Lainsäädäntömuutosten vaikutukset palvelujen tuottamisessa Ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille Liisa Holopainen Kirsi Ruuhonen 15.4.2015
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) pähkinänkuoressa
Sosiaalihuoltolain aikataulu HE 164/2014 eduskuntakäsittelyyn 18.9.2014, hyväksyttiin 30.12.2014 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 tulee sovellettavaksi asteittain: 1.1.2015 kotipalvelua koskevat säännökset 1.4. 2015 muu lainsäädäntö, paitsi 1.1.2016 lapsen kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukkeneminen lastensuojelulaissa, sekä SHL 46, 48 ja 49 :t (Hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus epäkohdista ja toimenpiteet ilmoituksen johdosta)
Sosiaalihuolto on kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuoltolain asemaa keskeisenä yleislakina edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta turvata tuen saantia ihmisen omissa arkiympyröissä Lisäksi laissa määritellään sosiaalihuollon tehtäväkenttää, vahvistetaan ja edistetään monialaista yhteistyötä sekä turvataan sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä sen vastuulle ja osaamiseen kuuluvissa tehtävissä Etunimi Sukunim
1 Lain tarkoitus 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta; 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet; 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa; 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1 4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.
SOSIAALIPALVELUJEN ASIAKKUUS Yhteydenotto sosiaalitoimeen (asiakas itse, läheinen, viranomainen) Palvelutarpeen arvio (Asiakassuunnitelma) Palvelujen järjestäminen Kiireellisen avun tarve arvioitava heti Omatyöntekijän nimeäminen Päätös palveluista Asiakkuus päättyy, kun tuen tarvetta ei ole 15.4.2015
Tuen tarpeet sosiaalipalvelujen taustalla Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen pohjalta Jokapäiväisen elämän tuki Asumisen tuki Taloudellinen tuen tarve Äkillinen kriisitilanne Lähi- ja perheväkivallasta ja kaltoin kohtelusta aiheutuvaan tuen tarve Lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen Muuhun toimintakykyyn liittyvä tarve Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden lisääminen Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä aiheutuva tuen tarve Tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukeminen
Sosiaalipalvelut Muut asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja hyvinvointia lisäävät palvelut Kotipalvelu, kotihoito Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut Valvotut ja tuetut tapaamiset Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Sosiaalinen kuntoutus Kasvatus- ja perheneuvonta Liikkumista tukevat palvelut Asumis- ja laitospalvelut Päihde- ja mielenterveystyö Perhetyö
Perhepalvelujen painopiste muuttuu Lastensuojelun avohuolto + sijaishuolto Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta Lastensuojelun avohuolto + sijaishuolto Perhepalvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta (kotipalvelu, perhetyö, ym.)
Perhehoitolaki (263/2015) tuli voimaan 1.4.2015 10 15.4.2015
Perhehoitolain uudistuksen lähtökohtia Kataisen hallituksen vaalikauden 2011-2015 ohjelman mukaisesti perhehoitolainsäädäntöä kehitetään ja siinä pyritään ottamaan huomioon myös väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet. Kehitetään perhehoitoa yhtenä palvelumuotona. Perhehoito voisi olla yhä useammalle muiden palvelumuotojen vaihtoehto, esimerkiksi lyhytaikaisessa hoidossa. Lainvalmistelun tavoitteena on koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset ja tarkentaa niitä Uusi sosiaalihuoltolaki ei enää sisällä perhehoitoa koskevaa osuutta Kootaan yhteen perhehoitoa koskevat säännökset Tällä hallituskaudella ei ole perhehoitolain uudistamiseen varattua määrärahaa Lain tulee olla kustannusneutraali, eikä se saa aiheuttaa uusia velvoitteita kunnille Rajaa pois toiveita mm. perhehoitajille aiempaa laajempien korvauksien maksamiselle 11 15.4.2015
Perhehoidon laajentamien Esityksen mukaan lakia sovellettaisiin henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Mahdollistaa perhehoidon ulottamisen paremmin kaikille asiakasryhmille Esim. ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon järjestämisen yksi vaihtoehto Tavoitteena myös laitoshoidon vähentäminen 12 15.4.2015
Ammatillinen perhehoito Ammatillisella perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa. Ammatilliset perhekodit hakevat edelleen luvan toiminnalleen aluehallintovirastolta/ Valvirasta Kunta tekee ostamastaan palvelusta sopimuksen palveluntuottajan kanssa 13 15.4.2015
Perhehoitajan kelpoisuus Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään olevan kaksi perhehoitajaa, joista ainakin toisella perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. 14 15.4.2015
Perhehoidossa hoidettavien määrä Perhehoitaja voi hoitaa neljää henkilöä alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Ammatillisessa perhehoidossa voidaan hoitaa enintään seitsemää henkilöä silloin, kun perhekodissa on vähintään kaksi hoitajaa ja koulutusvaatimusten täyttyvät. Hoidettavien enimmäismääristä on mahdollista poiketa, jos kyseessä on hoidon antaminen sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Erityisestä syystä on mahdollista poiketa samanaikaisesti hoidettavien enimmäismääristä. 15 15.4.2015
Ilmoitusvelvollisuus ja valvonta Lakiehdotuksen mukaisesti jatkossa perhehoitajan tulee ilmoittaa kuntaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista. Parantaa kunnan perhehoidon valvonnan mahdollisuuksia. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Perhekotiin hoidettavan sijoittanut kunta ja kunta, jossa perhekoti sijaitsee, voivat tehdä perustellusta syystä valvontakäynnin perhekotiin. 16 15.4.2015
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen STM:n työryhmä: 8.9.2014-31.12.2015 Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö yhtenäistetään, selkeytetään ja ajanmukaistetaan. Tavoitteena on mahdollistaa jatkossakin laadukkaat, vaikuttavat ja turvalliset palvelut sekä keventää nykyistä sääntelyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. 17 15.4.2015
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen Työryhmän kokoonpano: Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Aluehallintovirasto (edustaa sekä sosiaali- että terveyspuolen lupahallintoa ja valvontaa) Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon edustaja (Espoo) Terveyspalvelualan Liitto TPL ry Sosiaalialan Työnantajat ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kuultavat: - Valtiovarainministeriö - Erityishuoltopiirit ja sairaanhoitopiirit - Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Kela - Kilpailu- ja kuluttajavirasto - Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry - Suomen Hammaslääkäriliitto - Suomen Kuntaliitto - Suomen Lääkäriliitto - Toimihenkilökeskusjärjestö STTK - Verohallinto 18 15.4.2015
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen Työryhmän tehtävänä on: tehdä esitys yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lupamenettelyä sekä valvontaa koskeviksi säännöksiksi selventää sääntelyä, joka koskee palvelun tuottajia, potilas/asiakasrekistereitä tai eri viranomaisten työnjakoa ja toimivaltaa arvioida ja tehdä esitys siitä, yhdistetäänkö yksityisiä sosiaalija terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö samaan lakiin Työryhmä valmistelee hallituksen esitysluonnoksen, joka annettaneen eduskunnalle 2016. Uusi hallitus linjaa HE:n sisällön ja aikataulun. 19 15.4.2015
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen Toiminta: Käynnistysseminaari 21.1.2015 Säätytalolla (http://videonet.fi/stm/20150121/) Avointa valmistelua - HE-luonnos kommentoitavaksi 2015 Pyöreän pöydän keskustelut ja kuulemiset Pohdintoja: sosiaali- ja terveyspalvelut samaan lakiin, lupaan, hallintoon? valtakunnallinen / alueellinen lupa? lupa / ilmoitus / rekisteröinti / muu? palvelujen monimuotoisuus, uudet palvelumuodot? esim. kotipalvelujen tukipalvelut 20 15.4.2015
Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen Pohdintoja jatkuu : viranomaisten lupa- ja valvontatehtävät: Valvira, AVI:t ja kunnat? tarkastusten riskiperustaisuus? viranomaismaksut? toiminnan / toimijan muutokset? toiminnan siirtyminen julkiselta yksityiselle? palveluketjut, alihankintaketjut (myös ulkomailta), vuokratyövoima? pääpalveluntuottaja? toiminnasta vastaava henkilö? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus vireillä työja elinkeinoministeriössä (toimikausi 1.5.2016 saakka) 21 15.4.2015
Ideoita, toiveita, kommentteja, näkökulmia uuden paremman yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lain - ns. lupahallinnon mallilain - valmisteluun? kirsi.ruuhonen@stm.fi 22 15.4.2015