Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Gerontologiapäivät 2013, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Merja Riikonen Projektipäällikkö/ tutkija. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Loppuseminaari

Kotona pidempään muistisairaana seurantateknologian ja fyysisen aktiivisuuden avulla

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Miten teknologia toimii osana dementoituvan turvaverkkoa?

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Arkiteknologia kotona asumisen turvana

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Hyvän hoidon kriteeristö. Mitä, missä, milloin? / Ala-Härmä

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Turvallista asumista kaikille. Hyvän Iän Foorumi Karim Peltonen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

Muistikylä projekti

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Palmian virtuaalipalvelu

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

Hyvän hoidon kriteeristö

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen Opetushallitus Olli Lehtonen

Ikä, vammaisuus ja palvelut

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Sote-lähipalvelut 2030

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Optimimalli. Viitasaari

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

LEA robottirollaattori. Marjut Kiviahde, muistivalmentaja Oulun Seudun Muistiyhdistys

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Hyvän hoidon kriteeristö

Kotona asumista tukevan teknologian lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköisen asioinnin seminaari Katja Rääpysjärvi Projektipäällikkö, Eksote

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

KÄKÄTE Käyttäjälle kätevä teknologia Ikäihmisen vireä huominen

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Millaista tietoa puuttuu hoitoalan potilassiirtoja koskevassa asiassa?

Muistisairaan ihmisen hyvä hoito. Hyvän hoidon kriteeristö. Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Kymenlaakson IkäOpastin. IkäOpastin asiakasohjauksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteistyö

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Mitä ikääntyneet toivovat ruokapalveluilta? Ikäruoka-hanke. Merja Suominen ETT, dosentti

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Kotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Transkriptio:

Kotiovelta Liikkeelleomatoimisesti ja turvallisesti! Projektipäällikkö/ tutkija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Gerontologiapäivät 2013, Helsinki 12.12.2008

Tavoite Kotona pidempään muistisairaana seurantateknologian ja fyysisen aktiivisuuden avulla Lähtökohtana ajatus muistisairaan oikeudesta omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa lievän vaiheen muistisairaan itsenäisestä ja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä seurantalaitteen ja ohjatun liikunnan avulla. Luoda palveluprosessi ja toimintaohjeet eksymistilanteisiin Keinoina: arjen liikuntaohjelma, paikannuslaite ja liikkumiskartta sekä teemahaastattelu ja havainnointi.

Tutkimuskysymykset Miten seurantateknologia muuttaa muistisairaiden liikkumista? Miten seurantateknologiaan yhdistetty tehostettu ohjaus ja liikuntaneuvonta muuttavat muistisairaan liikkumista? Miten muistisairas ja hänen läheisensä kokevat intervention vaikutukset arjessa? 12.12.2008

Kohderyhmä 30 varhaisen vaiheen muistisairasta Etelä-Pohjanmaan alueella (JIK ja Seinäjoki + hoivayksiköt) sekä kaupunki- että maaseutualueella asuvia diagnosoitu Alzheimerin tauti, vaskulaarinen muistisairaus tai näiden sekamuoto. Ikään liittyviä rajoitteita ei ole Asuu omaisen kanssa tai hoivayksikössä Tutkimuksen ulkopuolelle rajataan henkilöt, joilla on vaikeasti liikkumista rajoittava sairaus.

Asiakas-rekrytointi Opiskeli-joiden ja toimijoiden pereh-dyttämis-jakso Alkumittaukset: ADCS-ADL, MMSE ja kellotaulu, GDS-FAST, CDR Asiakkaiden arvonta ryhmiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijat mukana interventiossa opettajiensa ohjauksessa Seurantakäynti (tutkija), loppumittaukset(muistiyhdistys), fyysisen toimintakyvyn arviointi (Fysioterapiaopiskelija), hankkeen arviointi, raportointi Tutkimusasetelma SeAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ensimmäinen kartoituskäynti: Kokonaistilanteen arvio Ryhmä C (10) Kontrolliryhmä Liikkumisen apuvälineet Seurantakäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Haastattelu, havainnointi: -Sosiaalialan ko -Fysioterapian ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Seinäjoen kaupunki JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kivipuro ry EsperiCare Oy Saarenpääkoti ry Mikeva oy Hoivakartano oy EP:n Muistiyhdistys Muistiliitto ry Verkoston kartoittaminen (A ja B ryhmä) Fyysisen toimintakyvyn mittarit Ryhmä B (10) Teknologia Läheisten ohjaus Interventiokäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Ryhmä A (10) Teknologia Läheisten ohjaus Tehostettu liikunnanohjaus Interventiokäynnit 3 kertaa: teemahaastattelu, havainnointi Haastattelu, havainnointi: -Hoitotyön ko, -Vanhustyön ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Haastattelu, havainnointi: -Sosiaalialan ko -Vanhustyön ko Toimintakyvyn arvio: -Fysioterapian ko Seurantateknologiayritys 6 kk valmisteluvaihe 12 kk interventiovaihe 1.interventio-käynti 3.kk 2.interventio-käynti 6.kk 3.interventio-käynti 12.kk 6 kk päätösvaihe

Aineiston keruu ja analyysi Laadullinen ja määrällinen tutkimus Etnografinen lähestymistapa Teemahaastattelu Havainnointi Muistisairauden vaikeusasteen määrittäminen: GDS-FAST Muistisairaan selviytyminen päivittäistoiminnoissa: ADCS-ADL-asteikko Kognitiivisten muutosten seulonta: MMSC ja kellotaulu Fyysinen toimintakyky (liikkumis/kävelykyky): Tuolilta ylösnousu testi, Yhdellä jalalla seisominen, TUG (Timed Up and Go) Liikuntaohjelma Otago- pohjaan yksilöllisesti. (OTAGO-harjoitteluohjelma, www.thl.fi /tapaturmat)

Seurantaranneke Vega GPS-kello Satelliittipaikannukseen perustuva ranneke Periaatteessa kuin kännykkä (sisällä sim-kortti) Molemminpuolinen puheyhteys Hälytyspainike Karttapaikannus Aluevalvonta Karttapaikannus kännykkään ja/tai tietokoneelle Vesitiiviys Poistumishälytys mahdollinen Lataus suoraan ranteessa olevaan laitteeseen Laitteen sammuttaminen vahingossa on mahdotonta Hälytysketju räätälöitävissä

Hankkeen toimijat Interventiokohteina kodeissaan asuvia asiakkaita Seinäjoella ja JIK:in alueella Seinäjoella sijaitsevissa yksiköissä: Esperi Care oy (Kärjenmäen yksikkö) ja Kivipuro ry. Lapualla Mikeva Oy (Myllytupa) ja Lapuan Saarenpään palvelukoti ry Alahärmässä Mehiläinen Oy (Hoivakartano) Muistiyhdistys, Muistiliitto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rahoittaja: Tekes/EAKR 19.4.2012

Havaintoja tähän mennessä Lisää mahdollisuutta omatoimiseen liikkumiseen erityisesti hyvin varhaisen vaiheen muistisairailla Ohjauksen tärkeys ja sosiaalinen verkosto avainasemassa sekä liikuntaohjelmassa että seurantateknologian käytössä Teknologiassa oikea-aikaisuus tärkeä- väärä ajoitus tuo eettisiä ongelmia ei koe hyötyä Kriisivaihe sairaudentunnottomuus Tekniikka sinänsä toimii jo hyvin, haasteet sairauden etenemisessä ja käytettävyydessä Rannekemallinen laite melko helppo käyttää Laitteen koko ja laitteen jatkuvan käytön haasteet Ulkopuolisten suhtautuminen laitteeseen Asenne ratkaisee (oma, läheisten ja ympäristön)

Esimerkki: Juhani nauttii vapaudesta Asuu maaseudulla metsäisellä alueella 74 vuotias Lievässä vaiheessa sairauttaan, kieltää sairauden Nauttii liikkumisesta ja sen avulla korostaa myös omaa itsemääräämisoikeuttaan Vaimo on joutunut rajoittamaa liikkumista ja siitä on tullut kiistoja Eksynyt kerran ja kävellyt harhaan kuusi kilometriä Seurantaranneke tuntui Juhanista ensin oudolta mutta on tottunut siihen Osaa myös painaa hätäpainiketta Hälytys tulee vaimolle, pojan vaimolla on karttaohjelma hallussa Vaimon huoli on vähentynyt ja voi antaa Juhanin lähteä vapaammin liikkeelle Haasteena sairauden kieltäminen/ sairaudentunnottomuus

Kiitos! Lisätietoja 040 6807101 merja.riikonen@seamk.fi Työryhmä: Sirkka-Liisa Palomäki, vanhustyö, yliopettaja Merja Finne, fysioterapia, yliopettaja Riitta Ranta, sosiaaliala, lehtori Anna-Kaarina Koivula, vanhustyö, lehtori Marjut Koivisto, fysioterapia, lehtori Liisa Ahola, hoitoala, lehtori Hannu Salo, teknologia-asiantuntija