JULKISUUS VOIMAVARAKSI Rotaryklubien jäsenmäärät ovat vähän kaikkialla hiipumaan päin (toki poikkeuksiakin on). Rotaryaate ei enää vetoa vaikuttajiin ja paikkakuntien silmäätekeviin niin kuin vielä muutama vuosi sitten. Erityinen huolenaihe toiminnassamme on nuoremman polven vaikuttajien väheneminen klubeissa. Meitä eläkeläisiä ja työelämästä irtaantuneita on monessa klubissa aivan liikaa. En halua sortua ikärasismiin, mutta toiminta ei ole uomissaan, jos asiantuntijaesitelmien aiheet ja jäsenten kokemusmaailma keskittyy lastenlasten vaiheiden kertaamiseen ja eläkeläisretkikokemusten kuvakavalkadeihin. Missä vika? Aatteessa, tavassamme markkinoida rotarytoimintaa vai toiminnassa itsessään, sisällössä. Peiliin katsomisen paikka löytyy jokaisessa kohdassa. Takavuosina jäsenluettelot täydentyivät itsestään. Totuimme siihen että rotaryklubeihin oli pikemminkin vetoa. Uusien jäsenten rekrytointi oli kohtuullisen helppoa. Kulminaatiopiste tuli vastaan ainakin pienemmillä paikkakunnilla muutama vuosi sitten. Yhtenä tekijänä on varmaan nuoremman sukupolven yleinen ajankäytön muuttuminen. Hektinen työelämä vaatii veronsa. Nuoret isät ja äidit kokevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen laiminlyömisestä. Vähenevä vapaa-aika halutaan varata tänä tasa-arvon aikana perheiden yhteiseen käyttöön. Kaikenlainen ylimääräinen karistetaan pois, jotta voimia riittää työelämän haasteista selviämiseen. Tiukkapipoinen viikkokokousrytmi on pakkopulla, johon toiminta helposti tukehtuu. Onneksi klubeissa saa nykyisin käyttää myös tervettä talonpoikaisjärkeä. Osallistumisprosenttien tuijottaminen ja vertailu on ainakin minun tuntemissani klubeissa loppunut, mikä on pelkästään hyvä asia. Sanktioiden ja sakkomaksujen sijaan tarvitaan uudenlaisia keinoja tunnustusten ja kehujen jakamiseen. Se, että osallistuu jokaiseen kokoukseen, ei mielestäni kerro muuta kuin, että jäsenellä on aikaa istua kokouksissa. 1 / 6
Peiliin katsomisen paikka on toiminnan sisällössäkin. Jos klubin ohjelma on vuodesta toiseen toisensa kopio, niin vähänkin järkevä jäsen leimahtaa ajatukselliseen kapinaan. Eläkeläispäivään yhteinen ruokailuhetki tuo mukavaa vaihtelua, mutta ymmärrän oikein hyvin, että kiireinen yritysjohtaja tai virkamies odottaa tapaamiselta jotain aivan muuta. Sisällön suhteen olemme suorastaan etulyöntiasemassa. Klubeissa on valtava potentiaali asiantuntevuutta ja erityisosaamista, paljon aiheita, joista meistä kukin kykenee ammentamaan uutta sisältöä ajatteluun ja henkisiä voimavaroja arkeen. Jäsenhankinnan ongelmien yksi keskeinen syy löytyy toiminnan sisältä. Uudet tulokkaat tulevat innokkaina kokouksiin valaistumaan ja kokemaan jotain uutta ja ainutlaatuista. Mutta mitä me tarjoamme? Rutiineja, vanhojen kavereiden tuottamia sisäpiirin juttuja, sitä kuuluisaa diipadaapaa. Parin, kolmen kokouksen jälkeen nuoret toteavat, ettei tämä ole minun juttu. Meillä oli nuorkauppakamarissa sentään aina hauskaa. Kausiohjelmiin on syytä paneutua ihan kunnolla. Laatu korvaa tässäkin määrän. Omassa klubissani Kankaanpäässä on jo muutaman vuoden ajan yksi kokous kuukaudessa korvattu yrityskäynnillä. Käytäntö on ollut suksee. Loma-aikoja ei ole täytetty ylenpalttisilla velvoitteilla, vaan kesälaitumilla on saanut laukata ilman synnintuskia. Markkinointiin on keksitty valtakunnan eri puolilla erinomaisia reseptejä. Muutamat klubit harrastavat kandidaattikokouksia. Klubit kutsuvat potentiaalisia nuoria vaikuttajia ja alansa eksperttejä kokouksiin tutustumaan rotarien toimintaan. Siis ilman velvoitteita ja taka-ajatuksia. Ehdokkaille tarjotaan lounas ja päälle asiantuntijaluento tai muuta mielenkiintoista ohjelmaa. He ovat siis kuunteluoppilaita, eivät paikalla esitelmöitsijöinä. Heiltä voisi löytyä jopa ideoita sisällön uudistamiseen. Uudistumiseen pitäisi olla aina valmiutta konservatiivisimmissakin klubeissa. Jäsenhankinnan ideat ovat vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa. Jossain päin kokelaita kutsutaan kokouksiin juhlallisesti henkilökohtaisilla kutsukorteilla. Henkilökohtainen kutsu osoittaa aidompaa kiinnostusta klubin suunnasta. Tätäkin menetelmää kannattaa kokeilla. 2 / 6
Julkisuuskuvahanke ROTARY INTERNATIONAL PIIRIT 1380, 1390, 1400, 1410, 1420 JA 1430 TOIMEKSIANTO PROJEKTI Rotaryn julkisuuskuvan kehittäminen koko valtakunnassa Työryhmä Piirien julkisuuskuva ja viestintäkomiteoiden puheenjohtajat Projektijohto Kuvernöörit Tarkoitus Tavoite Projektin tarkoituksena on kehittää Suomen rotareiden julkista kuvaa ja tunnettavuutta suuren yleisön keskuudessa tuomalla esiin Rotaryn toiminta-ajatusta, tavoitteita ja toimintaa. Tavoitteena on 1) saada aikaan laajalla rintamalla nykyistä huomattavasti parempi rotaryn arvojen ja rotarytoiminnan tunnettavuus kaikkien Suomen rotarypiirien alueilla, 2) tuottaa samalla aineistoa, jota piirit ja klubit voivat joustavasti ja vaivattomasti hyödyntää paikallisen tason tiedotuksessa, Projektiryhmän tehtävät Projektiryhmän tehtävänä on 1) tuottaa konkreettinen suunnitelma kehittämishankkeen toteuttamiseksi 2) arvio hankkeen kustannuksista 3) hakemus TRF:lle PR-Grantin hakemiseksi 28.2.2014 mennessä 4) toteuttaa julkisuushanke yhdessä klubien kanssa Kustannukset Kustannusten kattamisperiaate Jokainen piiri sitoutuu rahoittamaan osuutensa projektin yhteisistä kustannuksista jäsenmäärän suhteessa. 3 / 6
Projekti liikkeelle Projektityöryhmä kokoontui Vantaalla ensimmäiseen kokoukseen tammikuun lopussa. Ideoita heitettiin ilmaan puolin ja toisin. Päädyttiin lopulta heittää vesiin muutamia koukkuja: Esimerkkejä: 1. Rotaryjärjestön perustamispäivän ympärille marraskuun loppupuolelle järjestettävä teemaviikko, johon tiivistyisi rotaryvuonna jokin teemaan liittyvä yhteinen tempaus, keräys tai tms. Klubit saisivat vapaat kädet kehittää kukin omannäköistään julkisuuteen kelpaavaa ja kiinnostavaa teemaan liittyvää toimintaa. Tässä olisi ns. näytön paikka. Mahdollisuus profiilin kohottamiseen ja julkisuuskuvan kiillottamiseen. 2. Rotarytoiminnan markkinointi Googlen bannerimainonnan avulla. Erittäin edullinen tapa kontaktoida nuoremman polven vaikuttajien kanssa ja tuottaa informaatiota rotarytoiminnasta ja ohjata netin käyttäjät Rotaryn kotisivuille. 3. Tiedoterunkojen ja juttukaavioiden rakentamista klubien viestintävastaavien käyttöön. 4. Jäsenhankinnan ideoiden tuottamista piirien ja klubien yhteiseen käyttöön. 5. Verkkoviestinnän monien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Lopputulos. Hyydyimme jo alkumetreillä. Tukirahaa ei luuloista huolimatta ole budjetoitu käyttöön. Uusi startti tarpeen käynnistää tulevan kauden aikana. 4 / 6
Ujous vaivaa Rotarytoimintaa vaivaa turha kainous. Päätä ei ole tarpeen painaa pensaaseen, vaan pikemminkin päinvastoin. Myönteiset mielikuvat syntyvät parhaiten oikea-aikaisen ja suunnitellun julkisuuden myötä. Jos tavalliselta Matti tai Maija Meikäläiseltä kysytään mielikuvaa rotarytoiminnasta, vastaus on mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Aika iso osa kansasta pitää rotareita kultalusikka suussa syntyneinä salaseuralaisina, jotka puuhastelevat kokouksissaan ja virittelevät toisensa hyväksi toimivia hyvä veli -verkkojaan. Nuorisovaihdosta ja hyväntekeväisyystyöstäkin jotkut ovat hajulla, mutta nuorisovaihto menee hyvin usein jonkun muun järjestön piikkiin, koska me emme kustannusvastuustamme julkisuudessa metelöi. Ihan vain muistutukseksi! Tilattavia paikallislehtiä lukee lähes kaksi miljoonaa suomalaista. Meillä on suora yhteys paikalliseen tiedottamiseen. Kynnys on loppujen lopuksi erittäin matala. Jokaiseen vuoteen mahtuu muutama sellainen ohjelmallinen kohokohta, josta kannattaa riekkua lehtien sivuilla. Leijonat kyllä paistattelevat päivää julkisuudessa, jos jonkinlaisen luovutustilaisuutensa kanssa. He rohkenevat kutsua toimittajat paikalle ja vedota tilaisuuksiensa ja tarkoitusperiensä tärkeyteen. Paikallismediaa kiinnostaa asiakin. Toimittajia kiinnostaa lisäksi ilmainen lounas. Me tarjoamme molempia. Pari kertaa vuodessa tarjottimelle kannattaa koota korkeamman tason asiantynkää. Soitto lehden toimitukseen ja kutsu liikkeelle. Luento kannattaa miettiä etukäteen osaksi julkisuuden ehdoilla. Alustajakin saattaa innostua, kun hänelle kerrotaan että paikalla on sanaa kuulemassa paikallislehden toimittaja. Lehtien vakiokamaa ovat kuvernöörivierailut. Anteeksi vaan, mutta tätä jargoniaa toimittajat eivät purematta niele. Ei tavallista lukijaa kiinnosta, mikä on Rotaryn teemavuoden tunnus tai monessako klubissa kuvernööri on ehtinyt käymään. Ei sekään että heillä on mahdollisuus nähdä kuvassa sekä kuvernööri että uusi klubipresidentti. 5 / 6
Vaihto-oppilaiden kautta saamme runsaasti hyvää julkisuutta. Vaihtovuoteen liittyvät mahdolliset ongelmatkin kannattaa tuoda avoimesti esille. Rehellisyys kuvastaa vakautta ja vastuullisuutta. Näin vältymme ikävältä jälkipuinnilta ja selittelyltä. Toimittajien kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti, mutta pajatsoa ei tarvitse tyhjentää. Rohkaisen aktiivisuuteen suhteessa julkisuuteen. Viestintään kannattaa panostaa ja linjauksia kannattaa miettiä etukäteen hyvissä ajoin ennen käätyjen vaihtoa. Viestintään ja julkisuuskuvan rakentamiseen on mielestäni syytä käyttää suunnitteluaikaa. Klubit kaipaavat avuksi ideoiden lisäksi valmista materiaalia. Kuvernööri on unilukkarin toimessaan aika kädetön, jos klubit haraavat uudistuksia ja julkisuutta vastaan. Toivoisin että tässä suhteessa asenteet korjaantuvat ja rivit suoristuvat. Jämijärvellä 9. maaliskuuta 2014 Antero Karppinen emeritus-päätoimittaja Kankaanpään RK Piirin 1410 pr-komitean chair 6 / 6