Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 HALPALENTOMATKUSTUS PIRKANMAALLE Ulkomaalaisten matkat Suomeen maalis-lokakuussa 00 MEK A:1 00

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kiitokset! Esitän parhaimmat kiitokseni työn toteutuksen yhteydessä saamastani arvokkaasta avusta seuraaville henkilöille: matkailujohtaja Kari Saikkonen (Tampereen kaupunki) ja tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen (MEK) tutkimustyön ohjauksesta, projektipäällikkö Pirjo Puukka (Tampereen kaupunki) ja toimistopäällikkö Sanna Varis (GoTampere) lomakkeen työstämisestä ja hallinnollisesta avusta, asemapäällikkö Tomi Viitanen (Airpro) ja koko muu Tampere-Pirkkalan lentoaseman Terminaali :n avulias henkilökunta lomakejakelun ja keräilyn hoitamisesta. Vantaalla 0..00 Kaj Lagerström Tutkimuspäällikkö Airpro Oy

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Sisällysluettelo 1. Tampereen lentoliikenteen kehitys.... Tutkimuksen kuvaus... Tutkimuksen tavoitteet... Kohderyhmä ja toteutus käytännössä... Ongelmat matkan varrella ja lopullinen näyte... Määritelmät ja rajoitukset.... Matkustajien taustatiedot... Asuinmaa ja alue... Sukupuoli ja ikä... Ammattiasema... 1 Ansiotaso... 1. Matkaan liittyvät kysymykset... 1 Matkan tarkoitus... 1 Matkan kohde/kohteet Suomessa... 1 Syy kohteen valintaan... 0 Tiedon saanti matkakohteesta... 1 Matkan kesto... Matkaseurueen koko ja koostumus... Suomessa käytetyt kulkuneuvot.... Majoitukseen liittyvät kysymykset... Majoitusmuoto... Tiedon saanti majoituksesta... Majoituksen varaaminen.... Matkailupalvelut... Kiinnostus ja todellinen käyttö... Matkailupalveluiden varaaminen.... Rahan käyttö matkan aikana... Majoituskustannukset... Matkailupalvelukustannukset... Koko matkan kustannukset... 0 Matkustajien rahan käyttö Suomessa yhteensä... 1. Arvio matkasta... Matkan onnistuminen... Halukkuus tulla uudelleen.... Tutkimustiivistelmä... Liitteet... Liite 1. Englanninkielinen tutkimuslomake... Liite. Tutkimuslomakkeen välissä jaettu karttalehti... 0

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1. Tampereen lentoliikenteen kehitys Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaliikenne on viime vuosien aikana kehittynyt nopeimmin kaikista Suomen lentoasemista. Kaudella 10 00 Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä kehittyi keskimäärin noin %:n vuosivauhtia, mutta vuosien 00 00 aikana tapahtui merkittävä hyppäys lentoasemalla avatun ns. halpalentoterminaalin (T) ansiosta. Kun vuonna 00 lentomatkustajia oli vuositasolla yhteensä noin.000, oli matkustajamäärä vuonna 00 enemmän kuin kaksinkertaistunut yli.000 vuosimatkustajaan. Kasvu oli lähes kokonaan halpalentomatkustuksen aiheuttamaa, kuten alla olevasta kuviosta 1 käy ilmi. Nyttemmin jo loppuneen Ryanairin Tukholma/Skavsta (/0-1/0) liikenteen jälkeen yhtiö on aloittanut uudet päivittäiset halpalentoyhteydet Lontoo/Stanstediin (/0), Frankfurt/Hahniin (1/0) ja Riikaan (/0). Kuvio 1. Lentoliikenteen matkustajamäärät Tampere-Pirkkalassa 10 00 (ennakkotieto) 00 000 0 000 00 000 0 000 Terminaali : ulkomaa Terminaali 1: tilauslennot Terminaali 1: kotimaa Terminaali 1: ulkomaa 00 000 0 000 00 000 0 000 00 000 10 000 0 000 0 000 0 0 1 0 1 00 01 0 0 0 0 Lentoaseman kokonaismatkustajamäärän uskotaan edelleen jatkavan voimakasta kasvuaan. Syyskuun loppupuolelta lähtien halpalentoterminaalista kolme kertaa viikossa lennettävä Lontoon uusi aamupäivävuoro saanee aikaan sen, että vuoden 00 matkustajamäärä lähestyy 00.000 matkustajan rajaa. Terminaali :n osuus tästä kokonaismäärästä nousee vielä entisestään ja ylittää nyt jo 0 % lentoaseman koko volyymista. Myös tulevien vuosien osalta kehitys näyttää valoisalta. Tampere on jo nyt Suomen toiseksi suurin kansainvälisen reittiliikenteen kenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Kokonaisliikenteen osalta sama sijoitus (eli Oulun ohitus) on arvioitu saavutettavan vuonna 00. Jokainen päivittäin operoitu lentokohde Ryanairin Boeing 00 kokoluokan kalustolla tuo noin 0.000 matkustajaa lisää vuositasolla. Miljoonan matkustajan raja menisi tämän skenaarion mukaan Tampereella rikki jo vuonna 0. Tämän tutkimusraportin sivuilta käy myöhemmin ilmi, että Tampere-Pirkkalan halpalentoliikenteen maantieteellinen vaikutusalue (catchment area) on melko laaja, sekä Suomessa että ulkomailla. Tästä seuraa, ettei liikenteen tuloksellisuus ole yksinomaan Tampereen tai edes Pirkanmaan alueen paikallisen kysynnän tai matkailupalveluiden tarjonnan varassa. Myöskään lentoaseman kiitotie- ja terminaalikapasiteetti ei ole toimintaa rajoittava tekijä, vaan hyviä edellytyksiä liikenteen kasvattamiseen on jatkossakin. Kun vielä useat halpalentoyhtiöt ovat toistuvasti osoittaneet kiinnostusta liikenteen aloittamiseen/lisäämiseen, on syytä selvään optimismiin.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksen tavoitteet Tämä matkustajatutkimus liittyy omalta osaltaan vuoden 00 loppupuolella käynnistyneeseen Pirkanmaan lentomatkailun kehityshankkeeseen. Kehityshankkeessa on tarkoitus luoda yhteistoimintamallit, joilla Pirkanmaan matkailuelinkeinolle ja alueen kunnille turvataan keskitetty mahdollisuus hyötyä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kasvavista matkustajavirroista. Tavoitteena on muodostaa Pirkanmaasta kokonaisuudessaan elämyksellinen vaihtoehto Lapille. Tällä tutkimuksella pyritään myös jatkamaan sitä perusteellista selvitystyötä, joka alkoi keväällä 00 Helsingissä ja Tampereella toteutetulla kaikkien silloisten halpalentoyhtiöiden matkustajatutkimuksella. Kyseisen tutkimuksen tilaajana oli Ilmailulaitos. Tilaajan omista intresseistä luonnollisesti aiheutui, että kysymysten asettelut olivat pääasiassa luonteeltaan sellaisia, että ne tukivat tilaajan omaa suunnittelu- ja kehitystyötä. Nyt valmistunut ja tässä raportoitava Pirkanmaan matkustajakysely paneutuu selvästi enemmän matkailullisiin ja Pirkanmaan lentomatkailun kehityshankkeen mukaisiin teemoihin. Pirkanmaan tutkimuksen rahoittajina toimivat Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki sekä Matkailun edistämiskeskus. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Airpro Oy. Kohderyhmä ja toteutus käytännössä Tutkimuksen kohderyhmäksi oli rajattu Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali :sta eli ns. halpalentoterminaalista lähtevät, ulkomailla asuvat, ulkomaisella passilla liikkuvat matkustajat. Suomessa asuvia matkustajia ei siis tutkittu lainkaan. Koska terminaali :sta operoi vain yksi lentoyhtiö, eli irlantilainen Ryanair, muodostui näyte käytännössä Ryanairin Suomen ulkopuolella asuvista matkustajista, joiden paluumatkan kohteena oli joko Frankfurt/Hahn, Lontoo/Stansted tai Riika. Näihin kaikkiin kolmeen kohteeseen yhtiöllä on päivittäinen lento. Syyskuun. päivästä alkaen yhtiö avasi lisäksi tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin lennettävän lisävuoron Stanstediin. Myös tämän vuoron matkustajat sisällytettiin tutkimuksen piiriin. Tutkimuslomakkeesta käytettiin neljää eri kieliversiota: englanti, saksa, latvia ja venäjä. Englanninkielisestä lomakkeesta on esitetty kopio tämän raportin liitteessä 1. Lomakkeen välissä oli myös erillinen kaksipuolinen karttalehti, jolla autettiin vastaajia hahmottamaan toisaalta Pirkanmaan alueen ja toisaalta koko Suomen maantiedettä. Karttalehti on kopioitu raportin liitteeksi. Lomakkeen ja karttalehden jakelu matkustajille tapahtui lähtöselvityksen yhteydessä Airpron henkilökunnan toimesta 1....00 välisenä aikana. Jakelu aloitettiin lähtöselvityksen avautuessa kaksi tuntia ennen kunkin lennon lähtöä ja lopetettiin noin puoli tuntia ennen lennon lähtöä. Tällä menetelmällä matkustajille tarjoutui riittävästi aikaa lomakkeen täyttämiseen. Vastattujen lomakkeiden pois kerääminen hoidettiin lähtöportilla ja odotushallin myymälässä erillisellä palautuskorilla. Ongelmat matkan varrella ja lopullinen näyte Tutkimuksen alusta lähtien oli suurimpana ongelmana täytettyjen lomakkeiden kovin hidas palautuminen. Edellisenä vuonna Helsingissä ja Tampereella toteutetun halpalentotutkimuksen hyviin kokemuksiin verrattuna tämä oli sitäkin yllättävämpää. Silloin nimittäin päästiin niinkin hyvään vastausprosenttiin kuin %. Syinä tämänkertaiseen melko vaatimattomaan menestykseen tässä suhteessa on nähty esimerkiksi seuraavanlaisia tekijöitä: Ulkomailla asuvien matkustajien osuus tutkittavien reittien koko matkustajakunnasta oli yllättävän pieni lopputalven ja kevään aikana. Lomake koettiin hieman liian intiimiksi: lomakkeen palauttaneista 0 % oli jättänyt vastaamatta rahan käyttöä matkan aikana koskevaan kysymykseen (nro 1) ja lisäksi 0 % oli jättänyt tyhjäksi talouden kuukausiansioita mittaavan kysymyksen (nro ). Lomaketta kommentoitiin myös melko hankalaksi ja raskaaksi täyttää. Asioiden vauhdittamiseksi alettiin toukokuussa panna lomakkeiden väliin erillinen kuponki, joka täytettyä tutkimuslomaketta vastaan lupasi %:n alennuksen lentoaseman myymälässä tehdyistä ostoksista. Kun tämäkään ei vielä tuntunut tuovan toivottua tulosta, lisättiin alennuksen määrää 0 %:iin heinäkuussa. Mutta vasta elokuussa aseeksi otettu matka-arvonta pani enemmän vauhtia vastaamiseen. Tämän myötä saatiin lopulta palautuneiden lomakkeiden määräksi 1.0 kpl ja vastausprosentiksi %.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Määritelmät ja rajoitukset Raportointikaudet Koko tutkimusperiodi maaliskuu-lokakuu 00 käsittää aineksia kahdesta erityyppisestä matkustuskaudesta: toisaalta huippusesongin luonteisesta kesä-syyskuusta sekä toisaalta varsinaisen sesongin ulkopuolelle ajoittuvasta maalis-toukokuusta ja lokakuusta. Raportin analyysiosuudessa nämä ajanjaksot on katsottu tarpeelliseksi pitää erillään toisistaan. Edellistä kautta kutsutaan tällöin yksinkertaisesti nimellä kesä ja jälkimmäistä nimellä kevät/syksy. Vastaajien määrä Matkustajien paluulennon lähtökuukauden ja lennon kohdekaupungin mukaan tarkasteltuna kyselyyn vastaajia kertyi alla olevassa taulukossa 1 eritellyt määrät. Taulukko 1. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain lentokohteen mukaan Lentokohde Frankfurt Lontoo Kuukausi Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika Maaliskuu 0 Huhtikuu 1 Toukokuu 1 1 kuu 11 Heinäkuu 1 Elokuu 1 1 Syyskuu Lokakuu 1 Yhteensä 1 0 0 1 Koko periodilta kertynyt totaalinäyte sekä Frankfurtin ja Lontoon osanäytteet ovat suuruudeltaan täysin tyydyttäviä, mutta Riikan 1 vastaajan määrä ei anna mahdollisuuksia tilastollisesti kovin luotettaviin ristiintaulukointeihin. Tuloksia on siis Riikan osalta pidettävä pikemminkin suuntaa antavina. Jos taas näytettä tarkastellaan aivan vastaavalla tavalla matkan tarkoituksen mukaan, havaitaan alla olevasta taulukosta, että ryhmät Kongressi-/seminaarimatka, Muu matka sekä Messu-/näyttely-/opintomatka ovat niin pieniä, että tulokset voisivat myös tältä osin olla parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Tämän johdosta on kaikessa jäljempänä seuraavassa raportoinnissa käytetty matkan tarkoituksen ryhmittelyä, jossa luokat Lomamatka, Ystävien/sukulaisten luona vierailu sekä Muu matka on yhdistetty ryhmäksi nimeltään Vapaa-ajan matka. Kaikki muut luokat, eli Messu-/näyttely-/opintomatka, Kongressi-/seminaarimatka sekä Työmatka on yhdistetty uudeksi ryhmäksi Työmatka. Uuden ryhmittelyn mukaiset jakaumat on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa. Taulukko. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain matkan tarkoituksen mukaan Matkan tarkoitus 1) Ystävien/ Messu-/ Kongressi-/ sukulaisten näyttely-/ seminaari- Kuukausi Kaikki Lomamatka luona vierailu opintomatka matka Työmatka Muu matka Maaliskuu 0 Huhtikuu 1 Toukokuu 0 1 kuu 10 Heinäkuu 1 Elokuu 1 1 1 Syyskuu 1 1 Lokakuu 1 Yhteensä 1 1 10 Rivi-%, %, %, %, %, % 1, %, % 1) Monivalintamahdollisuuden johdosta vastausten yhteismäärä ylittää vastaajien lukumäärän 1.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Taulukko. Palautuneet tutkimuslomakkeet kuukausittain matkan tarkoituksen mukaan (uusi ryhmittely) Matkan tarkoitus 1) Vapaa-ajan Kuukausi Kaikki matka Työmatka Maaliskuu Huhtikuu 1 11 Toukokuu 0 kuu 10 Heinäkuu 1 Elokuu Syyskuu Lokakuu 0 Yhteensä 1 1 1 Rivi-%, %, %, % 1) Monivalintamahdollisuuden johdosta vastausten yhteismäärä ylittää vastaajien lukumäärän 1. Monivalintakysymykset Valtaosa tutkimuslomakkeella olleista kysymyksistä olivat luonteeltaan ns. monivalintakysymyksiä. Vastaaja sai toisin sanoen rastittaa niin monta vastausvaihtoehtoa kuin hän näki tarpeelliseksi. Jäljempänä olevissa taulukoissa ja kuvioissa tämä näkyy siten, että jakaumien totaali päätyy usein yli 0 %:n. Jakaumia ei ole laskennallisesti täsmäytetty 0 %:iin, sillä näin menetellen kadotettaisiin usein hyödylliseksi osoittautuva tieto siitä miten monta vaihtoehtoehtoa vastaajat ovat keskimäärin valinneet.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Matkustajien taustatiedot Asuinmaa ja alue Maailmankartalla tarkasteltuna Tampereelle suuntautuvan halpalentomatkustuksen vetovoima-alue on todella laaja. Alla olevassa kuviossa on esitetty millä maailman eri kolkilla Tampereen halpalentomatkustajat asuvat. Etelä- Amerikkaa, suurinta osaa Afrikkaa ja Lähi-itää lukuun ottamatta muut maanosat ovat hyvin edustettuina. Kuvio. Matkustajan asuinmaa (punaisella merkityt alueet) Varsinkin hieman eksoottisempien maiden osuus yllä olevassa kuviossa on kuitenkin kovin pieni, usein vain 1- matkustajaa. Tästä syystä ja tarkemman kuvan saamiseksi matkustajien maantieteellisestä jakaumasta, on alla olevassa taulukossa eritelty yksittäisten maiden % -osuudet taustamuuttujittain. Taulukko. Matkustajan asuinmaa matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Asuinmaa (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=1) (N=1) Saksa,0 % 0, %, %, % 1, %, %, %, % Iso-Britannia,0 %,1 % 1, % 1,0 %,0 % 1, %, %, % Latvia,0 %, %,0 % 0,0 % 0,0 %, %, %, % Ranska, % 1, %, %,0 %, % 0, % 1, %, % Italia, % 1, %,1 %, %,1 % 1, %, %,1 % Venäjä, %, %, %, % 1, % 0,0 %, %, % Espanja 1, % 1, %, % 0, %, % 0,0 % 1, %, % USA 1, %, % 1,0 % 1, %, % 1, %, % 0, % Hollanti 1, % 0, %, %,1 % 0, % 0,0 % 0, %, % Irlanti 1, %,0 % 0, % 0, %,0 % 0, % 1, % 1, % Belgia 1,1 % 0, % 1, % 1, % 0,1 % 0, % 1, % 1, % Kanada 1,0 % 0, % 1,1 % 0,1 %, % 0, % 1,0 % 0, % Luxemburg 0, % 0, % 1,1 % 1, % 0,1 % 0,0 % 1,1 % 0, % Portugali 0, % 0, % 0, % 0,0 % 1, % 1, % 1,0 % 0, % Sveitsi 0, % 0, % 1, % 1,0 % 0, % 0, % 0, % 0, % Australia 0, % 0, % 0, % 0, % 0, % 1, % 1, % 0, % Muut yht., %, %, % 0, %, %,0 %, % 1, % Ei tietoa 1, %,1 % 1,0 % 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % Yhteensä 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Edellisen sivun taulukosta näkyy, että kokonaistasolla Saksassa asuvat muodostavat selvästi suurimman matkustajasegmentin ( %), Iso-Britanniassa asuvat toiseksi suurimman ( %) ja Latviassa asuvat kolmanneksi suurimman ( %). Latvian vaatimaton osuus on lähinnä heijastumaa pienestä Riikan reitin näytteestä (N=1). Lentokohteittain tarkasteltuna nimittäin huomataan, että maiden osuudet ovat likimain samaa suuruusluokkaa. Saksassa asuvien osuus Frankfurtin reitillä on %, Iso-Britanniassa asuvien Lontoon reitillä % ja Latviassa asuvien Riikan reitillä %. Jälkimmäisen reitin osalta kiinnittää myös huomiota, että lähes % reitin ulkomaalaisista matkustajista on Saksassa asuvia. Muiden maiden asukkaiden osuudet tällä reitillä ovat kovin pieniä. Tutkimuksen kokonaisnäytettä asuinmaittain tarkasteltuna vain Saksa ja Iso-Britannia ovat ryhminä niin suuria, että aineistoa voidaan pilkkoa edelleen alue- ja kaupunkitasolle. Kuviossa on esitetty kaikkien Saksassa asuvien matkustajien asuinpaikka osavaltioittain eli Bundesland-tasolla. Kuvio. Saksassa asuvat matkustajat alueittain (Bundesland)........ 1.... Asuinpaikka: Bundesland Osuus 1. Baden-Württemberg,0 %. Rheinland-Pfalz 1,0 %. Hessen 1, %. Nordrhein-Westfalen 1, %. Baijeri,0 %. Niedersachsen, %. Saarland,1 %. Sachsen 1, %. Thüringen 1, %. Berliini 0, %. Hampuri 0, %. Sachsen-Anhalt 0, % Muu Saksa 0, % Yhteensä 0,0 % Selvästi yleisin asuinpaikka saksalaisten osalta oli Frankfurtista etelään sijoittuva Baden-Württembergin osavaltio, josta hieman yli neljännes ( %) oli kotoisin. Tällä alueella olivat yleisimmät kotikaupungit Stuttgart, Freiburg, Karlsruhe, Heidelberg ja Mannheim. Toiselle sijalle tuli Frankfurtista länteen sijoittuva Rheinland-Pfalz (1 %), jonka alueelle varsinainen lentokohdekin (Hahn) sijoittuu kilometrin päähän Frankfurtin kaupungista. Tavallisimmat kotikaupungit Rheinland-Pfalzissa olivat järjestyksessä Mainz, Koblenz, Kaiserslautern ja Trier. Vasta kolmannelle sijalle tuli Hessenin osavaltio, jossa Frankfurtin kaupunki sijaitsee (1 %). Ylivoimaisesti yleisimpänä asuinpaikkana tällä alueella oli odotetusti Frankfurt, muita olivat Darmstadt, Wiesbaden, Fulda ja Marburg. Neljänneksi yleisin asuinpaikka oli Frankfurtista luoteeseen päin sijoittuva Nordrhein-Westfalen (1 %). Asuinkaupunkeina täällä erottuivat joukosta Aachen, Köln, Bonn ja Essen. Viidenneksi sijoittui Baijerin osavaltio ( %), josta muiden kaupunkien yläpuolelle nousivat Würzburg, München ja Nürnberg. Muiden osavaltioiden kohdalla etäisyys lentoasemasta alkaa olla jo sen verran suuri, että niiden painoarvo matkustajan asuinpaikkana on jo selvästi pienempi. Erikseen kannattaa kuitenkin yksittäisenä kaupunkina nostaa esille Saarlandin osavaltion alueelta Saarbrücken. Tämän yksittäisen kaupungin osuus matkustajien asuinpaikkana on runsaat %.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Alempana olevassa kuviossa on vastaava esitys Iso-Britanniassa asuvien osalta. Maantieteellisenä jakokriteerinä on käytetty kreivikuntia (Counties), joita koko maasta löytyy peräti kappaletta. Walesin, Skotlannin ja Pohjois- Irlannin alueet ovat kuitenkin niin heikosti edustettuina matkustajien asuinpaikkoina, että näihin alueisiin kuuluvat kreivikunnat on voitu jättää kokonaan pois kuviosta. Matkustajien asuinpaikoista Lontoo muodostaa sikäli hankalan tilasto-ongelman, että kaupunki sijoittuu neljän eri kreivikunnan alueelle. Nämä ovat Middlesex, Kent, Essex ja Surrey. Koska kaupunki kuitenkin sijoittuu valtaosaltaan Middlesexin alueelle, on tämä asia ratkaistu koodaamalla kaikki saadut Lontoo -vastaukset Middlesex-kategoriaan kuuluviksi. Ryanairin Lontoon lentokohde eli Stanstedin lentoasema sijaitsee Essexin kreivikunnassa kilometrin päässä Lontoon keskustasta koilliseen. Kuvio. Iso-Britanniassa asuvat matkustajat alueittain (Counties) Asuinpaikka: 1... 1. 1. 1...... 1. 1. 1. 1.... 1. 0.... County Osuus 1. Middlesex, %. Cambridgeshire, %. Hertfordshire, %. Hampshire, %. Sussex, %. Yorkshire, %. Kent, %. Warwickshire, %. Essex, %. Berkshire,1 %. Lancashire,1 %. Norfolk, % 1. Buckinghamshire, % 1. Suffolk, % 1. Oxfordshire, % 1. Devon,0 % 1. Leicestershire,0 % 1. Nottinghamshire 1, % 1. Shropshire 1, % 0. Surrey 1, % 1. Gloucestershire 1, %. Bedfordshire 1, %. Northamptonshire 1, % Muu Iso-Britannia,1 % Yhteensä 0,0 % Täysin odotusten mukaisesti oli matkustajien yleisin asuinpaikka Middlesex ( %). Lontoon kaupungin lisäksi tämän kreivikunnan alueelle ei juuri muita kaupunkeja sijoittunut. Toiseksi yleisin asuinpaikka oli Lontoosta pohjoiseen sijoittuva Cambridgeshiren kreivikunta ( %). Tämän alueen lähes ainoa tutkimuksessa erottuva asuinkaupunki oli Cambridge. Kolmanneksi kreivikuntien listalla sijoittui Lontoon ja Cambridgeshiren välimaastoon sijoittuva Hertfordshire ( %). Tällä alueella asuvat olivat hajaantuneet useampaan keskukseen, joista vain Bishop s Stortford ja Watford erottuivat joukosta. Neljänneksi suosituin kreivikunta oli Lontoosta lounaaseen sijoittuva rannikkoalue Hampshire ( %), jonka kaupungeista Bournemouth ja Southampton olivat yleisimmät asuinpaikat. Rannikolla Lontoosta etelään sijaitseva Sussex ( %) oli viidenneksi yleisin kreivikunta matkustajien asuinpaikkana. Suurimmat keskittymät tällä alueella olivat Eastbournen ja Brightonin kaupungit.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Sukupuoli ja ikä Kuvio. Matkustajan sukupuoli matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Mies Nainen FRANKFURT 0 0 LONTOO 0 0 RIIKA 1 VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisesti ottaen on ulkomaalaisten harjoittama Pirkanmaan halpalentomatkustus aavistuksen verran miesvaltaista ( %). Matkailukausi (kesä tai kevät/syksy) ei tässä kohtaa tee mitään tilastollisesti merkitsevää eroa jakaumien välille. Myös reiteittäin tarkastellessa voidaan havaita, että Frankfurt ja Lontoo muistuttavat toisiaan. Sen sijaan Riika poikkeaa kahdesta edellä mainitusta sikäli, että reitillä on lievä naispuolinen ylivoima ( %). Matkan tarkoituksen mukaan asiaa tutkittaessa huomataan, että vapaa-ajan matkustajien jakauma on vain lievästi miesvaltainen ( %), kun taas työmatkalla olevista peräti kaksi kolmesta ( %) on miehiä. Matkailukausi ei tässäkään kohtaa erottele tuloksia mitenkään.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio. Matkustajan ikä matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Alle 1 1- - - - - + 0 1 0 1 1 1 FRANKFURT 1 1 1 1 LONTOO 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 RIIKA 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 0 1 0 1 1 1 TYÖMATKA 1 1 1 0 1 1 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kaikkia matkustajia koskevista tuloksista näkyy, että suurimmat ikäluokat sijoittuvat jakauman nuorimpaan päähän. Suurin on ikäluokka vuotta ( %), toiseksi suurin 1 vuotta ( %) ja kolmanneksi suurin vuotta (0 %). Eläkeläisikäiset, eli + -vuotiaat, ovat melko vaatimattomalla osuudella edustettuina ( %). Näyttää siis siltä, ettei tämä ikäryhmä ole vielä löytänyt halpalentomatkustusta Suomeen siinä määrin kuin on oletettu. Korkeampien ikäluokkien pieni edustus saa aikaan sen, että matkustajien keski-ikä putoaa vuoden paikkeille. Lentoreitin mukaan tarkasteltaessa käy ilmi, että varsinkin Riikan matkustajat ovat keskimäärin verrattain nuoria. Heistä peräti noin kaksi kolmasosaa on alle -vuotiaita. Sekä Lontoon että Riikan kohdalla on myös nähtävissä, että ikäluokka 1 saa suuren painon nimenomaan varsinaisen sesongin ulkopuolella, eli kevät/syksymatkailukaudella. Selityksenä saattavat olla matkailuelinkeinon tarjoamat, budjettitietoiselle matkustajasegmentille selkeästi paremmin sopivat hinnat huippusesongin ulkopuolella. Työmatkalaisilla ikäryhmät ja ovat odotusten mukaan jonkin verran suuremmat kuin vapaa-ajan matkaa tekevillä.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Ammattiasema Kuvio. Matkustajan ammattiasema matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Johtotaso Toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Eläkeläinen Opiskelija Muu 1 1 1 0 FRANKFURT 1 0 1 1 1 LONTOO 1 1 1 1 1 1 1 RIIKA 1 1 1 1 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 1 1 TYÖMATKA 0 0 0 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Matkustajien ammattiaseman mukaan tarkasteltuna suurin ryhmä ovat toimihenkilöt ( %). Toiseksi tulevat opiskelijat ( %) ja kolmanneksi johtotaso (1 %). Opiskelijoiden osuus on keväällä/syksyllä tuntuvasti suurempi ( %) kuin kesällä ( %), kun taas eläkeläisillä asia on juuri päinvastoin, eli kesällä osuus on suurempi ( %) kuin keväällä/syksyllä ( %). Muiden ryhmien kohdalla ei näin selvää kausittaista eroa ole havaittavissa. Lontoon ja Riikan matkustajien tuloksista on nähtävissä, että kevät/syksy-matkailukauden matkustajista selvästi suurempi osuus on opiskelijoita kuin kesällä. Riikan matkustajista tämä osuus on keväällä/syksyllä lähimain puolet ( %). Riikaan liittyvä toinen erikoisuus on, että matkustajien joukosta puuttuvat eläkeläiset lähes kokonaan. Sen sijaan tämän reitin matkustajista hieman suurempi osuus (1 %) kuuluu ammattiasemaltaan johtotasoon kuin kahden muun reitin kohdalla. Suurin ryhmä (0 %) työmatkalla matkustavista edustaa toimihenkilöitä. Työmatkalla olevista myös iso osa ( %) kokee kuuluvansa johtotasoon. Huomion arvoista on kuitenkin myös se, että merkittävä osa ( %) työmatkalla olevista luokittelee itsensä opiskelijoiksi. Selitys tähän ilmiöön löytyy työmatkakategorian laajentamisesta kattamaan myös alkuperäiseen matkan tarkoituksen luokitukseen sisältyneet ryhmät kongressi-/seminaarimatka sekä messu- /näyttely-/opintomatka (ks. sivu -). Varsinkin jälkimmäisessä alasegmentissä oli runsaasti opiskelijoita.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Ansiotaso Kuvio. Matkustajan oman talouden bruttoansiotaso ( /kk) matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Alle 00 00-00-1 000-000- 000-000- 000+ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 FRANKFURT 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 LONTOO 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 RIIKA 0 1 1 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 TYÖMATKA 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Matkustajien oman talouden ansiotaso veroja vähentämättä (brutto) muodostaa kovin kirjavan kuvion. Löytyy runsaasti ( %) alle 00 kuukaudessa ansaitsevia kotitalouksia, mutta myös suhteellisen paljon ( %) toisen ääripään edustajia, eli vähintään.000 kuukaudessa ansaitsevia. Näiden väliin sijoittuvat luokat ovat kooltaan melko tasaisia. Kaikkien taustamuuttujien kohdalta pätee se, että kesällä matkustavat ovat jonkin verran paremmin ansaitsevia kuin kevät/syksy-matkustajat. Lontooseen lentävillä on ylimpien tuloluokkien osuus muita kohteita suurempi ja muutenkin keskimääräiset ansiot muita ryhmiä korkeammat. Eniten muista poikkeaa Riikan reitti, jossa kahteen alimpaan tuloluokkaan kuuluvat (alle 1.000 ansaitsevat) muodostavat selvästi yli puolet ( %) reitin matkustajista. Tuloksista näkyy Latvian muihin maihin verrattuna alhainen bruttopalkkojen taso. Toki huomioon olisi tässä yhteydessä myös otettava kevyempi verotus ja alhaisempi hintataso, jotka jonkin verran ovat omiaan tasoittamaan eroja kuluttajien ostovoimassa. Olennaisin ero työmatkalla olevien ja vapaa-ajan matkaa tekevien bruttoansiotasossa on, että edellisillä kolme ylintä tuloluokkaa, eli vähintään.000 kuukaudessa ansaitsevat kotitaloudet, muodostavat yhteensä 1 %:n osuuden kun taas jälkimmäisillä vastaava osuus on %.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1. Matkaan liittyvät kysymykset Matkan tarkoitus Kuvio. Matkan tarkoitus matkailukauden ja lentokohteen mukaan Vapaa-ajan matka Työmatka FRANKFURT LONTOO RIIKA 1 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % Kysymys matkan tarkoituksesta oli ns. monivalintakysymys, jonka kohdalla vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja. Vasta tulostusvaiheessa luokiteltiin uudelleen vapaa-ajan matkoiksi sellaiset valitut vaihtoehdot kuin ystävien/sukulaisten luona vierailu ( %), lomamatka ( %) ja muu matka ( %), kun taas työmatkaryhmään sijoitettiin kaikki sellaiset annetut vastaukset kuin työmatka (1 %), messu-/näyttely- /opintomatka ( %) sekä kongressi-/seminaarimatka ( %). Kun yllä olevassa kuviossa kokonaistasolla totaaliksi tulee %, tarkoittaa tämä sitä, että matkustajat valitsivat keskimäärin vain 1,1 vastausvaihtoehtoa. Vastaajat pystyivät toisin sanoen melko hyvin luokittelemaan itsensä joko vapaa-ajan matkustajaksi tai työmatkalaiseksi. Kokonaistasolla % kertoi olevansa vapaa-ajan matkalla ja % puolestaan työmatkalla. Kausittain tulokset poikkeavat toisistaan siten, että kesällä vapaa-ajan matkustuksen osuus ( %) on selkeästi suurempi kuin vastaavan matkustuksen osuus keväällä/syksyllä ( %). Samanlainen säännönmukaisuus osuuksissa vallitsee myös eri lentokohteiden osalta. Olennaisimmin muista reiteistä poikkeaa tässäkin yhteydessä Riika. Vaikka vapaa-ajan ja työmatkan välinen jakauma on kesällä selvä (1/ %), on se kevät/syksy-jaksolla tasoittunut merkittävästi (1/ %).

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Matkan kohde/kohteet Suomessa Maakunnittain prosenttijakaumina Matkustajan pääasiallista matkan kohdetta/kohteita Suomessa kysyttiin monivalintakysymyksellä. Keskimäärin vastaajilla oli 1, kohdetta, kun taas enimmillään eri kohteita mainittiin jopa kappaletta vastaajaa kohti. Taulukossa on eritelty matkan kohteet Suomen maakuntatasolla taustamuuttujittain. Maakunnat on siinä numeroitu kaikkien vastaajien mukaan suuruusjärjestyksessä. Sivun 1 taulukossa on selventävä karttaesitys, josta maakuntien maantieteelliset ulottuvuudet käyvät ilmi. Taulukko. Matkan kohdemaakunta Suomessa matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kohdemaakunta Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Suomessa (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=1) (N=1) 1. Pirkanmaa 1, %, %, % 0, % 1, % 1, %,0 % 0, %. Uusimaa, %, %, %, %,0 % 1, %, % 1, %. Keski-Suomi, %, %, %, %, %, %, %, %. Varsinais-Suomi, %, %, %, %, %, %, %, %. Lappi, %, %, %, %, %, %, %, %. Häme, %, %, %, %,0 %, %,1 %, %. Satakunta, %, %,1 %,1 %, %, %, %, %. Pohjois-Pohjanmaa, %, %, %, %, %, %, %,0 %. Päijät-Häme, %, %,0 %, %, %, %, %, %. Pohjois-Savo, %, %, %, %, % 0,0 %,1 %, %. Etelä-Savo, %, % 1, %, %, % 0,0 %, % 1, %. Etelä-Pohjanmaa, %, %, %, %, % 0,0 %, %,1 % 1. Pohjanmaa,1 % 1, %, % 1, %,1 %, %, % 1, % 1. Etelä-Karjala,0 %, % 1, %, % 0, %,0 %, % 0,0 % 1. Pohjois-Karjala 1, % 1, %, % 1, % 1, %, %, % 1, % 1. Keski-Pohjanmaa 1, % 1, %, %,0 % 1, % 1, %,1 % 0, % 1. Kainuu 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % 0, % 1, % 0, % 1. Kymenlaakso 1,1 % 1, % 0, % 1,1 % 1,1 % 1, % 1, % 1,0 % 1. Itä-Uusimaa 0, % 0, % 0, % 0, % 0, % 0,0 % 0, % 0, % 0. Ahvenanmaa 0, % 0, % 0,0 % 0, % 0,0 % 0,0 % 0, % 0,0 % Ei tietoa, %,1 %, %,1 %, %, %, %,1 % Yhteensä 1,1 % 10,1 %, % 1, % 1, %,0 % 10, %, % Selvästi omaa luokkaansa ulkomaalaisten matkustajien kohteena oli Pirkanmaan maakunta, jonka osuus kokonaistasolla oli %. Pirkanmaan maakunnan kunnista ylivoimainen oli puolestaan Tampereen kaupunki. (Pirkanmaan alueesta on tarkempi kuntakohtainen erittely jäljempänä taulukossa sivulla 1). Matkailukauden mukaan tarkasteltuna Pirkanmaan vetovoima on jonkin verran suurempi kesällä ( %) kuin kevät/syksy-kaudella ( %). Lentokohteiden osalta vain Riika on poikkeava, sillä lievä enemmistö matkustajista ( %) on nimenomaan Pirkanmaan matkalla. Matkan tarkoituksessa kiinnittää huomiota, että myös työmatkalaiset ovat korostuneesti Pirkanmaan matkustajia (1 %), kun taas vapaa-ajan matkustajien kohteet sijaitsevat osittain Pirkanmaalla ( %), mutta suuremmassa määrin kauempana olevissa maakunnissa. Halpalentoliikenteen laajasta vetovoima-alueesta on hyvänä esimerkkinä Uudenmaan maakunnan sijoittuminen toiseksi tässä taulukossa huomattavan suurella osuudella ( %). Erityisesti Lontoon reitillä matkustavilla sekä vapaa-ajan matkaa tekevillä matkakohde sijaitsee usein Uudellamaalla ( %). Mutta myös työmatkalaisilla kohde on varsin yleisesti Uudenmaan alueella (1 %). Pirkanmaan ja Uudenmaan jälkeen selvästi pienemmillä osuuksilla tulevat Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi kumpikin suurin piirtein samanlaisilla prosenteilla ( %). Taustamuuttujittain herättää huomiota, että Keski-Suomen kohdalla kevät/syksy näyttää olevan aavistuksen kesää suositumpi, kun taas Varsinais-Suomen kohdalla asia on päinvastoin, eli kesä on kevät/syksy-periodia suositumpi. Lapin maakunta nousee taulukossa viidennelle sijalle %:n osuudella. Osuus saattaisi olla hieman suurempikin, mikäli tutkimusperiodiin olisi sisältynyt myös Lapin varsinainen sesonki eli talvi. Matkan tarkoituksen mukaan tarkastellessa näkyy miten selvästi Lapin painopiste on vapaa-ajan matkustuksen puolella ( %), kun taas työmatkustus on alueelle harvinaisempaa ( %).

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Edellisen sivun taulukossa matkakohdetta tarkasteltiin taustamuuttujittain sarakeprosenttien avulla. Matkan tarkoituksen osalta on kuitenkin syytä käyttää myös riviprosentteja. Tällöin saadaan maakunnittain tietää mikä on vapaa-ajan matkustuksen ja toisaalta työmatkustuksen prosenttiosuus. Kuvio. Matkan tarkoitus kohdemaakunnittain Vapaa-ajan matka Työmatka Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Lappi Satakunta Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Ei tietoa 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Vapaa-aikavoittoisinta on matkustus Etelä-Karjalaan ja Ahvenanmaalle, joihin kumpaankin 0 % matkustuksesta tapahtui tutkimuksen näytejaksolla vapaa-aikaan liittyvistä syistä. Korkealle sijoittuu myös Kainuu ( %), Lappi (0 %), Etelä-Savo (0 %) ja Keski-Pohjanmaa ( %). Työhön liittyvät syyt ovat puolestaan hallitsevia Hämeeseen suuntautuvassa matkustuksessa. Peräti % Hämeeseen matkansa kohdistavista matkustajista on työmatkalla. Muita vahvoja työmatkakohteita ovat Satakunta ( %), Päijät-Häme ( %) ja Pirkanmaa (1 %). Koko maan jakauma vapaa-ajan matkustuksen ja työmatkustuksen välillä on / %. Siihen nähden Uudenmaan jakauma /1 % sijoittaa maakunnan lähemmäksi vapaa-ajan matkustuksen matkakohteita kuin korostuneesti työmatkapainotteisten kohteiden joukkoon.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Maakunnittain kävijämäärinä Sivun 1 taulukossa käsiteltiin matkakohteiden prosentuaalista jakaumaa. Taulukossa on puolestaan arvioitu mitä kyseiset jakaumat tarkoittavat kävijämäärissä ilmaistuna. Laskelmat perustuvat seuraaville arvioille ja olettamuksille: Ryanairin Tampereen kokonaismatkustajamäärä vuonna 00 on noin.0 Lähteviä matkustajia on puolet tästä, eli noin 1.0 Ulkomaalaisten osuus matkustajista on %, eli lähtevistä noin. (Osuutena käytetty % perustuu vuoden 00 halpalentotutkimukseen) Tutkimusperiodia maaliskuu-lokakuu voidaan riittävällä tarkkuudella käyttää edustamaan myös tutkimuksen ulkopuolelle jäänyttä marraskuu-helmikuu kautta ja sen kohdejakaumaa. Taulukko. Matkan kohdemaakunta Suomessa ja laskennalliset kävijämäärät vuonna 00 Kohdemaakunta Kävijä- Suomessa määrä 1. Pirkanmaa. Uusimaa 1. Keski-Suomi 1. Varsinais-Suomi. Lappi. Häme. Satakunta 0. Pohjois-Pohjanmaa 0. Päijät-Häme 11. Pohjois-Savo 0. Etelä-Savo 1. Etelä-Pohjanmaa 1 0 1. Pohjanmaa 1 0 1. Etelä-Karjala 1 1 1. Pohjois-Karjala 1 11 1. Keski-Pohjanmaa 1 0 1. Kainuu 1 1. Kymenlaakso 1. Itä-Uusimaa 1 0. Ahvenanmaa Ei tietoa 1 Yhteensä 0 1. 1...... 1. 1.... 1.. 1.. 0. 1.. 1. Pirkanmaan maakunnan alueen vuositason kävijämäärä on näin laskettuna noin. henkilöä. Tämä tarkoittaa, että päivittäinen kävijämäärä on noin henkilöä. Toiseksi sijoittuneen Uudenmaan kävijämäärä on 1., mikä tarkoittaa päivätasolla noin henkilöä. Lapin vuotuiseksi kävijämääräksi laskettu. on todennäköisesti liian pieni luku. Lapin varsinainen sesonki on talvella ja tämä periodi puuttuu suurimmaksi osaksi tutkimuksen näytteestä. Aivan vastaavalla tavalla kovin vahvat kesäkohteet saavat yllä olevassa taulukossa liian suuret kävijämäärät. Erityisesti Ahvenanmaa on tällainen kohde, mutta jossain määrin myös esim. Varsinais-Suomi saanee hieman liian suuret luvut.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Pirkanmaan maakunta prosenttijakaumana ja kävijämäärinä Tutkimuksen maakuntakohtaiset näytemäärät ovat sen verran pienet, etteivät ne Pirkanmaata lukuun ottamatta salli aineiston pilkkomista kuntatasolle. Alla olevassa taulukossa on siten vain Pirkanmaan maakunta otettu kuntakohtaiseen erityistarkasteluun. Taulukko. Matkan kohdekunta Pirkanmaalla ja laskennalliset kävijämäärät vuonna 00 Kohdekunta Kaikki Kävijä- Pirkanmaalla (N=) määrä Tampere, % 0 0 Nokia, % 1 Kangasala,0 % Valkeakoski 1, % Virrat 1,1 % 1 Mänttä 0, % Ruovesi 0, % Vilppula 0, % Kuru 0, % 1 Lempäälä 0, % 1 Längelmäki 0, % 1 Parkano 0, % 1 Vammala 0, % 1 Viiala 0, % 1 Mouhijärvi 0, % 10 Ikaalinen 0, % Luopioinen 0, % Orivesi 0, % Toijala 0, % Ylöjärvi 0, % Muu Pirkanmaa 1, % Yhteensä 0, % Taulukossa Tampereen kaupunki on musertavan ylivoimainen kohteena ( %). Laskennallisena kävijämääränä tämä tarkoittaa 0.0 kävijän liikennevirtaa vuositasolla. Seuraavaksi tulevalla Nokialla on vain %:n osuus ja kävijämääräksi muodostuu 1 henkilöä. Kangasala sijoittuu kolmanneksi %:n osuudella ja henkilön kävijämäärällä. Osittain Tampereen kovin vahva asema voi olla seurausta siitä, että ulkomaalaiset eivät täysin hahmota Pirkanmaan maantiedettä, vaan Tampere toimii yleisnimikkeenä vähän isommallekin alueelle. Näin siitäkin huolimatta, että vastaajille jaettiin lomakkeen välissä karttakopio, josta tarkempi kohde olisi ollut poimittavissa. Yhteissumman päätyminen vain hieman yli sadan (1 %) tarkoittaa, etteivät kävijät juurikaan harrasta useampaan kuntaan ulottuvia vierailuja Pirkanmaan maakunnan alueella.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 0 Syy kohteen valintaan Varsinaisen matkan tarkoitusta mittaavan kysymyksen lisäksi (ks. sivu 1) haluttiin myös tarkemmin selvittää mikä oli matkustajan liikkeelle paneva voima ja mikä sai hänet valitsemaan juuri tämän kohteen. Vastaajalle annettiin mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja, eli myös tämä oli monivalintakysymys. Taulukko. Syy matkan kohteen valintaan matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkailukausi Lentokohde Matkan tarkoitus Frankfurt Lontoo Vapaa-ajan Kaikki (Hahn) (Stansted) Riika matka Työmatka Syy kohteen valintaan (N=1) (N=) (N=) (N=0) (N=) (N=1) (N=11) (N=1) Aikaisemmat matkakokemukset, % 1, %, % 1, %, %,1 % 1, %, % Ystävien/sukulaisten suositukset 0,0 % 1, % 1, % 1, % 1, %, %, %,1 % Mainos/esite innosti 1,1 % 1, % 0, % 0, % 1, % 1, % 1, % 0, % Artikkeli, radio, TV 0, % 0, % 0, % 0, % 0, %,0 % 1,0 % 0,0 % Internet, %, %, %, %,1 %, %, %, % Matkamessut, Suomi-tapahtuma 1, % 0, %,0 % 1,0 % 1,1 %, % 1, % 1, % Tampereen halvat lentoyhteydet 1, % 1, % 0, % 1, % 1,0 % 0, % 1,0 %, % Työmatka (kohde määrätty) 1, % 1, %, % 0, % 1,0 % 0, %, %, % Muu syy 1,1 % 1, % 0, %, %, % 1,1 % 0, % 1,1 % Yhteensä 0, % 1, %, %, %,0 %, % 10,0 %, % Kohteen valinnan yksittäisistä syistä nousevat huipulle ystävien/sukulaisten suositukset (0 %). Ottaen huomioon, miten hallitseva asema sukulaisten/tuttavien luona vierailulla on matkan tarkoitusten joukossa ( %, ks. taulukko, sivu ), on luonnollista, että tämä vaikuttajaryhmä saa äänensä kuuluviin myös kohteen valinnassa. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousee työmatka (0 %). Riikan matkustajilla työmatka saa enemmän painoa (0 %) kuin muiden lentokohteiden mukaan ryhmitellyillä matkustajilla. Kolmanneksi suurin vaikuttaja on Tampereen halvat lentoyhteydet (1 %). Keskimääräistä enemmän halvat lentoyhteydet toimivat matkapäätöksen vauhdittajina keväällä/syksyllä, Riikan matkustajien sekä vapaa-ajan matkustajien kohdalla. On silti myös syytä huomata, etteivät työmatkaa tekevätkään ole täysin välinpitämättömiä lentojen hintatasolle. Työmatkalaisista 1 % ilmoittaa halpojen lentoyhteyksien olevan syynä kohteen valintaan. Myös aikaisemmat matkakokemukset vaikuttivat kohteen valintaan (1 %). Taustamuuttujittain ei ollut suuria eroja. Ainoastaan vapaa-ajan matkustajilla kokemukset painoivat keskimääräistä enemmän (1 %), kun taas työmatkalla olevilla aikaisemmat matkakokemukset harvoin toimivat syynä kohteen valinnassa ( %). Internetin ilmoitti % matkustajista syyksi valinnalleen. Taustamuuttujien mukaan ei esiinny kovinkaan suuria poikkeamia tässä kohtaa, ainoastaan Riikan matkustajilla Internet on hieman pienempi vaikuttaja ( %). Matkamessut, Suomi-tapahtumat, mainokset, esitteet, artikkelit sekä radio- ja TV-ohjelmat ovat numeroiden valossa kovin vähäpätöisiä tekijöitä matkustajien kohdevalinnan kannalta. Muu syy saa taulukossa yllättävän suuren painon (1 %). Tavallisimmat avoimissa vastauksissa kerrotut kohteen valinnan syyt olivat seuraavat: Vierailu sukulaisten/ystävien/tuttavien luona Tytär/poika opiskelee ja asuu Suomessa Omiin opintoihin liittyvä matka Koululaismatka/luokkaretki Sukulaisen/ystävän häät Urheilukilpailujen seuraaminen tai niihin osallistuminen.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle 1 Tiedon saanti matkakohteesta Kuvio. Tiedon saanti kohteesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkatoimisto Mainos, esite Lehtiartikkeli, kirja Radio, TV-ohjelma Internet Ystävät, sukulaiset Työpaikka, työtoverit Muu tietolähde 0 1 1 FRANKFURT 1 0 0 1 1 LONTOO 0 1 0 1 RIIKA 1 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 0 1 TYÖMATKA 1 1 1 1 0% % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% 10% 10% Tiedon saantia matkakohteesta selvittävässä monivalintakysymyksessä on kaksi selvää voittajaa. Kokonaistasolla Internet ja ystävät/sukulaiset ovat ylivoimaisia tiedonlähteitä, edellinen 0 %:n osuudella jälkimmäinen %:n osuudella. Näihin verrattuna työpaikka/työtoverit ( %) ja lehtiartikkeli/kirja ( %) ovat huomattavasti vaatimattomampia tiedon lähteitä, puhumattakaan mainoksista/esitteistä ( %), matkatoimistosta ( %) tai radio/tv-ohjelmista (<1 %). Eri lentokohteiden välillä olennaisin ero on, että Riikan kohdalla Internet saa vähemmän painoa ( %) kuin Frankfurtin tai Lontoon tapauksessa. Sen sijaan työpaikka/työtoverit ovat aavistuksen verran tärkeämpiä tietolähteitä Riikan matkustajille (1 %) kuin muiden lentokohteiden matkustajille. Asia selittynee sillä, että Riikan matkustajat ovat muita yleisemmin liikkeellä työasioissa. Vapaa-ajan matkustajat ja työmatkalaiset ovat tiedon hankinnassa samankaltaisia oikeastaan vain Internetin käytössä. Kummassakin ryhmässä Internetin osuus on 0 %:n paikkeilla. Sen sijaan vapaa-ajan tarkoituksissa matkustavilla on tärkeänä informaation lähteenä ystävät/sukulaiset ( %), kun taas työmatkalla olevilla vastaava osuus on vain 1 %. Edellisten kohdalla suuri osuus selittyy sillä, että yli puolet vapaa-ajan matkustuksesta on nimenomaan ystävien/sukulaisten luona vierailua. Työmatkalla matkustavien joukossa merkittävänä tiedonlähteenä toimii täysin odotetusti työpaikka/työtoverit ( %). Mitenkään yllättävä ei ole myöskään havainto, että vapaa-ajan matkustajille lehtiartikkelit/kirjat ovat selvästi tärkeämpiä ( %) kuin työmatkalla oleville ( %).

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio. Jäikö kaipaamaan jotakin tietoa kohteesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Ei Kyllä 1 FRANKFURT 1 LONTOO 0 RIIKA 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 0 TYÖMATKA 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisesti ottaen matkustajien tietotarpeet onnistuttiin täyttämään varsin hyvin. Peräti % ilmoitti, ettei jäänyt kaipaamaan mitään tietoa matkakohteestaan ja vain %:lla oli siis toivomuksia tässä suhteessa. Tulokset olivat taustamuuttujien osalta hyvin tasaisia. Ainoa pieni poikkeus löytyy Riikan matkustajien kohdalta, sillä heistä 1 % ilmoitti jääneensä kaipaamaan jotain tietoa. Avoimissa vastauksissa mainittiin lähinnä seuraavia tiedon tarpeita: Jatkoyhteydet ja aikataulut Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen/Helsingin välillä Jatkoyhteydet muualle Suomeen Tampereen kaupungin ja lähiseudun kartta Tieto matkailukohteiden sesongeista, aukioloajoista ja niiden rajoituksista Hotelli-informaatio Ehdotuksia kohteista ja aktiviteeteista Ravintola- ja pub-informaatio Yllä olevista kaivatuista tiedoista nimenomaan ensimmäinen kohta, eli Pirkkalan ja Tampereen kaupungin sekä Pirkkalan ja Helsingin väliset jatkoyhteydet ja aikataulut, on selkeästi tärkein. Yli puolet annetuista 10 palautteesta koski tähän aihealueeseen liittyviä teemoja.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Matkan kesto Kuvio 1. Matkan kesto matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan 1 vrk - vrk - vrk -1 vrk Yli 1 vrk 1 0 1 1 FRANKFURT 1 0 1 1 1 1 LONTOO 1 1 1 1 1 1 1 RIIKA 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 1 1 1 TYÖMATKA 1 1 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yleisimmin Suomeen tehdyn matkan kesto sijoittui luokkaan - vrk (1 %). Myös luokat - vrk sekä -1 vrk olivat hyvin edustettuina, kumpikin % osuudella. Pitkiä matkoja tekevien eli yli 1 vrk Suomessa viettävien osuus oli %. Lomamatkustajien lisäksi tähän ryhmään kuului paljon opiskelijoita sekä esim. pidemmillä työkomennuksilla olevia matkustajia. Kaikkien matkustajien keskimääräiseksi matkan kestoksi muodostui vrk. Matkailukauden mukaan on nähtävissä, että kevät/syyskaudella tehdyt matkat ovat kestoltaan jonkin verran lyhyempiä kuin kesäsesongin matkat. Kuten niin monessa tämän tutkimuksen kysymyksessä, myös tässä kohtaa Riikan tulokset poikkeavat jonkin verran yleisestä linjasta. Riikan osalta kesän matkat ovat lyhyempiä kuin kevät/syksy-matkat. Matkan tarkoituksen mukaan kestot poikkeavat melko olennaisesti. Sekä vapaa-ajan matkustajilla että työmatkalaisilla on kummallakin ryhmällä suurin matkan kestoluokka - vrk, mutta seuraavaksi suurimmat luokat poikkeavat. Vapaa-ajan matkustajilla kyseinen luokka on -1 vrk ( %), kun taas työmatkustajilla vastaavasti - vrk ( %). Selkeä on myös ero todella lyhyiden matkojen kohdalla. Vapaa-ajan matkustajista % tekee 1 vrk matkoja, kun taas työmatkoista % on vuorokauden mittaisia.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Matkaseurueen koko ja koostumus Kuvio 1. Matkaseurueen koko (vastaaja itse mukaan lukien) matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Yksin henkilöä - henkilöä - henkilöä Yli henkilöä 0 1 0 1 1 1 1 FRANKFURT 1 1 1 1 1 LONTOO 0 1 1 1 1 RIIKA 1 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 1 1 1 TYÖMATKA 1 1 1 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Vastaaja itse mukaan lukien oltiin yleisimmin liikkeellä kahden henkilön seurueessa ( %). Seuraavaksi yleisintä oli yksin matkustaminen ( %). Suurempia, yli henkilön ryhmiä oli matkustajakunnasta 1 %. Nämä ryhmät koostuivat esim. koululaisista ja erilaisista harrasteryhmistä, sekä työmatkustuksen puolella esim. komennusmiesten ja messukävijöiden ryhmistä. Matkakohteiden välillä ei ole kovin olennaisia eroja jakaumissa. Sen sijaan matkan tarkoitus tuo jo selviä eroja. Työmatkustajilla yksin matkustaminen on paljon yleisempää (1 %) kuin vapaa-ajan matkustajilla (1 %). Toisaalta myös isommissa ryhmissä matkustaminen on työmatkalaisilla varsin yleistä ( %) verrattuna vapaa-ajan matkustajien käyttäytymiseen tässä suhteessa ( %).

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Kuvio 1. Matkaseurueen koostumus matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Perhe, sukulaiset Ystävät Työtoverit Muu 1 1 1 1 0 FRANKFURT 0 1 1 LONTOO 1 1 1 0 1 RIIKA 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 0 TYÖMATKA 1 1 1 0% % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% Niiltä matkustajilta jotka tekivät Suomen matkansa jossakin seurassa ( % kaikista matkustajista), kysyttiin myös tämän seuran tarkempaa luonnetta. Tavallisinta oli matkustaminen perheen tai sukulaisten kanssa (1 %). Myös ystävien seurassa matkustaminen oli yleistä ( %). Työtovereiden osuus matkaseurana oli 1 % ja jokin muu seura sai osuudekseen %. Ryhmään muu oli yleisimmin sisällytetty sellaisia matkaseuralaisia kuin koulutoverit ja urheiluseuran tai -joukkueen jäsenet. Eri matkakohteet eivät juuri poikkea totaalituloksista. Ainoan poikkeuksen tekee Riika, jonka kohdalla keväällä/syksyllä perheen ja sukulaisten osuus matkan seuralaisina on poikkeuksellisen pieni ( %). Sen sijaan työtovereiden osuus korostuu ( %). Tulos on johdonmukainen aikaisemmin esitettyjen matkan tarkoitusta erittelevien tulosten kanssa (kuvio, sivu 1). Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna matkaseura on täysin erilaista. Vapaa-ajan matkaa tekevillä seura koostuu joko perheestä ja sukulaisista ( %) tai ystävistä ( %). Muiden ryhmien osuudet ovat lähes olemattomat. Työmatkalaisilla voi jonkin verran olla seuranaan ystäviä (1 %) tai perheenjäseniä/sukulaisia ( %), mutta aivan ylivoimainen seura tässä yhteydessä ovat työtoverit ( %).

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Suomessa käytetyt kulkuneuvot Kuvio 1. Suomessa käytetty kulkuneuvo matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Vuokra-auto Taksi Linja-auto Juna Lentokone Muu 1 0 1 FRANKFURT 0 1 LONTOO 1 RIIKA 1 1 1 0 0 VAPAA-AJAN MATKA 1 0 1 1 0 TYÖMATKA 0 1 1 1 1 1 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 10% 10% 10% Monivalintakysymyksen vastausten totaali päätyy 1 %:iin, eli matkustajat käyttivät keskimäärin 1, eri kulkuneuvoa Suomessa olonsa aikana. Selvästi suosituimmaksi nousi linja-auto (1 %), toiseksi tuli juna ( %) ja kolmanneksi sijoittui vuokra-auto ( %). Taksin osuus oli % ja ryhmä muu saavutti %:n osuuden. Ryhmä muu koostui pääasiassa eri omistajaryhmien henkilöautoista: sukulaisten, ystävien, työtovereiden, asiakasyritysten, jne. Jonkin verran oli liikkumiseen myös käytetty laivaa/lauttaa. Lentokohteista Frankfurt ja Lontoo olivat jakaumiltaan hyvin samankaltaiset, mutta Riika poikkesi hieman joukosta. Riikan matkustajat olivat käyttäneet vuokra-autoa selvästi vähemmän ( %) kuin muut ja taksiakin jonkin verran vähemmän (1 %) kuin muiden kohteiden matkustajat. Linja-auto oli sen sijaan heillä selvästi suosituin kulkuneuvo %:n osuudellaan. Matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna kulkumuotojen osuudet eivät juuri poikkea toisistaan selvästi hallitsevan linja-auton kohdalla eivätkä myöskään vuokra-auton osalta. Sen sijaan junan käyttäjinä vapaa-ajan matkustajat ovat aivan eri tasoa ( %) kuin työmatkalla olevat ( %). Toinen kohta, jossa jakaumat eroavat huomattavasti on taksin käyttö. Vapaa-ajan matkustajilla taksin käyttäjien osuus on 1 %, kun taas työmatkalaisilla vastaava osuus nousee %:iin. Aikaisemmin kävi jo ilmi, että suuri osa työmatkustuksesta suuntautuu Pirkanmaan maakuntaan ja siellä vielä tarkemmin Tampereen kaupunkiin, joten tämä selittänee aika pitkälle junan pienehkön osuuden ja toisaalta taksin melko suuren osuuden.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle. Majoitukseen liittyvät kysymykset Majoitusmuoto Kuvio 1. Majoitusmuoto matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Hotelli/motelli Lomamökki Retkeilymaja (hostelli) Ystävät/sukulaiset Muu 1 1 1 FRANKFURT 1 1 1 LONTOO 1 1 1 0 RIIKA 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA 1 1 1 1 1 1 1 TYÖMATKA 1 1 0 1 1 1 0% % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% Kaksi majoitusmuotoa hallitsee matkustajien yöpymistä Suomessa: ystävien/sukulaisten luona ( %) sekä hotelli/motelli ( %). Retkeilymaja ( %), lomamökki ( %) sekä muu ( %) ovat suosiossa selkeästi jäljessä. Ryhmään muu sisältyy matkustajien antamien avointen vastausten perusteella mm. sellaisia majoitusmuotoja kuin isäntäperheen luona asuminen (opiskelijoilla), opiskelija-asuntola, leirintäalue/teltta, vuokra-asunto ja laiva/vene. Lentokohteen mukaan tarkasteltuna näyttää siltä, että Frankfurtiin palaavat olivat muita innokkaampia lomamökkeihin majoittujia ( %). Riikaan palaavilla matkustajilla oli puolestaan hotelli/motelli keskimääräistä vähemmän käytetty majoitusmuoto ( %), kun taas ystävien/sukulaisten luona majoittuminen oli heillä kovin yleistä (1 %). Vapaa-ajan matkustuksesta peräti % majoittui ystävien/sukulaisten luokse. Toiseksi tärkein yöpymismuoto tällä segmentillä oli hotelli/motelli, jonka osuus oli %. Työmatkustuksen kohdalla jakauma oli suurin piirtein päinvastainen: hotelli/motellimajoituksen oli valinnut %, mutta sentään niinkin suuri osuus kuin 1 % oli saanut majoitettua itsensä ystävien/sukulaisten luokse.

Halpalentomatkustus Pirkanmaalle Tiedon saanti majoituksesta Kuvio 1. Tiedon saanti majoituksesta matkailukauden, lentokohteen ja matkan tarkoituksen mukaan Matkatoimisto Matkailuinfo Esite Internet Ystävä, sukulainen Muu 1 0 1 FRANKFURT 1 1 0 0 LONTOO 0 0 RIIKA 0 1 1 1 1 1 VAPAA-AJAN MATKA TYÖMATKA 1 0 0% % 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 1% 0% 10% Majoitusta koskevan tiedon saannissa Internet on aivan omaa luokkaansa. Peräti % matkustajista ilmoittaa käyttäneensä tätä väylää tiedon hankinnassaan. Toiseksi tullut tiedon hankintatapa oli ystävän/sukulaisen käyttäminen apuna ( %). Lähes samaan osuuteen ( %) pääsi luokka muu, joka koostui mm. sellaisista avoimista vastauksista kuin työpaikka/työtoveri, liiketuttavat/asiakkaat Suomessa, koulu/korkeakoulu, tapahtuman järjestäjäorganisaatio sekä matkaopas/kirja (esim. Lonely Planet). Lentokohteiden väliset erot eivät olleet kovinkaan suuria. Sen sijaan matkan tarkoituksen mukaan tarkasteltuna erot olivat huomattavat. Vapaa-ajan matkustajilla Internet on vielä hallitsevampi ( %) kuin kokonaistuloksissa oli tilanne. Sama pätee luokkaan ystävät/sukulaiset, joiden osuus oli %. Myös sellaiset pienemmät luokat kuin matkailuinfo ( %), esite ( %) ja matkatoimisto ( %) saavat eniten kannatusta juuri vapaa-ajan matkustajilta. Työmatkalla olevilla kategoria muu saa suurimman painon ( %). Tämän ryhmän avoimissa vastauksissa toistuvat jo yllä mainitut tiedon lähteet, jotka liittyvät työpaikkaan ja asiakkaisiin sekä erilaisiin kongressi- ja messutapahtumiin ja niiden järjestäjäorganisaatioihin. Internetin osuus on selvästi pienempi kuin vapaa-ajan matkustajilla, mutta sentään %. Ystävät/sukulaiset saavat puolestaan 1 % osuuden. Luku on linjassa edellisellä sivulla olleen kuvion 1 tiedon kanssa, jonka mukaan työmatkalaisista 1 % majoittui ystävien/sukulaisten luokse.