Giellagas-instituhtta MUITTUHANČÁLA 15.5.2009 Giellagas-instituhta máhcahanbeaivi Áigi 14.5.2009, diibmu 12 14 Báiki Linnanmaa, Humanisttalaš dieđagoddi, sále HU 208 Giellagas-instituhtas ordnejuvvo okta máhcahanbeaivi giđđalohkanbaji ja okta čakčalohkanbaji loahpas. Máhcahanbeaivvi várás ordnejuvvo jearahallan, mas Giellagas-instituhta studeanttat sáhttet árvvoštallat ee. instituhta doaimma, oahpahusa, iežaset oahppama. Jearahallama ollašuhttimis ja dokumenteremis vástida sámegiela ja sámiid kultuvrra ávnnassearvi Gieku. Jearahallamis ovdan boahtti áššit gieđahallojuvvojit máhcahanbeaivvis. Giđa 2009 máhcahanbeaivi ordnejuvvui 14.5.2009 12 14 sáles HU 208. Máhcahanbeaivvi oktan temán lei oahppiid oahppan. Máhcahanbeaivái oassálaste čieža oahppi, golbma oahpaheaddji, dutki ja amanuensa. Giellagas-instituhta OKTR ságadoalli Outi Länsman rabai dilálašvuođa. Länsman muitalii OKTR birra ja čájehii Giellagas-instituhta OKTR ođđa interneahttasiidduid. Máhcahanbeaivvi várás OKTR lahttu Joni Saijets lei jearahallan Giellagasinstituhta studeanttaid oainnuid ja árvalusaid sámegiela ja sámiid kultuvrra oahpahusas, Giellagas-instituhta doaibmamis ja oahppiid oahppamis. Jearahallamat ledje dahkkon Gieku stivrra ja giđđačoahkkimis giđđat 2009. Oahppiid oahppamis lei jerron maid e-boastta bokte. Máhcahanbeaivvi várás Giellagas-instituhta oahpaheaddjit ledje čoaggán giđa 2009 kurssain kursamáhcahaga ja čállán máhcahagas čoahkkáigeasuid (čoahkkáigeassu/kursa). Jearahallamiid ja kursamáhcahagaid čoahkkáigeasuid vuođul OKTR lahttu Joni Saijets ja oahppi Sini Seine leigga čohkken oahppiid máhcahaga (MIELDDUS 1, suomagillii) dilálašvuođa várás. Joni Saijets ovdanbuvttii oahppiid máhcahaga dilálašvuođas. Čoahkkáigeasus bohte ovdan sámegiela ja sámiid kultuvrra buorit ja fuones bealit ja maiddai evttohusat das mo oahppoávdnasiid sáhtášii ovddidit. Čoahkkáigeasus ledje maid buorit ja fuones bealit Giellagas-instituhta doaibmamis ja áššit, mo instituhta doaimmaid sáhtášii buoridit. Čoahkkáigessui lei čohkkejuvvon iežas ollisvuohtan oahppiid oahppamis, motivašuvnnas ja aktiivvalašvuođas. Máhcahaga birra ságastallojuvvui ja oahpaheaddjit bukte ovdan iežaset oainnuid ja kommeanttaid čoahkkáigeasus ovdan boahtán áššiide. Maiddái oahppit kommenterejedje máhcahaga. Buot áššiid ii lean vejolaš gieđahallat nu dárkilit, muhto muhtin áššiin šattai ságastallan eanet go nuppiin. Oahppiin ledje maid evttohusat das mo buoridit áššiid. Dá guovddáš áššit ja vejolaš evttohusat:
Poro Feria Rávagirji Mii lea Poro Fearia ulbmil? Maid oahppit ožžot das? Oahppid mielas Poro Feria -dáhpáhusas ii leat dál oktavuohta oahpuide. Sin mielas sámevuohta ii olus dihto dáhpáhusas. Oahppit sávvet Giellagas-instituhttii sámegiela ja sámiid kultuvrra oktasaš rávagirjjáža, sullasačča go lea historjjá lágádusa bealde Manuale Historiae. Rávagirjjážis galggašedje leat rávvagat ee. lohkanbeaivegirjji ja oahppočájánasbargguid čállimii (omd. mo gáldut merkejuvvojit). Dál giela bealde leat earálágan rávvagat omd. oahppočájánasbargguid čállimii go kultuvrra bealde. Ođđa studeanttaid ja instituhta bargiid oktasaš oahpásmuvvan- ja dieđihandilálašvuohta Giellagas-instituhtas čakčalohkanbaji álggus ordnejuvvo ođđa studeanttaid ja instituhta bargiid oktasaš oahpásmuvvan- ja dieđihandilálašvuohta. Deaivvadeamis leat mielde maid Giellagas-instituhta boares studeanttat. Oahppit sávvet ahte oahpásmuvvan livččii friddjabut ja bisttašii guhkkit áigge. Sii sávvet ahte ođđa oahppit, boares oahppit ja oahpaheaddjit manašedje ovttas gosa nu, omd. lávostallat. Ná beasašii oahpásmuvvat buorebut ja dovdat nubbi nuppi buorebut. Sisabeassaniskkus Oahppit sávvet, ahte kultuvrra sisabeassaniskosis livččii jearahallan seamma láhkai go lea sámegiela sisabeassaniskosis. Dieđiheapmi Dieđiheapmi ii velge doaimma oahppiid mielas albmaláhkai: muhtimat ožžot dieđu, muhtimat eai, Gieku boastalistu dievvá. Oahppiid mielas almmolaš almmuhusaid, dego omd. geassebargguid, guosselogaldalliid, lonohallanáššiid, OKTR birra, galgá bidjat dieđu Gieku stivrra boastalistui gieku-hallitus@lists.oulu.fi, iige Gieku almmolaš listui gieku@lists.oulu.fi. Dát doaisttážii: Gieku smiehttá vel vuohkkasut vuogi dieđihit áššiin. Maiddái Giellagas-instituhta smiehttá ášši čoahkimistis. Logaldallamiidda guoski áššiin (omd. jos sále rievdá dahje logaldallan šluhttejuvvo) dieđiha kurssa/logaldallama oahpaheaddji. Son čoaggá logaldallamiid álggus kursalaččaid namaid ja e-boastačujuhusaid. Oahppit sávvet maid, ahte oahpaheaddjit almmuhit e-boastta bokte (ii leat doarvái ahte uksanjálmmis lea diehtu) oahppiide das, goas sii leat eret barggus, omd. bargomátkkis. Dat danin vai oahppi ii dárbbaš duššiid dihte boahtit universitehtii ja dalle easkka gullat ahte oahpaheaddji, geasa lei earán, ii leatge báikki alde. Geavatlaččat dát várra dárkkuha dan ahte oahpaheaddji almmuha dieđu daidda oahppiide geaidda lea doallamin kurssa. Guosselogaldallit Oahppit sávvet ahte ovtta kurssas leat eanemustá guokte guosselogaldalli. Dát danin vai logaldallamiid tenten ja oppalohkái čađaheapmi livččii álkit ja
čielgasut. Oahppit sávvet maid ahte guosselogaldallit doalašedje guhkkit ja viiddit ollisvuođaid. Tente- /kursagirjjálašvuohta Daidda oahppiide, geat dovdet ja dihtet sámiid kultuvrra juo ovddežis, muhtin kurssaid tentegirjjálašvuohta lea menddo almmolaš, omd. girji Siiddastallan. Oahppit ieža ledje dan oaivilis ahte oahppi ieš galgá leat aktiivvalaš ja jearrat/bivdit oahpaheaddjis molssaevttolaš tentegirjjálašvuođa, mii bálvalivččii buorebut. Muhtin oahppiid mielas lea lossat lohkat omd. eaŋgalasgielat artihkkaliid. eandalitge jos fáddá lea muđui juo váttis. Oahpaheaddjit ledje dan oaivilis, ahte universitehtas studeremii gullá maid earáge gielat materiála lohkan go beare suoma- ja sámegielat. Máhcahanraportta čállimis Oahppiin leat iešguđetlágan oainnut das mii kurssas lea lihkostuvvan bures ja mii fas funet ja ná kursamáhcahagas leat muhtimin ruossalas dieđut, omd. ságastallan lea muhtimiid mielas leamaš buorre ja nuppiid mielas fas ii. Dákkár dilis oahpaheaddjis lea váttis diehtit man guvlui kurssa galggašii buoridit go leat nu máŋggalágan oainnut. Giđa 2009 máhcahanraporttas galgá oidnot diehtu das, man gallis leat man nu oaivila duohkin, ná oahpaheaddji oaidná leago dat eanetlogu vai unnitlogu oaidnu kurssa sisdoalus ja lihkostuvvamis. Unnajoavkoláidesteaddjiid nammadeapmi Oahppiid mielas unnajoavkoláidesteaddjiid evttoheapmi ii leat Gieku bargu. Oahppit sávvet, ahte boahttevuođas ášši birra biddjo diehtu oahppiide e-boastta bokte (amanuensa bidjá dieđu) ja dat oahppit, geat leat áššis beroštuvvan, váldet oktavuođa amanuensii. Jos oktage ii leat almmuhan beroštumi, de amanuensa gulaskuddagoahtá heivvolaš láidesteaddjiid. Giellagas-instituhta čoahkkin dohkkeha evttohuvvon láidesteaddjiid. Oahppiid oahppan Oahppit leat leamaš oalle aktiivvalaččat kurssain ja logaldallamiin muhto mieđihit ahte livččii sáhttán bargat vel viššalabbot ja buorebut. Muhtimiin lea fas eanet motivašuvdna studeret go nuppiin. Oahpaheaddjiid mielas lei buorre go oahppit leat fuobmán, ahte go studere aktiivvalaččat de dat ovddida maid oahppama ollu. Oahppit leat fuobmán maid dan, ahte go sii ledje bargan ruovttus bargobihtáid ja hárjehusaid, de sii ledje oahppan ja ádden áššiid buorebut ja ná lei maid álki čuovvut logaldallama. Oahpaheaddjit nimmoredje das, ahte oahppit eai buot áiggiid loga ja gearddut áššiid ruovttus iešráđálaččat. Jos ášši birra ii leat sierra daddjon, de dat ii oaivvil ahte ii dárbbaš bargat ruovttus ja geardduhit. Oahppan ii dáhpáhuva dušše logaldallamiin. Muittuhančállaga čálii Outi Länsman
MIELDDUS 1 Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville 14.5.2009 Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine Tämä kooste pohjautuu kevään 2009 kursseilta kerättyihin palautelomakkeisiin, Giellagasinstituutin kielileirin raporttiin, Gieku ry:n kevätkokouksessa käsiteltyyn vapaamuotoiseen palautteeseen, Gieku ry:n hallituksen kokouksessa käsiteltyyn palautteeseen, sähköpostikyselyyn opiskelijan omasta oppimisesta yliopisto-opinnoissa. Sähköpostikyselyn kysymykset: - Opiskelumotivaatiosi kevätlukukaudella? - Mitä olet oppinut? - Mitkä ovat sinulle mieluisia oppimistapoja? - Mitkä asiat hidastivat oppimistasi? - Mitkä edistivät oppimistasi? - Mitä olet ymmärtänyt oppimisestasi? - Kuinka aktiivinen olet ollut opinnoissasi? - Mikä on toiminut, mikä puolestaan ei jne. - Muu (vapaa) opintoihin liittyvä palaute Palautelomakkeet kerättiin saamen kielen, saame vieraana kielenä ja saamelaisen kulttuurin kursseilta. Palautelomakkeista on pyritty poimimaan yleiset hyvät ja huonot puolet kursseilla, opiskelijan omaan oppimiseen liittyvät asiat, sekä mahdolliset kehitysehdotukset. Giellagas-instituutissa kerättyjen palautelomakkeiden lisäksi tähän kuuluu yksi Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi Allaskuvla) suoritetun opetuksen jälkeen kerätty palaute. Giellagas-instituutin amanuenssi oli siellä opettajavaihdossa kaksi kuukautta. Saamen kieli Hyvät puolet Luennot olivat selkeitä, hyvin valmisteltuja ja niissä oli hyvä ilmapiiri. - Luennoilla käydyt esimerkit ja aiheet olivat mielenkiintoisia. - Luennoille oli mukava tulla. Opettajan opiskelijoiden vuorovaikutus toimi pääasiassa hyvin, opettajilta oli helppo kysyä. - Luennoilla syntyi hyviä keskusteluja aiheesta. - Vuorovaikutus oli helppoa, toiset opiskelijat toivoivat toisilta opiskelijoilta enemmän osallistumista keskusteluihin. Opettajat olivat valmistelleet keskustelut hyvin ja osasivat selittää asiat hyvin. Luennoitsijat olivat pääasiassa innostavia ja motivoivia, ottavat opiskelijan huomioon ja ajattelevat asioita opiskelijoiden näkökulmasta. - Onnistuivat motivoimaan lukemaan enemmän tosipohjaista/historia tekstejä ja myös muuta kirjallisuutta. Luentojen asiasisällöt olivat pääasiassa kohdallaan ja vastasivat odotuksia, sekä olivat oikean laajuisia. Asiat käsiteltiin systemaattisesti. Oppimateriaali oli monipuolista, selkeää ja sitä oli tarpeeksi, materiaalit sopivat hyvin
kursseihin. - Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä uutta materiaalia esitelmien muodossa. - Oppimateriaaliin tutustumiseen oli varattu tarpeeksi aikaa ja ne käsiteltiin luennoilla huolellisesti. - Monipuolisia tekstejä, joskus parempia mitä opiskelijat osasivat odottaa. - Opiskelijat ymmärsivät joitakin jo ennestään lukemiaan kirjojaan entistä paremmin. Toisten opiskelijoiden kielioppivirheistä oppi ja oppi huomaamaan myös omat virheet ja luennoilla oli hyvä, että omasta tekstistä sai palautetta ja parannusehdotuksia Kurssien jälkeen opiskelijat tunsivat kasvattaneensa sanavarastoaan. Luentopäiväkirja/essee tenttiä parempi vaihtoehto, antaa opiskelijalle mahdollisuuden pohtia enemmän oppimateriaalin sisältöä. Sanalistat todella hyvä juttu: opiskelijat oppivat paljon uusia sanoja niitä tehdessä ja toivottavasti oppivat myös toisten tekemistä sanalistoista. Huonot puolet Saamen kielen alueellisen variaation kurssilla pelkkä pohjoissaameksi kääntäminen ei riittänyt. Joillakin kursseilla englanninkielinen oppimateriaali koettiin työläänä. Kaikki opiskelijat eivät aina olleet lukeneet syystä tai toisesta määrättyjä tekstejä/kirjoja. Opiskelijoiden kielitaidon vaihtelun takia, se saattoi hidastaa toisten opiskelijoiden syventymistä tiettyihin teemoihin. Joillakin kursseilla vuorovaikutus ei toiminut: oli vaikea saada keskusteluja aikaan, opettaja joutui lähes pakottamaan puhumaan, tästä johtuen joillekin opiskelijoilla saattoi tulla ikävä tunne. Opetus saattoi hyppiä välillä miten sattuu, oli vaikea seurata opetusta. Opetettavat asiat saattoivat välillä olla hyvinkin vaikeita. Luennoitsija ei aina osannut motivoida ja innostaa opiskelijoita. Luennot ja harjoitukset kulkivat liian erillään. Oppimateriaali saattoi olla joskus vaikeasti ymmärrettävää. Kirjoittamisen kurssi oli liian työläs. Kehitettävää Alueellisen variaation kurssille toivottiin rakenteita tunnistavia harjoituksia ja harjoituksia muutenkin enemmän, sekä vähemmän puhuttujen kielten läpi käymisen voisi jättää pois ja keskittyä tärkeimpiin. Käännöskursseille voisi hankkia enemmän oppikirjatekstejä käännettäväksi, sillä paljon käännöstöistä on juuri oppimateriaalikäännöksiä. Eino Guttormin kirjan voisi jättää pois saamen kirjallisuuden luettavista kirjoista. Työläimpien esseiden avulla olisi mukava saada korvattua joitain aine-/syventävien opintojen kursseja. Oli valitettavaa, että kielileiri oli päällekkäin tiettyjen kurssien kanssa, olisi ollut hyvä jos olisi ollut enemmän kontaktiopetusta. Lauseopin kurssille enemmän harjoituksia ja voisi jakaa enemmän aiheeseen liittyvää materiaalia etukäteen luettavaksi, jotta sitten luennolla voisi sisäistää asian helpommin ja nopeammin. Enemmän diagrammien ja puiden piirtelyä kurssille (lauseoppiin). Tekstit ja kirjallisuus kursseille toivottiin enemmän analysoitavaksi runokokoelmia/kirjoja. Kirjoittaminen kurssille vähemmän kirjoitettavaa viikkoa kohden, nyt liian työläs. Kielioppiasioita enemmän.
Saamen kieli vieraana kielenä Hyvät puolet Pieni ryhmäkoko helpotti huomattavasti opiskelua. Pari- ja ryhmäharjoituksia oli helppo järjestää ja ne toimivat hyvin. Opettajien ja opiskelijoiden välit olivat hyviä. Opettajat olivat kannustavia, ja heiltä oli helppo kysyä ja lisäksi he oikaisivat tarpeen vaatiessa. Opettaja suhtautui opiskelijoihin kavereinaan ja näin ymmärsi heitä. Opettajat kuuluivat ja näkyivät hyvin ja omalla persoonallaan toivat lisämakua luennoille. Tosin joskus harhauduttiin sivupoluille opettajan innostuessa. Opettajien ja opiskelijoiden innokkuus motivoi muitakin opiskelijoita. Ääntämisharjoitukset koettiin hyviksi. - Opettaja halusi lisää puhumis-, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, mutta niiden järjestämiselle ei tuntunut olevan riittävästi aikaa. Kielioppiasiat käsiteltiin perin pohjin, jolloin ne myös ymmärrettiin paremmin. Luentojen asiasisällöt olivat hyviä, selkeitä ja oleellisia oppimisen kannalta. - Kokonaisuuksia ei ehkä aina syntynyt, mutta kaikki asiat käytiin kuitenkin läpi. Oppimateriaali oli hyvä. Jatkokurssin jälkeen saamen kielen kuva selkeytyi. KIELILEIRI - Hyvä ja mukava henki, sekä oli kivaa. - Tutustui uusiin ihmisiin. - Luennot olivat hyödyllisiä. - Ryhmässä oli sopivasti opiskelijoita ja oli helppo keskustella ja pelata kielipelejä (Alias) saameksi, niitä voisi pelata myös oppitunneilla Oulussa. - Opiskelijat puhuivat oma-aloitteisesti saamea leirin aikana ja passiivisen kielen käytön kautta he myös oppivat paljon, kuuntelemaan saameksi. - Joillekin opiskelijoille kielileiri ei ollutkaan niin vaikea, mitä oli aluksi kuvitellut. Huonot puolet Läksyjä oli liikaa. Luentojen ajankohta oli liian myöhäinen. Oppimateriaalin sanalistat olivat rajallisia, joten jouduttiin tukeutumaan liiaksi sanakirjaan. Oppimateriaali koettiin paikoin sekavaksi ja ehkä vanhentuneeksikin. KIELILEIRI - Luontoon ja ympäristöön tutustuminen jäi liian vähälle. - Opiskelijoiden mielestä leiri oli liian leirikoulumainen. - Leirin alussa tapahtunut tutustuminen ei toiminut, Oulun opiskelijat olivat keskenään ja puolestaan Tromssan opiskelijat keskenään. - Leirillä kuuli likaa norjan kieltä, saamen kielen tulkkaus toimi välillä ja välillä ei. - Aikataulu oli ajoittain raskas, paljon lyhyessä ajassa. Kaikki irti mitä vaan saa. Kehitettävää Luentojen ajankohtaa toivottiin aikaisemmaksi. Opettajilta kaivattiin enemmän rohkaisua käytännön kieleen. Läksyjä toivottiin vähemmän ja että niitä olisi tasaisemmin väliajoin. Myös sanakokeita toivottiin lisää. Materiaalissa oli parannettavaa.
- Opettaja toivoi uutta opetusmonistetta. KIELILEIRI - Leirille kaivattiin saamea samantasoisesti puhujia. - Leirin ajankohta voisi olla aikaisemmin, jo ensimmäisen saamen kielen opiskeluvuoden jälkeen. - Yöpyminen eri yliopistojen opiskelijoiden kesken, näin joutuisi puhumaan enemmän. - Enemmän ulkoilua, esim. laavustelua. - Enemmän käytännön kautta oppimista, kuten yhdessä ruuanlaittoa, opettaja tai joku selittäisi aiheeseen liittyviä sanoja. - Opettajien toivottiin puhuvan opiskelijoille saamea myös Oulussa, sekä käyttävän Alias peliä luennoilla avuksi. Saamelainen kulttuuri Hyvät puolet Kurssin sisältö ja opintopisteiden kokoaminen oli melko vapaata. Vuorovaikutus oli hyvää, koska ryhmäkoko oli pieni ja luennoilla oli hyvä ilmapiiri. Luennoitsija koettiin hyväksi ohjaajaksi, kärsivälliseksi ja asialliseksi. Hän myös motivoi opiskelijoita hyvin. Kulttuurin opettajia kehutaan: Anna-Liisalle kiitoksia innostavuudesta ja motivoinnista, Anni- Siirille selkeydestä. Luennoitsijat käsittelivät asioita niin, että asiat myös jäivät mieleen. Opiskelijat kokivat hyväksi sen, että kurssilla oli eri luennoitsijoita. Vierailevat luennoitsijat koettiin piristäviksi ja heidän ansiostaan opittiin näkemään asioita monelta eri kantilta. - Etenkin Kaisa Rautio-Helanderin luento koettiin mielenkiintoiseksi. Kurssin työmäärä oli sopiva ja vastasi opintopistemäärää. Kurssit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia, hyvin järjestettyjä ja vastasivat odotuksia. Kurssit koettiin hyödyllisiksi tulevaisuuden kannalta. Asiasisällöistä muodostui kokonaisuus ja olennaiset asiat painottuivat luennoilla Kurssilla tuli ilmi paljon uusia asioita. Kurssin asiat käytiin läpi perusteellisesti eikä ennakkotietoja vaadittu. Opinto- ja tenttimateriaalit koettiin hyvin mielenkiintoisiksi ja ajantasaisiksi. - Etenkin Stuorra-Jovnnan ladut - artikkelikansion sadut koettiin kiinnostaviksi Power Point -esitykset koettiin selkeiksi ja tukevan aihetta ja luennoitsijaa. Power Point -esitykset jaettiin opiskelijoille monisteina: pystyi keskittymään kuunteluun paremmin. Opiskelijoiden mielestä oli hyvä, että artikkelikansio oli jaossa luennoilla. Myös diojen lähettäminen sähköpostiin toimi opiskelijoiden mielestä hyvin. Luentojen havainnollistaminen elokuvien, musiikin, ryhmätöiden ja opettajien omien kokemusten avulla oli hyvä. Opiskelijoiden mielenkiintoa lisäsi se, kun luennoitsija toi käsitöitään näytille. Luennoilla sai keskustella ja esittää omia mielipiteitä ja kysymyksiä. Ns. tyhmiäkin kysymyksiä sai esittää. Keskustelut auttoivat kurssin suorittamisessa. Mielipiteiden ja ajatusten herättäminen koettiin erittäin hyödylliseksi.
Luentopäiväkirja koettiin mukavaksi vaihteluksi: sen avulla asiat oppii hyvin. Esitelmien pito saamentutkijoista koettiin hyödylliseksi. Kulttuurin kandiseminaarit olivat loppujen lopuksi hyviä. Huonot puolet Kurssien suorituksissa oli epäselvyyksiä: mitä kirjoja pitäisi lukea, mihin kokonaisuuteen kurssi kuuluu jne. (edelleen pientä sillisalaattimaisuutta) Kurssit koettiin hajanaisiksi, jos luennoitsijoita oli useita. Eri luennoitsijoiden aiheet menivät välillä päällekkäin. Pieni ryhmäkoko: kaikilla ei aina ollut sanottavaa, keskustelu ei toiminut. Tekstien lukeminen luennon aikana vei melko paljon aikaa luennoista. Kurssin etenemistahti koettiin välillä turhan hitaaksi. Luennoitsijan tapaa lukea suoraan luentomonisteesta kritisoitiin. Jos aihe oli jaettu useammalle kerralle, kokonaisuutta oli vaikeampi hahmottaa. Kurssin asiat tulivat opintoihin nähden liian myöhään. Kurssilla kertautuivat liiaksi aiemmilta kursseilta opitut asiat. Kurssit koettiin enemmän informatiivisiksi kuin keskusteleviksi. Keskustelua ei aina syntynyt tarpeeksi. Joitain asioita käytiin vain päällisin puolin lävitse, jolloin ne jäivät vieraiksi ja kylmiksi. Jotkut luennoitsijat puhuivat liian nopeasti. Erään opiskelijan mielestä kirja Siiddastallan ei sovellu kurssikirjaksi, koska on liian yleisteosmainen. Jotkut kokonaisuudet koettiin raskaaksi, koska joka kerralle tuli kirjoittaa tekstiä. Kahden kurssin sisällöt menivät sekaisin: oli epäselvää, mitkä asiat kuuluvat millekin kurssille. Joku kurssi koettiin vaikeaksi ymmärtää teoreettisuuden vuoksi. Opintomateriaalien jakamisessa sähköpostilla oli sekaannuksia: toisella kurssilla artikkelikansiosta puuttui sivuja. Luokkahuoneen muoto koettiin ongelmalliseksi: aivan reunasta ei nähnyt taululle. Jos opettaja istui tietokoneen ääressä, oli välillä vaikeuksia kuulla puhetta. Negatiiviseksi koettiin myös lähdetietojen puuttuminen. Kulttuurin kandityöskentely koettiin välillä sekavaksi ja sen ohjaus alussa puutteelliseksi, mutta sen koettiin parantuneen loppua kohden. Kehitettävää Opiskelijat kaipasivat lisää selkeyttä ja enemmän käytäntöä ja konkreettisuutta luentomateriaaleihin. - Opettaja kaipasi yhtenäistä kurssimateriaalia, koska vain osa luennoista oli Power Point -esityksenä Toivottiin että luennoillakin (eikä vain artikkelikansiossa) kerrottaisiin enemmän nykykulttuurista, esim. kirjallisuudesta. Kurssiin kaivattiin lisää tunteja ja pituutta. Toivottiin omaa luentoa matkailusta. Opintomateriaalin jakoon toivottiin systeemiä, joka palvelisi kaikkia ja joka toimisi hyvin. Toivottiin, että eri luennoitsijoiden aiheet sidottaisiin paremmin toisiinsa, etteivät aiheet jäisi irrallisiksi. Toivottiin lisää vierailevia tutkijoita kertomaan omista tutkimuksistaan sekä saamelaiskulttuurin edustajia kertomaan kokemuksistaan perinteisten elinkeinojen parissa.
Toisaalta toivottiin, että yksi luennoitsija pitäisi kurssin. Toivottiin enemmän henkilökohtaista ohjausta ja luentoja teoriasta. Toisella kurssilla taas toivottiin vähemmän teoriaa. - Opettaja ei ymmärrä kritiikkiä teoreettisuudesta, koska kurssi oli nimenomaan teoriakurssi. Luennoitsijan toimintaan kaivattiin lisää energiaa. Luennolle toivottiin kirjoja näytille. Opiskelijan oma oppiminen Motivaatiosta ja aktiivisuudesta Opiskelijoilla on ollut motivaatiota vaihtelevasti, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. - Keväällä motivaatio on kasvanut toisilla, toisilla pysynyt samana. Opettajan vaihtuminen on myös joillain lisännyt motivaatiota. Opiskelijat kokevat olleensa pääosin riittävän aktiivisia, vaikka parantamisen varaa olisi. Kuuntelemalla ja diaesitystä seuraamalla oppii. Joskus opiskelijoilla kuunteleminen ja kyseleminen jäivät vähälle. Aktiivinen osallistuminen luennoilla ja paneutuminen läksyjen tekoon vaihteli. Joskus opiskelija teki omasta mielestään kaikkensa, mutta silti tuntui, ettei se ollut tarpeeksi. Annetut tehtävät tuli tehtyä, ei juuri mitään ylimääräistä, joskus jopa ajoissa. Aktiivinen opiskelu edisti oppimista paljon. Kotitehtävät tehtyään opiskelijat kokivat oppineensa ja ymmärtäneensä asiat paremmin ja näin oli helpompi seurata seuraavaa luentoa. Osa opiskelijoista oli työskennellyt todella paljon kotitehtävien eteen, joskus jopa 5 6 tuntia. Esitelmien tekoon meni joskus hurjasti aikaa, mutta siitä oli hyötyä, sillä esitelmien teko edisti oppimista (esim. tutkijaesitelmä). Joku koki, että enempi teoriaan perehtyminen itsenäisesti olisi edistänyt oppimista. Luennoilla osa kuunteli ja osa kuunteli sekä teki muistiinpanoja samalla. Oppimisesta Opiskelijat ovat oppineet paljon uusia asioita ja ajattelemaan asioita tutkittaessa uudella tavalla, mutta toisaalta kulttuurin puolella asioiden kertautuminen on vähentänyt opiskeluintoa. Oppimistavoista tentti on yksinkertaisin, mutta luentopäiväkirjoja tekemällä oppii enemmän, vaikka ne koetaankin toisaalta työläiksi. - Luentopäiväkirjan tekoon kaivataan selkeitä kirjallisia ohjeita. Ryhmä- ja parityöt koettiin mieluisiksi, pelkkä luennon kuuntelu tylsäksi. Kielioppiasiat ymmärrettiin luennoilla, mutta niitä oli vaikea muistaa Opiskelijat kokivat pääasiassa ymmärtäneensä ja oppineensa kurssien asiasisällöistä tärkeimmät asiat. Välillä kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa, koska välillä vaikea erottaa mihin kielen rakenteisiin olisi tärkeä keskittyä. Oppimista hidastivat: Tylsä aihe ja luennoitsija hidastivat oppimista. Negatiivinen (ei-rakentava) kritiikki saa opiskelijan lakkaamaan yrittämästä.
Sekavat ohjeet kandiseminaarissa häiritsivät. Väsyneenä asioita ei ymmärtänyt. Osalla kursseista paljon nippelitietoa, ei voi tietää onko se oleellista vai ei, kaikkea ei voi hallita. Päällekkäisyyksien vuoksi opiskelijat eivät voineet osallistua täysin kaikille luennoille. Joillakin kursseilla oppiminen tapahtui vasta kurssin loppuvaiheilla, koska harjoitusten ja luentojen aikana ymmärsi vain osan asiasta. Opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt hankaloittivat oppimista. Osa opiskelijoista luki liian vähän tenttiin. Esseen kirjoittamiseen olisi voinut heidän mielestään panostaa enemmän. Oppimista edistivät Kiinnostavat aiheet ja innostavat ja asiaan paneutuneet luennoitsijat. Rauhallinen oppimisympäristö. Oppimista helpotti opetuksen ja oppimateriaalin suomenkielisyys. Rakentava kritiikki ja keskustelut. Opettajat ohjasivat ja neuvoivat hyvin opiskelijoita kandidaatintöissä. Käännöksiä tehdessä opiskelijat ymmärsivät kuinka vaikeaa kääntäminen ja kuinka paljon sanalistoista on hyötyä. Itsenäinen opiskelu koettiin hyväksi. Oppimateriaali auttoi ymmärtämään luennoilla ja harjoituksilla käsiteltyjä teemoja ja aiheita, mikäli niitä ei ollut vielä oppinut luennoilla. Sanalista ja itsenäinen pohdiskelu toimivat hyvin ja opiskelumallina se on hyvä. Giellagas-instituutin toiminta Positiivista Syyslukukauden lopun palautepäivillä esiin tullut palaute on otettu huomioon. Tilanne ja ilmapiiri Giellagaksessa on parantunut. Meillä on sentään luennoitsijoita. Opiskelijoille on annettu positiivista palautetta, mikä kannustaa oppimaan ja työskentelemään ahkerammin. Opiskelijoita on kuultu saamen kielen ja saame vieraana kielenä 2009 2011 opetussuunnitelmia laadittaessa. Virantäyttötoimikunnassa ovat edustettuina sekä kieli että kulttuuri. Kielen puolella kaikki toimii hyvin. Negatiivista Palautetta tulee voida antaa vapaasti: edellisillä palautepäivillä tuli tunne, että opiskelijoita syyllistettiin negatiivisen palautteen antamisesta. Opiskelijoille tulisi antaa palautetta henkilökohtaisesti esim. HOPS-keskusteluissa, ei palautepäivillä. Luennoilla otetaan edelleen välillä esille opiskelijoiden henkilökohtaisia asioita, mikä tuntuu epämiellyttävältä. - Opiskelijat toivovat enemmän hienotunteisuutta opettajilta. Giellagas opettelee vielä. Epäselvyyksiä Poro Ferian ja gákti-mielenosoituksen opintopisteiden kanssa. Kurssien pilkkominen pieniin osiin koetaan ongelmalliseksi.
Vieraileville luennoitsijoille pitäisi kertoa selkeästi, miten pian opiskelijoille tulee antaa arvosanat. Info kulttuurin ekskursiosta tuli todella myöhään. Giekulle on sälytetty liikaa tehtäviä: - Poro Feriassa Giekulla oli liikaa tehtäviä opiskelijoiden pieneen määrään nähden. - Pienryhmäohjaajien ym. valitseminen ei ole Giekun tehtävä. - Toisaalta miksi tohtoripromootioon ei valittu edustajia Giekun kautta, kuten kaikkiin ikäviin hommiin? Opiskelijat tunsivat olevansa Poro Feriassa vain näytillä, eikä siellä koettu olevan mitään saamelaista. Mikä on Poro Ferian tarkoitus? Poro Feria koetaan raskaaksi. Kehitettävää Saamen kieltä tulisi käyttää enemmän opiskelijoiden kanssa. Suuri osa opiskelijoista toivoo, että kaikille, jotka ymmärtävät saamea, myös puhuttaisiin sitä, vaikka opiskelijat vastaisivatkin suomeksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos opiskelija vastaa suomeksi, hänelle aletaan puhua suomeksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tulisi huomioida erikseen, ettei heille tule ulkopuolista oloa, jos he eivät ymmärrä saamea. Poro Feria opintokokonaisuus jos se halutaan järjestää jatkossa opiskelijavoimin. Kulttuurintuottajan opintokokonaisuus. Fuksien ja vanhempien opiskelijoiden tutustuttaminen hyvissä ajoin ennen joulua. Tiedottamista enemmän.