1. Etevan henkilökunta JHL ry 630... 4 Vanhat ammattinimikkeet... 4

Kevätkokousaloitteet 2011 1

2

Edustajiston kevätkokoukselle tehtiin määräaikaan mennessä 13 aloitetta. Kaikki aloitteet ovat yhdistysten tekemiä. Neljä aloitetta käsittelee muutosesityksiä voimassa olevaan sopimukseen, joten ne siirretään vakiintuneen käytännön mukaan edunvalvontaosastolle otettavaksi huomioon, kun asetetaan sopimuskierroksen tavoitteita. Aloitteeseen 13 on hallitus antanut vastauksen tammikuussa 2011. Sisältö 1. Etevan henkilökunta JHL ry 630... 4 Vanhat ammattinimikkeet... 4 2. Porin kunnalliset JHL ry (062)... 6 Pitkäaikaisesta jäsenyydestä muistaminen... 6 3. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212)... 8 Neuvottelutavoitteet liiton yhdistyksille ennen sopimusneuvottelujen aloittamista... 8 4. Rovaniemen kaupunkiseudun JHL ry (632)...10 Perhepäivähoitajaliitettä koskevat koulutustilaisuudet...10 5. Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat (850)...12 Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan perustaminen...12 6. Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry / Vasa stad kommunalanställda JHL rf (127)...14 Aloite opiskelijayhdistyksen tarpeellisuuden selvittämiseksi...14 7. Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat JHL ry (850)...16 Liitolle päätoiminen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava toimitsija...16 8. Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry...18 JHL:n osallistuminen mielenterveysmessuille...18 9. Limingan JHL ry (531)...20 Oman lapsen asema hoitoryhmässä ja perhepäivähoitajien ylityökorvaus...20 10. Haapajärven JHL ry (395)...20 Toimistohenkilöstön palkkauksen ajan tasalle saattaminen...20 11. Haapajärven JHL ry (395)...22 Sivistystoimen peruspalvelutehtävien palkkauksen ajan tasalle saattaminen...22 12. Keuruun Kunnalliset JHL ry (362)...22 Jaksotyön sopimusmääräysten uudistaminen...22 13. Keuruun kunnalliset JHL 362 ry...23 Keski-Suomen aluetoimiston resurssit...23 3

Aloite 1 Etevan henkilökunta JHL ry 630 Vanhat ammattinimikkeet Jäsenistömme keskuudessa on herännyt kysymys mihin ovat hävinneet vanhat ammattinimikkeet työmarkkinoilta (nimikkeillä tarkoitamme mm. vajaamielish., mielisairaanh., kehitysvammah., apuhoitaja.) Vanhat ammattinimikkeet tulevat eteen varsinkin rekrytointitilanteessa, kun töihin ottaja ei tunne nimikkeitä. Asia vaikeuttaa esim. palkkauksen tasoa sekä mahdollisesti muitakin ammattihenkilöstölle kuuluvia etuuksia tai velvoitteita määritellessä, esim. lääkehoito. Vaikka laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksesta määritellään jo vuonna 2005, niin vanhoilla nimikkeillä olevia työntekijöitä on vielä töissä ja jopa hakeutumassa uusiin tehtäviin. Onhan myös niin, että yleensä vanhalla ammattinimikkeellä oleva henkilö on nimenomaisesti täsmäkoulutettu kyseiseen tehtävään sekä omaa yleensä pitkän työkokemuksen. Täten toivommekin JHL:n edustajiston ottavan kyseisen asian esille kevätkokouksessa muistutuksena siitä, että vanhat ammattinimikkeet pysyisivät tasavertaisina uusien kanssa työmarkkinoilla. 26.1.2011 Hallitus Vastaus aloitteeseen 1 Kouluasteen tutkinto on vanha ammatillisista tutkinnoista käytetty nimitys. 1990-luku oli suurta ammatillisen koulutuksen muutosta. Kouluasteiset tutkinnot muuttuivat vähitellen toisen asteen tutkinnoiksi ja siinä yhteydessä vanhat tutkintonimikkeetkin muuttuivat merkittävästi. Kouluasteen tutkinnon oli peruskoulupohjaisilla 2,5 v. ja ylioppilaspohjaisilla 1,5 v. Nykyinen toisen asteen tutkinto on kolmivuotinen ja laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. 1. Nimikesuojatut ammattinimikkeet Vanhoista ammattinimikkeistä vajaamielishoitaja, mielisairaanhoitaja, ja apuhoitaja on poistettu nimikesuojattujen ammattihenkilöiden listalta vuoden 2008 alusta voimaan tulleen asetuksen mukaisesti (1338/2007). Nimikkeet poistettiin, koska kyseisiä koulutuksia ei Suomessa enää järjestetä. Muita poistettuja ammattinimikkeitä olivat: hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja ja perushoitaja nimikkeet. Asetusmuutos ei vaikuta ko. ammattinimikkeiden asemaan vaan nimikesuojauksen saaneet katsotaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään. 2. Kehitysvammahoitajan ammattinimike Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuuslaissa (272/2005) tehtävissä vaadittavia kelpoisuuksia on myös täsmennetty ja saatettu vastaamaan uudistuneita koulutusraken- 4

teita. Laissa määritellään kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalialan tehtäviin. Lain pykälät esim. 8 lähihoitaja kertoo ko. ammatin nimikkeet, ei siihen vaadittavaa koulutusta. Koska kehitysvammahoitajan koulutusta ei enää ole, tutkinnon suorittaneen henkilön kelpoisuus on turvattu siirtymäsäännöksellä. Kehitysvammahoitaja voi hoitaa edelleen tehtäviä, joissa vaaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkintoa, jos hän on ennen lain voimaantuloa suorittanut aikaisemman kouluasteisen tutkinnon. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuuslain yhtenä tavoitteena on ollut myös yhtenäistää ammattinimikkeistöä, joten monet kunnat ovat muuttaneet esim. kodinhoitajien ja kehitysvammahoitajien ammattinimikkeet lähihoitajaksi. 3. Lääkehoito-oikeudet STM:n työryhmä laati valtakunnalliset ohjeet lääkehoidon toteuttamiseksi vuonna 2006. Turvallinen lääkehoito oppaan tarkoituksen on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet ja selkeyttää lääkehoitoon liittyvää vastuunjakoa. Ohjeet ovat samat kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon julkisille ja yksityisille toimintayksiköille sekä lääkehoitoa toteuttaville muille alueille. Opas luokittelee lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön valmiudet ja edellytykset osallistua lääkehoidon toteuttamiseen nykyisten koulutusvaatimusten pohjalta. Näin ollen lääkehoitoon koulutetun nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävät lääkehoidossa ovat laajemmat kuin lääkehoitoon koulutusta saaneen sosiaalihuollon ammatilliseen henkilöstöön kuuluvan työntekijän. Lisäkoulutuksen avulla henkilöstö voi laajentaa valmiuksiaan ja tehtäviään lääkehoidossa. Lisäksi koko henkilöstöltä edellytetään jatkuvaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä säännöllistä lääkehoitoluvan uusimista. Lisä- ja täydennyskoulutuksella turvataan ajantasaiset lääkehoitovalmiudet myös niillä työntekijäryhmillä, joiden aikaisemmin hankittu ammatillinen koulutus ei vastaa vastaavantasoista nykyistä koulutusta. Alojen täydennyskoulutuslait antavat työntekijöille oikeuden, mutta myös velvollisuuden osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi järjestettävään koulutukseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen. JHL on ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön kehitysvammahoitajan rajallisen lääkehoito-oikeuden vuoksi. Kehitysvammahoitajan tutkinnossa on suoritettu laaja terveydenhuollon oppimäärä (494 tuntia). Peruspalveluministeri Paula Risikko vastasi maaliskuussa 2008 asiaan liittyen: Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaan vajaamielis- ja kehitysvammahoitajien vastuualueina lääkehoidon toteuttamisessa ovat valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen luonnollista tietä, injektioiden antaminen ihon alle ja lääkkeiden jako dosettiin potilaan kotona. Vajaamielis- ja kehitysvammahoitajille on järjestettävä näihin vastuualueisiin liittyvä tarvittava lisäkoulutus, ja heidän on annettava osaamisestaan näyttö. Niiden perusteella terveydenhuollon toiminnasta vastaava lääkäri antaa kirjallisen luvan lääkehoidon toteuttamiseen. Edustajisto toteaa, että erilaiset siirtymäsäännökset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteet pyrkivät siihen, että myös vanhat ammattinimikkeet pysyvät tasavertaisina uudistuneiden tutkintojen rinnalla työmarkkinoilla. 5

Aloite 2 Porin kunnalliset JHL ry (062) Pitkäaikaisesta jäsenyydestä muistaminen Nykytilanne: Pitkäaikaiseksi jäsenyydeksi katsotaan liitossa oloaikaa 30 vuotta ja edeltäjäliittoon (KTV, VAL, VTY) tuloaika pitää olla ennen 1.6.1982. Liiton hallituksen työvaliokunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan em. jäsenille luovutetaan kiitoksena ja huomionosoituksena JHL:n tunnuksin varustettu rannekello. Nykytilanteen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että liiton muistaminen 30 vuoden jäsenyydestä päättyy vuonna 2012. Aloitteemme: Käytäntöä muutetaan poistamalla tuo 1.6.1982 päiväraja. Näin jokainen, joka täyttää käytännön muut ehdot, tulee jatkossakin saamaan liiton huomionosoituksen pitkäaikaisesta 30 vuoden jäsenyydestään. Palkitseminen on perusteltua 30 vuoden jäsenyydestä. 11.3.2011 Ulla Pynnä puheenjohtaja Kaisu Plaami sihteeri 6

Vastaus aloitteeseen 2 Porin kunnalliset esittää, että yli 30-vuoden jäsenyydestä JHL:ssä tai sen edeltäjäliitoissa pitäisi jäseniä palkita liiton kellolla myös 1.6.2012 jälkeen. Nykymuotoinen pitkäaikaisjäsenyydestä palkitseminen otettiin käyttöön siinä yhteydessä kun KTV:n säännöistä vapaajäsenyys poistettiin myös ennen 1.6.1982 liittyneiltä jäseniltä. Tämä sääntömuutos toteutettiin JHL:lää perustettaessa ja JHL:n jäsenyysehdot yhdenmukaistuivat silloin VAL:lin jäsenyyskäytäntöjen kanssa. Vapaajäsenyyden poistamisella on ollut merkittävä tervehdyttävä vaikutus liiton ja yhdistysten talouteen. Koska osa jäsenistöä joutui silloisessa sääntömuutostilanteessa tietyllä tavalla väliinputoajiksi, niin tämän kompensoimiseksi päätettiin ottaa käyttöön kellolla palkitseminen. Vuonna 2012 ollaan siinä tilanteessa, että vapaajäsenyysväliinputoajia ei enää tule ja siksi myös kelloilla palkitseminen päättyy. Palkitseminen, palautteen anto ja huomioiminen ovat tärkeitä asioita yhdistystoiminnassa ja asiaan on hyvä kiinnittää huomiota liiton ja yhdistysten toiminnan kaikilla tasoilla, mutta siihen on hyvä pohtia uusia dynaamisempia muotoja ja perusteita. Liitto on vastannut kelloilla palkitsemisen kustannuksista ja ne ovat olleet vuositasolla yli 300 000. Samaan aikaan liitto on painiskellut talouden tiukkenemisen kanssa eivätkä jäsenmaksutulot ole kattaneet JHL:ssä varsinaisen toiminnan menoja lukuun ottamatta vuotta 2010. Liiton maksavien jäsenten määrän ennakoidaan edelleen laskevan 2 % vuodessa ja riski suurempaankin nopeaan jäsenkatoon on kasvamassa julkisen talouden tiukentuessa ja palvelutuotannon rakenteita muokattaessa. Näin ollen jäsenmaksutulojen ja varsinaisen toiminnan menojen välinen erotus tullee jatkossa vain kasvamaan huolimatta tiukasta menokurista liiton toiminnassa ja voimakkaasta henkilöstökulujen hallinnasta. Edustajisto toteaa, että jos Porin kunnallisten aloite toteutettaisiin niin sen aiheuttamat kustannukset aikavälillä 1.6.2012 31.12.2015 olisivat noin 1,5 miljoonaa euroa eli vuositasolla se heikentäisi liiton taloutta vajaalla 400000 eurolla. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja epävarmassa jäsenkehityksessä ei ole perusteltua jatkaa palkitsemiskäytäntöä, joka jo alun perinkin oli tarkoitettu tilapäiseksi siirtymävaiheen toimeksi. 7

Aloite 3 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212) Neuvottelutavoitteet liiton yhdistyksille ennen sopimusneuvottelujen aloittamista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL 212 on hallituksen kokouksessaan 9.3.2011 päättänyt tehdä seuraavan aloitteen JHL:n edustajistolle. Aloite: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL ry (212) esittää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistolle, että jatkossa liiton yhdistyksille lähetetään neuvottelutavoitteet ennen alkavia sopimusneuvotteluja Kuntatyönantajan ja muiden työnantajien kanssa. Perustelut: Viimeisimpien sopimusneuvottelujen käynnistyessä tammikuussa ei ainakaan niille yhdistyksille, joilla ei ole edustajaa liiton hallituksessa, tullut tietoa neuvottelutavoitteista. Jäsenet kuitenkin kyselevät tavoitteista ja aiempien edustajiston hyväksymien sopimusten yhteydessä asettamista tavoitteista luottamusmiehiltä ja edustajiston jäseniltä. Vuonna 2010 edustajiston hyväksyessä silloisen sopimuksen, edustajisto asetti tavoitteeksi korjata silloin kokonaan ilman 0,7 %:n palkankorotusta jääneet ammattiryhmät ja pienemmän palkankorotuksen saaneet ryhmät kuten teknisen sopimuksen piiriin kuuluvan tammihelmikuussa käydyissä sopimusneuvotteluissa. Toisin kuitenkin kävi ja jäsenistön keskuudessa, etenkin ko. ammattiryhmien osalta onkin oikeutetusti tullut kriittinen palaute, miksi liiton neuvottelijat ja edustajisto ei noudattanut aiempia päätöksiään, hyväksyessään neuvotellun sopimuksen. 18.3.2011 Tarja Kareinen sihteeri 8

Vastaus aloitteeseen 3 JHL:n sääntöjen 12 pykälän 7 momentin c-kohdan mukaan liiton hallitus johtaa ja valvoo liiton työehto-, virkaehto- ja muuta jäsenistön edunvalvontaan liittyvää sopimustoimintaa. Sääntöjen 12 pykälän 7 momentin d-kohdan mukaisesti liiton hallitus myös asettaa sopimustavoitteet. Neuvotteluihin valmistauduttaessa asetettuja neuvottelutavoitteita sovitetaan sopimusalasta ja neuvottelutilanteesta riippuen eriävässä määrin yhteen muiden järjestöjen tavoitteiden kanssa. Virka- ja työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää liiton sääntöjen mukaisesti edustajisto tai liiton hallitus. JHL:n sopimustavoitteiden määrittelyssä noudatetaan vuosien kuluessa kehittynyttä yhteistoiminnallista ja eri tahoja (hallitus, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut) osallistavaa valmistelutapaa. Tätä sopimustavoitteiden määrittelyä voidaan kuvata prosessina, jossa jokainen prosessin osa on oma työvaihe, joka tuottaa lisäarvoa seuraavaan vaiheeseen. 1. Liiton sisäinen seminaari, jossa kartoitetaan esille nostettavia teemoja. Materiaalina: a. Sopimuskaudella edustajistolle lähetetyt aloitteet. b. Sopimuskaudella tulleet yhdistysten kirjeet muutosesityksistä ja epäkohdista. c. Sektoreiden omat arviot ajankohtaisista ja soveltamisessa ongelmallisista teemoista 2. Liiton hallituksen seminaari, jossa haetaan painotuksia ja täydennetään teemoja. 3. Aktiivitoimijoiden alueelliset edunvalvontapäivät. Päivillä arvioidaan kuluneen sopimuskauden onnistumisia ja esille nousseita epäkohtia. Tilaisuudet ovat foorum, jossa luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat kertoa kokemuksistaan neuvottelijoille. 4. Täydentävät sähköiset tiedustelut ja kyselyt Sopimusten soveltamisesta ja paikallisten erien kohdentumisesta tiedustelut lähetetään pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. 5. Eri sektoreiden tavoitteiden yhteensovitus Edunvalvontaosasto arvio mitkä teemat on mahdollista nostaa kaikille sektoreille yhteisiksi tavoitteiksi. Samalla suoritetaan vertailua eri sopimusalojen kesken. 6. Hallitus käsittelee ja päättää tavoitteiden hyväksymisestä 7. Edustajisto saa tavoitteet tiedoksi 8. Sektorit valmistautuvat neuvotteluihin tarkentaen yhteisiä tavoitteita Sektorit joutuvat tarkentamaan asetettuja tavoitteita sopimusalakohtaisesti. Samalla kärkitavoitteet täsmennetään sopimusaloille toimiviksi. 9. Kaikilla niillä sektoreilla, joilla on yhteisiä neuvottelujärjestöjä, tavoitteet sovitetaan yhteen 10. Kaikilla sektoreilla tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa Edustajisto toteaa, että JHL neuvottelee yli 130 työ- ja virkaehtosopimusta, joiden sopimuskaudet ja neuvotteluaikataulut poikkeavat toisistaan. JHL:n neuvottelijat arvioivat kunkin sopimuksen ja neuvottelutilanteen osalta tapauskohtaisesti missä neuvottelujen vaiheessa ja kuinka yksityiskohtaisesti neuvottelutavoitteista on mahdollista tiedottaa yhdistyksille ja julkisuuteen. 9

Aloite 4 Rovaniemen kaupunkiseudun JHL ry (632) Perhepäivähoitajaliitettä koskevat koulutustilaisuudet Liiton koulutukset/tiedotustilaisuudet Lapin alueella ovat sopimusten muuttuessa puutteelliset. Esim. perhepäivähoitajien uusi sopimus. Toivomme tiedotusta ja koulutusta ympäri Suomen heti sen jälkeen, kun päätökset uusista sopimuksista ovat tulleet voimaan. 25.3.2011 Anne Ylinampa puheenjohtaja Tarja Aavio-Järvelä sihteeri 10

Vastaus aloitteeseen 4 JHL:n edunvalvontaosastolla arvioidaan aina tapauskohtaisesti sopimusmuutoksien määrästä ja merkittävyydestä riippuen, onko uusista tai muuttuneista sopimusmääräyksistä tarve järjestää koulutusta luottamusmiehille ja/tai toimitsijoille. Samalla tehdään päätös siitä, hoitavatko luottamusmiehille suunnatun koulutuksen kyseisen sopimuksen neuvottelijat, muut edunvalvontaosaston toimitsijat vai aluetoimitsijat. Edustajisto toteaa, että laadukkaan, syvällisesti muuttuneisiin määräyksiin paneutuvan ja erilaisia esimerkkejä sisältävän koulutus- ja tiedotusaineiston tuottaminen kestää aikansa ja työllistää neuvottelijoita ja muita edunvalvontaosaston toimitsijoita sopimusten hyväksymisen jälkeen. Joissain tapauksissa sopimusmääräyksien tulkinnasta käydään jatkokeskusteluja sopijaosapuolten välillä vielä sopimusten hyväksymisen jälkeenkin. Sopijaosapuolet tuottavat koulutusmateriaaleja joskus myös yhdessä. Tästä johtuen välittömästi sopimusten hyväksymisen jälkeen järjestetyt koulutus- ja tiedotustilaisuudet jäävät joskus pintapuolisiksi. 11

Aloite 5 Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat (850) Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan perustaminen Esitämme, että liittoon on perustettava valtakunnallinen nuorisotoimikunta. Toimikunta olisi hallituksen koolle kutsuma asiantuntijaelin. Kaikki JHL:n alueet olisivat tasapuolisesti edustettuina nuorisotoimikunnassa. Edustajat toimisivat myös alueidensa nuorisotoiminnan vetäjinä. Toimikunta kokoontuisi pohtimaan nuorten asioita, tekemään aloitteita ja suunnittelemaan tempauksia ja tapahtumia. Toimikunta voisi tehdä esityksiä, kirjelmiä ja kannanottoja sekä tiedottaisi omalta osaltaan nuorten tapahtumista ja asioista. Toimikunnan tehtävänä olisi muun muassa pyrkiä aktivoimaan nuoria aytoimintaan, sitouttaa jo liittyneitä, ajaa nuorten asiaa yhdistyksissä, pitää yhteyttä muihin yhteistyöjärjestöihin, näkyä jäsenkunnalle aktiivisena toimijana erilaisissa liiton nuorten tapahtumissa ja alueiden toiminnoissa sekä pitää yhteyttä JHL:n hallintoon (esim. edustajistoon, hallitukseen, työpaikkojen luottamushenkilöihin, yhdistyksiin). Toimikunta toisi nuorten asioita ja näkökulmia liiton päätöksentekoon. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton jäsenistä oli kesäkuussa 2010 alle 30- vuotiaita yli 20 000. Liiton päätöksenteossa tämä ei näy, juhlapuheissakin nykyään harvemmin. Yhdistyksissä tapahtuva toiminta ei vastaa kaikkiin niihin tarpeisiin, joilla nuoria saataisiin aktivoitumaan liiton toimintaan. Nykyiset alueelliset nuorisojaostot toimivat hyvin vaihtelevasti ja alueellisen toiminnan rinnalle tarvitaan valtakunnallinen työrukkanen. Toimikunnan on syytä olla hallituksen koolle kutsuma asiantuntijaelin, jotta toimikunta saisi elävän yhteyden päättäjiin, vastaisi tekemisistään suoraan hallitukselle ja sitä kautta edustajistolle. Asiantuntijaelimenä toimikunta voisi ottaa myös toimeksiantoja liiton päättäjiltä. Muilla SAK:laisilla suurilla liitoilla on omat valtakunnalliset nuorisoorganisaationsa. JHL erottuu kummajaisena tästä porukasta. Tätä taustaa vasten olisi hämmästyttävää, jos edustajisto päättäisi olla perustamatta nuorisotoimikuntaa. Järjestöosasto tulee velvoittaa aloittamaan pikaisesti toimikunnan perustamiseen tähtäävä valmistelutyö. Vetoamme erityisesti kaikkiin edustajiston yli 35-vuotiaisiin jäseniin, että olisitte myönteisiä aloitteellemme. Helsingissä 25.3.2011 Ville Ruotsalainen puheenjohtaja Yasmina Moujid sihteeri 12

Vastaus aloitteeseen 5 JHL:n nykyinen nuorisotoiminta perustuu aluetoimistojen toimialueilla toimiviin nuorisojaostoihin ja valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Toimistoorganisaatiossa nuorisotoiminta on vastuutettu muiden tehtävien ohella kussakin aluetoimistossa yhdelle aluetoimitsijalle ja keskustoimiston järjestöyksikössä yhdelle järjestötoimitsijalle. Alueellisten nuorisojaostojen toiminta on väljästi ohjattua ja toiminnan taso vaihtelee, kuten aloitteessa todetaan, huomattavasti alueittain. Yhdistystasolla vain muutamissa yhdistyksissä on vakiintunutta nuorisotoimintaa. Valtakunnallisiin tapahtumiin osallistuminen on suhteellisen aktiivista. Alueellisten jaostojen taholta on kaivattu vahvempaa ohjausta toiminnan tason ja laajuuden kohottamiseksi sekä aloitteessa esitettyä toiminnan valtakunnallista organisoimista. JHL:n organisaatiossa ei ole toimintokohtaisia pysyviä valtakunnallisia toimikuntia tai jaostoja. Niistä on aikanaan luovuttu niiden toimintaa jäykistävien muodollisuuksien vuoksi. Tilalle ovat tulleet kevyemmin ja vapaamuotoisemmin ohjeistetut ja toimivat valtakunnalliset verkostot esim. ammattialaverkostot, joiden toimintamalleja soveltaen voisi syntyä ratkaisu aloitteessa esitettyihin liiton tulevaisuuden kannalta keskeisiin tarpeisiin. Edustajisto esittää, että liiton hallitus käynnistää valtakunnallisen nuorisotoiminnan organisoinnin valmistelun siten, että valmistelutyöhön osallistuu myös alueellisen nuorisotoiminnan aktiiveja. 13

Aloite 6 Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry / Vasa stad kommunalanställda JHL rf (127) Aloite opiskelijayhdistyksen tarpeellisuuden selvittämiseksi Yhdistyksen pitäisi uusien sääntöjen mukaan ottaa yhdistykseen opiskelijajäseniä ja koemme tämän ristiriitaisena, koska on perustettu opiskelijayhdistys palvelemaan opiskelijoita. Ennen valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen perustamista paikalliset yhdistykset ottivat opiskelijat automaattisesti jäseniksi ja hoitivat heidän edunvalvontansa. Asiassa ei ollut epäselvyyksiä ja kaikki hoitui hyvin. Opiskelijayhdistyksen perustamisen jälkeen on opiskelijat ohjattu liittymään suoraan heille perustettuun yhdistykseen 850. Yhdistyksessämme ei ole ollut aikaisemmin ongelmia asian suhteen. Nyt kuitenkin jostain syystä on katsottu aluetoimiston ja koulutiedottajien toimesta viisaammaksi ohjata muutama opiskelija liittymään paikalliseen yhdistykseen. Aluetoimisto on perustellut asiaa sillä, että nämä kyseiset opiskelijat ovat aikuisopiskelijoita, pian valmistuvia ja ruotsinkielisiä. Aluetoimiston mukaan opiskelijayhdistys tarjoaa opiskelijatoimintaa enemmänkin pääkaupunkiseudulla, eikä niinkään ruotsinkielisille. Lisäksi he perustelevat opiskelijoiden ottamista paikalliseen yhdistykseen sillä, että jäävät varmimmin JHL:n jäseneksi, kun kuuluvat paikallisyhdistykseen. Olemme ja olimme asiasta täysin samaa mieltä ja kyseenalaistimme aikanaan valtakunnallisen yhdistyksen perustamista, koska paikallisuus ei pääse siellä samalla tavoin esiin. Haluamme selvittää, onko meillä päällekkäisiä toimintoja? Onko syytä palata entiseen ja poistaa päällekkäiset toiminnot? Paljonko jäsenmaksuvarjoja käytetään opiskelijayhdistyksen toimintaan? Miten opiskelijayhdistys toimii Pohjanmaan alueella? Miten opiskelijayhdistys toimii ruotsinkielisten parissa? Mitä toimintaa on ollut viime vuonna ja miten toimivat tänä vuonna? Opiskelijayhdistyksen nettisivuilla vieraillessa jäi sellainen olo, että mitään sellaista erityistä ei ollut tarjolla, jota paikallisyhdistys tai liitto ei voisi tarjota. Emme halua asettaa opiskelijoita eriarvoiseen tilanteeseen kielen tai koulutustaustan perusteella. Petteri Oksan kokoamasta koulutiedotuksen raportista kohdasta yhdistykset löytyy seuraavaa: Suositeltavaa on kuitenkin se, että opiskelijoita ei oteta muiden kuin opiskelijayhdistyksen jäseneksi, ellei näillä muilla yhdistyksillä ole selkeästi toiminnallista tarjontaa juuri ja myös opiskelijoille. Vaasassa 14.3.2011 Raija Tuomaala varapuheenjohtaja Liisa Sirén sihteeri 14

Vastaus aloitteeseen 6 Opiskelijajäsenyyttä koskeva sääntömuutos tehtiin 2005 osana JHL:n muodostamishanketta. Sääntömuutoksen seurauksena uusista opiskelijajäsenistä tuli normaalit jäsenoikeudet omaavia JHL:n perusyhdistysten jäseniä. Valtakunnallinen opiskelijayhdistys perustettiin alkuvuodesta 2006 siihen tarpeeseen, että merkittävälle osalle opiskelijajäsenistä ei löytynyt luontevaa yhdistystä JHL.n perusyhdistyksistä. Opiskelijayhdistyksellä haettiin myös suurempaa mahdollisuutta vaikuttaa JHL:n koulutuspoliittisiin kannanottoihin ja opiskelijoiden sosiaalisen ja taloudelliseen aseman vahvistamiseen. Koulutiedottamishankkeen myötä opiskelijajäsenten määrä on kasvanut voimakkaasti. Tällä hetkellä JHL:ssä on n. 11.500 opiskelijajäsentä, joista 10.500 kuuluu opiskelijayhdistykseen ja 1.000 muihin yhdistyksiin. Jäsenhankinnan ohella tavoitteena on vahvistaa opiskelijajäsenten kiinnittymistä ja jäsenyyden jatkumista heidän siirtyessään työelämään JHL:n järjestämisalalle. Opiskelijayhdistyksen toiminta on valtakunnallista eikä sillä ole organisoitua alueellista tai paikallista toimintaa eikä aloitteessa viitattua ruotsinkielistä toimintaa. Aluetoimistoilla on yhteystiedot alueillaan asuviin opiskelijayhdistyksen jäseniin ja ne kutsuvat vaihtelevasti myös opiskelijayhdistyksen jäseniä alueellisiin tapahtumiin. Varsinaiseen paikalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää kuitenkin paikallisen yhdistyksen jäsenyyttä. Nykyinen vuoden 2005 sääntömuutoksen jälkeen vallinnut käytäntö, jossa opiskelijajäsen voi valita opiskelijayhdistyksen tai, jos luonteva vaihtoehto löytyy paikallisen yhdistyksen, on osoittautunut käytännössä toimivaksi. Kuten aloitteessa todetaan kiinnittyminen JHL:n alueelliseen tai paikalliseen yhdistykseen on yleensä vahvempaa ja samalla tulee mahdolliseksi osallistua yhdistys- ja aluetoimintaan omalla paikkakunnalla. Edustajisto toteaa, että JHL:n nykyinen käytäntö, jossa opiskelijajäsenet voivat halutessaan valita opiskelijayhdistyksen sijasta heille soveltuvan muun yhdistyksen, on tarkoituksenmukainen opiskelijajäsenten jäsenkiinnittymisen ja osallistumismahdollisuuksien kannalta. Samalla edustajisto velvoittaa liiton toimiston jatkuvasti seuraamaan ja kehittämään toimintamuotoja, joilla vahvistetaan opiskelijajäsenten hankintaa ja jäsenkiinnittymistä. 15

Aloite 7 Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat JHL ry (850) Liitolle päätoiminen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaava toimitsija Esitämme, että Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon järjestetään päätoimisesti nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavan toimitsijan toimi. JHL:n opiskelijayhdistyksessä on pelkästään yli 14000 jäsentä ja alle 30- vuotiaitakin liitosta vielä toistaiseksi löytyy. Viime vuosina tavoitteet, muun muassa nuorten sitouttamisessa liiton toimintaan, ovat olleet suorastaan kohtuullisen kovalla tasolla. Tämän vuodenkin toimintasuunnitelmaan on lisätty jäsensitouttamisen elementtejä. Mikäpä se siinä. Toinen kysymys kuitenkin on, että millä resursseilla ko. työtä oikein tehdään. Yhteydenpito nuoriin on ammattiliitoissa järjestetty eri tavoin. Osalla on palkattuja, vain nuorten asioihin keskittyviä työntekijöitä, osalla ei yhtään. Esimerkkinä mainittakoon Metalliliitto, jolla on peräti kaksi valtakunnallista nuorisosihteeriä. Rakennusliitto on puolestaan palkannut eri alueille kolme toimitsijaa, joiden tehtävänä on vain ja ainoastaan tavata nuoria ja organisoida heille toimintaa. PA- Mista löytyy yksi täysipäiväinen nuorisosihteeri, joka hoitaa nuoriso- ja opiskelijatoimintaa. Meillä JHL:ssä, Suomen suurimmassa ammattiliitossa täysipäiväisiä nuorisotoimitsijaa tai sihteeriä ei ole. Tehyllä, Uudella insinööriliitolla ja OAJ:lla on puolestaan opiskelija-asiamies, JHL:lla ei tätäkään ole. Ymmärrämme toki sen, että kaikkia ongelmia ei ratkota uusia toimia perustamalla; toiminnan kehittämiseksi vaaditaan muutakin. JHL:ssa ei kuitenkaan ole edes valtakunnallista nuorisotoimikuntaa, joka koostuisi alueiden aktiiveista ja näin auttaisi kehittämään nuorten ja opiskelijoiden toimintaa. Helsingissä 25.3.2011 Ville Ruotsalainen puheenjohtaja Yasmina Moujid sihteeri 16

Vastaus aloitteeseen 7 Liiton nuoriso- ja opiskelijatoiminta on jaettu järjestöyksikössä kahden eri toimisijan vastuulle, joista toinen vastaa muiden tehtäviensä ohella nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta ja toinen koulutiedottamisesta ja opiskelijajäsenhankinnasta. Lisäksi aluetoimistoissa on nimetty vastuutoimitsijat em. tehtäväalueisiin. Järjestöyksikön sisäisessä kehittämiskeskustelussa nykytilanne on aloitteen tavoin todettu jossain määrin epätyydyttäväksi ja tarvetta vastaamattomaksi. Samalla on todettu kuitenkin myös se, ettei nykyiset resurssit ja henkilöstö huomioon ottaen ole edellytyksiä aloitteessa esitettyyn nuoriso- ja opiskelijatoiminnan mukaan lukien koulutiedottaminen ja opiskelijajäsenhankinta keskittämiseen yhdelle päätoimisesti tehtäväaluetta hoitavalle toimitsijalle. Vuonna 2012 järjestöyksikössä eläköitymisten myötä tapahtuvat henkilöstövaihdokset antavat mahdollisuuden tehtävien ja työnjaon uudelleen määrittelyihin. Edustajisto kehottaa liiton hallitusta ja toimistoa ottamaan huomioon nuoriso- ja opiskelijatoiminnan tarpeet toimiston tehtäviä ja työnjakoa uudistettaessa. 17

Aloite 8 Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry JHL:n osallistuminen mielenterveysmessuille Mielenterveysalan suurin vuotuinen koulutus- ja messutapahtuma järjestetään tänä vuonna 22.-23.11.2011 Wanhassa Satamassa Helsingissä. Tiedämme, että JHL osallistuu useisiin jäsenistön ammattialaan liittyviin messutapahtumiin, joihinkin toistuvammin ja toisiin vaihdellen. Ymmärrämme ettei suurenkaan liiton ole mahdollista osallistua kaikkiin tärkeinäkään pitämiinsä tapahtumiin, vaan harkintaa osallistumisen osalta joudutaan tekemään vuosittain. Haluamme kuitenkin muistuttaa vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta mielenterveysalan messutapahtumasta. Tietääksemme liittona (KTV/JHL) emme ole koskaan osallistuneet mielenterveysalan messuille. Olemme omana yhdistyksenä (580) olleet yhtenä vuonna näytteille asettajana kyseisillä messuilla. Valtakunnallisten messujen kohdeyleisö ja kustannustaso ovat kuitenkin perusyhdistyksen näkökulmaan sopimattomat. Mielenterveysala ja sen työntekijöiden ammatillinen edunvalvonta liittyy vahvasti myös liittomme toimintaan. Mielenterveys- ja kehitysvamma-alan liitto (MKL) fuusioitui KTV:hen ensimmäisenä VTY:n ammattialakohtaisista liitoista jo kolmekymmentä vuotta sitten. Mielenterveystyöntekijöidenkään järjestäytyminen ei ole säästynyt järjestöllisiltä paineilta. Kuitenkin edustamme edelleen merkittävää osaa mielenterveystyöntekijöistä ja järjestäytymisemme JHL:ssä on vahvistunut erityisesti kasvavalla mielenterveyspalveluja tuottavalla kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin mielenterveysalan työnantajat ja työntekijät ovat erityisen aktiivisesti mukana vuosittaisessa alan messutapahtumassa. Messuille osallistuu valtakunnallisesti eri työpaikkojen mielenterveystyöntekijöitä sekä alan opiskelijoita. Ammatillisista järjestöistä messuille osallistuu yleensä ainakin Tehyyn järjestäytynyt Suomen mielenterveyshoitoalan liitto ry (SMTHL). Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten ehdotamme, että JHL jatkossa osallistuu ainakin jollain aikavälillä myös mielenterveysmessuille. Yhdistyksemme on osaltaan valmis olemaan mukana järjestelyissä jos liitto päättää osallistumisestaan mielenterveysmessuille. Toivomme vastauksessa selkeää viestiä siitä katsotaanko liiton/järjestöosaston osallistuminen kyseisille messuille tarkoituksenmukaiseksi. Toivomme siis konkreettisempaa vastausta kuin, että asia harkitaan ja ratkaistaan vuosittain päätettäessä messuille osallistumisesta. Helsingissä 28.3.2011 Eeva Japola puheenjohtaja Miikka Wagner sihteeri 18

Vastaus aloitteeseen 8 Helsingin mielenterveystyöntekijät JHL ry esittää, että JHL jatkossa osallistuu ainakin jollakin aikavälillä mielenterveysmessuille. JHL:ssä on yli osastorajojen rakennettu messutyöryhmä, jonka tehtävänä on ammatillisin ja järjestöllisin perustein suunnitella JHL:n osallistumista ja näkymistä eri messuilla ja tapahtumissa. Työryhmä tekee vuosittain esityksensä liiton johtoryhmälle, joka päättää osallistumisista. Kuten aloitteessa todetaan, osallistuminen vaihtelee siten, että osaan messuista osallistutaan säännöllisesti ja osa vaihtelee vuosittain. Esimerkkinä säännöllisestä osallistumisesta on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma TerveSos, joka kokoaa JHL:n näkökulmasta kaikki Sosiaali- ja terveysalan ammatit ja, jossa JHL ja sen edunvalvonta ovat vuosittain laajasti esillä. Edustajisto esittää, että messutyöryhmä ottaa huomioon mielenterveysmessut suunnitellessaan tulevien vuosien messu- ja tapahtumaosallistumista. 19

Edunvalvontaosaston valmisteluun siirrettävä sopimustavoite Aloite 9 Limingan JHL ry (531) Oman lapsen asema hoitoryhmässä ja perhepäivähoitajien ylityökorvaus 1. Limingan JHL ry 531 esittää, että tulevissa perhepäivähoitajien työehtosopimusneuvotteluissa otetaan esille perhepäivähoitajan mahdollisuus hakea oma alle kouluikäinen lapsensa omaan hoitolapsiryhmäänsä tasavertaiseksi hoitolapseksi muiden hoitolasten rinnalle. Hoitomaksut määräytyisivät perheen tulojen mukaan, kuten muillakin kuntalaisilla. Tämä auttaisi nuoria perhepäivähoitajia työllistymään, palkka olisi oikeudenmukaisempi ja omat lapset olisivat tasavertaisia hoidossa olevien lasten kanssa (vakuutukset, kustannuskorvaukset ym.). 2. Ylitöistä maksettava korvaus tulee olla yhtä suuri kuin muillakin kvtes:n alaisilla työntekijöillä. Limingassa 22.3.2011 Hallitus Aloite 10 Haapajärven JHL ry (395) Toimistohenkilöstön palkkauksen ajan tasalle saattaminen Esitämme edustajistolle eteenpäin vietäväksi toimistohenkilöstön 01TOI010 ja 01TOI020 palkkauksen ajan tasalle saattamista (peruspalkkojen korottamista). Toimistohenkilökunnan palkkaus on jäänyt auttamattomasti jälkeen verrattuna yksityisen-, valtion-, vakuutus- ja pankkialanpalkkauksista jopa kunnan muiden alojen palkkauksesta. Mistä saadaan uusia työntekijöitä, kun vanhat jäävät pois. Nuorilla ei ole kiinnostusta kunnalliseen toimistotyöhön esim. ammattiopiskelijat eivät edes kysy harjoittelupaikkaa kuntapuolelta. Toimistohenkilökunta tekee nykypäivänä atk:n mukaan tulon jälkeen hyvin paljon sellaisia tehtäviä, mitkä ovat aikaisemmin kuuluneet esimiesten tehtäviin, ovat kylläkin esimiesten toimenkuvissa ja tva:ssa. Nykyään toimistohenkilökunta valmistelee/tekee päätökset ja esimiehet lukevat ja allekirjoittavat tai pelkästään allekirjoittavat. Eli nyt on vallalla sellainen, että allekirjoituksesta maksetaan; työstä ei. Esimerkkejä toimistohenkilökunnan työntehtävistä (tehtävät ovat kunnissa aivan perustoimistohenkilökunnan töitä): 20

- lautakuntien esityslistojen ja asioiden valmistelu, aivan itsenäisesti, vaatii lakien ja asetusten osaamista (vaaditaan jo aivan peruspalvelusihteereiltä), - lautakuntien pöytäkirjanpitäminen itsenäisesti (vaatii lakien ja asetusten osaamista) - viranhaltijapäätösten laatimista, erilaisia hankinta- ja henkilöstöpäätöksiä; Kvtes, Ovtes, Tes, teknisten, lääkäreiden sopimusten osaamiset - palvelujen ostopäätöksiä ja irtisanomispäätöksiä - urakkasopimusten- ja tarkastuspöytäkirjojen laatimista (vastaanotto- ja takuutarkastuksia) - talousarvion laadintaa; laskelmat, tallentaminen ohjelmiin - määrärahojen seuranta ja raportointi - laskujen tarkistamista, hyväksymistä ja kierrättämistä - arkistointia - osto- ja myyntireskontran hoitoa ja seurantaa, vastuu siirtynyt kuntapuolen rahaliikenteen hoidosta - laskujen valmisteleminen ja laskuttaminen - asiakaspalvelua, puhelinneuvontaa ja ilmoittautumisten vastaanottoa - muita osastokohtaisia erityisosaamista vaativia tehtäviä, hallinto-, sivistys-, terveys-, teknisen- ja perusturvanpuolilta - valtava määrä eri atk-ohjelmien hallintaa, ohjelmien vaihtuvuus suurta - ohjelmien pääkäyttäjävastuita ja käyttöoikeuspäätöksiä - nettisivujen tekoa ja ajan tasalla pitämistä - toimistohenkilökunnalle palkataan harvoin sijaisia, vain kiireellisimmät tehtävät saattaa toinen henkilö tehdä, mutta pääsääntöisesti tekemättömät työt odottavat esim. lomalta palattua ja ennen lomaa pitää tehdä tavallaan kaikki mahdollinen eteenpäin, että pystyy jäämään lomalle. Toimistohenkilökunta on moniosaajia ja heidän täytyy hallita paljon lakeja, asetuksia, säädöksiä ja eri atk-ohjelmia jne Nyt pitää saada peruspalkkoihin korotuksia. Henkilökohtaiset lisät lisäävät vain eriarvoisuutta ja ovat täällä käytännön tasolla tulleet pärstäkerroinlisäksi jota maksetaan; ei töiden mukaan vaan muuten työntekijän sopivuuden mukaan. Nykypäivänä esimies ei edes tiedä mitä kaikkea perustoimistotyöntekijä tekee koska väkeä on aina vähennetty ja vähennetty ja työt on pitänyt vain tehdä pienemmällä väellä. Haapajärvi 23.3.2011 Seija Ainassaari puheenjohtaja Satu Jaakonaho pääluottamusmies 21

Aloite 11 Haapajärven JHL ry (395) Sivistystoimen peruspalvelutehtävien palkkauksen ajan tasalle saattaminen Esitämme edustajistolle eteenpäin vietäväksi sivistystoimen peruspalvelutehtävien 02PER010 palkkauksen ajan tasalle saattamista (peruspalkkojen korottamista). Esim. uinninvalvojat ja uimahallin työntekijät, jotka joutuvat tekemään töitä kuumassa ja kosteassa tilassa. Työ vaatii koko ajan tarkkaavaisuutta ja ohjaamista, ettei pääse sattumaan onnettomuuksia. Pienemmissä uimahalleissa on usein töissä vain kaksi työntekijää, jotka vuorottelevat uimahallin ja lipunmyynnin välillä tietyin aikavälein. Haapajärvi 23.3.2011 Seija Ainassaari puheenjohtaja Satu Jaakonaho pääluottamusmies Aloite 12 Keuruun Kunnalliset JHL ry (362) Jaksotyön sopimusmääräysten uudistaminen Esitämme, että seuraaviin virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin saataisiin korjaus jaksotyön sopimusmääräyksiin siten, että keskeytyneen jakson määräyksiä sovellettaessa työnantajan hyväksymään palkalliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen kulunutta aikaa ei pidettäisi keskeytysaikana siitä riippumatta, onko koulutusaikaa varten annettu virkamatkamääräys vai virka-/työvapaa. Tällä hetkellä KVTES:n 4 2 momentin 3 kohdan määräyksessä todetaan, että koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi elleivät tietyt edellytykset täyty. Jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille työnantajan myöntämä virka-/työvapaa muodostaa aina keskeytyneen jakson, jolloin työaikajakson säännöllinen työaika ja samalla ylityöraja alenee. Muissa työaikamuodoissa ei ole keskeytynyttä jaksoa. Jaksotyötä tekevät luottamusmiehet ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa muuta työaikamuotoa tekeviin nähden. Esim. jos ammattiyhdistyskoulutus kestää maanantaista perjantaihin, jaksotyötä tekevälle lasketaan lauantaille ja sunnuntaille keskeytyneen jakson mukaan työaikaa yht. 16 tuntia, muuta työaikamuotoa tekeville lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä. Aloite: Keuruun Kunnalliset JHL 362 ry pyytää Julkisten ja Hyvinvointialojen Liittoa (JHL) ryhtymään toimenpiteisiin mainitun epäkohdan korjaamiseksi ja täten edesauttamaan jäsenten jaksamista ja koulutushalukkuutta. Keuruulla 23.3.2011 Leena Laurila puheenjohtaja Tiina Salomaa pääluottamusmies 22

Hallitus on antanut vastauksen tähän aloitteeseen tammikuussa 2011 Aloite 13 Keuruun kunnalliset JHL 362 ry Keski-Suomen aluetoimiston resurssit Keuruun Kunnalliset 362 ry on huolissaan huhuista, joiden mukaan liitto suunnittelisi joidenkin aluetoimistojen lakkauttamista tai henkilökunnan/toimitsijoiden vähentämistä. Pidämme erittäin tärkeänä, että aluetoimisto säilyy Jyväskylässä. Jyväskylä on keskellä pieniä kuntia/kaupunkeja ja on onnistunut hyvin luomaan verkostoa kuntien aktiivien välille. Aluetoimiston henkilökunta käy sovittaessa yhdistysten kokouksissa kertomassa ajankohtaisista asioista ja pyydettäessä tulevat paikkakunnalle mukaan esimerkiksi vaikeisiin neuvotteluihin. Tuttuihin ja luotettaviin työntekijöihin on aktiivien helppo olla yhteydessä! Keski-Suomen aluetoimistolla on 1 aluepäällikkö, 1 aluetoimitsija ja 1 toimistosihteeri. Melko laajalla alueella toimii 32 JHL:n yhdistystä. Yhden toimitsijan lisäys takaisi yhdistyksille nopeamman yhteyden- ja avunsaannin. Esitämme, että edustajisto säilyttää Keski-Suomen aluetoimiston Jyväskylässä ja toivomme yhden toimitsijan lisäystä kyseiseen toimistoon. 23.11.2010 Leena Laurila puheenjohtaja Maija-Leena Yltiö sihteeri 23

Hallituksen tammikuussa 2011 antama vastaus aloitteeseen 13 Kirjeessänne liiton hallitukselle ja edustajistolle tuotte esiin huolenne sekä aluetoimiston säilymisestä Jyväskylässä että aluetoimiston henkilöstöresurssien riittävyydestä. Liiton toimintaorganisaatiosta päättää liiton hallitus ja näin ollen mm. aluetoimistoverkon laajuudesta ja kattavuudesta päätetään hallituksessa. Kuluvan edustajistokauden aikana on tehty kaksi aluetoimistoverkkoa koskevaa päätöstä. Toinen oli Kaakkois-Suomen aluetoimiston perustaminen, jossa yhdistettiin aikaisemmat Etelä-Savon ja Kymen aluetoimistot Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi, säilyttäen kuitenkin molemmat aikaisemmat toimipisteet Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Samassa yhteydessä henkilöstörakennetta muutettiin niin, että uudelle alueella saatiin yksi toimitsija lisää. Vastaavan tyyppinen muutos tehtiin yhdistämällä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetoimistot Itä-Suomen aluetoimistoksi. Mainitut aluetoimistouudistukset valmisteltiin työryhmätyönä yhteistyössä alueen aktiivien ja henkilöstön kanssa parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Itä- Suomen aluetoimiston osalta uutta toimintamallia seurataan ja keväällä 2012 sen toimivuudesta tehdään arviota. Tällä hetkellä ei ole meneillään eikä ole suunnitteilla uusia muutoksia liiton toimintaorganisaatioon tai aluetoimistoverkkoon. Näin ollen kirjeessä mainitut huhut ovat vain huhuja vailla tosipohjaa. Liiton henkilöstömäärä ja henkilöstömenot ovat olleet jo pidemmän aikaa tarkassa seurannassa ja pyrkimys on ollut sopeuttaa niitä aleneviin jäsenmääriin ja supistuviin jäsenmaksutuottoihin. Aikaisemmin henkilöstömäärää vähennettiin eläköitymisiin sidotulla tavoitteella, mutta nyt liiton hallinto on asettanut tavoitteen henkilöstömenojen kasvulle. Tämä tavoite on niin kireä, että sen saavuttaminen tarkoittaa liiton palveluksessa olevan henkilöstömäärän supistumista. Tähän asti alueilla olevan henkilöstön määrää ei ole pienennetty ja rakenteellisilla uudistuksilla on voitu toimitsijoiden määrää jopa kasvattaa. Liiton johtoryhmä määrittelee tehtävien täyttötarpeen aina eläköitymisien tai muutoin päättyneiden työsuhteiden yhteydessä. Samoin johtoryhmä päättää kokonaan uusien tehtävien täyttämisestä. Ottaen huomioon edellä mainitun tavoitteen henkilöstökulujen kasvun rajaamisesta oleellisesti pienemmäksi kuin ansiotason kehityksen, on todettava, ettei Keski-Suomen aluetoimistoon olla palkkaamassa lisätyövoimaa. On myös todettava, että Keski-Suomen aluetoimiston henkilöstöresurssit suhteessa jäsen- ja yhdistysten määrään ovat suurin piirtein samoilla tasoilla kun vertaillaan niitä muiden aluetoimistojen tilanteeseen. 24