Asia: Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Transkriptio

1 LAUSUNTO Sosiaali ja terveysministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö (STM:024:00/2012) Asia: Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on sosiaali ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 176 valtakunnallista sosiaali ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 65 muuta sosiaali ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: asiantuntija Ulla Saastamoinen, puh , SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri Riitta Särkelä johtaja

2 1. YLEISTÄ Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu lukuisia valtiontalouden kestävyyden parantamiseen ja tasapainottamiseen tähtääviä toimia. Yksi näistä toimista on säästää 113 miljoonaa euroa vuosittain vähentämällä lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja. Lisäksi sairausvakuutuksen matkakorvauksien omavastuun nostolla säästettäisiin valtiontalouteen 20 miljoonaa euroa vuosittain. Valtiontalouden kehyspäätöksessä näiden vuoteen 2015 mennessä toteutettaviksi suunniteltujen säästöjen voimaantuloa aikaistettiin, niin että säästöt toteutetaan alkaen. Kehyspäätöksen mukaan hallitusohjelmaan sisältyvien säästötoimenpiteiden lisäksi vähennetään vielä sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia menoja 20 miljoonaa euroa vuosittain. Säästötavoitteeseen liittyen sosiaali ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan koko 153 miljoonan euron säästö otettaisiin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuudesta. Lääkekorvausmenoille asetetun 113 miljoonan euron säästötavoitteen toteuttamista pohtinut työryhmä on päätynyt esittämään useita toimenpiteitä velvoitteen täyttämiseksi. Vakuutetun omavastuuosuuksia lääke ja matkakustannusten osalta ehdotetaan korotettaviksi ja lääkärin sekä hammaslääkärien palkkioiden, tutkimuksen ja hoidon kiinteästä omavastuuosuudesta luovuttaisiin siirtymällä euromääräisiin korvauksiin. Vuotuista lääkekustannusten kattoa laskettaisiin kuitenkin 670 euroon. Lisäksi viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkevalmisteiden tukkuhintoja alennettaisiin 5 prosenttia. SOSTEN NÄKEMYKSET JA EHDOTUKSET 1. Yleistä SOSTE muistuttaa, että hallitusohjelman keskeisenä painopisteenä on vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä vähentää kansalaisten hyvinvointi ja terveyseroja. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla taloudelliset, sosiaaliset ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat useimmiten nivoutuneet yhteen. Terveysongelmat ja pienituloisuus muodostavat usein toinen toistaan vahvistavan kierteen, jossa helposti laiminlyödään terveyden hoitaminen varojen puutteessa. Tällaisessa tilanteessa paine siirtyy usein kunnan palveluihin lisääntyneenä kotpalvelujen, vammaispalvelujen, omaishoidon ja laitoshoidon tarpeena.

3 2. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistus ensisijainen SOSTE vastustaa lääkkeiden peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen prosenttiosuuksien alentamista. Tämän sijaan säästöjä voidaan saada toteuttamalla lääkkeitä paljon käyttävien kohdalla kokonaisvaltaiset terveys ja hoitosuunnitelmat. Hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain muuttamiseksi valtiontalouden tasapainottamiseksi SOSTE korostaa lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistuksen tärkeyttä ja sen ensisijaisuutta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa myös terveydenhuollon maksukattoon liittyvä uudistus. Jatkuvista osauudistuksista /leikkauksista tulisi päästä pitkäjänteiseen uudistamistyöhön. Lähtökohtana tulee olla se, että kaikille ihmisille varallisuudesta ja terveydentilasta riippumatta varmistetaan heidän tarvitsemansa lääke ja muu hoito. Vakuutetun omavastuun kasvattaminen korvausprosentteja alentamalla vähentää tutkimusten mukaan lääkkeiden käyttöä. Lääkityksen aloitus voi viivästyä tai sitä ei aloiteta lainkaan. Potilaat saattavat myös käyttää lääkettä määräystä vähemmän tai lopettaa lääkkeen käytön. Kaiken tämän seurauksena potilaiden keskimääräinen terveydentila heikkenee. Hallituksen esityksen perusteluissa myönnetään suoraan, että vakuutetun maksuosuuden kasvattaminen voi johtaa terveyserojen kasvamiseen sekä siirtää lääkekuluja kuntien harteille vakuutettujen ollessa oikeutettuja toimeentulotukeen kulujen peittämiseksi. Inhimillisesti ja yhteiskunnan kokonaiskustannusten näkökulmasta omavastuun kasvattaminen merkitsee kustannusten siirtämistä taholta toiselle, ei todellista säästöä. SOSTE huomauttaa, että Suomessa potilaiden omavastuuosuudet ovat jo suuremmat kuin Euroopassa keskimäärin ja että omavastuiden korottamisella voi olla kauaskantoisia ja kustannuksiltaan kalliita seurauksia. Lääkkeiden tai palvelujen liian korkeat kustannukset ja omavastuuosuudet eivät saa estää ihmisten tarpeen mukaista hoitoa. On syytä huomata, että Kansalaisbarometri 2011:n tulosten mukaan jo nyt väestötasolla yli puolella miljoonalla täysi ikäisellä suomalaisella rahat riittävät huonosti terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin. Alimmassa tulokvintiilissä tulot riittävät huonosti tai melko huonosti lääkärillä käymiseen ja lääkkeisiin noin kolmanneksella, kun ylimmässä tulokvintiilissä vastaava osuus on noin kolme prosenttia. Yksinasuvat työttömät kokevat tässä suhteessa tilanteensa huonoimmaksi. Heistä peräti 36 prosenttia arvioi rahojensa riittävän huonosti lääkärillä käymiseen ja lääkkeisiin. Omavastuuosuuksien korottaminen kasvattaa näin ollen edelleen eriarvoisuutta. Suomessa lääkekustannukset ovat jakautuneet huomattavan epätasaisesti. Pienelle joukolle potilaista kertyy valtaosa kustannuksista. Kelan mukaan sille 5 prosentin osuudelle väestöstä, jolla on suurimmat lääkekustannukset, kertyy lähes puolet kaikista lääkekustannuksista. Näistä valtaosa on sellaisia, jotka käyttävät vähintään

4 kuutta tai useampaa lääkettä. Vastaavasti sille 50 prosentille väestöstä, jolla on pienimmät kustannukset, kertyy vain noin 2 prosenttia kustannuksista (Kela tiedottaa ). Kelan mukaan keskittymällä erityisesti niihin useita lääkkeitä käyttäviin potilaisiin, joilla on suuret lääkekustannukset, voitaisiin saavuttaa säästöjä varmistamalla, että näiden potilaiden lääkkeiden käyttö on tarkoituksenmukaista. Lääkehoito on yksi ja tietyissä sairauksissa ehdottoman välttämätön osa potilaan hoitoa. SOSTE korostaa, että tärkeää on kehittää vastuullisia hoitokäytäntöjä siten, että potilaalle/asiakkaalle tehdään kokonaisvaltainen terveys ja hoitosuunnitelma ja että useita lääkkeitä käyttävien henkilöiden kokonaistilanne ja lääkkeiden tarkoituksenmukaisuus tarkistetaan riittävän usein. Tämä on jo henkilön turvallisuuden ja vireyden kannalta tärkeää. 3. Lääkekustannusten vuotuisen omavastuuosuuden sekä viitehintajärjestelmän ulkopuolella olevien lääkkeiden tukkuhintojen alentaminen positiivista Vuotuisen omavastuun (lääkekaton) alentaminen on SOSTEn mielestä positiivinen vastaantulo paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden kohdalla, joskin se on edelleen korkea verrattaessa muihin pohjoismaihin sekä Iso Britanniaan. SOSTE viittaa kuitenkin em. vastuullisten kokonaisvaltaisten terveys ja hoitosuunnitelmien kehittämiseen ja käyttöön ottoon erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka käyttävät useita eri lääkkeitä. 4. SOSTE ei pidä järkevänä matkakustannusten omavastuiden nostamista Matkakorvauksia maksetaan tällä hetkellä eniten harvaan asutuille seuduille ja iäkkäille henkilöille. Omavastuiden nostaminen tulisi koettelemaan erityisesti tätä ihmisryhmää ja heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia. Kunta ja palvelurakenteen uudistamisen myötä sosiaali ja terveyspalveluita keskitettäneen entistä suurempiin yksiköihin, mikä puolestaan tulisi pidentämään matkoja terveyspalveluihin erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Vähävaraisten vanhusten tiedetään jo nyt peruvan lääkäriaikoja varojen puutteessa ja pitkät matkat terveyspalveluihin voivat entisestään vähentää terveyspalvelujen käyttöä, vaikka niiden käyttöön olisi tarve. Kustannukset kaatuvat yleensä viime kädessä kuntien vastuulle toimeentulotukitarpeiden kasvun kautta. 5. Euromääräiseen korvausmenettelyyn siirtyminen perusteltua SOSTE kannattaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten selkeyttämistä siten, että lääkärin ja hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvaamisessa siirrytään euromääräiseen korvausmenettelyyn.

5 Tämä selkeyttää ja yksinkertaistaa korvausperusteita sekä kuten lakiluonnoksen perusteluissa on sanottu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden vertailla yksityisen terveydenhuollon kustannuksia. Koska eri palvelujen tuottajien hinnat voivat vaihdella suurestikin, tämä tuo läpinäkyvyyttä ja selkeyttä palvelujen käyttäjille. 6. Lopuksi On tärkeää, että valtiontalouden tasapainottamiseksi hallitus pyrkii hakemaan mielekkäitä säästökohteita hallinnon eri aloilta. Terveyserojen kaventamiseen ja köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen liittyvät hallituksen tavoitteet ja toisaalta sairausvakuutuslakiin nyt ehdotetut muutokset ovat keskenään ristiriidassa. Köyhyyden ja syrjäytymisen sekä terveyserojen vähentäminen ei onnistu ilman, että myös käytännössä on valmius taloudellisten resurssien suuntaamiseen tähän työhön. Pitkällä aikavälillä on taloudellisesti kestävää se, että mahdollisimman monen ihmisen terveys ja toimintakyky säilyvät hyvänä ja että he pystyvät täysipainoisesti osallistumaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä työ ja muuhun yhteiskunnalliseen elämään. Kestäviä ratkaisuja ja säästöjä saadaan pitkäjänteisesti sitä kautta, että määrätietoisesti jatketaan työtä hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luomiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Lyhyellä tähtäimellä vain taloudellisten säästöjen hakemisen lähtökohdista haetut säästöt voivat pitkällä aikavälillä nostaa kustannuksia ja olla myös taloudellisesti epäviisaita. SOSTE muistuttaa, että hyvinvoivat ihmiset ja kestävä talous kulkevat käsi kädessä.