MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013
Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä aikasakon määrittämiseen teoreettiseen pohjaan perustuen 3. Tuottaa mahdollisimman realistinen aineisto (usein ajoajat täysin epärealistisia) Ajoajoiltaan Reiteiltään 4. Menetelmä, joka toteutettavissa mahdollisimman suppealla lähtöaineistolla 5. Aikamuuttuja 6. Ohjelmistovapaa reititysaineisto Tieverkon reitittäminen (ja muokkaaminen) olisi mahdollista ohjelmistoriippumattomasti 7. Reittioptimointi??
Tieverkon hidasteista yleisesti Ajoaikoja voidaan mallintaa perustuen suurimpaan sallittuun nopeusrajoitukseen mutta tulokset hyvin epärealistisia Muu liikenne Liikenteen ohjaus Fysiikka Ajoaikojen mallintaminen voidaan jakaa staattisiin kustannuksiin Risteykset Geometria Tieluokka / nopeusrajoitus Tielinkin ajoaikojen historiatietoon Suomessa esimerkiksi Digitraffic- palvelu Kamera- ja induktiosilmukkatekniikka Dynaamiseen kustannukseen Kuten edelliset, mutta aikasakko vaihtelee ajasta ja paikasta
lähtöaineisto Otoksena HSL:n (Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymä) liikenteen sujuvuusmittaukset 316 linkkiä, 444 km, neljässä eri toiminnallisessa tieluokassa Vertailuaineistona Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenteen sujuvuusmittaukset Linkin pituus, nimi, mitattu ajoaika eri kellonaikoina eri suuntiin Helsingin KSV:n seurantareitit HSL:n seurantareitit
Tutkimuskysymykset ja menetelmähaasteita Voidaanko toteutuneilla matka-aikatiedoilla ja tieverkosta saatavalla tiedolla tehdä malli ajoaikojen arvioimiseen? Millainen malli olisi parhaiten toteutettavissa? Lähtöaineistona Digiroad tieverkko ja kelluvan auton mittaukset Aineiston käsittely oli varsin työlästä Mitatut reitit oli käsiteltävä ja reititettävä uudestaan Network Analyst työkalulla, sekä liitettävä informaatio uudelleen reititetyille reiteille Laskettava teoreettinen ajoaika. Kääntymiskiellot ja kevyen liikenteen väylät Tilastoanalyysit
Eri mallien selitysasteita Mallin nimi Selittävät Selitettävä R R Square Adjusted R Square B Std.error t sig Malli 1 X Tieluokka Reitin matka-aika 0,875 0,766 0,765 2,323 0,063 36,679 0 Malli 2 X 1 Tieluokka 0,904 0,817 0,816 1,312 0,11 11,903 0 X 2 Risteysten lukumäärä Reitin matka-aika 9,503 0,892 10,653 0 X 1 Tieluokka 0,948 0,898 0,897 1,834 0,087 21,042 0 X 2 Liikennevaloristeysten lukumäärä 23,172 1,007 23,018 0 Malli 3 X 3 Liikennevalottomien risteysten lukumäärä Reitin matka-aika 1,345 0,804 1,674 0,095 Malli 4 X Tieluokka Reitin matka-aika 0,868 0,753 0,753 18,643 0,526 35,434 0 X 1 Tieluokka 0,927 0,859 0,858 2,559 0,051 49,928 0 Malli 5 X 2 Liikennevaloprosentti Reitin matka-aika 1415,811 0,318 16,457 0 Jotta malleihin pääsee käsiksi on ensiksi poimittava ja määriteltävä risteykset
Risteysten valinta tieverkosta Toteutettu ArcGis ohjelmistoympäristössä Network Analyst toolboxilla Mahdollista laskea myös muilla ohjelmilla Digiroadissa ei ole risteyksiä ominaisuustietoina Risteykset on valittavana Network Datasetin yhteydessä rakennetuista liittymistä Vastaavasti poiminta voidaan tehdä luomalla pisteet viivaelementtien alku- ja loppupäähän ja poistamalla duplikaatit Risteyksistä valitaan liikennevaloristeykset, rampit, kevyen liikenteen risteykset ja muut risteykset Luokittelu tehdään sen mukaan millaiseen tie-elementtiin risteys leikkaa Laskentatapa poikkeaa eri risteysten kohdalla
Liikennevaloristeykset Liikennevalot valitaan segmenteistä (dynaaminen ominaisuus) R ja K toimitusmuodoissa eri rakenne Valittava kaikki risteykset jotka ovat liikennevaloristeysten vaikutusalueella Poistetaan sellaiset risteykset, jotka muuten tulisi luokiteltua muihin risteyksiin Aikasakko lasketaan kuitenkin suoraan liikennevalosegmenttiin tie-elementtiin, mihin liitetty tieto liikennevalosta
Muut risteykset Ramppeja ovat kaikki sellaiset risteykset, jotka leikkaavat rampiksi luokiteltuun tieelementtiin Kevyen liikenteen väylään leikkaava risteys luokitellaan kevyen liikenteen risteykseksi ja loput risteykset ovat muita tavallisia risteyksiä
Aikasakon määrittely Aikasakko lasketaan suoraan tieverkkoon toiminnallisen tieluokan mukaan Päätiet Toisen asteen tiet Kokoojakadut Menetelmänä regressioanalyysi Selitettävä muuttuja: Mitattu ajoaika vähennettynä teoreettisella ajoajalla = aikasakko Selittävä muuttuja: Risteysten lukumäärä mitatulla reitillä Lopputulos regressioyhtälö: Y = a + bx Esimerkiksi Tieluokat 1 ja 2: Y = 11,815x + 33,379 R 2 = 0,175 Tieluokka Luokiteltu tieluokka Keskiarvo Päiväaika Ruuhka-aika 1 2 11,815 9,876 12,74 2 2 11,815 9,876 12,74 3 3 9,493 6,798 11,019 4 4 9,987 7,739 10,476 5 4 9,987 7,739 10,476 6 4 9,987 7,739 10,476
Mallin implementointi tieverkkoon Jokaiselle tie-elementille laskettava teoreettinen ajoaika tie-elementin pituuden ja nopeusrajoituksen suhteesta Aikasakko lisätään risteykseen leikkaaviin tulo- ja lähtöelementeille t = s/v + x Tieluokka Luokiteltu tieluokka 3 1 Liikennevalot koodattu tieelementeille Ruuhkaaika Keskiarvo Päiväaika 1 2 11,815 9,876 12,74 2 2 11,815 9,876 12,74 3 3 9,493 6,798 11,019 4 4 9,987 7,739 10,476 5 4 9,987 7,739 10,476 6 4 9,987 7,739 10,476 2
Implementointi Rampit poikkeavat muista risteyksistä p = mitattujen reittien mediaanihidastuvuus yli 70 km/h teillä Päiväaikaan moottoriteillä/kehäteillä ei ole juurikaan hidasteita, mutta ruuhka-aikaan tiet ruuhkautuvat pahoin Km/h >= 70 t = s/v + x*y Y= tai tai t = ((s/v) * p) + x t = ((s/v) * p) + x Ruuhka Keskiarvo t = ((s/v) * p) + x Päiväaika
Päivä Ruuhka Keskiarvo 6.00-7.00 9.00-15.00 17.30-22.00 7.00-9.00 15.00-17.30 6.00-22.00 16,9 20,9 18,6 16 min 15 min 17 min 10 minuutin ajoaika Helsingin rautatieasemalta
Kokonaismatka-aika = Ajoaika + pysäköinti 1. Kävely lähtöpisteestä autolle - Kantakaupungissa 180 m - Muualla 135 m - (Kurri & Laakso, 2002) 3. Kävely pysäköintipaikalta kohteeseen - Kantakaupungissa 180 m - Muualla 135 m - (Kurri & Laakso, 2002) P P 2. Pysäköintipaikan etsintä - Kadunvarsipaikka 0,73 min - Pysäköintitalo 0,22 min - (Kalenoja & Häyrynen, 2003)
Huomioita työstäni Lähtöaineistoista Matka-aikatietojen mittausten kehittäminen tarpeen Erilaiset reitit mittauksissa pitäisikö harmonisoida? Eri kellonaikojen huomioiminen vaikeaa vaatii suuntaisuuden määrittämisen Optimaalisuuden ongelma Reitityksen yhteydessä ei voida todistaa onko nopein reitti optimaalisin Toisaalta eri ihmiset kokevat optimaalisen reitin eri tavoin ja ajavat itse valitsemaansa reittiä
Kiitos!