Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Samankaltaiset tiedostot
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala


Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Kestävää metsätaloutta turv la?

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Pienaukkojen uudistuminen

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Puuntuotos ja kannattavuus

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Älä sorru alaharvennukseen

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Suomen metsien inventointi

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Korpien luontainen uudistaminen

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Kangasmaiden lannoitus

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Tuulituhot ja metsänhoito

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Ehdotukset uudeksi metsälaiksi ja -asetukseksi

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Transkriptio:

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla, Valkonen ym. Pukkala ym: kokeellinen kasvatusmalli Muut pohjoismaiset tutkimukset Eri-ikäismetsän tuotosekologiasta edelleen vain vähän tietoa HY: tutkimuksia käynnissä (Nessling eriikäismetsiköiden tuotoksesta ja hiilitaseesta ERIKAkokeilla, eri-ikäismetsien prosessimalli)

Puuntuotos perustuu hiilen sidontaan ja jakautumiseen 1000 G C m -2 Fotosynteesi Hengitys 7.5 m 3 / ha / v 500 Kasvu Muiden osien kasvu 150 Rungon kasvu

Miten metsän rakenne vaikuttaa eri osaprosesseihin? Teoriaa ja tuloksia käynnissä olevista tutkimuksista Kuusen kasvumalli PipeQual eriikäismetsälle Alustavia tuloksia Uumaja: eri-ikäinen männikkö Gradutyö, Jussi Saarinen ERIKA-kuusikot, Lapinjärvi ja Vesijako Väitöstutkimus, Jussi Saarinen, Nessling Grdutyö Atte Kumpu Sauli Valkonen, Frank Berninger

Fotosynteesituotos riippuu valon sieppauksesta homogeeninen satunnainen aukkoinen Tuotos pienenee (Oker-Blom et al. 1989)

Eri-ikäinen männikkö, Uumaja Neulasmassa Ei eroja eri-ikäisen ja varttuneen tasaikäisen välillä Tämän eri-ikäisen latvuspeittävyys on suuri Saarinen 2012 Fotosynteesituotos Valon sidonta

ERIKA-koealat harvennuksen jälkeen ja tasaikäinen kuusikko

ERIKA-koealat harvennuksen jälkeen ja tasaikäinen kuusikko Harvennuksen jälkeen metsän latvuspeittävyys on alentunut Kasvatus harvassa asennossa on välttämätön taimettumisen takia Fotosynteesituotos alenee 10 20% verrattuna varttuneeseen tasaikäiseen

Simuloinnit kuusen kasvumallilla Keski-Suomen kuusikko MT-OMT 40 Pohjapinta-ala m 2 ha -1 35 30 25 20 15 10 5 0-10 10 30 50 70 90 110 130 150 Aika v

Simuloinnit kuusen kasvumallilla Keski-Suomen kuusikko MT-OMT 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Neulasmassa kg ha -1 0-10 10 30 50 70 90 110 130 150 Aika v TI EI Repola TI Repola EI

Simuloinnit kuusen kasvumallilla Keski-Suomen kuusikko MT-OMT 12000 Yhteytystuotos kg C ha -1 v -1 10000 8000 6000 4000 2000 0-10 10 30 50 70 90 110 130 150 Aika v

Hengitys Fotosynteesituotoksesta noin 50% kulutetaan kasvuja ylläpitohengitykseen Ylläpitohengitys lisääntyy kun elävän puuaineen määrä suhteessa lehtimassaan lisääntyy Teoreettisesti ei eroja tasa- ja eri-ikäisen metsikön välillä Tutkimustietoa on niukasti

Simuloinnit kuusen kasvumallilla Keski-Suomen kuusikko MT-OMT 12000 Kokonaiskasvu kg KA ha -1 v -1 10000 8000 6000 4000 2000 0-10 10 30 50 70 90 110 130 150 Aika v

Kasvun allokaatio runkopuun tuotokseen Kasvusta ohjautuu runkopuuhun enemmän kun Puu on pitkä Puun latvusraja on korkealla Puun latvus on harva Puu kasvaa pituutta tai nostaa latvusrajaa

Simuloinnit kuusen kasvumallilla Keski-Suomen kuusikko MT-OMT 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 Rungon osuus kokonaiskasvusta 0-10 10 30 50 70 90 110 130 150 Aika v Allokaation harvennusreaktio riippuu rakenteesta!

Yhteenveto tuotoksesta ja kasvusta Suositusten mukaisessa (ppa 10-20 m 2 ) erirakenteisessa metsässä yhteytys jää tasaikäisen alle (10-20%) Kuusella rungon kasvu ei muutu olennaisesti, koska runkoallokaation lisääntyminen kompensoi kasvun alenemaa Edellyttää vahvaa taimettumista ja onnistunutta korjuuta Pitkäaikaisissa kokeissa havaittu, että erirakenteiset kasvavat 10-20% vähemmän Mänty: valon vaikutus oksaisuuteen => runkoallokaatio Ei riittävästi vielä tietoa varmoihin johtopäätöksiin

Taimettumisen vaikutus kasvuun ja tuotokseen Puiden lukumäärä Pohjapinta-ala 1200 25 1000 20 800 15 600 400 10 200 5 0 0 50 100 150 0 0 50 100 150 Taimettumisnopeus vakio Taimettumisnopeus riippuu runkoluvusta

Metsän aukkoisuuden vaikutus maan hiilen ja ravinteiden kiertoon Maan lämpötila Maan kosteus Karikkeen hajoaminen => vaikutukset hiilen kertymiseen maahan => vaikutukset kasvuun ja taimettumiseen Onko eroja eri-ikäisen ja tasaikäisen välillä? Lapinjärven koeala, opinnäytetyöt (Nessling)

Maan lämpötila Saarinen ym. valmisteilla

Karikkeen hajotus Saarinen ym. valmisteilla

CO2 Maahengitys ja lämpötila CO 2 ja Maaperän lämpötia 0,4500 0,4000 0,3500 0,3000 0,2500 0,2000 0,1500 0,1000 0,0500 0,0000 8 10 12 14 16 18 20 Lap 01 Lap 13 Tasaikäinen Avohakkuu y = 0,0427e 0,1028x R² = 0,184 y = 0,053e 0,0795x R² = 0,1408 y = 0,0954e 0,0268x R² = 0,0139 y = 0,0736e 0,0752x R² = 0,1493 Eksp. (Lap 01) Eksp. (Lap 13) Eksp. (Tasaikäinen) Eksp. (Avohakkuu) Lämpö Kumpu ja Berninger valmisteilla

CO2 Maahengitys ja kosteus CO 2 ja Maaperän kosteus 0,4500 0,4000 0,3500 0,3000 0,2500 Lap 01 y = 0,0708ln(x) - 0,0375 R² = 0,2413 y = 0,0546ln(x) + 0,0123 R² = 0,1618 y = 0,0334ln(x) + 0,0544 R² = 0,1312 y = 0,0501ln(x) + 0,0753 R² = 0,1733 Lap 13 Tasaikäinen Avohakkuu 0,2000 0,1500 0,1000 0,0500 0,0000 0 20 40 60 80 Kosteus Log. (Lap 01) Log. (Lap 13) Log. (Tasaikäinen) Log. (Avohakkuu) Kumpu ja Berninger valmisteilla

Yhteenveto maan prosesseista Ei toistaiseksi havaittu merkitseviä eroja maan ominaisuuksissa ja hajotusnopeuksissa valo-varjo jaottelun mukaan Eroja kasvupaikkatyypin mukaan Tutkimukset kesken!

Yhteenveto Eri-ikäisen metsän hoitosuositukset olemassa, perustuvat laajaan kokeelliseen tutkimukseen Kasvusta ja tuotoksesta ei silti vielä riittävästi tietoa Mänty erilainen kuin kuusi Taimettumisedellytykset epäselvät Kasvu, kuolleisuus ja elpyminen Eri-ikäismetsä on monitavoitteinen vaihtoehto Tuotoskyky vertailukelpoinen (jos taimettuminen onnistuu) Taloudellinen kannattavuus puuntuotos

Kiitos! Kiitokset: Jussi Saarinen, Atte Kumpu, Frank Berninger, Sauli Valkonen