Ydinryhmä 6/2007 Huomio! Suunnitelma on lausunnolla valmisteluun osallistuneissa yrityksissä 21.6. saakka Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma 2007-2015 1
Marraskuu 2006 helmikuu 2007 Alustavan esityksen laatiminen Markku Paananen Helmikuu huhtikuu 2007 Yrityskohtainen neuvottelukierros, 25 yritystapaamista, noin 10 kpl yleisötilaisuuksia Huhtikuu 2007 Kehitysteemaryhmien muodostaminen 4 kpl -polttoainelogistiikka -UE lämmitysjärjestelmät -pellettienergia -biokaasu Huhtikuu kesäkuu 2007 Kehitysteemaryhmien kokoukset 2 3 kpl / teema Kesäkuu 2007 Klusterisuunnitelman koostaminen ja esittely 2
Perusteluita: EU:n määrätietoinen tahto nostaa uusiutuvien energioiden osuus 20 %:iin 2020 mennessä Keski-Suomen maakuntasuunnitelma: Keski-Suomi on öljystä vapaa maakunta vuoteen 2015 mennessä, lukuun ottamatta osaa liikennepolttoaineista Öljyn saatavuus ja hinta merkittävin maakunnan energiahuoltoon kohdistuva uhka Maailmanlaajuinen energia-alan murros tarjoaa valtavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia Keski-Suomessa hyvät raaka-ainevarat, kumuloitunutta osaamista ja kokemusta, kilpailukykyisiä yrityksiä ja poliittista tahtoa Bioenergian käyttö ja alan T&K sekä koulutus pitkälle kehittyneitä. Merkittävimmät mahdollisuudet liittyvät laitteiden ja asiantuntijapalveluiden vientiin. 3
Perusteluita: Alan toiminnalle ollut ominaista resurssien hajanaisuus, rahoituksen lyhytjänteisyys ja valintojen puute T&K toiminnan nykyinen volyymi ei riitä johtavan osaamiskeskittymän aseman pitämiseen Teknologiayritysten resurssit, valmiudet ja yhteistyön taso eivät vielä ole riittävät menestykselliseen vientiin Ala ei toimi klusterinomaisesti ja synergiaetuja ei hyödynnetä riittävästi Muiden osaamisalojen, kuten ICT, nanoteknologia ja FIF (forest industry future) mahdollisuudet hyödynnetty laimeasti 4
Bioenergia -klusteri Tulevaisuuden energiateknologiat oske Osallistuminen investointiprojekteihin Projektivalmistelu Uutta tietoa ja osaamista Osaamisverkosto Maakunnan energiahuolto Referenssit ja kokemusperäinen tieto Työtilaukset Kotikenttä ja ensimmäiset asiakkaat Toimintaympäristö ja tukipalvelut Linkit muihin osaamiskeskuksiin Yhteistyö Muut klusterit Teknologian ja osaamisen vienti 5
Maakunnan energiahuolto Keski-Suomen energiatase 2004 Puu 4278 GWh Vesivoima 170 GWh Tuontisähkö 5005 GWh Turve Hiili 2211 GWh 44 GWh Jäteliemi 2266 GWh Öljy REF Muut YHT. Teollisuus 10941 GWh Rakennusten lämmitys 4556 GWh 4415 GWh Muu kulutus 1200 GWh 203 GWh Liikenne 731 GWh 2626 GWh 19324 GWh 19324 GWh 1983 1993 1998 2004 Puu 1782 1741 2833 4278 Vesivoima 168 159 178 170 Tuontisähk 2192 3994 4814 5005 Turve 442 1900 2153 2211 Hiili 398 195 80 44 Mustalipeä 953 2405 2908 2266 Öljy 6095 4850 4845 4415 Muut 0 0 3 934 Yhteensä 12030 15244 17814 19324 GWh 25000 20000 15000 10000 5000 Primäärienergian kulutus energialähteittäin 1983-2004 0 1983 1993 1998 2004 Year Muut Öljy Mustalipeä Hiili Turve Tuontisähkö Vesivoima Puu 6
Yhteenvetona energiataseen näkökulmasta maakunnan energiahuollon kehittämistarpeet liittyvät: Sähkön vastapainetuotannon lisäämiseen Rakennusten lämmitysöljyn korvaamiseen biopolttoaineilla ja aluelämmityksen laajentamiseen Paikallisliikenteen biopolttoainehuollon kehittämiseen Energiatehokkuuden parantamiseen erityisesti pk teollisuudessa ja palvelu- ja asumissektoreilla. 7
Maakunnan energiahuolto: Keski-Suomen biomassavarat GWh Hankinta-alue jaettuna laskentaalueisiin puuston rakenteen mukaan 3500 3000 3000 2735 2500 2000 1500 1000 500 0 270 Metsähake 1600 2000 1002 1050 835 Polttopuu 1979 Turve Peltobiomassa 600 500 150 243 0 49 50 Kierrätyspa. 2153 2100 2000 Sivutuotteet 2000 2010 2025 Lisäämistavoite 2015 Metsähake Keski-Suomi 2 4,4 TWh (2020 2045 metsät muuttuvat mäntyvaltaisemmiksi) Turve 3,4 TWh ( teknis-taloudelliset varat 450 TWh ) Peltobiomassa 600 GWh (30 000 ha peltoala) Kierrätyspolttoaineet 500 GWh) Biojalostamon puunkäyttö? 4 terawattitunnin lisäys 8
Maakunnan energiahuolto Käyttökohde Polttoaine (GWh) 2015 Polttoaine GWh Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Voimalaitokset Turve 480 Turve 1200 Metsähake 500 Metsähake 1000 Peltobiomassa 70 Peltobiomassa 700 Kierrätyspolttoaine 475 Kierrätysp-a 500 Biojalostamo Turve 400 Polttopuu 50 Kaukolämpö Turve 50 Aurinko ja lp 20 Metsähake 150 Puupelletit 530 Peltobiomassa 425 Yhteensä 2550 Yhteensä 4000 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Kaukolämmön Turve 100 ulkopuolinen lämmitys Metsähake 350 Peltobiomassa 80 Polttopuu 50 Aurinko ja lämpöpumput 20 Yhteensä 600 Pellettienergiajärjestelmät Kaukolämpö huippuk. Puupelletit 200 Turvepelletit 100 Peltobiomassapelletit (seos) 100 Kiinteistökohtainen Puupelletit 330 Turvepelletit 70 Yhteensä 800 Biokaasujärjestelmät Maatalous Peltobiomassa 20 Kierrätyspolttoaine 5 Liikenne Peltobiomassa 5 Kierrätyspolttoaine 20 Yhteensä 50 Yhteensä kaikki 4000 9
Teknologian ja osaamisen vienti Keski-Suomen oman bioenergian lisäystavoitteen saavuttaminen edellyttää karkeasti arvioiden 250 miljoonan euron investoinnit (ilman Jyväskylän suurvoimalaa ja biojalostamoa). Suomen markkinat ovat noin 20 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna ja Euroopan bioenergialaitteiden markkinoiden on sanottu olevan 500 kertaiset Keski-Suomeen verrattuna. Näin olemme siis yli 125 miljardin euron eurooppalaisen markkinan äärellä, johon periaatteessa keskisuomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa. 10
Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman tavoitteena on, että maakunnan bioenergian teknologian ja osaamisen viennin arvo kasvaa vuoteen 2015 mennessä 275 miljoonalla eurolla. Myynnin lisäystavoitteet kehitysteemoittain ovat seuraavat: 2010 miljoonaa euroa 2015 Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät 1,0 5,0 Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät 20,0 100,0 Pellettienergiajärjestelmät 20,0 150,0 Biokaasujärjestelmät 1,0 20,0 Yhteensä 42,0 275,0 11
Bioenergian osaamisverkosto Bioenergian käytön lisääminen tavoitteen mukaisesti ja teknologian valmistuksen merkittävä kasvu muodostavat Keski-Suomesta ainutlaatuisen toimintaympäristön bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiselle. Maakunta edustaa korkean bioenergian hyödyntämisen olosuhdetta, jossa on käytössä runsas valikoima erilaisia toimintamalleja ja teknologioita. Näiden lisäksi voidaan tuottaa uutta tietoa myös bioenergiaan liittyvistä kestävän kehityksen ominaisuuksista, ympäristövaikutuksista ja niiden hallitsemisesta, sosiaalisista vaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista. Niihin liittyvien ilmiöiden havainnointi ja toiminnan kehittäminen sekä konkreettiset esimerkit tekevät keskisuomalaisesta alan osaamisesta erittäin kilpailukykyistä. 12
Bioenergian osaamisverkosto Osaamisverkoston määrälliset tavoitteet ovat seuraavat: 2010 2015 T&K toiminnan volyymi, miljoonaa euroa 15,0 20,0 Bioenergian professuureja, kpl 1 3 Bioenergian asiantuntijoita, htv 60 80 Bioenergian täydennyskoulutusta, henkilölle 150 300 13
Bioenergiasta voimavara klusterin visio: Keski-Suomi vuonna 2015: Maakunnan energiahuolto Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 tewattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Teknologian ja osaamisen vienti Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Osaamisverkosto Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa. 14
Bioenergiaklusterin tavoitteiden ja nykytilan tunnuslukuja Lisäystavoitteet Bioenergia Bioenergia Bioenergia (2006 = lähtökohta) 2006 2010 2015 Liikevaihtotavoite, M 420 680 840 Vientitavoite, M 50 92 325 Bioenergian osuus energian kulutuksesta, % Alan työpaikkoja yhteensä, kpl 46 52 65 1400 1600 1900 Metsäenergian tuotanto, TWh 1 1,6 2 Turve-energian tuotanto, TWh 2,2 2,5 3,4 Peltoenergian tuotantoala, ha 1000 15000 30000 Tavoitteen mukaisen bioenergian tuotannon lisäyksen arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Laitteiden ja osaamisen viennin jalostusarvon nousu noin puolet viennin arvosta, eli 165 miljoonaa euroa. Mikäli bioenergian lisätuotannolla korvataan fossiilisia polttoaineita, vähentyvät vuotuiset hiilidioksidipäästöt noin 750 000 tonnia. 15
Ohjelman strategia: Kehitysteemojen vaihe markkinoilla Myytyjen tuotteiden osuus markkinasta Markkinoiden kehitys Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Viivyttelijät Pellettienergia järjestelmät Biokaasujärjestelmät Ketsuppipullo ilmiö Maakunnan energia-huolto Vientimarkkinat Edelläkävijät Markkinoinnin tuki Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Uudistuminen Tuotekehitys Markkinoiden kehittäminen Aika 16
Ohjelman strategia Klusterin kehittämisen painotukset 2-vuotisjaksoittain 2007-2008 2009-2010 2011-2012 2013-2015 Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 17
Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että biopolttoaineiden toimitukset nousevat vuoden 2015 loppuun mennessä 2500 GWh suuremmiksi vuoteen 2004 verrattuna sekä polttoainelogistiikkaan liittyvien asiantuntijapalveluiden sekä työvälineiden myynti 3 miljoonaan euroon vuodessa. Keski-Suomi on silloin eräs maailman kehittyneimmistä biopolttoainemarkkinoista. Ryhmässä mukana: Vapo Oy, Jyväskylän Energia, Vattenfall, Fifth Element, UPM Metsä, Metsäliitto, Benet Oy, K-S metsäkeskus, VTT, JAMK Biovoimaloiden polttoainehuollon järjestelmät -teeman painotukset 2007-2008 2009-2010 2011-2012 2013-2015 Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus 2. K-S osaamisprofiilin muodostaminen 3. Markkina-analyysi 4. Metsäenergian kehitysohjelma 5. Turpeen kehitysohjelma 6. Peltoenergian kehitysohjelma 1. Logististen järjestelmien kehittäminen 2. Polttoainejärjestelmäosaamisen tuotteistaminen 3. Metsäenergian t&k 4. Turve-energian t&k 5. Peltoenergian t&k 6. Bioenergian ymp.- ja sos. vaikutusten tutkimus 1. Uusien kehittyneiden toimitusketjujen rakentaminen 2. Asiantuntijapalveluiden myynti 3. Bioenergiamarkkinoiden seurantatutkimus 4. Valmistautuminen metsien rakenteen muutokseen 5. Peltoenergian laajentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Polttoainejärjestelmien suunnittelun ja konsultoinnin laajamittainen myynti 3. Uudet avaukset (esim. biorefinery) 18
Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitysenergiaa tuotetaan 600 GWh enemmän vuoteen 2015 mennessä ja yritysten yhdessä tarjoamien ja toteuttamien uusiutuvan energian lämmityskonseptien myynti Suomeen ja vientimarkkinoille on vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Ryhmässä mukana: Valtra Oy, Nokka Oy, Ariterm Oy, Benet Oy, Logstor Oy, VTT, JAMK, SSYP Oy Alue- kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät -teeman painotukset 2007-2008 2009-2010 2011-2012 2013-2015 Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus - kuntakatselmoinnit 2. Markkinatutkimus 3. Tuotekehitysstrategia 4. Markkinointistrategia 5. Maakunnallinen markkinointikampanja 6. Lämmitysjärjestelmien kehitysohjelma 1. Lämmitysjärjestelmien t&k 2. Lämmitysjärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 5. Integroidut järjestelmät t&k 1. Uusien kehittyneiden lämmitysjärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. pien-chp) 19
Pellettienergia kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että vuoden 2015 loppuun mennessä pellettien käyttö nousee 800 GWh tasolle ja maakuntaan syntyy pellettien pientuotantoa sekä pellettienergiaan liittyvien asiantuntijapalveluiden ja järjestelmien myynti kasvaa 150 miljoonaan euroon vuodessa. Keski- Suomi luetaan silloin kehittyneimpien pellettimarkkinoiden joukkoon. Ryhmässä mukana: Vapo Oy, HT Enerco Oy, Ariterm Oy, Vaskol Oy, Tehokierto Oy, Lämpökeidas Oy, Benet Oy, VTT, JAMK, JYU, Keulink Oy Pellettienergia järjestelmät -teeman painotukset 2007-2008 2009-2010 2011-2012 2013-2015 Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S bioenergiamarkkinan kuvaus - kuntakatselmoinnit 2. Markkinatutkimus 3. Tuotekehitysstrategia 4. Markkinointistrategia 5. Maakunnallinen markkinointikampanja 6. Pellettikylä kehitysohjelma 1. Pellettijärjestelmien t&k 2. Pellettijärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 5. Pellettien pientuotannon t&k 1. Uusien kehittyneiden lämmitysjärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S bioenergiamarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. pien-chp) 20
Biokaasu kehitysteema Meidän tavoitteemme on: Että vuoden 2015 loppuun mennessä biokaasun käyttö on maatalouden sähkön- ja lämmöntuotannossa 25 GWh, biokaasun käyttö liikenteessä 25 GWh ja teknologian ja osaamisen vienti 20 M vuodessa. Ryhmässä mukana: Metener Oy, Jyväskylän Energia, MK Protech Oy, Jyväskylä Innovation Oy, L&T Oy, Alt-Control Oy, Finpro, JYU Biokaasu järjestelmät -teeman painotukset 2007-2008 2009-2010 2011-2012 2013-2015 Klusterikulttuurin synnyttäminen Kilpailukyvyn kehittäminen Voimakas kasvaminen Asemoituminen kansainväliseen kilpailuun 1. K-S biokaasumarkkinan kuvaus ja potentiaalisten kohteiden kartoitus 2. Biokaasujärjestelmien speksaus 3. Markkinatutkimus 4. Markkinointistrategia 5. Tuotekehitysstrategia 6. Biokaasun kehittämisohjelma 1. Biokaasujärjestelmien t&k 2. Biokaasujärjestelmäkohteiden valmistelu investointipäätökseen 3. Vientimarkkinointija toimituskanavien rakentaminen 4. Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja demonstrointi 1. Uusien kehittyneiden biokaasujärjestelmien rakentaminen 2. Järjestelmien markkinointi ja toimitukset vientiin 3. Järjestelmien seurantatutkimus 4. Kapasiteetin rakentaminen 1. K-S biokaasumarkkinan hienosäätö 2. Parhaan tuoton etsiminen vientimarkkinoilta 3. Uudet avaukset (esim. biokaasu vetyjärjestelmät) 21
Klusterin valmisteluun osallistuneet yritykset ja yhteisöt Maakunnan energiahuoltoon osallistuvat yritykset Jyväskylän Energia Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Vapo Oy, Tehokierto Oy, Vattenfall, UPM, Metsäliitto Teknologian ja osaamisen vientiin tähtäävät yritykset Metener Oy, MK-Protech Oy, Alt-Control Oy, HT Enerco Oy, Ariterm Oy, Vaskol Oy, Lämpökeidas Oy, Benet Oy, Valtra Oy, Nokka Oy, Logstor Oy, Fifth Element Oy Bioenergian osaamisverkoston yritykset ja yhteisöt Jyväskylä Innovation Oy, Finpro, Jyväskylän yliopisto, VTT, JAMK / TELI, Keulink Oy, JAMK / LUVA, SSYP Oy, Keski-Suomen metsäkeskus 22
Klusterin hallinto Bioenergiasta voimavara klusterin kehitysportaat 2007-2015 2007 2008 Kutsu Oppiminen Projektit 2010 Kutsu Arviointi Projektit 2012 Kutsu Arviointi Projektit Liiketoiminta ja yrittäjyys 2015 Tavoite Kutsu Projektit Arviointi Foorumit 23
Klusterin hallinto Klusterin ohjausryhmä Koordinaattori Osallistuminen Rahoitusviranomaiset Kehitysteeman ydinyritykset ja asiantuntijat Osallistuminen Kehitysteeman johtoryhmä Teeman vetäjä Arviointi ja valinta Rahoituspäätös Toteutettavat projektit Toimeenpano Projektikehittäjät Lopullisen projektisuunnitelman laatiminen 2008 Rahoituspäätös 2007 Kutsu Tavoite Aikaikkuna Resurssiikkuna Alustavat projektiesitykset Oske Kutsu Projektit Arviointi 1. Kehitysteemaa johtaa ydinyrityksistä, asiantuntijoista ja rahoittajista koostuva johtoryhmä 2. Projektikehittäjät esittävät alustavia projekti-ideoita kutsuttuihin aiheisiin 3. Johtoryhmä valitsee ideat, joita valmistellaan eteenpäin Osken tuella 4. Rahoitusviranomaiset tekevät lopulliset rahoituspäätökset 24
Klusterin hallinto Klusteriohjelman koordinaattori / kehittämispäällikkö Henkilö, organisaatio Koko ohjelman hallinnointi, toimeenpano ja raportointi Noin 1 htv / vuosi (ohjelman rahoitus 75 000, osallistujat 75 000 ) Kehitysteeman vetäjä 4 kpl / projektipäällikkö Noin 0,5 htv / vuosi / vetäjä; projektoidaan 2 vuoden jaksoissa (esim. oske 20 000, kuntaraha 20 000, osallistujat 20 000 vuodessa) Kehitysteeman hallinnointi ja toimeenpano sekä osallistuminen toteutukseen Polttoainelogistiikka; Ääneseudun Kehitys Oy (vahvistamatta) UE lämmitysjärjestelmät; SSYP Oy Pellettienergia; Keulink Oy Biokaasu; Jykes Oy (vahvistamatta) 25
Toimintasuunnitelma 2007-2008 1. Klusterin toiminta käynnistetään loppukesällä 2007 kutsumalla valitut klusterin koordinaattori ja teemojen vetäjät työpajaan, jossa organisoidaan klusteri ja laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelmaesitys ensimmäiselle kaudelle. 2. Klusterin koordinaattori kutsuu koolle klusterin ohjausryhmän, joka hyväksyy toimintasuunnitelman. 3. Teemojen vetäjät kutsuvat koolle teemojen johtoryhmät, jotka tarkentavat toimintasuunnitelmaa teemakohtaisesti. Teemakohtaiset toimintasuunnitelmat sisältävät ensimmäiset kehittämisaiheet. 4. Teemojen johtoryhmät neuvottelevat rahoitusviranomaisten kanssa rahoitus- ja aikaraamit kehittämisaiheille. 5. Teemojen johtoryhmät toimeenpanevat teemavetäjien kanssa kutsut ensimmäisiksi kehittämishankkeiksi. Kutsu avataan järjestelmällä seminaari, johon kutsutaan asianosaisia ja potentiaalisia hankekehittäjiä. Seminaarissa kuvataan kehittämisen tavoite, aika- ja rahoitusraami sekä yleistilanne. 6. Ensimmäiset kehittämishankkeet valitaan projektoitaviksi syksyn aikana ja projektisuunnitelmat laaditaan osken tukemana (rahallinen panos tai asiantuntijatyötä). 7. Rahoitusviranomaiset tekevät ensimmäiset rahoituspäätökset 26
Tulosten mittaaminen Sisäasiainministeriö on laatimassa osaamiskeskusohjelmille menetelmää ja työvälinettä osaamisalojen kehityksen seurantaan. Järjestelmä tulee palvelemaan Bioenergiasta voimavara klusteriohjelman toteutusta erinomaisesti. Tämän vuoksi ohjelmalle ei tarvitse järjestää tulosten mittaamista erikseen. Mittaamismenetelmän yksityiskohdat selvinnevät syksyyn 2007 mennessä, jolloin se voidaan kuvata. 27
Potentiaaliset esteet/haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi 1. Alkuvaiheessa yritysten resurssit panostaa kasvuun rajalliset. Riittävän korkea julkinen panostus alkuvaiheessa kriittisen tärkeää. Liikevaihdon kasvaessa yritysten oma panostus tulee kasvamaan. Klusteri tarvitsee alkuvaiheessa rahoitusryypyn liikkeelle päästäkseen. 2. Erityinen haaste tulee olemaan kasvun vaatimien resurssien kokoaminen. Ongelma on tiedostettu koko maakuntaohjelman tasolla ja siihen pyritään löytämään ratkaisuja horisontaalisilla toimenpiteillä. 3. Maakunnan bioenergiasektorilla on joillakin aloilla jo otettu niin sanotusti löysät pois. On mentävä alueille, joilla kasvun saaminen on merkittävästi haasteellisempaa. Tavoitteena on saada bioenergiavarat maksimaalisesti käyttöön etujoukossa, kun julkiset tuet ovat vielä alhaiset ja kilpailukyky huonompi. Kuinka tämän edellyttämä pioneerihenki saadaan alan yrityksissä syntymään? Riskejä jakava yhteistyö ja yhteisenä rintamana vaikuttaminen markkinoiden kehitykseen ovat merkittäviä keinoja vaikuttaa tähän haasteeseen. 28
Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta T & K rahoitus 2007-2008: 10 M / v, 2009-2010: 15 M / v, 2011-2015: 20 M / v Yhteensä 2007 2015: 150 M KSL, TE-keskus, kunnat, ministeriöt, Tekes, EC Sisältää yritysrahoituksen 75 M Yritysten rahoitusosuus 25 100 % riippuen rahoituslähteestä ja yrityksestä Investointituet 2007-2008: 0,2 M, 2009-2010: 5,8 M, 2011-2015: 44 M Yhteensä 2007 2015: 50 M TE keskus, ministeriöt, FP7 Keskimäärin 20 % investoinnin arvosta Yritysten osuus 200 M Yritystuet 2007-2008: 0,1 M, 2009-2010: 0,9 M, 2011-2015: 20 M Yhteensä 2007 2015: 21 M TE keskus, Tekes, kunnat, rakennemuutosrahoitus Esim. Maaseutuelinkeinojen yrityshautomo Esim. Cleantech centre -prosessi 29
Panostukset toimijoilta itseltään ja julkisilta toimijoilta Klusterin koordinaatio Yhteensä 390 000 vuodessa Yhteensä 2007 2015: 2,7 M Ohjelma 75 000 / v Oske 80 000 / v Kunnat 80 000 / v Osallistujat 155 000 / v Yhteensä koko klusterin rahoitus 2007 2015 Julkinen rahoitus: 148,7 M (21,2 M / vuosi) Yritysten rahoitus: 275 M (39 M / vuosi) Yhteensä rahoitus: 423,7 M (60,5 M / vuosi) Yhteensä klusterin vaikuttavuus 2007-2015 Syntyvät investoinnit 250 M Syntyvä liikevaihto 1500 M (josta viennin osuus 700 M ) Energiatuotteiden arvonnousu 700 M Teknologiatuotteiden arvonnousu 500 M Yhteensä: 2950 M (420 M / vuosi) 30