1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 16.11.2004 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VISIO JA STRATEGIA Johdanto Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla 1.1. Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä 1.2. Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Strateginen päämäärä 2 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen 2.1. Innovaatiostrategia 2.2. Seudullinen elinkeinopolitiikka 2.3. Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi 2.4. Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Strateginen päämäärä 3 Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva 3.2. Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka
2 Johdanto 3.3. Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ) Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pitkä yhteistoimintahistoria, jonka puitteissa on kehittynyt hyvin monipuolinen yhteistyörakennelma kaupunkien ja niiden eri virastojen ja toimintayksikköjen välillä. Tällä julkisuudelta paljolti näkymättömällä työllä on ollut suuri merkitys seudun kehitykselle ja menestykselle. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan muodostamisella kaupunkien tarkoituksena on vahvistaa strategisen tason yhteistoimintaansa. Johtavien luottamushenkilöiden ja sitä kautta ylimmän poliittisen tason yhteistoiminnalla halutaan turvata entistä vahvempi sitoutuminen seudun kehityksen kannalta tärkeimpien yhteisten hankkeitten toteuttamiseen. Neuvottelukunnan työ kohdistuu näiden hankkeiden määrittelyyn ja priorisointiin Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisillä strategisilla päämäärillä ja strategioilla on suurkaupunkipoliittinen ulottuvuus. Niiden tulee vaikuttaa valtiovallan strategisiin linjauksiin, kuten hallitusohjelmaan, kehyspäätöksiin ja ohjelmasuunnitteluun. Yhteisestä visiosta johdetuilla strategisilla päämäärillä ja strategioilla tavoitellaan pääkaupunkiseudun toiminnan yhtenäisyyttä. Ne ovat yhteisesti hyväksyttyjä, mutta ottavat huomioon kuntakohtaiset painotukset ja prioriteetit. Kilpailukyky ja asukkaiden hyvinvointi tukevat toisiaan. Asuminen, infrastruktuuri mukaan lukien tietoliikenneinfrastruktuuri, hyvinvointipalvelut ja osaaminen ovat edellytyksiä kilpailukyvylle, joka mahdollistaa näiden ylläpidon ja kehittämisen. Kaikki strategiset päämäärät turvaavat sosiaalista eheyttä. Visiosta on johdettu kolme strategista päämäärää ja niille strategiat sekä strategioita toteuttavat toimenpiteet. Lisäksi on määritelty kaikkia strategioita tukevat yhteiset painotukset sekä sidosryhmäyhteistyö, miten ja keiden kanssa toimitaan. Yhteisen vision ja strategian pohjalta neuvottelukunta nostaa esille ja pitää jatkuvasti ajan tasalla rajatun määrän kärkihankkeita, joiden toteuttamiseen ylimmällä poliittisella tasolla halutaan sitoutua. Kaupunkien yhteisten hankkeiden luonteeseen kuuluu niiden seudullisuus, mihin liittyy sen hyväksyminen, että seudullinen intressi voi joissakin tapauksissa ohittaa yksittäisen kunnan välittömän edun. Näistä lähtökohdista kaupungit ovat sitoutuneet seuraavassa esitettävän yhteisen vision ja strategian toteuttamiseen. Seudun strategian taustalla ovat kaikkia kaupunkeja koskevat yhteiset painotukset, jotka perustuvat lainsäädäntöön ja yleisiin hallinnon periaatteisiin tai ajankohtaisiin haasteisiin. Näitä ovat mm. kansainvälinen vetovoima, talouden tasapaino, turvallisuus, hyvä hallinto, osallisuus, kestävä kehitys ja monikulttuurisuus. Strategian to-
3 teuttamisessa keskeisessä roolissa ovat päättäjät ja henkilöstö kussakin kaupungissa. Pääkaupunkiseudun yhteinen visio Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Strateginen päämäärä 1 Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla Strategiat Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ydintehtävä. Myös suhteessa kansalliseen hyvinvointipolitiikkaan ja suurkaupunki-ilmiöihin tulee pääkaupunkiseudun strategioilla ottaa kantaa. Seudun sosiaalisesti kestävä kehitys turvataan ensisijaisesti korkeatasoisilla hyvinvointipalveluilla, joita täydennetään erityisohjelmilla. 1. 1 Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö palveluprosessien kehittämisessä Strategialla linjataan, mitä palveluja seudulla tulee yhteisesti kehittää ottaen huomioon erityisesti tulevat ikärakenteen ja rahoituspohjan haasteet sekä suurkaupunkiolosuhteista johtuvat sosiaalista eheyttä ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat toimenpidealueet. Toinen linjaus koskee sitä, miten palvelut järjestetään seudulla ottaen huomioon erityisesti tuottavuuden parantaminen ja vaihtoehtoiset palvelujen tuottamisen tavat. Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on erityinen haaste. Strategia laaditaan toimialakohtaisesti ja keskeisen sisällön muodostavat konkreettiset toimenpiteet seuraavilla eri palvelualoilla: 1.1.1. Sosiaali- ja terveystoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Sosiaalitoimessa aiemmin sovittujen ja käynnissä olevien yhteistyömuotojen ja kehittämishankkeiden kuten sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi käynnistetään strategisia jatkohankkeita mm. päivähoidossa ja lastensuojelussa, vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluissa, päihdehuollossa, sosiaalisessa yritystoiminnassa. Vastaavasti jatkohankkeita terveystoimessa ovat mm. perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon yhteiset toiminnalliset linjaukset hoidon saatavuuden
4 parantamiseksi sekä linjaukset erityispalvelujen keskittämisessä seudulla (erityshammaslääkäripalvelut, päivystykset ja maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut). 1.1.2. Sivistystoimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Yhteistyötä jatketaan opetus- ja kulttuuritoimen prosessien ja yhteisten arviointikriteereiden kehittämisessä sekä luodaan yhteiset palvelutuotannon linjaukset ja pelisäännöt esim. kirjastojen aineistomäärärahojen osalta. Painopistealueita yhteistyössä ovat toisen asteen koulutus, kirjastotoiminta, ammatillinen koulutus sekä kansalaisopistotoiminta. Käynnistetään pilottihankkeita ruotsinkielisen palvelutarjonnan seudullisten ratkaisujen löytämiseksi sekä maahanmuuttajaopetuksen järjestämiseksi. 1.1.3. Ympäristön ja teknisen toimen yhteiset kehittämistoimenpiteet Toimialan seudullista yhteistyötä edistetään panostamalla yhteisten toimintalinjausten ja yhteisten käytännön menettelytapojen aikaan saamiseen käynnistämällä yhteistyöhankkeita ja parantamalla vuorovaikutusta kaupunkien kesken toiminnan eri tasoilla. Yhteisiä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan erityisesti seuraavilla osaalueilla: katujen ja yleisten alueiden kunnossapito, kiinteistöjen hoito, pelastusalan yhteistyö ja ympäristönsuojelu. 1.1.4. Yhteinen tuotekehitys Yhteistä tuotekehitystä tehdään em. toimialojen yhteistyöhankkeissa ja yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Tämän tuotekehityksen lisäksi panostetaan toimialojen rajat ylittävään tuotteiden ja toimintojen kehittämiseen erityisesti hankintatoimen yhteistyössä (kilpailuttamisen pelisäännöt ja sopimusstandardit, palvelujen kilpailuttaminen ja tietojärjestelmät) ja maahanmuuttajien palveluissa. 1.1.5. Pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiatyön kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on kehittää mallia, jonka avulla henkilöstöstrategian prosessia, menetelmiä ja sisältöä osana strategista henkilöstöjohtamista voidaan tuloksellisesti kehittää. Lähtökohtana ovat toisaalta seudullinen näkökulma ja sen tulevaisuuden haasteet, toisaalta kunkin kaupungin oman strategiatyön kehittäminen. Seudullisesti hankkeen tuloksena on seudullisen yhteistyön malli ja yhteiset linjaukset henkilöstöstrategian osa-alueilla, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus pitkällä aikavälillä. Kaupunkikohtaisesti hankkeen tuloksena on koko kaupunkia koskeva yhteisstrategia, joka tukee kaupungin palvelustrategian toteuttamista. 1.1.6. Yhteisiä palveluja tukevien tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen Tehokkaat yhteiset seudulliset palvelut edellyttävät palveluprosessien uudistamista ja niitä tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja. Uudistettujen palvelumallien tietoteknisen tuen mahdollistamiseksi luodaan yhteinen tietotekninen arkkitehtuuri huolehtien mm. joustavasta tiedon
5 vaihdosta ja integroinnista omiin tietojärjestelmiin sekä kehitetään sähköistä asiointia edistäviä käytänteitä, ratkaisuja ja palveluja. Yhteisiä palveluja tukevat tietojärjestelmät, sähköiset asiointipalvelut ja mahdolliset yhteiset tietoteknisen infrastruktuurin palvelut kilpailutetaan yhdessä. Lisäksi huolehditaan yhteistyöstä kaupunkien omaa toimintaa palvelevan tietotekniikan ja sähköisen asioinnin kehittämisessä niin, että seudun asukkaat saavat palvelut tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja vältetään päällekkäisiä kustannuksia. 1. 2 Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen Strategialla määritellään kaupunkien päätösten ja seudullisten tavoitteiden mukaisen linjan toteuttamisen keinot yhteisissä palveluorganisaatioissa. Tärkeimpänä tehtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ohjaus, jossa tavoitteena on HUS -yhteistyön ja rakenteiden kehittäminen niin, että toiminta on kustannustehokasta, edistää hoidon saatavuutta ja tukee entistä paremmin kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Jatkossa otetaan tarvittaessa yhteiseen käsittelyyn muiden yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaaminen. Strateginen päämäärä 2 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Strategiat Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää verotulopohjan parantamista, yritysten ja työpaikkojen määrän lisäämistä sekä työllisyysasteen ylläpitämistä korkealla tasolla. Kaupunkilaisille tämä merkitsee työpaikkoja ja hyvinvointia, kuntataloudelle hyvinvointipalveluille välttämätöntä tulopohjaa. Seudullisesti uutta jaettavaa voidaan saada edistämällä ja lisäämällä kotimarkkinoiden yritystoimintaa ja lisäämällä vientielinkeinoja mm. suorien ulkomaisten investointien houkuttelulla ja osaamisen kehittämisellä. 2.1. Innovaatiostrategia Strategia tukee pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä tehostamalla kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa kaupunkien, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kesken. Työn tuloksena syntyy yhteinen toimintaohjelma, joka suuntaa määrätietoisesti innovaatioympäristön toimintaa korkeaan osaamiseen perustuvan yritys- ja liiketoiminnan synnyttämiseksi seudulla.
6 2.2. Seudullinen elinkeinopolitiikka Yhteisen yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikan valmistelu aloitetaan rinnan innovaatiostrategiatyön ja aluemarkkinoinnin uudistamisen kanssa. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä useita yhteisiä kehityshankkeita, kuten osaamiskeskusohjelma, kaupunkiohjelma ja aluemarkkinointiohjelma, jotka osaltaan toteuttavat kaupunkien omia elinkeinostrategioita. 2.3. Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Pääkaupunkiseudulle laaditaan kansainvälinen elinkeinomarkkinointistrategia ulkomaisten investointien lisäämiseksi ja seudun tunnettuuden edistämiseksi. Tavoitteena on seudun yhteisen elinkeinomarkkinointiyksikön luominen ja valtion panostuksen lisääminen seudun markkinointiin. 2.4. Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Osaamisen avulla luodaan innovaatioita ja uusia tuotteita. Peruskoulutus ja ammatillinen koulutus ovat hyvinvointipalveluja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten yksilöllisen kehityksen, elämänhallinnan, työllistymisen ja hyvinvoinnin. Samalla tämä on perusta osaavalle työvoimalle, joka kykenee vastamaan muutokseen ja luomaan innovaatioita elinikäisen oppimisen periaatteella. Huippuosaamisen ja innovaatioiden tuotteistaminen luovat kasvupohjaa toimialarakenteen laajentamiselle sekä uusille kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille. Strateginen päämäärä 3 Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteisillä maankäyttöön ja asuntopolitiikkaan sekä liikenteen infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä varmistetaan, että pääkaupunkiseutu vahvistaa asemaansa houkuttelevana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaympäristönä sekä viihtyisänä asuinpaikkana. Seudun kasvu perustuu taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteille. Uudet merkittävät asuinalueet tullaan sijoittamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien, mieluiten raideliikenteen varteen. Jo tehtyjen ja suunniteltujen raideliikenneinvestointien, kuten Kerava-Lahti oikoradan, Ruoholahti - Matinkylä - raideyhteyden, Marja-radan, Itämetron ja Leppävaara - Espoon keskus - kaupunkiradan mahdollisimman korkea kannattavuus edellyttää koordinoitua yhteistä näkemystä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta seudulla sekä yhteistyön lisäämistä valtion ja kehysalueen kuntien kanssa. Pääkaupunkiseutu varautuu maankäytön suunnittelussaan siihen, että alueella asuu vuonna 2020 noin 150 000 asukasta nykyistä enemmän, mikä merkitsee huomattavaa haastetta erityisesti asuntorakentamisessa, palveluiden järjestämisessä ja liikenteen hallinnassa. Tämän lisäksi tulee varautua kehyskuntien väes-
7 tönkasvuun ja kasvavaan työmatka- ja muuhun liikenteeseen koko laajalla Helsingin metropoliseudulla. Yhteisellä strategialla huolehditaan kilpailukyvylle ja työllisyyden kasvattamiselle sekä palvelujen ylläpitämiselle välttämättömästä uudesta asuntorakentamisesta, asuntojen riittävästä väljyyskasvusta ja heikoimmassa asemassa olevista asunnontarvitsijoista. Erityisesti edistetään perheille sopivien omakoti- ja kaupunkipientalojen rakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Jo rakennettujen asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan. Yhteisellä strategialla pyritään dynaamiseen elinkeino- ja kulttuurielämään, eheään yhdyskuntarakenteeseen ja sen myötä elinvoimaiseen luontoon, laadukkaisiin virkistysalueisiin sekä ympäristöhäiriöiden minimointiin. Strategiat 3.1. Yhteinen maankäytön kehityskuva Laaditaan pääkaupunkiseudun visiota ja strategisia päämääriä tukeva yhteinen maankäytön kehityskuva. Siinä kartoitetaan asunto- ja työpaikkarakentamiseen sopivat merkittävät alueet seudulla, niitä yhdistävä liikennejärjestelmä ja seudullisesti tärkeät virkistysaluekokonaisuudet ja reitit. Määritellään alueen elinvoimaisuutta edistävät nk. kehittämiskäytävät. Liikenteellinen tarkastelu ja yhteistyö ulotetaan tarpeellisessa määrin pääkaupunkiseudun kehys- ja Kuuma-kuntiin, jotta PLJ:n ja KEHYLI:n vaikutuksia voidaan tarkastella kokonaisuutena. Kehityskuvan tueksi kootaan yhdistelmä Helsingin marraskuussa 2003 hyväksymän Yleiskaava 2002:n, Espoon pohjoisosien valmiin ja eteläosien valmisteilla olevan yleiskaavan, Vantaan valmisteilla olevan yleiskaavantarkistuksen kartta-aineistosta sekä Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelman kartta-aineistosta. Maankäytön kehityskuvassa yhteisesti sovittujen merkittävien rakentamisalueiden ja infrastruktuurihankkeiden sekä alueen kannalta tärkeiden kehittämiskäytävien toteuttamiselle luodaan tavoitteellinen toteuttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään näiden yhteisten kärkihankkeiden toteuttamisedellytykset ja resurssitarpeet, koordinoidaan niiden toteuttamisen ajoitusta ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehdään ehdotuksia tarpeellisesta valtion osallistumisesta toteuttamiseen. Seurataan ja päivitetään ohjelma tietyin väliajoin ja sovitaan yhteisestä edunvalvonnasta hankkeiden eteenpäin viemiseksi. 3.2. Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka Laaditaan yhteisvastuullisen asuntopolitiikan strategia, jolla saavutetaan erilaisia asumistarpeita ja kohderyhmiä palveleva asuntotuotanto seudulla.
8 3.3. Toimiva liikennejärjestelmä (PLJ) Liikennestrategia laaditaan nykyisellä PLJ-menettelyllä yhteistyössä kehysalueen kuntien kanssa. LIITE Strategiakaavio
KUVIO 1 Pääkaupunkiseudun yhteinen visio ja strategia VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla STRATEGIAT Yhteinen hyvinvointipalvelujen järjestämisen strategia ja yhteistyö prosessien kehittämisessä Yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaus Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen Innovaatiostrategia Seudullinen elinkeinopolitiikka Kansainvälinen elinkeinomarkkinointi Osaavan työvoiman saatavuus ja maahanmuuttopolitiikka Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Yhteinen maankäytön kehityskuva Toimiva liikennejärjestelmä Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka S I D O S R Y H M Ä Y H T E I S T Y Ö STRATEGIOITA TUKEVAT YHTEISET PAINOTUKSET Kv.vetovoima Talouden tasapaino Turvallisuus Hyvä hallinto Osallisuus Kestävä kehitys Monikulttuurisuus