Viestintäviraston strategia 2020
2 Viestintäviraston strategia 2020
Sisällys Johdanto...4 Visio...5 Toiminta-ajatus...5 Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet...6 Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu...7 Painopiste 1.1: Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin...8 Painopiste 1.2: Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille...8 Painopiste 1.3: Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä...9 Painopiste 1.4: Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut...9 Strateginen tavoite 2: Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee... 10 Painopiste 2.1: Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista... 11 Painopiste 2.2: Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, tv-, radio- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason... 11 Painopiste 2.3: Viestintävirasto varmistaa matkaviestinverkon peiton ja toimivuuden... 11 Strateginen tavoite 3: Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät... 12 Painopiste 3.1: Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa... 13 Painopiste 3.2: Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa... 14 Kriittiset menestystekijät... 16 Toimintaa ohjaavat periaatteet... 18 Viestintäviraston strategia 2020 3
Johdanto Viestintäviraston toimintastrategia sisältää viraston vision, toiminta-ajatuksen, strategiset tavoitteet, niihin liittyvät painopisteet ja toimenpiteet, kriittiset menestystekijät sekä viraston toimintaa ohjaavat periaatteet. Strategia tukee viraston pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Se liittyy osana viraston toiminnan suunnittelun ketjuun tarjoamalla lähtökohdan keskipitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmille sekä viraston ja ministeriön välisille tulossopimuksille. Strategian aikajänne ulottuu vuoteen 2020. Strategiaasiakirjaan sisällytetyt tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet sisältävät ne keskeisimmät aihealueet ja tehtävät, joihin Viestintäviraston on erityisesti panostet- tava. Asiakirja sisältää siten valintoja. Näiden asioiden lisäksi Viestintävirasto hoitaa myös monia muita sille kuuluvia lakisääteisiä ja tärkeitä asioita. Strategian valmistelu ja päivittäminen on osa viraston säännöllistä toiminnan suunnitteluprosessia. Strategiaa arvioidaan vuosittain syksyllä samassa yhteydessä, kun viraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmistellaan. Strategia on viimeksi päivitetty lokakuussa 2014 ja sitä varten on tarkasteltu viraston toimintaympäristön kehitystä hyödyntäen siinä sekä viraston että sen sidosryhmien näkemyksiä. Strategian päivitys on valmisteltu yhteistyössä viraston henkilöstön kanssa ja se on käsitelty viraston johtoryhmässä 22.10.2014. Helsingissä 23. lokakuuta 2014 Asta Sihvonen-Punkka, pääjohtaja Jarno Ilme, Taajuushallinto Johanna Juusela, Markkinat Kirsi Karlamaa, Kyberturvallisuuskeskus Liisa Räsänen, Asiakkuudet Riitta-Liisa Vuorela, Hallinto Ari-Pekka Neuvonen, Tietohallinto Hanna Tamminen, Viestintä 4 Viestintäviraston strategia 2020
Visio Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Toiminta-ajatus Viestintävirasto on rohkea viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä kansalaisten ja elinkeinoelämän hyväksi. Viestintäviraston strategia 2020 5
Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet Viestintävirastolla on kolme strategista tavoitetta: 1. Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu 2. Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee 3. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Kunkin strategisen tavoitteen alla on kerrottu strategista tavoitetta palvelevat toiminnan painopistealueet ja painopistealueiden yhteydessä on puolestaan nimetty keskeiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kyseisellä painopistealueella se, että strateginen tavoite saavutetaan. 6 Viestintäviraston strategia 2020
Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto myös hallinnoi tunnuksia ja käyttöoikeuksia, joilla on keskeinen merkitys sähköisen viestinnän palvelujen edistämisessä. Uuden Tietoyhteiskuntakaaren myötä virasto lisäksi myöntää ohjelmistotoimiluvat televisio- ja radiotoimintaan silloin, kun taajuuksista tai lähetyskapasiteetista ei ole niukkuutta. Viestintävirasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Myös viestintäpalvelujen käyttäjillä on tärkeä rooli markkinoiden toimivuuden takaamisessa. Sitä varten palvelujen käyttäjät tarvitsevat tietoa markkinoilla tarjolla olevista vaihtoehdoista. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta.. Viestintäviraston strategia 2020 7
Painopiste 1.1: Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tunnistaa viestintämarkkinoiden olennaiset epäkohdat ja tuo ne aktiivisesti esille. Viestintävirasto vaikuttaa kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Virasto sääntelee ja ohjaa viestintämarkkinoita viisaasti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Ohjauksessa ja valvonnassa hyödynnetään tilannekuvahankkeessa kehitettyjä tietovarantoja.» Sääntelyn kehittäminen Huomattavan markkinavoiman sääntelyä koskeva tiekartta on suunnitelma markkinasääntelyn lähivuosien painopisteistä. Tiekartta on päivitetty syksyllä 2014. Tarpeettomaksi käynyt sääntely poistetaan. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn painopiste siirretään jälkikäteisestä valvonnasta aitoon ennakkosääntelyyn ottaen huomioon viestintälainsäädännön kehitys, erityisesti Tietoyhteiskuntakaaren mahdollistamat uudet työkalut (2015 2020). Tietoyhteiskuntakaaren edellyttämä sääntelyehdotusten vaikutusarviointi otetaan käyttöön. Lisäksi uusia markkinaanalyysejä käynnistetään ja valvontamenetelmiä kehitetään tiekartan mukaisesti. Uutena hankkeena on erityisesti syrjimättömyysvelvoitteen kehittäminen (2015 2017). Virasto seuraa myös EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin (2015 2020).» Kuluttajansuojan kehittäminen Virasto valvoo tehokkaasti verkkoneutraliteettiin liittyvien kuluttajan oikeuksien toteutumista. Virasto valvoo, että viestintäpalvelujen sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuulliset ja selkeät ja huolehtii, että kuluttajat saavat riittävät tiedot oikeuksistaan viestintäpalvelujen käyttäjinä. Verkostoituminen ja tiivis yhteistyö mm. kotimaisten ja pohjoismaisten viranomaisten kanssa lisäävät vaikuttavuutta viestintäpalvelujen keskeisten kuluttajansuojaongelmien esiin nostamisessa ja ratkaisemisessa (2015 2016). Virastolla on ohjaus- ja valvontatehtäviään varten riittävät tiedot kuluttajien käyttäytymisestä ja tarpeista viestintämarkkinoilla. Viestintävirasto kehittää viestintäpalvelujen käyttäjille sähköisiä asiointipalveluja ja tuottaa niitä täydentävää laadukasta asiakasneuvontaa. Viestintäpalvelujen käyttäjille tarjotaan tilannelähtöisiä neuvontapalveluja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Painopiste 1.2: Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Taajuussuunnittelun tavoitteena on tukea langattoman tietoyhteiskunnan kehittymistä avaamalla toimintaedellytyksiä uusille radiotaajuuksien käyttötarkoituksille. Taajuuksien käytön suunnittelu keskittyy 8 Viestintäviraston strategia 2020
sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhä enemmän uusien ja olemassa olevien radiojärjestelmien käytön yhteensovittamiseen. Myös taajuuksien käyttöä tehostamalla saadaan tilaa uusille käyttötarkoituksille.» Taajuussuunnittelu ja kansainvälinen yhteistyö Viestintävirasto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen taajuuksien käytön valmistelu- ja kehitystyöhön Suomen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Virasto edistää toiminnallaan uusien langattomien sovellusten ja teknologioiden saamista kuluttajien, elinkeinoelämän ja viranomaisten käyttöön. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti tulevien maailman radiotaajuuskonferenssien päätöksiin. Se seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä ja luomaan edellytyksiä uusille sovellutuksille. Painopiste 1.3: Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintävirasto kehittää ja tuottaa toimintatapoja ja palveluita, joilla lisätään yleistä tietoisuutta verkkopalveluiden ja viestintäpalveluiden saatavuudesta, laadusta ja hinnoista. Virasto kartoittaa jatkuvasti tietotarpeita ja huolehtii siitä, että tarvittavat tiedot kerätään, tallennetaan, käsitellään ja jaetaan tehokkaasti kuhunkin tarkoitukseen parhaiten sopivalla tavalla. Virasto kehittää viestintämarkkinoihin ja viraston asiakasyhteydenottoihin liittyviä tietovarantoja, joita hyödynnetään viraston tuottamissa julkaisuissa, palveluissa sekä ohjaus- ja valvontatyössä. Tietovarannoista voidaan mahdollisuuksien mukaan osa tarjota myös avoimina rajapintoina julkiseen käyttöön. Markkinoiden läpinäkyvyyttä lisääviä keinoja kehitetään Viestintäviraston tilannekuvahankkeessa. Painopiste 1.4: Viestintävirasto mahdollistaa sähköisen viestinnän palvelut Myöntämällä fi-verkkotunnukset, ylläpitämällä verkkotunnus-rekisteriä ja hallinnoimalla fi-maatunnusta ja sen juurinimipalvelimia Viestintävirasto huolehtii suomalaisen yhteiskunnan kannalta kriittisistä palveluista, joiden käytettävyys on olennaisen tärkeää. Ottamalla verkkotunnusvälittäjämallin käyttöön syyskuussa 2016 virasto siirtyy kansainvälisesti käytössä olevaan toimintamalliin, joka entisestään selkiyttää viraston ja verkkotunnusten jälleenmyyjien rooleja. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella taajuussuunnittelulla ja -valvonnalla varmistetaan riittävät ja häiriöttömät taajuudet langattomien sähköisten viestintäpalveluiden käyttöön. Viestintävirasto määrää radiotaajuuksien käytöstä ja myöntää radioluvat eri käyttötarkoituksiin sähköiset viestintäpalvelut mukaan lukien ottamalla huomioon radiotaajuuksien käyttöä koskevat kansainväliset määräykset ja suositukset. Määrätessään sähköisten viestintäpalveluiden tarjontaan soveltuvien radiotaajuuksien käyttöoikeudesta Viestintävirasto noudattaa tekniikka- ja palveluriippumattomuuden periaatetta. Viestintäviraston strategia 2020 9
Strateginen tavoite 2: Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä internetiin. Edes viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla. 10 Viestintäviraston strategia 2020
Painopiste 2.1: Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto myöntää valtion viranomaisena tukea haja-asutusalueille rakennettaviin nopeisiin laajakaistaverkkoihin. Tätä varten virasto kerää säännöllisesti tietoja nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisesta ja käytöstä sekä tiedottaa aktiivisesti nopeita laajakaistayhteyksiä hyödyntävien palvelujen kehityksestä.» Laajakaista kaikille -hanke Viestintävirasto hoitaa tehokkaasti Laajakaista kaikille -hankkeen tehtävät (2015 2020). Virasto seuraa laajakaistamarkkinoiden kehitystä, erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ja käyttöä (2015). Painopiste 2.2: Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, tv-, radioja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Viestintävirasto varmistaa lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjen puhelin-, tv-, radio-, laajakaista- ja postipalvelujen vähimmäistason. Viestintävirasto valvoo, että kansalaisille olennaisia viestinnän peruspalveluja on tasapuolisesti saatavilla kohtuullisin hinnoin ja ehdoin. Virasto vaikuttaa yhteistyössä muiden alan organisaatioiden kanssa siihen, että kansalaiset tuntevat omat oikeutensa viestinnän peruspalveluihin. Viestintävirasto huolehtii, että myös vammaiset käyttäjät tuntevat viestintäpalveluihin liittyvät oikeutensa ja heillä on saatavilla viestinnän peruspalvelut kaikkialla Suomessa.» Yleispalvelun tehostaminen Virasto kehittää puhelin- ja laajakaistapalvelujen yleispalveluvalvontaa (2015) ja varmistaa näihin liittyvien vammaisten käyttäjien oikeuksien toteutumisen. Virasto hoitaa tehokkaasti postipalvelujen valvontatehtävät. Painopiste 2.3: Viestintävirasto varmistaa matkaviestinverkon peiton ja toimivuuden Viestintävirasto varmistaa toimiluvissa määriteltyjen peittovaatimusten toteutumisen ja palveluiden toimivuuden. Viestintävirasto kehittää yhteistyössä matkaviestinoperaattoreiden ja muiden alan toimijoiden kanssa keinoja matkaviestinverkkojen sisätilapeiton parantamiseksi. Viestintävirasto tiedottaa yhdessä teleoperaattorien kanssa kuuluvuutta parantavista ratkaisuista, ohjeistaa rakentajia ja suunnittelijoita varautumaan sisäverkon kaapelointiin kerrostaloissa, edistää laillisten kotitukiasemien ja aktiivitoistinten saatavuutta ja käyttöönottoa sekä pyrkii vaikuttamaan kansainvälisillä foorumeilla asian esilletuomiseksi. Viestintäviraston strategia 2020 11
Strateginen tavoite 3: Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista lisääntyy. Yritysten liiketoiminta ja kuluttajien arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt laajenevassa määrin viestintäverkkoihin ja internetin palveluihin. Teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten yhteistyötahojen kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. 12 Viestintäviraston strategia 2020
Painopiste 3.1: Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirastosta kehittyy monipuolisia tietoturvapalveluita tuottava ja riittävästi resursoitu kansallinen kyberturvallisuusviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu tietoturvauhkien ja -loukkausten havainnointi ja ratkaiseminen sekä kyberturvallisuuden tilannekuvan ylläpito. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissään.» Laadukas kyberturvallisuuden tilannekuvatuotanto Kyberturvallisuuskeskus tuottaa koko yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja -loukkausten käsittelyyn sekä kyberturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita. Kansallisesti ja kansainvälisesti tulleista tietoturvapoikkeamista ja -uhkista saatu tieto yhdistetään tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastuksista sekä valvojan ja ohjaajan roolissa saatuun tietoon. Kyberturvallisuuskeskus kerää, analysoi ja jakaa tätä tietoa sekä reagoi oikea-aikaisesti oikealla tasolla. Yhteiskunnan kyberturvallisuuden tilannetietoisuus lisääntyy ja Viestintäviraston tilannekuvapalvelut kehittyvät ja monipuolistuvat (2015 2017).» Yhteistyöverkostojen kehittäminen Kyberturvallisuuskeskus ylläpitää ja tehostaa olemassa olevien yhteistyöverkostojen toimintaa ja kehittää niiden osaamista. Se hyödyntää muun yhteiskunnan osaamista ja resursseja aktiivisen ja vuorovaikutteisesti toimivan verkoston kautta. Viestintävirasto tunnistaa keskeiset yhteistyökumppanit ja koordinoi alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä (2015 2017).» Havainnointikyvyn kehittäminen Kyberturvallisuuskeskuksen vakavien tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän (HAVARO) asiakaskuntaa kasvatetaan ja laajennetaan kattamaan keskeisiä kriittisen infrastruktuurin toimijoita. Valtionhallinnolle suunnattua GovHAVARO-palvelua laajennetaan valtionhallinnon toimijoiden keskuudessa ja kehitetään yhteisiä toimintamalleja. HAVAROn ja muiden tietojärjestelmien automaatiota kehitetään suuren tietomäärän hallitsemiseksi, ja tietojärjestelmien piiriin tuodaan uusia tietolähteitä nykyistä kattavamman tilannekuvan luomiseksi. Viestintävirasto vahvistaa kansallista kykyä havainnoida tietoturvaloukkauksia, reagoida poikkeamiin ja hallita tietoturvallisuuden tilannekuvaa (2015 2017). Viestintäviraston strategia 2020 13
Painopiste 3.2: Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on aktiivinen osallistuminen tietoyhteiskuntakaaren ja sen nojalla annettujen määräyksien jalkauttamiseen. Erityisesti arvioidaan tarvetta asettaa toimijoille uusia tietoyhteiskuntakaareen perustuvia velvoitteita ja toisaalta purkaa voimassaolevaa tarpeettomaksi arvioitua ohjausta. Oikeasuhtainen ja tarkoituksenmukainen sääntely edellyttää kattavan tilannekuvan muodostamista viestintäjärjestelmien tilasta. 14 Viestintäviraston strategia 2020
» Varautumisen kehittäminen Viestintäviraston häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän toiminta vakiinnutetaan vuosina 2015 2017. Ryhmä parantaa viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Lisäksi Viestintävirasto muodostaa yleiskuvan kriittisten viestintäjärjestelmien teknisestä toteutuksesta. Tietojen avulla voidaan tunnistaa viestintäverkkojen haavoittuvimpia kohtia ja parantaa niiden turvallisuutta Viestintäviraston ohjaustoiminnalla.» Taajuuksien käytön valvonnan kehittäminen Yhteiskunta tulee entistä riippuvaisemmaksi langattomasta viestinnästä. Taajuuksien käytön valvonta mukaan lukien langattomien laitteiden markkinavalvonta sekä verkkotoimilupien ehtojen noudattamisen valvonta tulevat yhä haasteellisemmaksi ja edellyttävät viraston ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Virasto terävöittää taajuuksien käytön valvontakykyään ja lisää yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa.» Maanpäällisen televisiotoiminnan kehittäminen Nykyisin DVB-T-tekniikalla lähetettyjen televisiopalveluiden vaiheittainen siirtymä DVB-T2-lähetystekniikkaan alkaa 2017. Samalla osa nyt televisiokäytössä olevista taajuuksista siirtyy langattomalle laajakaistalle. Televisiopalveluiden määrän ja jatkuvuuden turvaaminen edellyttää Viestintävirastolta televisioverkkojen lähetystaajuuksien suunnittelua ja järjestelyä uudelleen. Tarkka suunnittelu ohjaa taajuusmuutosten toteutusta kentällä sekä muutosten oikea-aikaista tiedottamista siten, että kuluttajille aiheutuvat vaikutukset minimoidaan sekä mahdollistetaan taajuuksien onnistunut vapauttaminen laajakaistalle. Kuluttajien kannalta sujuva siirtymä kokonaan uuteen, HD-tasoiset televisiolähetykset mahdollistavaan lähetystekniikkaan edellyttää tietoisuuden lisäämistä tarvittavista laitehankinnoista. Televisiotoimijoiden kannalta kotitalouksien riittävän laitekannan saavuttaminen on myös ensiarvoisen tärkeää. Viestintävirasto koordinoi teknologiasiirtymän viestintää (2014 2017), millä turvataan kuluttajien ja toimijoiden kannalta tasapuolinen ja oikea-aikainen tiedottaminen tulevista taajuusmuutoksista sekä tarvittavista laitehankinnoista. Viestintävirasto osallistuu myös itse aktiivisesti tiedottamiseen. Viestintäviraston strategia 2020 15
Kriittiset menestystekijät Kriittisillä menestystekijöillä tarkoitetaan tässä niitä tekijöitä (esimerkiksi kyvyt, taidot, tiedot, resurssit), joiden saatavuus ja käyttö ovat välttämättömiä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintävirasto on tunnistanut seuraavat kuusi kriittistä menestystekijää, joissa sen on onnistuttava, jotta viraston valitsemien strategisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. 16 Viestintäviraston strategia 2020
1. Osaava ja aktiivinen henkilöstö Henkilöstö on Viestintäviraston tärkein voimavara. Henkilöstö ylläpitää, kehittää ja jakaa osaamista suunnitelmallisesti ja virasto tukee sitä. Henkilöstön kehittämiseen varataan riittävästi aikaa ja resursseja. 2. Rohkea ja innostava johtajuus Esimiehet johtavat henkilöstöä ja asioita innostuneella ja aktiivisella otteella. He saavat rohkeudessa ja innostavuudessa tukea osaavalta ja monialaiselta henkilöstöltä. 3. Aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen Viestintävirasto on aktiivinen vaikuttaja viestinnän toimialalla Suomessa ja kansainvälisesti. Virasto osallistuu julkiseen keskusteluun ja kertoo avoimesti ja aktiivisesti päätöksistään ja linjauksistaan. 4. Tehokas tiedon hallinta ja jakaminen Viestintävirastolla on yhteinen tietoarkkitehtuuri. Tietovarantoja hallitaan ja kehitetään koordinoidusti. 5. Toimivat ja turvalliset tietojärjestelmät sekä toimitilat Viestintävirasto on viestinnän kehityksen suunnannäyttäjä myös tietojärjestelmien hyödyntäjänä omassa toiminnassaan. Viraston käytössä on toimivat ja turvalliset tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat tehokkaan työnteon ja sujuvan yhteydenpidon. Tietojärjestelmät tukevat sähköistä asiointia ja lisäävät viraston toiminnan tuottavuutta. Tietojärjestelmät ja toimitilat mahdollistavat luokitellun aineiston käsittelyn ja joustavat työnteon muodot. 6. Kestävä ja riittävä rahoitus Viestintäviraston rahoitus on oikein mitoitettu suhteessa virastolle annettuihin tehtäviin. Rahoitus on kestävällä pohjalla ja ennustettavissa. Viestintävirastoon sijoitettu euro tuottaa moninkertaisen hyödyn viestinnän toimialalle ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Viestintäviraston strategia 2020 17
Toimintaa ohjaavat periaatteet Viestintäviraston toimintaa ohjaavat periaatteet määrittävät sitä, miten viraston koko henkilöstö toimii päivittäisissä tehtävissään. Toimintaa ohjaavat periaatteet näkyvät henkilöstön toiminnassa viraston sisällä sekä viraston henkilöstön ollessa vuorovaikutuksessa sen ulkoisiin sidosryhmiin. 18 Viestintäviraston strategia 2020
Viestintävirastolla on kolme toimintaa ohjaavaa periaatetta: 1. Olemme ennakoivia»» Seuraamme aktiivisesti toimintaympäristömme kehitystä ja pyrimme vaikuttamaan siihen.»» Kehitämme toimintojamme toimintaympäristön muuttuvien vaatimusten mukaisesti. 2. Olemme riippumattomia»» Olemme työssämme oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.»» Ratkaisumme perustuvat asiantuntemukseen ja parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. 3. Teemme yhteistyötä»» Viraston sisällä vallitsee avoin, keskusteleva ilmapiiri.»» Keskustelemme avoimesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja viestimme aktiivisesti tekemistämme päätöksistä ja linjauksista. Viestintäviraston strategia 2020 19
Itämerenkatu 3 A, 00181 Helsinki Puhelin: 0295 390 100 (vaihde) Faksi: 0295 390 270 www.viestintävirasto.fi 20 Viestintäviraston strategia 2020