
Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% Pääoman tuottoprosentti OMT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty 9.5 3..6. Kuusi 3.4 3.8 3..5 Raudus 5.6 4. 3..5 Hies. 3...8 Haapa 3.6 3.9.6.9 Leppä 9.4..3.9 Pihlaja 4.6.6.3. Pääoman tuottoprosentti VT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty.3 5.4 4.3 3.6 Kuusi.6 5.7 4.5 3.7 Raudus 9.8 4.6 3.4.6 Hies 8. 4. 3..3 Haapa 9.3 3.7.4.8 Leppä 7..7..8 Pääoman tuottoprosentti MT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty 3.9 4.5 3.6 3. Kuusi.6 3..5. Raudus 5.8 3..3.8 Hies.6.6.9.5 Haapa.9.9.9.4 Leppä 8...3. Pihlaja 3.4.7..7 Pääoman tuottoprosentti CT Läpimitta, Maan arvo Maan arvo Maan arvo Puulaji cm /ha /ha 3 /ha Mänty.6 5.4 4. 3.4 Kuusi 9.9 3.5.7. Raudus 7.7 3..3.8 Hies 7.4 4..8. Mä+Ku 3 /m 3 ; Ko /m 3 ; Ha+Le /m 3 ; Pi 5 /m 3 Oletettu, että keskiarvopuita on niin monta, että on 5 m /ha. Huom: Keskiläpimitta on sama kuin aineistossa (vaihtelee kasvupaikoittain). Tulokset riippuvat täysin puun myyntihinnasta ja paljaan maan arvosta.
Jos lehtipuusto saatu ilmaiseksi Millainen nettotulovirta riittää, jotta päästään kuusikon nykyarvoon? Kuusikon nettotulot simuloitu, lehtipuiden nettotulot esimerkkejä riittävistä tuloista % 3% Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä - 5 5 35 9 8 5 3 4 7 Yhteensä 39 53 Per vuosi 99 6 8 Nettotulot, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä - 5 333 35 9 5 3 45 7 Yhteensä 39 65 333 Per vuosi 99 33 Nykyarvot %, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä - 37 89 35 45 4 5 5 486 7 3 Yhteensä 565 58 89 Tuottoarvo 34 359 347 Nykyarvot 3%, /ha Vuosi Kuusi Hies Leppä - 8 4 35 3 5 684 33 7 56 Yhteensä 5 459 4 Tuottoarvo 595 595 597 Näyttää siltä, että vähäarvoisen lehtipuuston kasvatus sopivalla kieroajalla on yhtä kannattavaa kuin istutuskuusikon kasvatus
Pääoman (maa mukaan lukien) tuotto-% MT Keski-Suomessa Lehtimetsän kehitystä simuloitu kasvumalleilla Arvokasvuprosentti 8 6 4 8 6 4 Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä OMT ( ) 5 5 5 Pääoman tuottoprosentti 4 3.5 3.5.5.5 Maan arvo /ha Haapa ( ) Leppä ( ) Hies ( ) Leppä ( ) Leppä OMT ( ) 5 5 5 Keskiläpimitta, cm Keskiläpimitta Jos tuottovaatimus on %, hies kannattaa kasvattaa 6 cm:n läpimittaan, haavikko 8 cm:n läpimittaan (em. kantohinnoilla). Jos hies tuottaa tukkia (yksikköhinta paranee), kasvatusta kannattaa jatkaa pidemmälle. Lepästä saatava vähintään /m 3, jotta lepikkoa kannattaa kasvattaa puhtaana metsikkönä MT:llä (tosin joskus leppä kasvaa paljon paremmin kuin simuloinnissa).
Lehtisekapuiden vaikutuksia Kuusen läpimitan kasvu, cm 5 vuodessa.8.6.4..8.6.4. Kuusikossa Koivikossa 3 4 Läpimitta, cm Kyseessä erirakenteinen metsä, jossa puun läpimitta vaihtelee 4 cm Tulokset perustuvat 8 puun mittausaineistoon Vähäarvoisten lehtipuiden taloudellinen kasvatuskelpoisuus sekapuina kohenee niiden hyödyllisten sekametsävaikutusten kautta
Sekametsän tuotos OMT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi (/3)- Raudus (/3) Kuusi (/3)- Mänty (/3) Mänty (/3)- Raudus (/3) Sekametsävaikutus Kuusi Kuusi (/3)-Hies(/3) Mänty Raudus Hies 3 4 5 6 7 8 9 - Rauduskoivusekoitus parantaa kuusikon tuotosta - Hieskoivusekoitus ei juuri pienennä kuusikon tuotosta Tulokset laskettu hehtaarin koealalle simuloinnin keskiarvona. Puun kasvun vaihtelua ennusteen ympärillä on simuloitu.
Sekametsän tuotos VT Ensiharvennettu metsikkö, 5 m /ha Tuotos (m 3 /ha vuodessa) seuraavan vuoden aikana Mänty (/3)- Kuusi (/3) Mänty Mänty (/3)- Raudus (/3) Mänty -Kuusi -Raudus Kuusi Mänty (/3)-Hies(/3) Kuusi (/3)-Hies(/3) Raudus Hies 3 4 5 6 -Kuusi, raudus ja hies sopivat hyvin männyn sekapuuksi VT:llä -Kuusi kasvaa kohtuullisesti VT:llä
VT-sekametsä Kuuset ja koivut näyttn yttävät t kasvavan hyvin
Riskien vaikutus Tulevia puutavaralajeja ja puun käyttötapoja ei tiedetä Bioenergia Synteettiset kuidut Biohiili Puun menekkiä ja hintoja ei tiedetä Kuitupuun hinta ja menekki laskussa? Energiapuun hinta nousussa? Puun tulevaa kasvua ja puiden selviytymistä ei tiedetä Kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta Kanadassa suuria kaarnakuoriaistuhoja kuusimetsissä, syyksi kerrotaan jo tapahtunut ilmaston muutos
Riskien vaikutus Kun puun kasvuun ja hintaan sisältyvä epävarmuus otetaan laskelmissa huomioon, saadaan taloudellisten optimointilaskelmien tulokseksi, että Metsät tulee pitää sekametsinä mahdollisimman pitkään Metsässä tulee olla jatkuvasti eri puulajeja ja puuston eri kokoluokkia Hakkuukertymät tulee jakaa tasaisemmin eri hakkuiden välille -> yksi päätehakkuu korvattava usealla voimakkaalla yläharvennuksella (kertymää siirrettävä päätehakkuusta muihin hakkuisiin) Kyse on laskelmin osoitetuista tuloksista Pukkala & Kellomäki Roessiger ym. Griess & Knoke Rollin ym. 5
Riskiin suhtautumisen vaikutus Suurin osa metsänomistajia on riskin karttajia, etenkin merkittävissä päätöksissä Epävarmuuden vallitessa riskipreferenssit huomioon ottaen on tärkeää, että Tuotosta ei keskitetä yhteen puulajiin ja kokoluokkaan Hakkuita ei keskitetä liikaa päätehakkuuseen Monipuulajinen erirakenteinen metsä mahdollistaa sopeutuvan puunmyynnin ja metsän hoidon Jotta sopeutumismahdollisuus säilyy, tämä rakenne on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman pitkään Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia
Johtopäätöksiä Kaikki puulajit ovat nuorena (pienenä) taloudellisesti kasvatuskelpoisia Kaikki puulajit tulevat iän myötä (isona) taloudellisesti kasvatuskelvottomiksi Sekapuina vähäarvoiset puulajit voivat parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta ja vähentää taloudellisia riskejä Järkevämpää on ohjata puulajisuhteita Pienennetään lyhytikäisten puulajien osuutta vähitellen kiertoajan kuluessa Lisätään männyn osuutta kasvupaikan heikentyessä Taloudelliset kriteerit eivät saisi olla määrääviä Monimuotoisuus ja virkistysarvot saattavat tuottaa myös taloudellista hyötyä
Johtopäätöksiä Jos välttämättä halutaan määrittää taloudellinen kasvatuskelpoisuus, ohjeistuksen tulee olla muotoa: Keskiläpimitaltaan yli cm:n puustoissa taloudellisesti kasvatuskelpoiseen puustoon luetaan: MT:llä ja sitä paremmilla kasvupaikoilla mänty, kuusi, koivu ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja VT:llä mänty ja kuusi, korkeintaan 6 m /ha koivua ja korkeintaan m /ha muita puulajeja Karummilla kasvupaikoilla mänty ja korkeintaan 6 m /ha muita puulajeja Nuorissa metsiköissä mänty, kuusi, koivu, haapa ja leppä ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisia Haavikoiden ja lepikoiden kasvatus terveissä metsiköissä erikoispuutavaraksi (paneelipuu, laudepuu) tulisi sallia Vähäarvoisten lehtipuiden kasvatus energiapuuksi tulee sallia
Johtopäätöksiä Ei ole taloudellisesti perusteltua hylätä kategorisesti mitään puulajia Epävarmassa nykymaailmassa on suositeltava monen puulajin kasvatusta Vain äärimmäinen riskin suosija kasvattaa yhtä puulajia tasarakenteisissa metsiköissä Eri puulajeja kasvatettava suhteessa niiden taloudellisiin näköaloihin Vähäarvoisia vähemmän, arvokkaita enemmän
4 Alikasvoksen taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Alikasvosten hidas (?) kasvu Alikasvoksilla ei ole kustannusarvoa eikä myyntiarvoa (sijoituksen arvo = ) On samantekevää, minkä ikäisiä ne ovat tai kuinka hitaasti ne ovat kasvaneet Hidas nuoruusiän kasvu ei tee puusta taloudellisesti kasvatuskelvotonta Laatupuun kasvatuksessa hidas kasvu nuorella iällä on etu Olennaista on puun arvoon nähden riittävä arvokasvu; arvon suurentuessa arvokasvun tulee parantua Alikasvospuista OSAN tulee lähteä vähitellen hyvään kasvuun Viljelymetsässä tilanne on erilainen: tarvitaan nopeaa taimien kasvua, jotta investoinnin takaisinmaksuaika olisi riittävän lyhyt Joutuisa uudistuminen ja taimien hyvä kasvu ovat eduksi, kun tasaikäistä metsikköä (jossa ei ole alikasvosta) ruvetaan muuttamaan erirakenteiseksi; suurten puiden seisottamisesta (odottelusta) aiheutuva vaihtoehtoiskustannus alentaa kannattavuutta
Kuusialikasvos Kasvaa yleensä erinomaisesti sekametsissä, männiköissä ja koivikoissa On usein kituliasta runsaspuustoisessa kuusikossa
Kuusialikasvoksen mitattuja kasvuja Kuusikossa Männikössä Läpimitan kasvu, cm/ 5v.5.5 4 6 8 Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v.5.5 4 6 8 Läpimitta, cm Läpimitan kasvu, cm/5 v.5.5 Koivikossa 4 6 8 Läpimitta, cm Läheskään n aina kuusialikasvoksen kasvu kuusikossa ei ole huonoa!
Vanhatkin puut voivat toipua
Johtopäätöksiä Ilmaiseksi saatu alikasvos, jolla ei ole myyntiarvoa, on taloudellisesti kasvatuskelpoinen, jos osa siitä toipuu vähitellen Metsikön perustaminen viljelemällä maksaa useimmiten liikaa Tasaikäismetsätalouden kannattavuuden parantamiseksi ei ole muita keinoja kuin taimikon perustamis- ja hoitokustannusten vähentäminen Alikasvosten parempi hyödyntäminen on hyvä keino parantaa metsätalouden kannattavuutta
Tämä esitys perustui mittauksiin ja laskelmiin