Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine
|
|
- Jarno Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MIELDDUS 1 Opiskelijoiden palaute Giellagas-instituutin palautepäiville Palautteen ovat koonneet opiskelijat Joni Saijets ja Sini Seine Tämä kooste pohjautuu kevään 2009 kursseilta kerättyihin palautelomakkeisiin, Giellagasinstituutin kielileirin raporttiin, Gieku ry:n kevätkokouksessa käsiteltyyn vapaamuotoiseen palautteeseen, Gieku ry:n hallituksen kokouksessa käsiteltyyn palautteeseen, sähköpostikyselyyn opiskelijan omasta oppimisesta yliopisto-opinnoissa. Sähköpostikyselyn kysymykset: - Opiskelumotivaatiosi kevätlukukaudella? - Mitä olet oppinut? - Mitkä ovat sinulle mieluisia oppimistapoja? - Mitkä asiat hidastivat oppimistasi? - Mitkä edistivät oppimistasi? - Mitä olet ymmärtänyt oppimisestasi? - Kuinka aktiivinen olet ollut opinnoissasi? - Mikä on toiminut, mikä puolestaan ei jne. - Muu (vapaa) opintoihin liittyvä palaute Palautelomakkeet kerättiin saamen kielen, saame vieraana kielenä ja saamelaisen kulttuurin kursseilta. Palautelomakkeista on pyritty poimimaan yleiset hyvät ja huonot puolet kursseilla, opiskelijan omaan oppimiseen liittyvät asiat, sekä mahdolliset kehitysehdotukset. Giellagas-instituutissa kerättyjen palautelomakkeiden lisäksi tähän kuuluu yksi Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi Allaskuvla) suoritetun opetuksen jälkeen kerätty palaute. Giellagas-instituutin amanuenssi oli siellä opettajavaihdossa kaksi kuukautta. Saamen kieli Hyvät puolet Luennot olivat selkeitä, hyvin valmisteltuja ja niissä oli hyvä ilmapiiri. - Luennoilla käydyt esimerkit ja aiheet olivat mielenkiintoisia. - Luennoille oli mukava tulla. Opettajan opiskelijoiden vuorovaikutus toimi pääasiassa hyvin, opettajilta oli helppo kysyä. - Luennoilla syntyi hyviä keskusteluja aiheesta. - Vuorovaikutus oli helppoa, toiset opiskelijat toivoivat toisilta opiskelijoilta enemmän osallistumista keskusteluihin. Opettajat olivat valmistelleet keskustelut hyvin ja osasivat selittää asiat hyvin. Luennoitsijat olivat pääasiassa innostavia ja motivoivia, ottavat opiskelijan huomioon ja ajattelevat asioita opiskelijoiden näkökulmasta. - Onnistuivat motivoimaan lukemaan enemmän tosipohjaista/historia tekstejä ja myös muuta kirjallisuutta. Luentojen asiasisällöt olivat pääasiassa kohdallaan ja vastasivat odotuksia, sekä olivat oikean laajuisia. Asiat käsiteltiin systemaattisesti. Oppimateriaali oli monipuolista, selkeää ja sitä oli tarpeeksi, materiaalit sopivat hyvin
2 kursseihin. - Opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä uutta materiaalia esitelmien muodossa. - Oppimateriaaliin tutustumiseen oli varattu tarpeeksi aikaa ja ne käsiteltiin luennoilla huolellisesti. - Monipuolisia tekstejä, joskus parempia mitä opiskelijat osasivat odottaa. - Opiskelijat ymmärsivät joitakin jo ennestään lukemiaan kirjojaan entistä paremmin. Toisten opiskelijoiden kielioppivirheistä oppi ja oppi huomaamaan myös omat virheet ja luennoilla oli hyvä, että omasta tekstistä sai palautetta ja parannusehdotuksia Kurssien jälkeen opiskelijat tunsivat kasvattaneensa sanavarastoaan. Luentopäiväkirja/essee tenttiä parempi vaihtoehto, antaa opiskelijalle mahdollisuuden pohtia enemmän oppimateriaalin sisältöä. Sanalistat todella hyvä juttu: opiskelijat oppivat paljon uusia sanoja niitä tehdessä ja toivottavasti oppivat myös toisten tekemistä sanalistoista. Huonot puolet Saamen kielen alueellisen variaation kurssilla pelkkä pohjoissaameksi kääntäminen ei riittänyt. Joillakin kursseilla englanninkielinen oppimateriaali koettiin työläänä. Kaikki opiskelijat eivät aina olleet lukeneet syystä tai toisesta määrättyjä tekstejä/kirjoja. Opiskelijoiden kielitaidon vaihtelun takia, se saattoi hidastaa toisten opiskelijoiden syventymistä tiettyihin teemoihin. Joillakin kursseilla vuorovaikutus ei toiminut: oli vaikea saada keskusteluja aikaan, opettaja joutui lähes pakottamaan puhumaan, tästä johtuen joillekin opiskelijoilla saattoi tulla ikävä tunne. Opetus saattoi hyppiä välillä miten sattuu, oli vaikea seurata opetusta. Opetettavat asiat saattoivat välillä olla hyvinkin vaikeita. Luennoitsija ei aina osannut motivoida ja innostaa opiskelijoita. Luennot ja harjoitukset kulkivat liian erillään. Oppimateriaali saattoi olla joskus vaikeasti ymmärrettävää. Kirjoittamisen kurssi oli liian työläs. Kehitettävää Alueellisen variaation kurssille toivottiin rakenteita tunnistavia harjoituksia ja harjoituksia muutenkin enemmän, sekä vähemmän puhuttujen kielten läpi käymisen voisi jättää pois ja keskittyä tärkeimpiin. Käännöskursseille voisi hankkia enemmän oppikirjatekstejä käännettäväksi, sillä paljon käännöstöistä on juuri oppimateriaalikäännöksiä. Eino Guttormin kirjan voisi jättää pois saamen kirjallisuuden luettavista kirjoista. Työläimpien esseiden avulla olisi mukava saada korvattua joitain aine-/syventävien opintojen kursseja. Oli valitettavaa, että kielileiri oli päällekkäin tiettyjen kurssien kanssa, olisi ollut hyvä jos olisi ollut enemmän kontaktiopetusta. Lauseopin kurssille enemmän harjoituksia ja voisi jakaa enemmän aiheeseen liittyvää materiaalia etukäteen luettavaksi, jotta sitten luennolla voisi sisäistää asian helpommin ja nopeammin. Enemmän diagrammien ja puiden piirtelyä kurssille (lauseoppiin). Tekstit ja kirjallisuus kursseille toivottiin enemmän analysoitavaksi runokokoelmia/kirjoja. Kirjoittaminen kurssille vähemmän kirjoitettavaa viikkoa kohden, nyt liian työläs. Kielioppiasioita enemmän.
3 Saamen kieli vieraana kielenä Hyvät puolet Pieni ryhmäkoko helpotti huomattavasti opiskelua. Pari- ja ryhmäharjoituksia oli helppo järjestää ja ne toimivat hyvin. Opettajien ja opiskelijoiden välit olivat hyviä. Opettajat olivat kannustavia, ja heiltä oli helppo kysyä ja lisäksi he oikaisivat tarpeen vaatiessa. Opettaja suhtautui opiskelijoihin kavereinaan ja näin ymmärsi heitä. Opettajat kuuluivat ja näkyivät hyvin ja omalla persoonallaan toivat lisämakua luennoille. Tosin joskus harhauduttiin sivupoluille opettajan innostuessa. Opettajien ja opiskelijoiden innokkuus motivoi muitakin opiskelijoita. Ääntämisharjoitukset koettiin hyviksi. - Opettaja halusi lisää puhumis-, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, mutta niiden järjestämiselle ei tuntunut olevan riittävästi aikaa. Kielioppiasiat käsiteltiin perin pohjin, jolloin ne myös ymmärrettiin paremmin. Luentojen asiasisällöt olivat hyviä, selkeitä ja oleellisia oppimisen kannalta. - Kokonaisuuksia ei ehkä aina syntynyt, mutta kaikki asiat käytiin kuitenkin läpi. Oppimateriaali oli hyvä. Jatkokurssin jälkeen saamen kielen kuva selkeytyi. KIELILEIRI - Hyvä ja mukava henki, sekä oli kivaa. - Tutustui uusiin ihmisiin. - Luennot olivat hyödyllisiä. - Ryhmässä oli sopivasti opiskelijoita ja oli helppo keskustella ja pelata kielipelejä (Alias) saameksi, niitä voisi pelata myös oppitunneilla Oulussa. - Opiskelijat puhuivat oma-aloitteisesti saamea leirin aikana ja passiivisen kielen käytön kautta he myös oppivat paljon, kuuntelemaan saameksi. - Joillekin opiskelijoille kielileiri ei ollutkaan niin vaikea, mitä oli aluksi kuvitellut. Huonot puolet Läksyjä oli liikaa. Luentojen ajankohta oli liian myöhäinen. Oppimateriaalin sanalistat olivat rajallisia, joten jouduttiin tukeutumaan liiaksi sanakirjaan. Oppimateriaali koettiin paikoin sekavaksi ja ehkä vanhentuneeksikin. KIELILEIRI - Luontoon ja ympäristöön tutustuminen jäi liian vähälle. - Opiskelijoiden mielestä leiri oli liian leirikoulumainen. - Leirin alussa tapahtunut tutustuminen ei toiminut, Oulun opiskelijat olivat keskenään ja puolestaan Tromssan opiskelijat keskenään. - Leirillä kuuli likaa norjan kieltä, saamen kielen tulkkaus toimi välillä ja välillä ei. - Aikataulu oli ajoittain raskas, paljon lyhyessä ajassa. Kaikki irti mitä vaan saa. Kehitettävää Luentojen ajankohtaa toivottiin aikaisemmaksi. Opettajilta kaivattiin enemmän rohkaisua käytännön kieleen. Läksyjä toivottiin vähemmän ja että niitä olisi tasaisemmin väliajoin. Myös sanakokeita toivottiin lisää. Materiaalissa oli parannettavaa.
4 - Opettaja toivoi uutta opetusmonistetta. KIELILEIRI - Leirille kaivattiin saamea samantasoisesti puhujia. - Leirin ajankohta voisi olla aikaisemmin, jo ensimmäisen saamen kielen opiskeluvuoden jälkeen. - Yöpyminen eri yliopistojen opiskelijoiden kesken, näin joutuisi puhumaan enemmän. - Enemmän ulkoilua, esim. laavustelua. - Enemmän käytännön kautta oppimista, kuten yhdessä ruuanlaittoa, opettaja tai joku selittäisi aiheeseen liittyviä sanoja. - Opettajien toivottiin puhuvan opiskelijoille saamea myös Oulussa, sekä käyttävän Alias peliä luennoilla avuksi. Saamelainen kulttuuri Hyvät puolet Kurssin sisältö ja opintopisteiden kokoaminen oli melko vapaata. Vuorovaikutus oli hyvää, koska ryhmäkoko oli pieni ja luennoilla oli hyvä ilmapiiri. Luennoitsija koettiin hyväksi ohjaajaksi, kärsivälliseksi ja asialliseksi. Hän myös motivoi opiskelijoita hyvin. Kulttuurin opettajia kehutaan: Anna-Liisalle kiitoksia innostavuudesta ja motivoinnista, Anni- Siirille selkeydestä. Luennoitsijat käsittelivät asioita niin, että asiat myös jäivät mieleen. Opiskelijat kokivat hyväksi sen, että kurssilla oli eri luennoitsijoita. Vierailevat luennoitsijat koettiin piristäviksi ja heidän ansiostaan opittiin näkemään asioita monelta eri kantilta. - Etenkin Kaisa Rautio-Helanderin luento koettiin mielenkiintoiseksi. Kurssin työmäärä oli sopiva ja vastasi opintopistemäärää. Kurssit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia, hyvin järjestettyjä ja vastasivat odotuksia. Kurssit koettiin hyödyllisiksi tulevaisuuden kannalta. Asiasisällöistä muodostui kokonaisuus ja olennaiset asiat painottuivat luennoilla Kurssilla tuli ilmi paljon uusia asioita. Kurssin asiat käytiin läpi perusteellisesti eikä ennakkotietoja vaadittu. Opinto- ja tenttimateriaalit koettiin hyvin mielenkiintoisiksi ja ajantasaisiksi. - Etenkin Stuorra-Jovnnan ladut - artikkelikansion sadut koettiin kiinnostaviksi Power Point -esitykset koettiin selkeiksi ja tukevan aihetta ja luennoitsijaa. Power Point -esitykset jaettiin opiskelijoille monisteina: pystyi keskittymään kuunteluun paremmin. Opiskelijoiden mielestä oli hyvä, että artikkelikansio oli jaossa luennoilla. Myös diojen lähettäminen sähköpostiin toimi opiskelijoiden mielestä hyvin. Luentojen havainnollistaminen elokuvien, musiikin, ryhmätöiden ja opettajien omien kokemusten avulla oli hyvä. Opiskelijoiden mielenkiintoa lisäsi se, kun luennoitsija toi käsitöitään näytille. Luennoilla sai keskustella ja esittää omia mielipiteitä ja kysymyksiä. Ns. tyhmiäkin kysymyksiä sai esittää. Keskustelut auttoivat kurssin suorittamisessa. Mielipiteiden ja ajatusten herättäminen koettiin erittäin hyödylliseksi.
5 Luentopäiväkirja koettiin mukavaksi vaihteluksi: sen avulla asiat oppii hyvin. Esitelmien pito saamentutkijoista koettiin hyödylliseksi. Kulttuurin kandiseminaarit olivat loppujen lopuksi hyviä. Huonot puolet Kurssien suorituksissa oli epäselvyyksiä: mitä kirjoja pitäisi lukea, mihin kokonaisuuteen kurssi kuuluu jne. (edelleen pientä sillisalaattimaisuutta) Kurssit koettiin hajanaisiksi, jos luennoitsijoita oli useita. Eri luennoitsijoiden aiheet menivät välillä päällekkäin. Pieni ryhmäkoko: kaikilla ei aina ollut sanottavaa, keskustelu ei toiminut. Tekstien lukeminen luennon aikana vei melko paljon aikaa luennoista. Kurssin etenemistahti koettiin välillä turhan hitaaksi. Luennoitsijan tapaa lukea suoraan luentomonisteesta kritisoitiin. Jos aihe oli jaettu useammalle kerralle, kokonaisuutta oli vaikeampi hahmottaa. Kurssin asiat tulivat opintoihin nähden liian myöhään. Kurssilla kertautuivat liiaksi aiemmilta kursseilta opitut asiat. Kurssit koettiin enemmän informatiivisiksi kuin keskusteleviksi. Keskustelua ei aina syntynyt tarpeeksi. Joitain asioita käytiin vain päällisin puolin lävitse, jolloin ne jäivät vieraiksi ja kylmiksi. Jotkut luennoitsijat puhuivat liian nopeasti. Erään opiskelijan mielestä kirja Siiddastallan ei sovellu kurssikirjaksi, koska on liian yleisteosmainen. Jotkut kokonaisuudet koettiin raskaaksi, koska joka kerralle tuli kirjoittaa tekstiä. Kahden kurssin sisällöt menivät sekaisin: oli epäselvää, mitkä asiat kuuluvat millekin kurssille. Joku kurssi koettiin vaikeaksi ymmärtää teoreettisuuden vuoksi. Opintomateriaalien jakamisessa sähköpostilla oli sekaannuksia: toisella kurssilla artikkelikansiosta puuttui sivuja. Luokkahuoneen muoto koettiin ongelmalliseksi: aivan reunasta ei nähnyt taululle. Jos opettaja istui tietokoneen ääressä, oli välillä vaikeuksia kuulla puhetta. Negatiiviseksi koettiin myös lähdetietojen puuttuminen. Kulttuurin kandityöskentely koettiin välillä sekavaksi ja sen ohjaus alussa puutteelliseksi, mutta sen koettiin parantuneen loppua kohden. Kehitettävää Opiskelijat kaipasivat lisää selkeyttä ja enemmän käytäntöä ja konkreettisuutta luentomateriaaleihin. - Opettaja kaipasi yhtenäistä kurssimateriaalia, koska vain osa luennoista oli Power Point -esityksenä Toivottiin että luennoillakin (eikä vain artikkelikansiossa) kerrottaisiin enemmän nykykulttuurista, esim. kirjallisuudesta. Kurssiin kaivattiin lisää tunteja ja pituutta. Toivottiin omaa luentoa matkailusta. Opintomateriaalin jakoon toivottiin systeemiä, joka palvelisi kaikkia ja joka toimisi hyvin. Toivottiin, että eri luennoitsijoiden aiheet sidottaisiin paremmin toisiinsa, etteivät aiheet jäisi irrallisiksi. Toivottiin lisää vierailevia tutkijoita kertomaan omista tutkimuksistaan sekä saamelaiskulttuurin edustajia kertomaan kokemuksistaan perinteisten elinkeinojen parissa.
6 Toisaalta toivottiin, että yksi luennoitsija pitäisi kurssin. Toivottiin enemmän henkilökohtaista ohjausta ja luentoja teoriasta. Toisella kurssilla taas toivottiin vähemmän teoriaa. - Opettaja ei ymmärrä kritiikkiä teoreettisuudesta, koska kurssi oli nimenomaan teoriakurssi. Luennoitsijan toimintaan kaivattiin lisää energiaa. Luennolle toivottiin kirjoja näytille. Opiskelijan oma oppiminen Motivaatiosta ja aktiivisuudesta Opiskelijoilla on ollut motivaatiota vaihtelevasti, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. - Keväällä motivaatio on kasvanut toisilla, toisilla pysynyt samana. Opettajan vaihtuminen on myös joillain lisännyt motivaatiota. Opiskelijat kokevat olleensa pääosin riittävän aktiivisia, vaikka parantamisen varaa olisi. Kuuntelemalla ja diaesitystä seuraamalla oppii. Joskus opiskelijoilla kuunteleminen ja kyseleminen jäivät vähälle. Aktiivinen osallistuminen luennoilla ja paneutuminen läksyjen tekoon vaihteli. Joskus opiskelija teki omasta mielestään kaikkensa, mutta silti tuntui, ettei se ollut tarpeeksi. Annetut tehtävät tuli tehtyä, ei juuri mitään ylimääräistä, joskus jopa ajoissa. Aktiivinen opiskelu edisti oppimista paljon. Kotitehtävät tehtyään opiskelijat kokivat oppineensa ja ymmärtäneensä asiat paremmin ja näin oli helpompi seurata seuraavaa luentoa. Osa opiskelijoista oli työskennellyt todella paljon kotitehtävien eteen, joskus jopa 5 6 tuntia. Esitelmien tekoon meni joskus hurjasti aikaa, mutta siitä oli hyötyä, sillä esitelmien teko edisti oppimista (esim. tutkijaesitelmä). Joku koki, että enempi teoriaan perehtyminen itsenäisesti olisi edistänyt oppimista. Luennoilla osa kuunteli ja osa kuunteli sekä teki muistiinpanoja samalla. Oppimisesta Opiskelijat ovat oppineet paljon uusia asioita ja ajattelemaan asioita tutkittaessa uudella tavalla, mutta toisaalta kulttuurin puolella asioiden kertautuminen on vähentänyt opiskeluintoa. Oppimistavoista tentti on yksinkertaisin, mutta luentopäiväkirjoja tekemällä oppii enemmän, vaikka ne koetaankin toisaalta työläiksi. - Luentopäiväkirjan tekoon kaivataan selkeitä kirjallisia ohjeita. Ryhmä- ja parityöt koettiin mieluisiksi, pelkkä luennon kuuntelu tylsäksi. Kielioppiasiat ymmärrettiin luennoilla, mutta niitä oli vaikea muistaa Opiskelijat kokivat pääasiassa ymmärtäneensä ja oppineensa kurssien asiasisällöistä tärkeimmät asiat. Välillä kokonaisuuksien hahmottaminen vaikeaa, koska välillä vaikea erottaa mihin kielen rakenteisiin olisi tärkeä keskittyä. Oppimista hidastivat: Tylsä aihe ja luennoitsija hidastivat oppimista. Negatiivinen (ei-rakentava) kritiikki saa opiskelijan lakkaamaan yrittämästä.
7 Sekavat ohjeet kandiseminaarissa häiritsivät. Väsyneenä asioita ei ymmärtänyt. Osalla kursseista paljon nippelitietoa, ei voi tietää onko se oleellista vai ei, kaikkea ei voi hallita. Päällekkäisyyksien vuoksi opiskelijat eivät voineet osallistua täysin kaikille luennoille. Joillakin kursseilla oppiminen tapahtui vasta kurssin loppuvaiheilla, koska harjoitusten ja luentojen aikana ymmärsi vain osan asiasta. Opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt hankaloittivat oppimista. Osa opiskelijoista luki liian vähän tenttiin. Esseen kirjoittamiseen olisi voinut heidän mielestään panostaa enemmän. Oppimista edistivät Kiinnostavat aiheet ja innostavat ja asiaan paneutuneet luennoitsijat. Rauhallinen oppimisympäristö. Oppimista helpotti opetuksen ja oppimateriaalin suomenkielisyys. Rakentava kritiikki ja keskustelut. Opettajat ohjasivat ja neuvoivat hyvin opiskelijoita kandidaatintöissä. Käännöksiä tehdessä opiskelijat ymmärsivät kuinka vaikeaa kääntäminen ja kuinka paljon sanalistoista on hyötyä. Itsenäinen opiskelu koettiin hyväksi. Oppimateriaali auttoi ymmärtämään luennoilla ja harjoituksilla käsiteltyjä teemoja ja aiheita, mikäli niitä ei ollut vielä oppinut luennoilla. Sanalista ja itsenäinen pohdiskelu toimivat hyvin ja opiskelumallina se on hyvä. Giellagas-instituutin toiminta Positiivista Syyslukukauden lopun palautepäivillä esiin tullut palaute on otettu huomioon. Tilanne ja ilmapiiri Giellagaksessa on parantunut. Meillä on sentään luennoitsijoita. Opiskelijoille on annettu positiivista palautetta, mikä kannustaa oppimaan ja työskentelemään ahkerammin. Opiskelijoita on kuultu saamen kielen ja saame vieraana kielenä opetussuunnitelmia laadittaessa. Virantäyttötoimikunnassa ovat edustettuina sekä kieli että kulttuuri. Kielen puolella kaikki toimii hyvin. Negatiivista Palautetta tulee voida antaa vapaasti: edellisillä palautepäivillä tuli tunne, että opiskelijoita syyllistettiin negatiivisen palautteen antamisesta. Opiskelijoille tulisi antaa palautetta henkilökohtaisesti esim. HOPS-keskusteluissa, ei palautepäivillä. Luennoilla otetaan edelleen välillä esille opiskelijoiden henkilökohtaisia asioita, mikä tuntuu epämiellyttävältä. - Opiskelijat toivovat enemmän hienotunteisuutta opettajilta. Giellagas opettelee vielä. Epäselvyyksiä Poro Ferian ja gákti-mielenosoituksen opintopisteiden kanssa. Kurssien pilkkominen pieniin osiin koetaan ongelmalliseksi.
8 Vieraileville luennoitsijoille pitäisi kertoa selkeästi, miten pian opiskelijoille tulee antaa arvosanat. Info kulttuurin ekskursiosta tuli todella myöhään. Giekulle on sälytetty liikaa tehtäviä: - Poro Feriassa Giekulla oli liikaa tehtäviä opiskelijoiden pieneen määrään nähden. - Pienryhmäohjaajien ym. valitseminen ei ole Giekun tehtävä. - Toisaalta miksi tohtoripromootioon ei valittu edustajia Giekun kautta, kuten kaikkiin ikäviin hommiin? Opiskelijat tunsivat olevansa Poro Feriassa vain näytillä, eikä siellä koettu olevan mitään saamelaista. Mikä on Poro Ferian tarkoitus? Poro Feria koetaan raskaaksi. Kehitettävää Saamen kieltä tulisi käyttää enemmän opiskelijoiden kanssa. Suuri osa opiskelijoista toivoo, että kaikille, jotka ymmärtävät saamea, myös puhuttaisiin sitä, vaikka opiskelijat vastaisivatkin suomeksi. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos opiskelija vastaa suomeksi, hänelle aletaan puhua suomeksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tulisi huomioida erikseen, ettei heille tule ulkopuolista oloa, jos he eivät ymmärrä saamea. Poro Feria opintokokonaisuus jos se halutaan järjestää jatkossa opiskelijavoimin. Kulttuurintuottajan opintokokonaisuus. Fuksien ja vanhempien opiskelijoiden tutustuttaminen hyvissä ajoin ennen joulua. Tiedottamista enemmän.
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHankintojen johtaminen
Hankintojen johtaminen sähköinen kurssipalaute, syksy 06 Opetus,0 Yleisarvio,8 Opetustapa, Oma panos,8 Osaamistavoitteet,8 Suhteellinen työmäärä,86 OSTO 6 n= C000 Hankintojen johtaminen (060 0608). Yleisarvioni
LisätiedotHUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.
Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.
LisätiedotOpiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa
Opiskelijapalautteen keruu ja käsittely kielikeskuksessa Kielikeskuksessa opiskelijapalautetta kerätään kattavasti kaikista kursseista. Osassa kursseista kerätään myös palautetta myös kurssin aikana (välipalaute).
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015
Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla
Lisätiedot1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.
Giellagas-instituutti MUISTIO 5.5.2009 OKTR:n kokous Aika 5.5.2009 Paikka HU 316 Läsnä Outi Länsman, puheenjohtaja, sihteeri Anna-Liisa Väyrynen Joni Saijets Anni Ahlakorpi 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ
ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin
LisätiedotMOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,
MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotLÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa
LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotAineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä
Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Veera Heinonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotNumeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet
Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2018 2019 Anarâškielâ máttááttâs 2018 2019 Syksy 2018 / Čohčâ 2018 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
LisätiedotKOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ. Jari Hannu
KOKEMUKSIA JATKUVASTA ARVIOINNISTA JA KOTITENTISTÄ Jari Hannu Kohdekurssi: RF-komponentit ja - mittaukset Sisältö RF- ja mikroaaltotekniikan perusteet, mikroaaltopiirien komponentit ja mittaaminen, mittalaitteet,
LisätiedotLuennot vuorovaikutuskeinona Peda-Forum
Luennot, joille osallistuin vaikuttivat mielenkiintoisemmilta. Jos jätin osallistumisen väliin, koin että en todennäköisesti opi enempää olemalla läsnä. Opiskelija kurssipalautteessaan Luennot vuorovaikutuskeinona
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotPalautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin
Palautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin Palautteeseen ei tarvitse laittaa nimeä. Kysymyksiä on molemmilla puolilla paperia 1. Muihin kursseihin verrattuna tämä kurssi oli mielestäni Vaikein
LisätiedotOsallistuin luennoille, n=16
Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle
LisätiedotOPINTOKYSELYN KOOSTE 2015
ry Toni Kangas 16. elokuu 2015 Opintomestari 2015 Julkinen OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY SISÄLLYS Kaavioista... 1 Taustatiedot... 1 Uusi kandidaattiohjelma... 2 Vanha
LisätiedotKevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013
1 Kevään 2014 Opetussuunnitelma 2013-14 päivitetty 4.11.2013 JOURNALISTILINJAN Viestintäkevät 2014 Valmentaudu vaikuttamaan Monipuoliset viestintätaidot ovat taitoja, joita tarvitaan kaikissa töissä ja
LisätiedotPHYS-A3132 Sähkömagnetismi (ENG2) ( )
PHYSA Sähkömagnetismi (NG) (060 0600). Yleisarvioni kurssista kokonaisuutena =i perusteita vastata, =Välttävä, =Tyydyttävä, =Hyvä, =rittäin hyvä, =rinomainen Number of respondents: 0 6 8 0 6 8 0 6. Tapa,
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...
LisätiedotVenäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet
Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten
LisätiedotKalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun
Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli
LisätiedotSulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun
Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi
LisätiedotKv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla
Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE
1 ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston itsearviointiprosessi
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2019 2020 Anarâškielâ máttááttâs 2019 2020 Syksy 2019 / Čohčâ 2019 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotLaurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet
Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia
LisätiedotJohdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE
Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (8) op 6.9.11-13.12.11 KURSSIPALAUTE JMY-11 kurssilla käytettiin punaisena lankana kahta kaaviokuvaa eri luennoilla, joilla oli tarkoitus kuvata oppiaineiden
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotAjanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotKannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla. Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015
Kannustusta jatkuvaan oppimiseen Optima-ympäristön avulla Saana-Maija Huttula OpinTori Oulun yliopisto 2015 1 Taustaa Atomifysiikka 1 on ainetason kurssi, sijoittuu 2. opiskeluvuoden syksylle Pakollinen
LisätiedotHYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto
HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotYhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,
Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotTalvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?
Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin
LisätiedotSuoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman
Saamelainen kulttuuri 1.3.2011 KEVÄÄN 2011 OHJELMA III periodi 10. 1. 4.3. ja IV periodi 14. 3. 20.5.2011 Viikolla 10 eli 7. 11.3.2011 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683377P Johdatus saamentutkimukseen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotInarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs
Inarinsaamen kielen opetus 2017 2018 Anarâškielâ máttááttâs 2017 2018 Syksy 2017 / Čohčâ 2017 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö
LisätiedotRAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA
RAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA 2005 2008 Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2009 SISÄLTÖ 1. Taustaa 1 2. Giellagas-instituutti 2 3. Yleistä raportista
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotE-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
LisätiedotSaamen kieli vieraana kielenä 2009-2011
1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotKirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.
Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin
LisätiedotFlippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille
Pedaforum 2018 16.8.2018 Erkki Pesonen, yliopistonlehtori, Erkko Sointu tutkijatohtori Flippausta 3 korkeakoulun opiskelijoille UEF // University of Eastern Finland What is coming? Opintojakson sisältö
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
Lisätiedot... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotAktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen
Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Opintori 10.5.2012 Minna Männikkö Biolääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssi 15 op, 170 opiskelijaa Kemia:
LisätiedotJoustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera
Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera
LisätiedotPalautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.
Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen
LisätiedotSukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys
KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito
Lisätiedot