Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Helsingissä 7. 9.8.2012
Kielten vertailu Kontrastiivinen kielen tutkimus kahden tai useamman kielen yhtäläisyydet ja erot Minkälaisia kysymyksiä vertailevassa tutkimuksessa tulee vastaan? Miksi kieliä vertaillaan?
Esityksen kulku Kielten vertailu tutkijan työkaluna, kontrastiivisen tutkimussuuntauksen historiaa ja periaatteita Havainnollistus oman väitöstutkimuksen avulla
Kielten vertailu tutkijan työkaluna Joitain teoreettisia kehyksiä esim. Krszeszowskin Contrastive Generative Grammar (1990), Chestermanin Contrastive Functional Analysis (1998), Goddardin & Wierzbickan kontrastiiviseen tutkimukseen soveltama Natural Semantic Metalanguage (2008) Yhdistynyt monenlaisiin tutkimusmetodeihin ja kielinäkemyksiin Ei aina edes mielletty menetelmäksi
Kielten vertailu tutkijan työkaluna Leena Kolehmainen, Matti Miestamo & Taru Nordlund (toim.): Kielet toistensa peilissä. Kielten vertailu tutkimusmenetelmänä. Käsikirjoitus; tarjottu julkaistavaksi. kontrastiivinen kielentutkimus tutkimus, joka koskee maailman kieliä (kielitypologia) ennestään vähän tutkittuja kieliä keskusteluja kielten historiaa kielikontakteja kielen muuttumista kielen oppimista kaksi- ja monikielisyyttä kääntämistä
Kontrastiivisen tutkimuksen historiaa ja periaatteita Tavoitteena osoittaa jonkin tietyn kieliparin tai muutaman kielen keskinäisiä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia jonain tiettynä hetkenä ei välttämättä kielisukulaisuutta vrt. historiallis-vertaileva kielentutkimus Juuret vieraiden kielten opetuksessa ongelmien ennakoiminen soveltava ja teoreettinen tutkimus
Kontrastiivisen tutkimuksen historiaa ja periaatteita Tutkimuksen kulku 1. Valitaan tutkimuskohde. oman havainnon pohjalta 2. Kuvataan. 3. Määritellään vertailun perusta. 4. Vertaillaan. yksi- tai kaksisuuntaisesti
Kontrastiivisen tutkimuksen historiaa ja periaatteita Aineisto käännöksiä usein kaunokirjallisia keskenään verrannollisia tekstejä esim. mielipidekirjoituksia, uutistekstejä kriteerinä tekstilaji
Havainnollistus Väitöskirjatutkimus Cohésion modale et subordination. Le conditionnel et le jussif finnois au miroir de la valeur sémantique et discursive du subjonctif français, Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 2011. Alisteisen lauseen verbimodukset suomessa ja ranskassa Lähtökohtana ranskan subjunktiivin herättämä ihmetys: Eikö suomessa mitään vastaavaa? Onko kyseessä merkitykseltään tyhjä muoto?
Havainnollistus Suomen konditionaali merkitykseltään erilainen ilmaisee vain toteutumattomia tapahtumia Suomen jussiivi (koon/t: Suksikoot suolle!) huomattavan lähellä erityisesti murteissa Subjunktiivi koheesion luojana Ei tyhjä vaan avoin muoto Aineistona puhuttua ja kirjoitettua kieltä
Kohdattuja ongelmia Onko mitään mieltä vertailla suomea ja ranskaa? Onko se edes mahdollista? kontrasti saa kielen piirteet selvemmin esille seikkaperäistä tietoa 1. Kielen rakenteellinen erilaisuus tuottaa ongelmia esitystavassa. molemmat kielet ymmärrettäviksi (rakenteet läpinäkyviksi) lukijalle
Kohdattuja ongelmia aineistoesimerkkien ymmärrettävyys Lauseopin X-arkisto, Soini 1 I : mutta siinä on siinä on sittet tarkka paikka, 2 (.) kahtoak kaks kertaa saa (.) saa (.) 3 ruvetak kuohumaan, (0.3) kun se vähällä valak(khh)eella 4 (.) vähällä valakeella keittää niin kaks kertaa saa se, 5 (.) kuohua mutta, (.) ottakoot sittep pois. (.) 6 et ensimäiset, (.) kun se taas jäähtyy ja (.) 7 kolomannen kerran ni (.) jos se sitten 8 (.) siint tuloo liika kovaa. ei ole hyvä.
Kohdattuja ongelmia 2. Tietoisen kielenohjailun vaikutus normitus suhtautuminen normeista poikkeaviin kielimuotoihin lähtökohdaksi aineisto 3. Kielioppi- ja kielitieteellisen perinteen erot 4. Aineisto
Hyötynäkökohtia 1. Uusi näkymä suomen kielioppiin, verbimoduksiin Mutta olkoon ihminen sairas tai ei, niin hänellä ei ole minkään valtakunnan oikeuksia riistää kenenkään toisen viattoman ihmisen henkeä. (Aamulehti 1999.) Vrt. «De toute façon, reprend la jeune fille, ça sert à rien. Qu on soit le meilleur ou non, c est la dégaine qui compte.» (Le Monde 2006.)
Hyötynäkökohtia 2. Ranskan subjunktiivi ei-yleiskielisessä käytössä Je veux qu il parte Haluan, että hän lähtee
Hyötynäkökohtia C-ORAL-ROM, ffamdl28, La potière M : on essaye de.h.hh de f(h)aire reconnaître le métier, et surtout que que (1.3).mt que les gens réalisent que euh on peut euh.hh avec la terre euh on peut pas seulement #mm# pas seulement faire euh des poteries eu:h utilitaires, traditionnelles, et cetera, mais qu'on peut faire euh toutes sortes de sculptures avec, qu'on peut l'utiliser ave- de la manière qu'on veut,.hh que ça peut être euh de l'art contemporain, que.hh et qu- et aussi que le métier de potier, donc de celui qui fait de l'utilitaire,.hh eu#:h# soit considéré pas seulement comme un artisanat,.hh eu:#:h# pas non plus comme un art euh.h à lui tout seul, mais euh (.) enfin qui (.) quique ce soit reconnu comme euh.hh (1.0) fhhhhhhhh j sais pas comment d(h)ire c'est difficile #quoi mais# comme un (2.2) comme un métier artistique,
Hyötynäkökohtia 3. Tulokset voi asettaa laajempien, maailman kieliä koskevien tutkimusten taustaa vasten. 4. Kaksi kielentutkimusperinnettä asettuvat keskusteluun.