Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012
Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten säästöpaineet huolimatta korvausmenojen notkahduksesta 2009-2010. 2
Lääkekorvaukset ja -kustannukset 1986 2011 2 000 000 000 1 800 000 000 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 1 000 000 000 800 000 000 Korvaukset euroa Kustannukset euroa 600 000 000 3 400 000 000 200 000 000 0 1986 1990 1995 2000 2005 2011
Mitä tiedettiin? Terveydenhuollon kustannukset ovat epätasaisesti jakautuneet: pieni osa potilaista tuottaa suuren osan kustannuksista. Myös lääkekustannukset epätasaisesti jakautuneet muissa maissa. Tietoa Suomen lääkekustannusten jakautumisesta ei ollut. Tieto suhteellisen vanhaa, ei koko väestöä edustavia otoksia. 4
Mikä oli tavoite? Tarkastella kustannusjakaumaa Suomessa. Ehdottaa uusia kustannusten hillintäkeinoja kustannusten jakauman ja potilaiden ominaisuuksien perusteella. 5
Miten tehtiin? 50 %:n satunnaisotos Suomen väestöstä. Otoksen yli 15-vuotiaille kaikki lääkeostot vuodelta 2009. Määriteltiin kaksi ryhmää: 5 % väestöstä, jolla on korkeimmat lääkekustannukset -> Korkean kustannuksen ryhmä, kustannukset vähintään 1527 e/vuosi. Loput 95 % väestöstä -> Matalan kustannuksen ryhmä Analyyseissä ei ollut mukana niitä, joilla ei ollut lääkekustannuksia. 6
Mitä saatiin selville? Lääkekustannukset ovat Suomessakin vinosti jakautuneet. 5 % väestöstä tuottaa lähes puolet lääkekustannuksista ja lähes 60 % lääkekorvauksista. 7
Total cost (million eur) 0 50 100 150 200 250 300 Tutkimusosasto Lääkekustannusten jakauma 8 0. 25. 50. 75. 100. Percentile
Mitä saatiin selville? ryhmien väliset erot Naisia 54 % matala- ja 56 % korkeakustannusryhmässä. Miesten keskimääräiset kustannukset jonkin verran korkeammat korkeakustannusryhmässä ja matalammat matalakustannusryhmässä. Miehet tuottivat kuitenkin matalammat kokonaiskustannukset. 9
Mitä saatiin selville? ryhmien väliset erot Korkeakustannusryhmän potilaat selvästi vanhempia. Puolet korkeakustannusryhmästä ja neljännes matalakustannusryhmästä yli 65-vuotiaita. Yli 75-vuotiaita 26 % vs. 10 %. 10
Lääkkeiden lukumäärä Lääkkeiden lkm Korkeakustannus, % Matalakustannus, % 1 5 15 72 6 10 36 22 11 15 30 5 16 20 14 1 21 5 <1 11
Lääkkeiden lukumäärä Keskimäärin 4,3 lääkettä/matalakustannusryhmäläinen 11,0 lääkettä/korkeakustannusryhmäläinen Korkeakustannusryhmässä yli puolet kustannuksista vähintään 11 lääkettä käyttäviltä. 12
Sairastavuus Erityiskorvaus tai rajoitettu peruskorvaus 91 % korkeakustannusryhmäläisistä 30 % matalakustannusryhmäläisistä Korvausprosentti Korkeakustannusryhmällä 85 % Matalakustannusryhmällä 56 % 13
Mistä suurin osa kustannuksista tulee? Matalakustannusryhmä Peruskorvatut ostot 61 % kustannuksista Korkea verenpaine 12 % Diabetes 6 % Astma 6 % Psykoosit 2 % Glaukooma 2 % 14
Mistä suurin osa kustannuksista tulee? Korkeakustannusryhmä Peruskorvatut ostot 27 % kustannuksista Syövät 12 % Diabetes 8 % Reuma 8 % Psykoosit 8 % Astma 6 % MS-tauti 5 % Alzheimerin tauti 5 % 15
Korkeakustannusryhmässä enemmän Psoriasis (171 vs.0) Dialyysihoitoa edellyttävä uremia (256 vs.1) Elinsiirron tai kudossiirron jälkitila (280x) Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä vaikea anemia (210x) MS-tauti (55x) Parkinsonin tauti (29x) Alzheimerin tauti (23x) 16
Päätelmät 5 % väestöstä tuottaa lähes puolet lääkekustannuksista. Potilaat, joille kustannukset kasaantuvat, ovat vanhempia, käyttävät useampia lääkkeitä, ja sairastavat enemmän pitkäaikaissairauksia kuin muu väestö. Osa korkeakustannuksisista potilaista käyttää vain 1-2 hyvin kallista lääkettä, mutta lähes puolet käyttää yli 10 lääkettä vuodessa. 17
Päätelmät Suuri lääkemäärä + korkeat lääkekustannukset Kustannusten alentaminen juustohöylämenetelmien sijaan potilaskohtaisin menetelmin? Lääkehoidon seuranta / lääkehoidon arviointi Rationaalisen lääkkeiden määräämisen edistäminen 18
Pohdinta Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lääkkeitä käytetään ja määrätään epärationaalisesti ja lääkehoidon seuranta on puutteellista. Lääkekorvaustyöryhmä toisensa jälkeen ehdottaa, että rationaalisen lääkkeiden määräämisen / lääkehoidon edistäminen voisi olla relevantti keino myös kustannusten säästämiseen. Asian edistäminen/resursointi/poliittinen tahto jää aina puolitiehen. 19
20
Jatkotutkimus Lääkeostojen sisällön selvittäminen Yksi kallis osto vai monta edullista ostoa? Lääkkeiden vaihdot Lääkehoidon ongelmia? 21