PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS



Samankaltaiset tiedostot
Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä - -

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria

SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN SOSIAALITYÖSSÄ

janne kivivuori, mikko aaltonen, matti näsi, karoliina suonpää & petri Danielsson Kriminologia Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

3. Työnantajan oikeus muuttaa työsuhteen ehtoa työnjohto ja valvontavallan perusteella (Engblom, kirja)

P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Kaikki rakastavat keskitason teorioita mutta mitä ne oikein ovat? Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Luku 21. Evoluution perusteet

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Toimiva työyhteisö DEMO

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

TUM-E3231 Ekumeeninen teologia

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

KYSYMYS 2: Pohdi lyhyesti episteemisen yhteisön käsitteen merkitystä kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. (2 p)

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Valta ja verkostot suomalaisessa liikunta- ja urheilujärjestelmässä

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Suunnitelma Perinnöllisyys T9

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Lataa Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä - Sari Miettinen. Lataa

SUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS

Kansanedustajien kirjalliset kysymykset yhteys vaaleihin ja tavoitteeseen tulla uudelleen valituksi

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Paras kaupunkikirjoitus Kaupunkitutkimuksen päivät , Helsinki

5.12 Elämänkatsomustieto

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

SISU-mikrosimulointimallihanke. Elina Pylkkänen

VALTIO-OPPI

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

VLADIMIR PUTININ INSTITUTIO- NAALISET REFORMIT KAANNEKOH- TANA VENAJAN KESKUSHALLINNON JA ALUEIDEN VALISISSA SUHTEISSA. Markus Juhani Seppälä

Kysymys 1 (max 7 p) (s. 229)

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Joustavuus ja luottamus 360 DEMO

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Urakirja opiskelijoille ja valmistuneille. Osa II. 8 askelta urapolullani

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Rationaalisen valinnan teoria

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Mistä mallia metropolialueen hallintaan?

2.1 Yhtenevyyden ja yhdenmuotoisuuden käsite

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Ohjelma tänään: Etätehtävä täksi kerraksi. Toimiva työyhteisö organisaatiokäyttäytyminen LEA2LL068:28 Orientaatio Riitta Rautava

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Transkriptio:

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan keskeisimmät instituutiot ja toimijat? 14.11.2014 (Wiberg) Tekijät: Peters ja Rothstein, ei tiedossa kumpi kysymys kummasta. Mikä on luottamuksen ja sosiaalisen ansan suhde? Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? 5.4.2013 Peters: Vertailkaa empiiristä ja sosiologista institutionalismia. Mantzavinos: Yksilön käyttäytymisen selittäminen. 1.3.2013 Peters: Vertailkaa empiiristä ja sosiologista instututionalismia. Mantzavinos: Mitä näkökohtia on kirjan mukaan huomioitava yksilöiden käytöstä selitettäessä? 1.2.2013 Peters: Historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin olennaisimmat erot ja yhteneväisyydet. Mantzavinos: Tiivistäkää evolutionaarisen kilpailun teorian olennaisimmat ominaisuudet. 17.2.2012 Mantzavinos: Mitä näkökohtia on kirjan mukaan huomioitava yksilöiden käytöstä selitettäessä? Peters: Vertailkaa empiiristä ja sosiologista institutionalismia. 27.1.2012 Manin: Tiivistäkää vaalien merkitys edustukselliselle demokratialle. Evans: Tiivistäkää julkisen valinnan teorian olennaisimmat näkökohdat äänestämisestä. Luther: Mitkä tekijät selittävät puolueorganisaatioiden muutoksia? 16.9.2011 Mantzavinos: Mitä näkökohtia kirjan mukaan on huomioitava yksilöiden käytöstä selitettäessä? Peters: Vertailtaa empiiristä ja sosiologista institutionalismia

13.5.2011 11.3.2011 Lane & Ersson: Wilenskyn malli Manzavinos: Evolutionaarinen yhteistyö Peters: Vanhan ja uuden institutionalismin erot 11.2.2011 Peters: Miten vanha institutionalismi eroaa uudesta institutionalismista? Mantzavinos: Tiivistäkää evolutionaarisen yhteistyön teorian olennaisuudet. 5.11.2010 Lane & Ersson: Mitkä tekijät vaikuttavat demokratisoitumiseen? Peters: Tiivistäkää sosiologisen institutionalismin olennaisimmat piirteet. 21.5.2010 (Tentaattori: Wiberg) 16.4.2010 (Tentaattori: Wiberg) 12.2.2010 22.1.2010 Peters: Mitkä ovat sosiologisen institutionalismin pääpiirteet? Lane & Ersson: Mikä on Kuznetsin käyrä?

18.9.2009 Lane & Ersson: Vertailkaa keskenään poliittis-taloudellisia regiimejä. Mantzavinos: Kiteyttäkää evolutionaarisen kilpailuteorian olennaisuudet. 15.5.2009 Lane & Ersson: Vertalkaa keskenään poliittis-taloudellisia regiimejä. Mantzavinos: Kiteyttäkää evolutionaarisen kilpailuteorian olennaisuudet. 6.3.2009 6.2.2009 16.1.2009 5.12.2008 4.4.2008 Lane & Ersson: Politiikan ja taloudellisen kasvun väliseen suhteeseen liittyvä Olsenin malli. Peters: Mitä on empiirinen institutionalismi? Mantzavinos: Mitä Mantzavinos tarkoittaa informaaleilla instituutioilla? 29.2.2008 Peters: Vanhan institutionalismin keskeiset elementit. Mantzavinos: Instituutioiden rooli taloudellisen kasvun edistämisessä.

1.2.2008 Peters: Instituutioiden vaikutus niiden jäsenten käyttäytymiseen? 23.11.2007 Peters: Miten historiallinen institutionalismi selittää instituutioiden syntyä ja muuttumista? Mantzavinos: Miten valtioiden syntyä teoksessa selitetään? 4.5.2007 Lane & Ersson: Mitä teoksessa tarkoitetaan skandinaavisella mallilla ja Ruotsin taudilla? Peters: Rationaalisen valinnan institutionalismin keskeiset väittämät. Mantzavinos: Instituutioiden rooli taloudellisen kasvun edistämisessä. 30.3.2007 Lane & Ersson: Kuiluteorian käsitys rikkaiden ja köyhien maiden taloudellisessa kehityksessä. Peters: Vanhan institutionalismin keskeiset elementit. Mantzavinos: Miten markkinakilpailu voidaan nähdä evolutionäärisenä prosessina? 2.3.2007 Lane & Ersson: Miten Mancur Olson selittää taloudellista kasvua? Peters: Keskeisimmät erot institutionaalisten teorioiden välillä Mantzavinos: Minkälaisilla lähestymistavoilla yksilöiden käyttäytymistä voidaan selittää? 12.1.2007 Lane & Ersson: Demokratian ja sosio-ekonomisen kehityksen keskinäissuhdetta koskevat erilaiset tulkinnat. Peters: Mitä on empiirinen institutionalismi? Mantzavinos: Mitä Mantzavinos tarkoittaa informaaleilla instituutioilla? 24.11.2006 Lane & Ersson: Tarkastele demokratian ja sosiaaliekonomisen edistyksen välistä suhdetta. Peters: Tarkastele kansainvälistä institutionalismia. Mantzavinos: Tarkastele valinnan näkökulmaa. 29.9.2006 Lane & Ersson: Tarkastele edistyksen käsitettä ja teorioita. Peters: Tarkastele sosiologista institutionalismia. Mantzavinos: Tarkastele valinnan näkökulmaa. 26.5.2006 Lane & Ersson: Mitä tarkoittaa Wilenskyn malli? Peters: Mitä on historiallinen institutionalismi?

24.3.2006 Lane & Ersson: Mitä tarkoittaa Wilenskyn malli? Peters: Mitä on historiallinen institutionalismi? 27.1.2006 18.11.2005 21.10.2005