Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2014 2017

Kuin yhtä perhettä Kuva: Kimmo Kirves Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma 2014 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa _. _.2014 1

SISÄLLYSLUETTELO 0. Johdanto..3 1. Kotouttamisohjelman lähtökohdat...4 1.1 Lainsäädäntö ja strateginen tausta.4 1.2 Kotouttamistyön organisointi Joensuussa...5 1.3 Joensuun kaupunkiseudun kuntayhteistyö maahanmuuttajapalveluissa 6 1.4 Ohjelman yritysvaikutukset..6 2. Joensuun toimintaympäristö.7 3. Joensuun kaupungin vastuutahot kotoutumislain mukaisissa tehtävissä..10 4. Joensuun kotouttamistoiminnan kehittämistoimenpiteet 2014 2017.12 5. Joensuun kaupungin palvelut maahanmuuttajille..15 5.1 Kotouttamisen yhteistyö sekä seuranta...16 5.2 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 16 5.3 Tulkkaus.17 6. Suunnitelma kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä 17 6.1 Alkuhaastattelu, ohjaus-ja neuvonta..18 6.2 Alkukartoitus.19 6.3 Maahanmuuttajan kotoutumisoikeus ja kotoutumissuunnitelma.. 20 7. Aikuisten ja nuorten työllistymistä tukevat palvelut..22 7.1 Kotoutumiskoulutus 22 7.2 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut maahanmuuttajalle 23 7.3 Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Joensuussa.24 8. Osallisuuden vahvistaminen sekä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot..25 9. Suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä..26 10. Suunnitelma työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä 28 11. Lopuksi..30 LÄHTEET LIITTEET: Liite I: Kotouttamisen avainsanasto Liite II: Oleskeluluvan perusteella saatavat palvelut kunnassa Liite III: Alkuhaastattelu lomake Liite IV: Maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolku- prosessikaavio Liite V: Joensuussa toimivia tahoja maahanmuuttaja-asioissa 2

0. Johdanto Maahanmuuttajaväestö kasvaa Suomessa nopeasti. Yleiset maahanmuuton suuntaukset ovat näkyvissä myös Pohjois-Karjalassa sekä Joensuun seudulla. Kansainvälisyys on osa joensuulaista arkipäivää. Vaikka erilaisuutta on totuttu kohtaamaan, toimivan monikulttuurisen kaupungin kehittäminen vaatii vielä huomion kiinnittämistä moneen käytännön asiaan. Pakolaisuus ja paluumuutto eivät ole enää Joensuuhun muuton ainoita syitä, kuten vielä 1990-luvulla. Viime vuosina Joensuun seudulle on muuttanut yhä enemmän työperäisiä maahanmuuttajia, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä perheenjäseniä. Tulomuutto on jatkuvasti tasaisesti kasvava. Venäjän rajan läheisyys kerää alueelle erityisesti venäjänkielisiä paluumuuttajina saapuneita henkilöitä. Joensuun kaupungin kotouttamissohjelma käsittelee pääasiassa kuntien järjestämisvastuulla olevia kotoutumislain (Laki kotoutumisen edistämisestä) mukaisia tehtäviä. Kyseessä on lakisääteinen ohjelma erityisesti maahanmuuttajatyötä Joensuussa tekeville toimijoille sekä kunnan työntekijöille. Ohjelma ei kata kaikkea sitä kotouttamisen kanssa tehtävää työtä mitä Joensuun seudulla tehdään, vaan antaa sille raamit. Ohjelmassa ei ole eritelty erikseen jokaisen viranomaisen tai kunnan palveluissa tehtävää työtä. Ajantasaiset palvelutiedot löytyvät parhaiten asianomaisten tahojen omilta verkkosivuilta. Kotouttamisohjelmassa kuvataan kotouttamistyön sisältöperiaatteita, kotoutumislain mukaisien tehtävien vastuutahoja kaupungin organisaatiossa sekä kotouttamisen kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014 2017. Kotouttamisohjelma on laadittu yli valtuustokauden, mikä mahdollistaa uuden ohjelmakauden toimintoja suunniteltaessa vuonna 2017 aloittavan valtuuston strategiaohjelmien huomioimisen.

1. Kotouttamisohjelman lähtökohdat 1.1 Lainsäädäntö ja strateginen tausta Laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnassa kotouttamisohjelma (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Tarkoituksena on edistää lisäksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Laki antaa välineitä myös kotoutumisen alkuvaiheen ohjaukselle; maahanmuuttajalle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnan kunnanvaltuustossa ja sitä tulee tarkistaa kotoutumislain mukaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelman keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) Kotoutumislain piirissä ovat henkilöt, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Kotoutumislakia sovelletaan henkilöön riippumatta siitä, millä perusteella hän on Suomeen muuttanut. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Maahanmuuttajan kotoutumisen haasteet liittyvät maahantuloon, arkipäivän elämään, kielitaitoon, toimeentuloon, koulutukseen, työhön ja yhteiskuntaan ja yhteisöön mukaan pääsemiseen. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja sekä työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. Kotouttamistoimenpiteiden tulee lähteä maahanmuuttajan yksilöllisistä tarpeista. Maahanmuuttoasioita Suomessa ohjaa kotouttamislain ohella myös Ulkomaalaislaki (301/2004). Ulkomaalaislain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa, sekä edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen 4

suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Ulkomaalaislakia sovelletaan ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa. Ohjelman laatimisen strategisena lähtökohtana ja taustamateriaalina on käytetty kotoutumislain ohella Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaa 2017. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä kunnan aktiiviseen rooliin kotouttamispalvelujen järjestäjänä. Ohjelman taustamateriaalina on käytetty lisäksi Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus 2013-2016 sekä kaupungin kansainvälistymisstrategiaa 2009-2015. 1.2 Kotouttamistyön organisointi Joensuussa Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, TE -toimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kotouttamisen kehittämishaasteisiin tartutaan niukkenevien taloudellisten resurssien ja kuntarakenneuudistuksen viitekehyksessä. Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat kansainvälisten asioiden ja maahanmuuttajapalvelujen hoitamista. Raportointi kotouttamisohjelman toteutumisesta toteutetaan talous- ja toimintasuunnitelman raportoinnin mukaisesti. Hallintoyksikön alaisuudessa toimiva Joensuun maahanmuuttajapalvelut koordinoi ja yhteen sovittaa kaupungin eri toimialueiden yhteistyötä apunaan asiakastyöryhmä. Valtuuston tehtävänä on hyväksyä kaupungin kotouttamisohjelma. Maahanmuuttajien kotoutumista Joensuuhun edistävät valtion ja kuntien viranomaistoiminnan lisäksi vahvasti myös yhteistyö alueen järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Vuosien yhteistoiminta järjestöjen kanssa toi vuonna 2013 Joensuuhun uuden maahanmuuttajatyöhön keskittyneen toimipaikan Maahanmuuttajatyön keskus Sillan, jossa yhdistyvät sekä kaupungin että järjestöjen tarjoamat palvelut maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttajatyön keskus Sillalla toimivat kaupungin maahanmuuttajapalvelujen lisäksi järjestöjen hallinnoimat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät hankkeet. Maahanmuuttotoimijoiden, viranomaisten ja kolmannen sektorin keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat maahanmuuttotyön voimavara ja edellytys. Yhteistyötä tehdään laajemmalti myös Itä-Suomen alueella. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edis- 5

tää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) 1.3 Joensuun kaupunkiseudun kuntayhteistyö maahanmuuttajapalveluissa Joensuun kaupunki, Outokumpu sekä Kontiolahden kunta muodostavat sosiaali- ja terveys palvelujen yhteistoiminta- alueen, jossa Joensuun kaupunki isäntäkuntana vastaa sosiaalija terveyspalvelujen tuotannosta. Seutuhallinnon toimesta on valmisteltu Joensuun seudun kunnille esitys seudullisesta maahanmuuttajapalvelujen yhteistyöstä. Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä palveluita voidaan järjestää myös seudullisena yhteistyönä. Mahdollisesta yhteistyöstä päätetään vuoden 2014 aikana. 1.4 Ohjelman yritysvaikutukset Työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset sekä suurten ikäluokkien eläköityminen lisäävät alueelle tarvetta saada eri alojen työntekijöitä. Joensuun kaupunkiseudun työikäisten määrän vähentyminen ja alueen elinvoimaa tuovien uusien työpaikkojen saaminen edellyttävät muualta tänne siirtyvää työvoimaa. Venäjä tuo kasvumahdollisuuksia mm. matkailun, kaupan ja osaamisen vaihdon aloilla. Alueella asuvista maahanmuuttajista suurin osa on venäjänkielisiä, jotka ovat saapuneet Joensuuhun joko paluumuuton, työn tai avioliiton perusteella. Riittävän ja osaavan työvoiman saamiseksi Joensuun kaupunkiseudun maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien tulee olla uskottavia sekä etnisten suhteitten edistämistyön onnistunutta. Hyvin hoidetut palvelut helpottavat kansainvälisten ammattilaisten ja osaajien saamista, muuttoa ja sitoutumista paikkakuntaan, yrityksiin ja yrittäjiksi. Kaupungin kotouttamistoimien lisäksi tarvitaan lisää vuorovaikutteista yhteistyötä alueen yritysten kanssa maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi. Alueella jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen tulee kiinnittää erityisesti huomiota, jotta voidaan taata tulevaisuudessakin osaavien työntekijöiden saatavuus. Joensuussa pidempään asuneet maahanmuuttajat tulisi nähdä tärkeänä työvoimana kulttuurisen sekä kielellisen osaamisen näkökulmasta. Kielitaitoiset ja ammattikoulutetut osaajat tulisi huomioida erityisesti yrityksien kansainvälistymistavoitteissa. 6

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2. Joensuun toimintaympäristö Joensuun kaupunkiseudulla asui vuonna 2013 n. 2300 ulkomaan kansalaista, joista Joensuussa oli kirjoilla n. 1800 henkilöä (2,53 % väestöstä). Pohjois-Karjalassa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä oli vuonna 2013 yhteensä 3654 henkilöä. Eniten Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa asuu Venäjältä muuttaneita henkilöitä. Muita isompia kansallisuusryhmiä ovat mm. somalialaiset, virolaiset, thaimaalaiset sekä ruotsalaiset. Joensuuhun muuttaa vuosittain keskimäärin n. 300 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Joensuuhun muuton syitä ovat paluumuutto, perhesyyt, työnteko, opiskelu ja pakolaisuus. Joensuuhun on saapunut 1990-luvulta lähtien pakolaistaustaisia henkilöitä. Vuonna 2013 heitä asui Joensuussa n. 100 henkilöä. Osuus vastaa vajaata kymmenesosaa kaikista Joensuun ulkomaalaisista. Kontiolahden vastaanottokeskuksen lopettamisen myötä pakolaistaustaisten määrä on huomattavasti vähentynyt vuosien 2013-2014 aikana. Joensuun kaupunginhallitus päätti 10.2.2104 vastaanottaa Joensuuhun vuosittain n. 30 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset eroavat turvapaikanhakumenettelyn kautta tulleista siinä, että he saapuvat suoraan kuntien asukkaiksi ilman vastaanottokeskusvaihetta. Alueen monimuotoisuutta lisäävät alueella asuvat kansainväliset opiskelijat, asiantuntijat sekä harjoitteluvaihdossa olevat eri maan kansalaiset. Oppilaitokset tuovat vuosittain n. 1000 tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa Joensuuhun. Maahanmuutto Pohjois-Karjalaan vuosina 1987 2012. 700 600 500 400 300 200 100 0 Maahanmuutto P-K:aan vuosittain 1987-2012 7 Lähde: stat.fi, tilastokeskus, väestörakenne

Suurimmat ulkomaalaisten kansalaisuusryhmät Joensuussa < 10 henk. vuonna 2012. Marokko Unkari Alankomaat Iran Ranska Vietnam Nigeria Intia Espanja Yhdysvallat (USA) Puola Nepal Irak Turkki Britannia Ruotsi Saksa Thaimaa Bangladesh Kiina Somalia Viro Venäjä 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 8 Lähde: stat.fi, tilastokeskus, väestö

Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Joensuussa v. 2013. Väkiluku Ulkomaan Ulkomaan kansalaisten 31.12.2013 kansalaiset osuus, % KOKO MAA 5451270 207511 3,81 9 Pohj-Karjala 165445 3654 2,21 36 Lieksa 12303 518 4,21 72 Tohmajärvi 4876 132 2,71 74 Outokumpu 7262 194 2,67 76 Joensuu 74471 1886 2,53 77 Kitee 11197 278 2,48 102 Rääkkylä 2467 51 2,07 148 Ilomantsi 5614 86 1,53 161 Kontiolahti 14422 204 1,41 222 Juuka 5203 56 1,08 232 Liperi 12396 128 1,03 255 Nurmes 8191 76 0,93 295 Valtimo 2379 16 0,67 298 Polvijärvi 4664 29 0,62 Lähde: Tilastokeskus, Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten määrä Joensuussa vuosina 2012 2013. vuosi Muut kielet yhteensä Ulkomaan kansalaiset Vieraskielisten osuus, % Ulkomaan kansalaisten osuus, % 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Joensuu 2 511 2 769 1 714 1 886 3,4 3,7 2,3 2,5 9

3. Joensuun kaupungin vastuutahot kotoutumislain mukaisissa tehtävissä Taulukossa kuvataan Joensuun kaupungin sekä muiden palvelun tuottajien vastuutahot kotoutumislain mukaisissa tehtävissä. Kotoutumislain mukainen tehtävä (Laki kotoutumisen edistämisestä = KotoL) Vastuutaho kaupungin organisaatiossa ja muut palvelun tuottajat Maahanmuuttajien alkuvaiheen opastus ja neuvonta (KotoL: 2 luku, 7-8 ) Alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelmat ja kotoutumissuunnitelmien seuranta (KotoL: 2 luku, 9-18 ) Tulkitseminen ja kääntäminen Hallintoyksikkö / Maahanmuuttajapalvelut Keskukset omalla toimialueellaan Muut viranomaiset, järjestöt ja yhdistykset, hankkeet, oppilaitokset Hallintoyksikkö / Maahanmuuttajapalvelut palveluohjaaja Sosiaali- ja terveyskeskus aikuissosiaalityö sosiaaliohjaaja TE- toimisto, oppilaitokset alkukartoituksien järjestäjinä Kaikki keskukset omalla toimialueellaan (KotoL: 1 luku, 5 ) Maahanmuuttajalapset - ja nuoret, perheet (KotoL: 1 luku, 4 ; 2 luku, 15-16, 26-28 ) Keskuksien tulosaluejohtajat ja päälliköt Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori koulutoimen suunnittelija aluevastaavat Sosiaali- ja terveyskeskus sosiaali- ja terveysjohtaja perhepalvelujen päällikkö Vapaa-aikakeskus vapaa-aikajohtaja, nuorisojohtaja Maahanmuuttajien työllistyminen (KotoL: 2 luku, 14 ) Järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, seurakunnat, elinkeinoelämän organisaatiot, TE- toimisto Henkilöstöyksikkö henkilöstöjohtaja työllistämispalvelut työllistämiskoordinaattori Muut keskukset Kotoutumiskoulutus, suomen kielen koulutus (KotoL: 2 luku, 20 26 ) Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen (KotoL: 1. luku, 1 ; 3 luku, 29, 33 ) Oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, ELY, TE- toimisto, työnantajat, järjestöt ja seurat Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus ELY, TE- toimisto, järjestöt, oppilaitokset, kansanopistot, yksityiset palvelun tuottajat Hallintoyksikkö kaupunginsihteeri Kaikki keskukset Järjestöt, hankkeet, seurat, seurakunnat 10

Kotoutumislain mukainen tehtävä (Laki kotoutumisen edistämisestä = KotoL) Pakolaiset Kuntaan osoittaminen (KotoL: 5 luku, 41 43 ) Vastuutaho kaupungin organisaatiossa ja muut palvelun tuottajat Sosiaali- ja terveyskeskus sosiaalipalvelujen johtaja Hallintoyksikkö kaupunginsihteeri Työyhteisöjen ja henkilöstön osaaminen kotouttamisasioissa (KotoL: 3 luku, 30 ) Kotoutumisen edistäminen paikallistasolla monialainen yhteistyö Kotoutumisen kaupunkitasoinen johtaminen ja seuranta (KotoL: 2 luku, 6, 3 luku, 29 33 ) Henkilöstöyksikkö henkilöstöjohtaja Kaikki keskukset esimiehet Kouluttajaorganisaatiot, oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ym. Kaikki keskukset omalla toimialueellaan Osiot kotoutumisen edistämisestä ja monialaisesta yhteistyöstä hallintokuntien vuosikertomuksiin. Konsernihallinto kaupunginjohtaja kaupungin johtoryhmä Hallintoyksikkö kaupunginsihteeri Maahanmuuttajapalvelut TE- toimisto, ELY, Joensuun seutukunnat, poliisi, Kela, muut viranomaiset, elinkeinoelämän organisaatiot, työnantajat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat 11

4. Joensuun kotouttamistoiminnan kehittämistoimenpiteet vuosille 2014-2017 Kehittämistoimenpiteistä kuvataan kehittämisen kohde, toimenpiteet, valmisteluaikataulu vuositasolla (= valmis, useampi = jatkuvaa kehittämistä), seuranta ja mittarit sekä vastuutahot. Kehittämiskohde Toimenpiteet 2014 2015 2016 2017 Seuranta, mittari Vastuutaho 1. Kotouttamisohjelman ajantasaisuus Ohjelman päivitys ajantasaiseksi ja tarpeita vastaavaksi. Päivitys valtuustokausittain. Kotouttamisohjelman toteutuksen seuranta, ohjelman päivitys Konsernihallinto / Hallintoyksikkö 2. Kunnan peruspalvelut soveltuvat maahanmuuttajille Kunnan palvelut toimivat huomioiden maahanmuuttajien tarpeet. Toimialakohtaiset monikulttuurisuuteen liittyvät toimintasuunnitelmat osana kaikissa palveluissa: Asiakaspalautteet Asiakastyöryhmän osallistujien kokemukset. Kaikki keskukset - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut - Vapaa-aika palvelut Vuosittaiset toimialakohtaiset tapaamiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus - Tekniset palvelut Vapaa-aikakeskus - Konsernihallinto Konsernihallinto Hallintoyksikkö Tulkkauksen aktiivinen käyttäminen kaupungin eri hallintokunnissa sekä viranomaisissa tarvelähtöisesti asiakkaan omalla äidinkielellä. Asiakaspalautteet Kaikki keskukset - Ohje tulkin käytöstä kunnan henkilöstölle sekä kaupungin tulkkauspalvelujen kilpailuttaminen. Tulkkauksenkäytön seuranta kaupungin keskuksissa. Konsernihallinto/ Hallintoyksikkö 12

Kehittämiskohde Toimenpiteet 2014 2015 2016 2017 Seuranta, mittari Vastuutaho 3. Viestintä Infopankkiin liittyminen: Keskeisten kaupungin palvelujen laatiminen suurimmille kieliryhmille mahdollisimman selkeässä muodossa. Tiedotussuunnitelmassa kieliversioiden tarpeet. Sivusto toimii ja on tunnettu ja käytetty. Konsernihallinto/ Hallintoyksikkö 4. Maahanmuuttajien osallistuminen, osallisuus ja vaikuttaminen Maahanmuuttajapalvelujen internet-sivujen suunnittelu ja toteutus. Maahanmuuttajat mukaan kansalaisyhteiskuntaan: osallistumisen kynnys matalaksi - Maahanmuuttajien osallistumisen suunnitelma osaksi yleistä kuntalaisten suunnitelmaa (Kuntaliitto: Kuntalaiset keskiöön - välineet) Kieliversioiden tarkistaminen suurimpien alueella asuvien kieliryhmien mukaan. Joensuun kaupunki: kaikki keskukset omalla toimialueellaan Järjestöt Viestintä - kaupungin palveluiden löydettävyys Maahanmuuttajien osallisuuden ja osallistumisen kokeilu: - Yhteistyö Rantakylä / Utra - alueen kehittämisohjelman kanssa 5. Hyvät etniset suhteet ja kulttuurien välinen vuoropuhelu Monikulttuuriset tapahtumat ja foorumit Rasismin vastainen työ: Koordinointivastuu Joensuun seudun rasismin vastaisella työryhmällä Ystäväperhe-toiminta Tapahtumien vuosikello. Rasismitilastojen seuranta yhteistyössä poliisin kanssa. Yhteistyö nuorisopoliisin kanssa. Järjestöt ja yhdistykset Kaupungin keskukset Poliisi Työnantajat Ammattiliitot ELY- keskus Oppilaitokset 13

Kehittämiskohde Toimenpiteet 2014 2015 2016 2017 Seuranta, mittari Vastuutaho 6. Työelämään pääsyn helpottaminen Työelämäpolun kehittäminen: kielikoulutus maahanmuuttajille, ammattikoulutukseen pääseminen, puolisoiden työllistyminen, yrittäjyyden tukeminen, nivelvaiheesta huolehtiminen työelämään siirryttäessä. Osallistuminen työllistymistä edistäviin hankkeisiin (ELY, kolmas sektori). Kaupungin työnantajavastuu: työpaikkojen sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen, osaavan työvoiman pysyminen alueella. Asiakkaiden kokemukset Yhteistyö työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Maahanmuuttajien työllistymisen seuranta: työttömyystilastot Kaupunki työllistää ja tarjoaa harjoittelupaikkoja huomioiden tulevaa työvoimapulaa. Kaupungin työllistymispalvelut Oppilaitokset Elinkeinoelämän organisaatiot Työ- ja elinkeinotoimisto Työnantajat, yritykset Ammattiliitot ELY- keskus Henkilöstöyksikkö 7. Suomen kielen opetus Suunnitelma erilaisten maahanmuuttajaryhmien suomen kielen opetuksen tarpeista sekä koordinoinnista. Maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksien seuranta ELY Työ- ja elinkeinotoimisto Hallintoyksikkö / Maahanmuuttajapalvelut 8. Pakolaisten kuntavastaanotto 9. Joensuun maahanmuuttajapalveluyksikön kehittäminen Sopimuksen päivittäminen pakolaisten kuntavastaanotosta ( Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä ) Alkuvaiheen vastaanoton kehittäminen Alkuohjauksen mallin toimivuus. Vuosittaiset asiakaspalautteet. Joensuun kaupunki/ Hallintoyksikkö ELY- keskus Hallintoyksikkö/ Maahanmuuttajapalvelut 10. Asumispalvelut Yhteistyön kehittäminen asuntoyhtiöiden kanssa mm. tiedotuksessa ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asumisen ohjauksessa. Yhteistoiminnan sujuvuus. Asuntotoimisto Asunto-osakeyhtiöt Työnantajat Maahanmuuttajapalvelut 14

5. Joensuun kaupungin palvelut maahanmuuttajille Kunta on avainasemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajat tarvitsevat usein varsinkin maassaolon alkuvaiheessa runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista erilaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on säädetty lainsäädännössä ja palveluiden saamiselle voidaan asettaa lakiin perustuvia ehtoja (esim. Suomessa asuminen, kotipaikkaoikeus tai Suomessa työskentely). Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin esiintyvä tarve edellyttää (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Palveluista huolehtiminen takaa myös maahanmuuttajien kotoutumisen sekä mahdollistaa maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaamisen normaalipalvelujen piiriin, myös kaupungin reuna-alueilla ja laajemmin Joensuun seutukunnissa. Oleskelulupatyyppi sekä oikeus Kelan päättämään Suomen sosiaaliturvaan määrittelevät pitkälti maahanmuuttajan oikeudet kaupungin ja muiden viranomaisten palveluihin. (Liite II: Oleskeluluvan perusteella saatavat palvelut kunnassa). Maahanmuuttajat saavat pääsääntöisesti heille kuuluvat palvelut, kuten muutkin kuntalaiset, kaupungin asukkailleen järjestämistä palveluista. Maahanmuuttajat tarvitsevat kasvatus-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja muiden kuntalaisten tavoin. Myös asumisen ja vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä kotoutujalle. Palvelujen kohdentaminen maahanmuuttajataustaiselle väestölle on haasteellista esimerkiksi kielellisten kysymysten näkökulmasta. Maahanmuuton alkuvaiheessa on syytä järjestää erillisiä palveluja täydentämään normaalia palvelujärjestelmää ja tarpeen vaatiessa myöhemmässä vaiheessa kohdennettuja palveluja vastaamaan maahanmuuttajien erityisiä tarpeita. Joensuun maahanmuuttajapalvelujen tarjoamien neuvonta- ja ohjauspalvelujen lisäksi kaupunki järjestää myös muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja, kuten esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava opetus. Muutoin toiminnan periaatteena on, että palvelut maahanmuuttajille järjestetään hallintokuntien toimesta hallintosäännön määräämällä tavalla. Palvelujen tulee tukea maahanmuuttaja-asiakkaita yhdenvertaisuuslain hengen mukaisesti muistaen positiivisen erityiskohtelun periaatetta. 15

5.1 Kotouttamisen yhteistyö sekä seuranta Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) Kotouttamistoimenpiteiden tuloksellisuutta ja palvelujen laatua seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Joensuun maahanmuuttajapalvelujen sekä muiden hallintokuntien tulee osallistua aktiivisesti alueen kehittämis- ja koordinointityöhön maahanmuuttoon sekä kotouttamiseen liittyvissä asioissa sekä välittää tarvittaessa ajankohtaista tietoa kaupungin toimijoille. Joensuussa kotouttamis- sekä maahanmuuttoon liittyviä asioita käsitellään maahanmuuttajapalvelujen koordinoimassa asiakastyöryhmässä. Työryhmä koostuu kaupungin eri hallintokuntien edustajista, muista viranomaisista sekä järjestöjen edustajista. Ryhmä kokoontuu vaihtelevin kokoonpanoin kaupungin sisäisellä että laajennetulla kokoonpanolla. Ryhmän työskentelystä nousevia kotouttamisen kehittämisen tarpeita voidaan tarvittaessa viedä suoraan kaupungin päätöksentekoelimiin. 5.2 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Lakimuutokset ja muutokset asiakasryhmissä edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja valmiuksien päivittämistä erityisesti asiakaspalvelun näkökulmasta kaikissa kaupungin hallintokunnissa. Henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta vastaavat henkilöstöyksikkö yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kaupungin henkilöstön täydennyskoulutusasioissa on tarpeen tarkastella myös maakunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kaupungin peruspalvelujen valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttaja-asiakkaita tulee aktiivisesti vahvistaa. Vastaanottovalmiudet voivat olla esimerkiksi kielitaidon vahvistamista tai tulkkauspalvelujen tehostamista. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvaessa on syytä kiinnittää huomiota myös työnantajan vastuulla olevasta työyhteisöjen vastaanottovalmiuksien vahvistamisesta: selkokielinen ja riittävä opastus työtehtäviin ja työntekijän yhdenvertaiset oikeudet. 16

5.3 Tulkkaus Maahanmuuttajilla on oikeus saada tulkkauspalveluja virallisiin asioimistilanteisiin. Tulkkipalveluista ja niihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään eri laeissa. Tulkitsemisesta ja kääntämisessä säädetään mm. hallintolaissa (2003/434), ulkomaalaislaissa (2004/301), kielilaissa (2003/423), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laki kotoutumisen edistämisestä (2010/1386). Viranomaisen on hankittava ja kustannettava tulkki tai huolehdittava kustannuksellaan kääntämisestä asioissa, jotka voivat tulla vireille viranomaisten aloitteesta. Palvelujen järjestäjien on hyvä muistaa, että maahanmuuttajalla voi olla, erityisesti kuntaan muuton alkuvaiheessa ns. kotoutumisaikana, tarve saada selvästi enemmän aikaa asian ymmärtämiseen pystyäkseen toimimaan kuten kantaväestöön kuuluvat asiakkaat. Kuntaan muuton alkuvaiheessa on tarpeen käyttää enemmän aikaa palvelujen ja toimintatapojen selittämiseen sekä neuvontaan asiakkaan omalla äidinkielellä. Tulkkauksen aktiivisella käyttämisellä voidaan vähentää turhia käyntejä sekä väärinymmärryksiä ja säästää työntekijöiden aikaa. Viranomainen on velvollinen tarvittaessa järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita kaikille pysyvämmin Suomessa asuville maahanmuuttajille. Kukin kaupungin hallintokunta varaa vuosittain talousarviossaan tarvittavat määrärahat maahanmuuttajien kotouttamistoimiin sekä tulkkauksiin. Maahanmuuttoasiat koskettavat kaikki hallintokuntia sekä palvelusektoreita. Joensuun kaupunki kilpailuttaa käyttämänsä tulkkauspalvelut vuoden 2014-2015 aikana. Kilpailutuksen tarkoituksena on keskittää Joensuun kaupungin tulkkauspalvelut samaan paikkaan ja laatia koko kaupungin palveluita koskeva ohjeistus tulkin ja tulkkauksen käytöstä. Tulkkaukseen liittyvissä kysymyksissä kaupungin työntekijät voivat ottaa yhteyttä kaupungin maahanmuuttajapalveluihin, jotka neuvovat tulkin käyttöön liittyvissä asioissa. 6. Suunnitelma kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä Kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään osana kunnallisia peruspalveluita ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluita sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarve arvioi- 17

daan alustavasti maahanmuuttajan alkukartoituksessa, jonka käynnistää joko kunta tai työja elinkeinotoimisto. Maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta on tärkeää mahdollisimman varhainen tiedon saanti heidän ulottuvillaan olevista palveluista. Maahanmuuttaja perheille annetaan tietoa ja neuvontaa erityisesti perheille suunnatuista palveluista sekä suomalaisen yhteiskunnan perheitä koskevasta lainsäädännöstä ja käytännöistä. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) Maahanmuuttajat saavat oleskeluluvan tai EU-kansalaisen rekisteröinnin tai TE- palveluihin rekisteröitymisen yhteydessä Työ- ja elinkeinoministeriön toimittaman ja ylläpitämän oppaan Perustietoa Suomesta. Oppaan tarkoituksena on antaa maahanmuuttajalle perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Opas löytyy osoitteesta: www.lifeinfinland.fi. 6.1 Alkuhaastattelu, ohjaus- ja neuvonta Kunnan, Työ- ja elinkeinotoimiston (TE- toimisto) sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Joensuun kaupunki liittyy vuonna 2014 osaksi maahanmuuttajille tarkoitettua Infopankkiinternet- sivustoa, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajalle yleistä tietoa muutosta, työskentelystä, perheen palveluista, opiskelusta sekä toimeentulosta Suomessa useilla eri kielillä. Joensuun maahanmuuttajapalveluissa pyritään tekemään kaikille oleskeluluvan saaneille tai EU-kansalaisen rekisteröinnin tehneille ja kuntaan pysyvämmin asettuneille maahanmuuttajille oleskelulupastatuksesta riippumatta alkuhaastattelu sekä palvelutarpeen arviointi. Alkuhaastattelun aikana asiakkaalle tarjotaan kotoutumiseen, alueen ja kaupungin palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, tarvittaessa henkilön omalla äidinkielellä. Alkuhaastattelusta saatujen tietojen perusteella työntekijä ohjaa asiakkaan palvelujen piiriin sekä tukee asiakasta hänen kotoutumisprosessissaan. Alkuhaastattelussa täytettävä lomake (Liite III: Alkuhaastattelu- lomake) kulkee asiakkaan mukana palvelusta toiseen. Alkuhaastattelussa arvioidaan henkilön oikeus kotoutumissuunnitelmaan sekä arvioidaan onko asiakas kunnan ja/tai TE- toimiston asiakas. Alkuhaastattelu lähetetään TE- toimistoon, jonka tietojen avulla TE- toimisto tekee rekisteröinnin työttömäksi työnhakijaksi. (Liite IV: Maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolku) 18

Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelujen tarjoamalla ohjauksella ja neuvonnalla pyritään edistämään kaupunkiin eri syistä muuttaneiden perheiden kotoutumista. Tavoitteena on, että heti Joensuuhun muuton alkuvaiheessa maahanmuuttajalle voidaan tarjota kotoutumisen kannalta riittävät tiedot ja ohjaus. Alkuopastuksen ja -informaation yhteydessä maahanmuuttajat perehdytetään alueella toimiviin erilaisiin maahanmuuttajille tarkoitettuihin aktiviteetteihin, opiskelu - ja toimeentulomahdollisuuksiin sekä autetaan täyttämään tarvittaessa virallisia lomakkeita. Palvelun tavoitteena on tarjota lisäksi asiakkaalle tietoa toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöön ottamista ja valinnan mahdollisuuksia. Joensuun maahanmuuttajapalvelut sijaitsevat Maahanmuuttajatyön keskus Sillalla, joka kerää yhteen samoihin tiloihin Joensuussa toimivia ohjaus-, neuvonta-, viranomaispalveluita sekä kolmannen sektorin hanketoimijoita. Sillan palvelut tarjoavat uudelle muuttajalle tietoa maahanmuuton erityiskysymyksistä, kotoutumisesta, alueen palveluista sekä kotoutumista edistävästä toiminnasta Joensuussa. Maahanmuuttajat saavat tietoa Sillan eri toimijoilta, mm. työhön, opiskeluun, toimeentuloon, kaupungin palveluihin, maahanmuuttoon ja oleskelulupiin sekä vapaa-ajan palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Vuonna 2014 Sillalla toimivat mm. seuraavat järjestöt ja yhdistykset: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen neuvontapiste maahanmuuttajille, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry:n hanketoimintaa sekä Suomen Pakolaisavun Kasvokkain - hanke toimintaa. Maahanmuuttajien alkuvaiheen opastusta antavat omalta vastuualueeltaan lisäksi muut viranomaiset ja TE- toimistot, työhön suoraan tuleville työnantajat itse, opiskelemaan tuleville oppilaitokset sekä lukuisat järjestötoimijat ja yhteisöt. Merkittävää kotouttamistyötä tekevät myös uskonnolliset yhteisöt sekä oppilaitokset. Myös saman kulttuurin Joensuussa jo asuvat asukkaat voivat tukea uusia muuttajia kotoutumisessa. 6.2 Alkukartoitus Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) säädetyllä tavalla. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta (kaupungin maahanmuuttajapalvelut) voivat käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. 19

Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Ohjaamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä palvelujen järjestäjien ja muiden viranomaisten kanssa. Alkukartoituksen perusteella työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja 11 :ssä tarkoitetun kotoutumissuunnitelman. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) 6.3 Maahanmuuttajan kotoutumisoikeus ja kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön tai rekisteröity työnhakijaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle jos hänen arvioidaan siitä hyötyvän (esim. opiskelijat, työssä olevat, eläkeläiset). Mikäli maahanmuuttaja ei hakeudu TE- toimiston asiakkaaksi, oikeus kotoutumissuunnitelmaan arvioidaan ja tehdään kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Kotoutumissuunnitelman saadakseen henkilöllä tulee olla voimassaoleva oleskelulupa. Kotoutumisoikeutta sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman kesto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on keskimäärin 20

1-3 vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) Joensuun maahanmuuttajapalvelut ja TE- toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa pääsääntöisesti kaikkien yhteisasiakkaiden osalta. Mikäli maahanmuuttaja ei hakeudu työttömäksi työnhakijaksi TE- toimistoon, hänelle voidaan tehdä kotoutumissuunnitelma Joensuun maahanmuuttajapalveluissa. Kotoutumissuunnitelman laatiminen tulee käynnistää viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Kotoutumissuunnitelma sekä muut laaditut suunnitelmat on sovitettava yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Yhteistyön koordinoinnista kotoutumissuunnitelmien osalta vastaa kaupungin maahanmuuttajapalvelut. KOTOUTUMISLAIN MUKAISET PALVELUT MAAHANMUUTTAJALLE Mikä? Missä? Milloin? Kuka? Alkuhaastattelu Joensuun maahanmuuttajapalvelut Alkukartoitus TE- toimisto, Joensuun maahanmuuttajapalvelut Oikeus kotoutumissuunnitelmaan Seuranta Arviointi Joensuun maahanmuuttajapalveluissa tai TEtoimistossa TE- toimisto Maahanmuuttajapalvelut Heti maistraatista saadun kotikuntamerkinnän jälkeen. Viimeistään kahden kuukauden kuluessa alkukartoituspyynnöstä Viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan saamisesta (huomio tilapäiset luvat) Viimeistään kahden viikon päästä alkukartoituksen tekemisestä. Tarpeen mukaan tai vähintään kerran vuodessa. Maahanmuuttajapalvelut: palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja Ostopalvelu: sopimukset palveluntuottajien kanssa Maahanmuuttajapalvelut: palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja Mahdollisesti muut kunnan työntekijät TE- toimisto: asiantuntija Maahanmuuttajapalvelut: sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapalveluihin. Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma sovitetaan 21

yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kunnan on tarkistettava kotoutumissuunnitelma maahanmuuttajan palvelutarpeen mukaisesti tai vähintään kerran vuodessa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010.) 7. Aikuisten ja nuorten työllistymistä tukevat palvelut Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistää asianmukainen koulutus. Koulutus voi olla joko kokonaan Suomessa hankittua tai aiemmin hankitun osaamisen pohjalta Suomessa täydennetty. Menestyminen opiskeluissa ja työelämässä edellyttää suomen kielen taitoa sekä ymmärrystä suomalaisesta kulttuurista. Aikuisten maahanmuuttajien kohdalla on toivottavaa ripeä pääsy kotoutumiskoulutukseen ja suomen kielen opetukseen. 7.1 Kotoutumiskoulutus Maahanmuuttajien työllisyyttä edistetään pääsääntöisesti julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Kotoutumiskoulutusta järjestetään oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajille pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena, joka toteutetaan valtakunnallisesti samansisältöisenä Opetushallituksen julkaiseman kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman (2012) perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajalla on koulutuksen jälkeen sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään arkielämän tilanteissa uudessa kotimaassaan, toimimaan työelämässä, hakeutumaan jatko-opintoihin sekä toimimaan suomalaisen yhteiskunnan aktiivisena ja tasa-arvoisena jäsenenä omaa kulttuuriaan säilyttäen. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä taitotason B1.1, joka vastaa toiminnallista kielitaitotasoa, mutta ei ole välttämättä aina riittävää työelämän tarpeisiin tai ammatilliseen koulutuksen suorittamiseen. Koulutuksen aikana tavoiteltavan kielitaitotasotavoite voi vaihdella opiskelijan työllistymismahdollisuuksien ja ammatillisten jatkosuunnitelmien edellyttämällä tavalla. Maahanmuuttajia motivoidaan ja ohjataan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun, jota voidaan tukea kotoutumistuella (toimeentulotuki) tai työttömyysetuudella (Kela, ammattiliitto). 22

Kotoutumiskoulutus voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen voivat osallistua työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt. Myös työssä olevat voivat tietyissä tilanteissa hakeutua koulutukseen. Kotoutumiskoulutuksena järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää maahanmuuttajan pääsyä työelämään ja jatkokoulutukseen ja joka edistää maahanmuuttajan yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. (Opetushallitus, 8.) Kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajien ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajaopiskelijaa niin, että hän osaisi tehdä omaa elämänuraa, koulutusta ja työllistymistä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen avulla hän oppii tunnistamaan myös elämäntilanteeseensa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea tukea niiden ratkaisemiseen. Ohjauksella lisätään opiskelijan hyvinvointia, tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua, ennalta ehkäistään opintojen keskeyttämistä, edistetään työhön sijoittumista ja tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista. Työllistymistä ja jatkosuunnitelmaa tukevat toimenpiteet kulkevat kotoutumisprosessin mukana koulutukseen hakeutumisesta aina mahdolliseen jälkiohjaukseen saakka. (Opetushallitus, 20.) Kotoutumiskoulutuksen sisältö: Suomen tai ruotsin kielen opetus Luku- ja kirjoitustaidon opetus Viestintätaitojen opetusta Työelämä- ja yhteiskuntataitojen opetus Muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä Tarvittaessa aiemman osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta 7.2 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut maahanmuuttajalle Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamissa palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus ja edistämään uuden yritystoiminnan syntymistä sekä toimintaedellytyksiä. Alueellinen Pohjois-Karjalan TEtoimisto palvelee työnhakijoita ja työnantajia. TE- toimisto tukee työllistymistä eri tavoin, mm. ohjaamalla asiakkaitaan työvoima- ja muuhun koulutukseen, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen, työ- ja koulutuskokeiluun, ammatinvalinta ja uraohjaukseen tai palkkatuettuun työhön. TE- toimisto vastaa pääasiassa myös kotoutujan koulutus- ja työllistymisasioista. 23

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus) hankkii maahanmuuttajille työvoimakoulutusta. Hankinnat perustuvat vuosittaiseen työvoimakoulutuksen hankintasuunnitelmaan, jossa huomioidaan kotoutujien erilaiset kielen oppimisen tarpeet. Koulutuksen määrän mitoituksessa huomioidaan kotouttamislain piirissä olevien maahanmuuttajien määrä. Maahanmuuttaja-asiakkaille hankitaan kotoutumiskoulutusta, suomen kielen jatkokursseja eri kielitaitotasoilla sekä luku- ja kirjoitustaidottomien suomen kielen koulutusta. 7.3 Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Joensuussa Työvoimakoulutuksen ohella on syytä huolehtia omaehtoisen opiskelun tarjonnasta alueella, koska työvoimakoulutus ei tavoita kaikkia maahanmuuttajaryhmiä. Myös töissä olevilla, sekä muilla pysyväisluonteisesti maassa olevilla maahanmuuttajilla, on tarpeita suomen kielen taidon hankkimiseen. Oppilaitosten, työvoimakoulutusten sekä vapaan sivistystyön järjestämien koulutusten lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja vapaaehtoisia. Koulutusten tulisi olla tavoitteellista sekä koordinoitua. Tieto saatavilla olevasta, kaikille avoimesta suomen kielen koulutuksesta tulisi myös olla helposti löydettävissä ja saatavissa niissä pisteissä, joissa asiakkaita palvellaan. Joensuussa tulee huomioida myös huomattava ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä. Jotta kansainväliset opiskelijat voisivat hakea opintojen aikana harjoittelu- ym. tehtäviä sekä mahdollisesti harkita työnhakua Suomesta opintojen päätyttyä, on suomenkielen taito erityisen tärkeässä osassa. Oppilaitoksilla tulee olla vastuu suomen kielen opetusmahdollisuuksien järjestämisestä ja opiskelijat voivat hakeutua omaehtoiseen opiskeluun oman harkintansa mukaan. Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto järjestää maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen iltaopetusta (suomi vieraana kielenä). Lukukausien alussa on maksuttomia lyhytkursseja, joista opiskelija voi jatkaa lukukauden mittaiselle maksulliselle kurssille. Kontakti- ja monimuoto-opetuksen taitotasot kattavat kaikki tasot alkeista (0), perus- (1-2/A1-A2) ja keskitasoon (3-4/B1-B2). Ylimmän tason (5-6/C1-C2) kurssi on verkossa. Venäjää äidinkielenään puhuville on tarjolla omat ryhmät, joissa apukielenä venäjä. Kansalaisopisto järjestää useita kertoja vuodessa Yleisiä kielitutkintoja (YKI). Jos maahanmuuttaja haluaa hakea Suomen kansalaisuutta, hän tarvitsee todistuksen suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kielitaidon voi osoittaa Yleisten kielitutkintojen keskitason tutkinnolla. 24

Lisäksi maahanmuuttajien käytettävissä ovat mm. Joensuun lyseon lukion aikuislinjan joustavat ja yksilölliset peruskoulu- ja lukio-opinnot, ammattikorkeakoulu sekä yliopistoopinnot. Suomen kielen kursseja tarjoavat tahot Joensuussa vuonna 2014 Suomen kielen opiskelu Joensuussa Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston työvoimakoulutukset Joensuun seudun kansalaisopisto Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Pohjois-Karjalan aikuisopisto Karelia-ammattikorkeakoulu Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni SPR, Monikulttuurisuuskeskus Vatakka 8. Osallisuuden vahvistaminen sekä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot Maahanmuuttajan kotoutumista voidaan edistää tukemalla hänen osallistumistaan asuinympäristössään tarjolla olevaan ja laajemminkin kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttaja voi osallistua kansalaisyhteiskuntaan monella tavalla. Liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä muut vapaa-ajan aktiviteetit ovat hyviä kanavia tutustua muihin asuinalueen ihmisiin, löytää mielekästä tekemistä, laajentaa sosiaalisia verkostoja sekä kehittää kielitaitoa. Esimerkiksi kirjastot osallistuvat aktiivisesti monikulttuurisuuden tukemiseen: niiden kautta löytyy materiaalia monella kielellä, ne toimivat helppopääsyisinä kohtaamispaikkoina ja niissä järjestetään jokaisen kuntalaisen tavoitettavissa olevia kulttuuritapahtumia. Asukastoiminta, koulujen vanhempaintoiminta tai osallistuminen harrastusseurojen tukitoimintaan ovat hyvä väylä vaikuttaa ja päästä osalliseksi omassa elämäntilanteessa tärkeiksi koettujen asioiden hoitamiseen. Poliittinen, aatteellinen tai ammattijärjestöjen kautta tapahtuva toiminta antaa puolestaan vaikuttamiskanavan lisäksi lisää mahdollisuuksia perehtyä suomalaisen yhteiskuntaan ja siihen sisältyviin rakenteisiin. Joensuun seudulla toimivat järjestöt ja yhdistykset ovat palveluntuottajina tärkeitä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita alueella tapahtuvassa osallistavassa kotouttamistoiminnassa. Kansalaisten arjessa toteutuva matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa sosiaalisten tukiverkostojen muodostumisen ja luontevan keskinäisen kanssakäymisen maahanmuuttajan kotoutumisprosessiin. 25

Maahanmuuttajien yhdistykset ovat kulttuuriorientoituneita järjestöjä, jotka edistävät toiminnallaan oman kulttuurin ja kielen säilyttämistä, sosiaalista yhdessäoloa ja ovat perheiden arjen tukena. Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry. tukee maahanmuuttajien osallisuutta aktiivisesti Joensuun seudulla. Monikulttuurisuutta ja osallisuutta tukevat myös Joensuussa vaikuttavat Suomen Punainen Ristin ylläpitämä monikulttuurisuuskeskus Vatakan toiminta, Suomen Pakolaisapu sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys. Joensuussa järjestöjen monikulttuurista toimintaa vie eteenpäin järjestöjen koordinoima monikulttuurisuusverkosto Move, joka kerää yhteen alueella toimivia järjestöjä. Lisäksi alueella on monia ystävyysseuroja, seurakuntia, yhdistyksiä sekä yhteisöjä, jotka osallistuvat omalla kansainvälisellä toiminnallaan alueen monikulttuurisuustyöhön. 9. Suunnitelma hyvien etnisten suhteiden sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä Hyvät etniset suhteet edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja yhteiskuntaan kuulumista. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Hyvien etnisten suhteiden turvaaminen vaikuttaa myönteisesti Joensuun kaupungin turvallisuuteen. Vuorovaikutuksellisuus edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukee mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Maahanmuuttajien osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on osallistumista kaikilla elämänalueilla. Osallisuutta on mm. se, että kotoutumista tukevat palvelut ovat tarvelähtöisiä ja vuorovaikutuksellisia kokonaisuuksia, joissa kuullaan maahanmuuttajien omia tarpeita. Osallistuminen ja kulttuurien välinen vuorovaikutus edellyttää aktiivisia toimenpiteitä, jotta monimuotoisuus ja syrjimättömyys voivat toteutua. Suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus ja kulttuurienvälisyyden edistäminen ovat asioita, joita kaikki kotouttamisohjelman toteuttamisessa mukana olevat organisaatiot ja tahot vievät eteenpäin osana omaa toimintaansa. Joensuun kaupunki ja maahanmuuttajapalvelut osallistuvat aktiivisesti Joensuun seudulla tapahtuvaan rasismin vastaiseen työhön. Joensuussa toimii alun perin järjestöjen organisoima ja koolle kutsuma Joensuun seudun rasismin vastainen työryhmä. Työryhmä aloitti toimintansa vuonna 2014 uudella kokoonpanolla. Työryhmän koolle kutsujana toimii Joen- 26

suun maahanmuuttajapalvelut, jonka työtehtäviin kuuluu laajemmaltikin etnisten suhteiden edistäminen sekä rasisminvastainen työ. Työryhmässä on mukana edustajia mm. järjestöistä, kaupungin eri hallintokunnista, työ- ja elinkeinotoimistosta, ELY- keskuksesta, maakuntaliitosta, poliisista ja oppilaitoksista. Etnisiä suhteita voidaan edistää Joensuussa mm. seuraavilla asioilla: Joensuun aktiivinen rooli syrjimättömyydessä jokaisessa hallintokunnassa on tärkeää. koulutus ja työelämä ovat peruspilareita kotoutumisessa (harjoittelupaikat, työpaikat) maahanmuuttajan mahdollisuus oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen muita kunnioittava asenneilmapiiri sekä toimiva vuorovaikutus eri väestöryhmien kesken Joensuun seudulla. arjen kohtaamiset: kohtaamispaikat, keskustelutilaisuudet, kuulemiset tietoa tapahtumista ja palveluista on tarpeen levittää monien kanavien ja medioiden kautta, myös eri kieliversioina. Monikulttuurista toimintaa järjestävät lukuisat Joensuussa toimivat järjestöt, seurat ja yhteisöt, jotka luovat luontaisia arjen kohtaamispaikkoja ja tilaisuuksia kohtaamisille. Uudessa kotimaassa yhteisöt voivat tarjota tukea yhteiskuntaan pääsemisessä ja kotoutumisessa. Monikulttuurista toimintaa edistävät mm. Suomen Punaisen Ristin (SPR) ylläpitämä monikulttuurisuuskeskus Vatakka, joka tarjoaa monikulttuuriseen kohtaamispaikan maahanmuuttajille sekä kantaväestölle. Vatakan lisäksi kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä monikulttuurista toimintaa järjestetään Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMonin ylläpitämänä toimintana. Myös alueen uskonnolliset yhteisöt edistävät aktiivisesti omalla toiminnallaan kulttuurien välistä vuoropuhelua. Uskonnolliset yhteisöt tuottavat uskonnollisen toiminnan lisäksi arkea ja hyvinvointia tukevia palveluita. Uskonnollisten yhteisöjen tuki voi lisätä yhteiskunnallista osallisuutta luotettavana osittain tuttuna yhteisönä. Monikulttuurista asennekasvatustyötä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Etnisten suhteiden neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin, jonka toimintaa koordinoi sisäministeriö. Maahanmuuttoasioista tiedottaminen ja asennevaikuttaminen ovat yksi neljästä ETNO:lle asetetuista päätehtävistä. Muita päätehtäviä ovat yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen eri toimijoiden ja väestöryhmien välillä, maahanmuuttajien ja järjestöjen osallisuuden lisääminen Suomessa sekä asiantuntijana toimiminen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä. Valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan lisäksi eri puolilla maata toimii seitsemän alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa. Alueellisten ETNOjen jäsenet edustavat ELY-keskuksia, aluehallintovirastoja, keskeisiä kuntia, kansalaisjärjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Itä- Suomen alueellisen ETNOn asettaa ja toimintaa koordinoi Itä-Suomen ELyjen maahanmuuttoasioiden toimialueesta vastaava Pohjois-Savon ELY- keskus. 27

10. Suunnitelma työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä Työvoiman ulkopuolella olevat ryhmät ovat pääsääntöisesti kotiäitejä, sairauden tai vamman takia estyneitä henkilöitä tai yli 65-vuotiaita maahanmuuttajia, jotka eivät ikänsä tai muun esteen vuoksi voi osallistua työvoimakoulutuksena toteutettaviin kotoutumiskoulutuksiin. Jokainen maahanmuuttaja tarvitsee suomen kielen taitoa jokapäiväistä elämäänsä varten. Kielitaitoa tarvitaan niin arkipäivän sosiaalisissa suhteissa, asiointitilanteissa kuin opiskeluja työelämässä. Henkilön ollessa vielä työikäinen, häntä ohjataan kohti työelämää tai opintoja, ellei hänellä ole elämäntilanteeseen liittyviä esteitä. Mikäli kotoutumisen haasteena on esim. sairaus tai vamma, niin kotoutumisajan palveluita suunnitellaan yksiköllisellä tasolla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sairaus tai vamma ei ole este kielen oppimiselle tai muulle kotoutumista edistävälle toiminnalle. Tällöin kotoutumista edistävät palvelut suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävässä roolissa erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotouttamisessa. Eläkeikäiset maahanmuuttajat Joensuun seudulle muuttaa vuosittain yksittäisiä eläkeikäisiä maahanmuuttajia, lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelta. Odotettavissa on, että paluumuutto-oikeuden päättyessä vuonna 2016, Joensuuhun muuttaa eläkeikäisiä maahanmuuttajia aikaisempaa vähemmän. Eläkeikäisiä maahanmuuttajia ohjataan hakeutumaan järjestöjen toimintoihin. Eläkeikäiset maahanmuuttajat voivat käyttää myös kaupungin sekä järjestöjen järjestämiä muita palveluita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Eläkeiässä olevien maahanmuuttajien kielen oppimisen ja kotoutumisen tarpeet on syytä huomioida, jotta he eivät jäisi aktiivisten kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Heille voidaan tarjota myös muuta ohjausta ja neuvontaa kotikaupungin palveluihin tutustumiseksi ja tätä kautta saada heitä osallistumaan aktiiviseen arkeen. 28

Kotiäidit Kotona lapsiaan hoitavat äidit saattavat jäädä pitkiksikin ajoiksi kotoutumis- ja kielen opiskelupalveluiden ulkopuolelle, varsinkin jos perheessä on useampia lapsia. Suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan pääseminen vaikeutuu, sillä kielitaidottomuus tai vähäinen kielitaito tuo mukanaan omia haasteita. Yksinkertaisetkin arjen asiat saattavat muodostua haasteelliseksi, kuten kaupassa käynti. Suvun sekä ystävien tuki arjessa voi olla kaukana. Tällöin korostuu erityisesti uuden yhteiskunnan antama tuki. Pitkään kotona lapsia hoitaneiden maahanmuuttajataustaisten kotiäitien vaarana on syrjäytyä, mikäli heille ei pystytä tarjoamaan kotoutumista edistävää toimintaa. Tästä syystä perheitä ohjataan aktiivisesti alueen erilaisiin vanhemmille tarkoitettuihin ryhmiin, esim. järjestöjen organisoimiin äiti-lapsi-ryhmiin, perhekahviloihin, kansalaisopiston suomen kielen ryhmiin ym.. Äidit voivat tavata ryhmissä muita samassa perhetilanteessa olevia suomalaisia äitejä sekä mahdollisesti myös muita maahanmuuttajataustaisia vanhempia. Myös järjestöjen ja hankkeiden organisoimat kotoutumista edistävät toiminnat ovat merkittävässä asemassa. Erityisiä palveluita tarvitsevat maahanmuuttajat Erityisiä toimenpiteitä tarvitseville pyritään tarjoamaan heidän tarpeidensa mukaisia palveluja ja tukitoimia. Erityiset toimenpiteet henkilöiden kotouttamisen edistämiseksi edellyttävät useimmiten moni ammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. Kaupungin eri palveluiden, mm. vapaa-aika, sosiaali- ja terveyspalveluiden, kansalaisopiston sekä järjestöjen ja yhdistysten yhteistyö sekä tarjoamat yksilölliset palvelut ovat keskeisessä asemassa. Näiden toimijoiden aktiivista yhteistyötä tulee kehittää erityisesti edellä mainittujen ryhmien kotoutumispalveluiden edistämiseksi, jotta he pääsisivät osaaviksi ja osallisiksi kuntalaisiksi. Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevan henkilön palveluita ja tukitoimia voivat olla: trauman kokeneiden maahanmuuttajien palveluiden järjestäminen vamman, sairauden tai muun syyn takia erityispalveluita tarvitsevan maahanmuuttajan tarvitsemasta tuesta huolehtiminen riittävän moni ammatillisen tuen tarjoaminen haavoittuvassa asemassa olevalle, joka voi olla esim. ihmiskaupan uhri, sellaisen perheen jäsen, jossa esiintyy päihde-, väkivalta-, terveys-, mielenterveys- tai muita ongelmia sekä sukupuolen, iän, vamman, sairauden tai muun takia syrjäytynyt tai syrjäytymisuhan alla elävä henkilö Edellä mainittujen työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ohjausvastuuta hoitaa Joensuun maahanmuuttajapalvelut yhteistyössä muiden palveluiden kanssa. 29

11. Lopuksi Kaupunginvaltuuston hyväksymä Joensuun kaupungin kotouttamisohjelma tarkistetaan jatkossa valtuustokausittain. Ohjelman ajantasaisuutta arvioidaan kaupunginhallituksen väliarvioinnin ja raportoinnin yhteydessä, n. kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. Ohjelman päivittämisestä vastaa hallintoyksikkö. Joensuun kaupungin kotouttamistoimenpiteet eivät kata kaikkia Joensuun seudulla oleskelevia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä sekä heidän palvelutarpeitaan. Kotoutumislain mukaan kunnan kotouttamistoimenpiteet eivät koske Suomessa viisumilla (turisteina) oleskelevia henkilöä. Kotoutumislain mukaisia palveluita ei sovelleta myöskään ensimmäistä oleskelulupaa tai EU- kansalaisen rekisteröintiä odottavaan henkilöön ennen luvan myöntämistä tai kaksoiskansalaista, jos toinen hänen kansalaisuuksistaan on Suomen kansalaisuus. Kotoutumislaki ei koske myöskään suomalaisen ja ulkomaalaisen henkilön lasta, joka on saanut Suomen kansalaisuuden. On syytä huomioida, että osa Joensuun kaupungin palveluista ovat alueella oleskelevien ulkomaalaistaustaisten, kuten opiskelijoiden, oleskeluoikeutta odottavien, turistien ym. ryhmien käytettävissä (kts. liite II). Työ- ja elinkeinoministeriö kuntien kotouttamistoiminnan tukena Kuntien ja muiden tahojen kotouttamistoiminnan tueksi on perustettu vuonna 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen Kotouttamisen osaamiskeskus. Kotouttamisen osaamiskeskus vahvistaa maahanmuuttajien kotoutumista Suomessa, sillä se tukee viranomaisten ja järjestöjen paikallista, alueellista ja valtakunnallista kotoutumista edistävää työtä. Osaamiskeskuksen tehtävänä on erityisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvän tiedon, tilastoinnin ja tutkimuksen kehittäminen ja seuranta. Se tekee esimerkiksi erilaisia kotouttamiseen liittyviä selvityksiä. Osaamiskeskus myös kerää lukuisissa hankkeissa kertyneitä hyviä käytäntöjä sekä mallintaa ja levittää niitä valtakunnallisesti. Osaamiskeskus ylläpitää Kotouttaminen.fi verkkosivustoa, jonka tarkoituksena on tarjota kotouttamistyötä tekeville ja kotoutumista edistäviä toimia tarjoaville ajantasaista ja yhteen koottua tietoa kotoutumislain soveltamisesta. 30

LÄHTEET Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Ulkomaalaislaki (301/2004) Hallintolaki (2003/434) Kielilaki (2003/423) Kansainvälinen Itä- Suomi. Itä- Suomen maahanmuuttostrategia 2017. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Elinvoimaa alueelle 7/2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rajaton tulevaisuus, Joensuun kaupungin strategia 2013 2016. Joensuun kaupunki Joensuun kaupungin kansainvälisyysstrategia 2009 2015. Joensuun kaupunki Joensuun kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma. Joensuun kaupunki Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset perusteet 2012. Määräykset ja ohjeet 2012:1.Opetushallitus. Tilastokeskus. Väestörakenne. Työ- ja elinkeinoministeriö: www.kotouttaminen.fi 31

LIITTEET Liite I: Liite II: Liite III: Liite IV: Liite V: Kotouttamisen avainsanasto Oleskeluluvan perusteella saatavat palvelut kunnassa Alkuhaastattelu- lomake Maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolku Joensuussa toimivia tahoja maahanmuuttaja-asioissa. 32

LIITE I: Kotouttamisen avainsanasto Kaksi-/monikielisyys Henkilö määritellään kaksi/monikieliseksi silloin, kun hän on perhetaustaltaan kaksikielinen tai hän hallitsee molempia tai useampia kieliä. Lapsesta voi tulla kaksikielinen kahdella eri tavalla, siten että kielet opitaan joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Ihminen pystyy aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa hallituksen vuosittaisen määrittelemän pakolaiskiintiön perusteella. Kotikieli Kieltä, jota kotona käytetään perheen kesken eniten. Monikielisissä perheissä kotona voidaan puhua useita eri kieliä. Lapsi voi puhua äitinsä ja isänsä kanssa eri kieltä ja vanhemmilla voi olla vielä kolmas kieli yhteiseen kommunikointiin. Kotoutua Kiinnittyä (integroitua) uuden asuinmaan yhteiskuntaan. Kotouttaminen Toimenpiteet, jotka yhteiskunta tarjoaa maahanmuuttajalle. Kotoutuminen, kotoutuja Kotoutuminen on maahanmuuttajan oma osuus kotoutumisprosessissa. Kotoutumisprosessiaan läpikäyvää maahanmuuttajaa kutsutaan kotoutujaksi. Kotouttamislaki Kotouttamislaissa (Laki kotoutumisen edistämisestä) säädetään kotouttamistoimia koskevasta menettelystä. Kotouttamisohjelma Kuntien yhdessä työvoima- ja sosiaali- ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa laatima suunnitelma maahanmuuttajien kotouttamisesta kunnassa. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, TE- toimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Maahanmuuttaja Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia maahan pysyvästi muuttaneita henkilöitä riippumatta heidän maahanmuuttonsa syistä tai lähtömaasta. Sanaa käytetään yläkäsitteenä, joka sisältää esimerkiksi pakolaiset, turvapaikanhakijat, työsuhteen tai puolison vuoksi muuttava, paluumuuttajat ja ulkomaalaiset. Maahanmuuttajataustainen Maahanmuuttajataustainen lapsi/oppilas/aikuinen voi olla Suomessa syntynyt tai täällä vain lyhyen aikaa asunut, jonka vanhemmat tai toinen vanhemmista ei ole suomalainen. Hän voi olla myös Suomen kansalainen. Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaiset voivat saapua Suomeen joko vuosittaisen pakolaiskiintiön puitteissa tai tulla omaaloitteisesti hakemaan täällä turvapaikkaa Paluumuuttaja Paluumuuttajalla tarkoitetaan lähtömaahansa palaavaa henkilöä. Suomessa paluumuuttajalla tarkoitetaan entisiä tai nykyisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Myös inkeriläiset on otettu vastaan paluumuuttajina. Turvapaikanhakija Henkilö, jonka maassa oleskelutilannetta ei ole vielä ratkaistu ja joka hakee pakolaisstatusta. Pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikan hakija voi saada oleskeluluvan myös muilla perusteilla kuin pakolaisuuden perusteella. Ulkomaalainen Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Äidinkieli Kieli, joka yleensä on kielenoppijan ensimmäiseksi opittu kieli ja/tai jonka puhuja tuntee (samaistuu) äidinkielekseen. Äidinkieleksi määritellään usein kieleksi, joka on opittu ensin, toimii ajattelun ja tunteiden kielenä ja jolla on solmittu ensimmäiset vuorovaikutussuhteet. 33

Liite II: Oleskeluluvan perusteella saatavat palvelut kunnassa Palvelut (= oikeus palveluihin) LUPA Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut Varhaiskasvatus ja koulutuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Vapaaaikapalvelut Ammatillinen koulutus ja työllistymistä tukevat palvelut A pysyvä työnteko-oikeus Puoliso, pakolainen, työntekijä, paluumuuttaja A +työnantajakohtainen lupa yhdelle työnantajalle Työntekijä A + toimialakohtainen lupa, esim. kokit ja keittäjät, asiantuntijat x x x x x x x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta x x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta x x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta EU Rekisteröintitodistus (3kk jälkeen) Puoliso, avopuoliso, työntekijä, opiskelija x x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta x x Pohjoismaat EY-Eta x x x x x B tilapäinen työnteko-oikeus Puoliso, työntekijä, opiskelija x x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta x Tarkista Kelan päätös sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta B + opiskelija rajoitettu työntekooikeus, 25h/vko x x Avoimet TEtoimiston palvelut ja yksityiset työnvälitysfirmat 34

Liite III: Alkuhaastattelu-lomake A L K U H A A S T A T T E L U 1 HENKILÖ- TIEDOT NIMI (SUKUNIMI, ETUNIMI) OSOITE PÄIVÄMÄÄRÄ: VIRKAILIJA/TAHO: HENKILÖTUNNUS PUHELIN KANSALAISUUS SIVIILISÄÄTY SÄHKÖPOSTI 1. KOTIKUNTA SUOMESSA MUUTTO JOENSUUHUN 1. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ OLESKELULUVAN VOIMASSAOLOAIKA OLESKELULUPA STATUS A B P EU/ETA Muu, mikä? SUOMEN SOSIAALITURVAAN KUULUMINEN/SAIRAUSVAKUUTUS 2 AIKAI- SEMPI KOULU- TUS PERUSKOULUTUS peruskoulu ylioppilas/lukio muu, mikä: MISSÄ JA MILLOIN SUORITETTU? AMMATILLINEN KOULUTUS tutkinnon nimi oppilaitos alkoi loppui 35

2 MUU KOULUTUS (esim. kielikoulutus) tutkinnon nimi oppilaitos alkoi loppui 3 TYÖKOKEMUS, ATK-KOKEMUS JA AJOKORTTI TYÖ- KOKEMUS ATK- KOKEMUS AJO- KORTTI 36

4 KIELI- TAITO ÄIDINKIELI SUULLINEN KIRJALLINEN MUU KIELITAITO SUOMI RUOTSI ENGLANTI LATINALAISTEN KIRJAINTEN TUNTEMUS lukeminen kirjoittaminen MUUTA HUOMIOITAVAA 37

5 TALOUDELLINEN TILANNE YLEINEN ELÄMÄN- TILANNE ASUMINEN SOSIAALINEN TILANNE ALLE 18-VUOTIAIDEN LASTEN SYNTYMÄVUODET ESTÄÄKÖ KOTITILANNE TÖIHIN, KOULUTUKSEEN TMS. OSALLISTUMISEN kyllä ei JOS ESTÄÄ, MIKSI? PUOLISO MUITA SUKULAISIA MUUTA HUOMIOITAVAA Suomessa Suomessa muualla muualla TERVEYDENHUOLTO Onko tt tehty? kyllä ei OLEMASSA OLEVAT PALVELUT JATKOSUUNNITELMAT 38

6 VAPAA-AIKA, HARRASTUKSET, VAHVUUDET, ERITYISTAIDOT NYKY- TILANNE JA VOIMA- VARAT 7 KOTOUTUMINEN, TYÖELÄMÄ OMAT TULE- VAI- SUUDEN SUUNNI- TELMAT 39

8 JATKO- TOIMEN- PITEET OHJAUS ALKUKARTOITUKSEEN/KUNTA REKISTERÖITYMINEN TYÖNHAKIJAKSI TE-TOIMISTOON EI JATKOTOIMENPITEITÄ 9 TIEDON- SAANTI- OIKEUS LAKI KOTOUMISEN EDISTÄMISESTÄ (1386/2101) 87 10 KOPIO Kopio annettu asiakkaalle. Kopio postitettu asiakkaalle. 40

Liite IV: Maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolku- prosessikaavio 41